Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2021 01:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kivesjärven satamaraiteen pituus oli 635 m ja sillä ei ollut muita vaihteita kuin kaaviossa näkyvä lähtövaihde. Kankarin ratapiha on kasvanut 2 vaihteella ja yhdellä raiteella rakennusaikaisesta. |
||||
|
09.12.2021 00:59 | Eljas Pölhö | ||
| Oulujoki Oy:n sahan raiteesta oli raidesopimus 2481/8946, 28.8.1947. Sopimus irtisanottiin ja raide purettiin 1960 ja samalla VR purki myös vaihteen ja oman osansa tästä raiteesta. Kankarin ja Vaalan välillä oli kaksi soraraiteen vaihdetta (851+068 ja 853+300/852+464). Soranottoalue oli käytössä radan rakentamisen aikaan ja ainakin 1960-luvulla. Saattaa olla, ettei se ollut käytössä silloin kun nämä kaaviot tehtiin. Soraraiteen alkuperäinen pituus oli 1017 m. Hyrkkäälle rakennettiin aluksi vain yksi sivuraide (344 m, 2 vaihdetta). Kaavio on selvästi myöhemmältä ajalta. Myös Ahmaksessa on kaaviossa kaksi vaihdetta enemmän kuin alkuperäisellä ratapihalla. |
||||
|
09.12.2021 00:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä tullut parkkihallia :) | ||||
|
08.12.2021 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno myös tuo pitkien johtojen (?) varassa, tuulessa heiluva ratapihavalaisin (?). | ||||
|
08.12.2021 23:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikon arvostelu tuo mieleen Sm2-junan kernipenkkeineen. | ||||
|
08.12.2021 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on 4134. https://juliadata.fi/timetables?s=4134&d=23.4.2021 | ||||
|
|
08.12.2021 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Kumpaakohan sarjaa (Sm5 vai Dm7) Mikko tuolla aiemmin arvosteli? Lätistä tosin puuttui ratamoottorien ujellus. Muuten mielestäni samanlaisia kirjoituksen perusteella (vähän kokemusta Sm5), lätissä alkujaan myös hiostavat muovipenkit, tosin talvisin ei tarvinnut varjella sääriään patterien lämmöstä, lätissä tuuletus parin avonaisen ikkunan kautta ja ujellusta saattoi tuottaa myös "löysä kulmavaihde" tai voimansiirto yms. | ||||
|
08.12.2021 23:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Sososta ja Rovasta olisi mukava nähdä kuvia. | ||||
|
08.12.2021 23:07 | |||
| Hienoa että tännekkin vedetään sähköt, varmasti auttaa tavarakuljetuksissa, ja hyvää kalustoakin on tänne luvassa. Saa nähdä tosin että mitä samien jälkeen tulee. Toivottavasti jotain hyvää. | ||||
|
|
08.12.2021 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, noista Soson syrjäraiteista en tiennytkään. Vanhassa kartassa toden totta näkyvät myös :) | ||||
|
08.12.2021 22:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/133497 | ||||
|
|
08.12.2021 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole muutettu, vaan tehty uutena sarjaan Move90. | ||||
|
|
08.12.2021 22:55 | |||
| Sm1/2 oli juna jonka kanssa vietin suurimman osan lapsuudestani. Näen sen vieläkin parempana mutta ei kyllä enää sovi helsingin paikuille. Muualla suomessa Samia tarvittaisiin tosin. | ||||
|
|
08.12.2021 22:53 | |||
| Topille, ei ole millään tavalla harvinainen mielipide. Tiedän moniakin jotka eivät Flirtistä tykkää. Turhan kliininen vehje se on. Matalalattiaisuus ja ilmastointi on niitä hyviä puolia flirtissä. Voi kun laatukin olisi parempi. | ||||
|
08.12.2021 22:45 | |||
| Esteettömyys on este raideliikenteen kehitykselle | ||||
|
08.12.2021 22:28 | Alex Chudoba | ||
| Mielenkiintoinen uusi tuttavuus tämä XGav(?) 029501, joka näyttää epäilyttävän vahvasti saksalaisperäiseltä G10:ltä. Mitähän kautta sellainen olisi Suomeen eksynyt jo sata vuotta sitten? | ||||
|
08.12.2021 22:24 | Heikki Jalonen | ||
| Taas Panulta äärimmäisen kiinnostava ja historiallisia arvoituksia sisältävä kuva, kiitos! Muutamia huomioita liittyen Toppilan liikennepaikkaan: Yksinäinen raide menee salmen eteläpuolelle ja päättyy melko lyhyeen. Tämä yhteys oli mahdollinen keväästä 1942 lähtien, jolloin salmen ylittävä silta valmistui. Sillan rakentamista vauhdittivat Saksan armeijan tarpeet, sillä oli Hietasaaren puolella salmea suuri laivausvarikko. Kuvan piirroksen tilanne oli voimassa noin vuoden 1942...47 välisenä aikana. Sittemmin Hietasaaren puolella raiteet lisääntyivät ja etenivät Pitkänmöljäntien suunnassa kohti salmensuuta, samoin tehtiin Trustivapaan Bensiinin varaston raide. Viimeistään vuonna 1953 raiteisto oli jo paljon laajempi ja siihen kuului vaihteita. Ne tuskin olisivat jääneet tällaiseen ratapihakaavioon merkkamatta. Mantereen puolella (salmen pohjoispuoli) näkyvät asematalon ja makasiinin+laiturin lisäksi muutamat vanhat tavaramakasiinit sekä vanha Vaasan valssimylly ja pari siihen liittyvää makasiinia. Neljän raiteen toisella puolella myllyn uudempi osa (siilolaitos). Toppila Oy:n sulfiittiselluloosatehtaalle menevä raide on asianmukaisesti merkitty. Mutta, varsinainen ihmekumma on se, että SOK:n myllyn kohdalla ei näy yhtään mitään, ei mitään. Siinä pitäisi olla melko huomattavia rakennuksia (huomattavampia kuin Vaasan myllyn vastaavat) vuosilta 1928, 1937 ja 1941. Ne sijaitsivat tuossa kartassa näkyvien raiteiden oikealla olevien päiden välisellä alueella. Kaksi raidetta jäi myllykompleksin ja laiturin väliin, muut raiteet olivat sen takasivun puolella. Kartassa katkoviivalla näkyvä väylä ei ole tie vaan Lehmiojan uoman Toppilansalmeen laskeva suu. Nyt tulee mieleen kysymys: voisiko tämä kartta olla aivan jatkosodan lopulta, aselevon alusta, ajalta jolloin Moskovan rauhaa vasta solmittiin? Oulussa sitkeästi eläneen huhun mukaan valmistauduttiin nimittäin siihen, että raja tulee asettumaan Oulujokeen, pohjoispuolen jäädessä Neuvostoliiton käsiin. Ja siitä syystä merkittäviä teollisuuslaitoksia evakuoitiin paremmalle puolelle, melkein uusi myllylaitos mukaan lukien. Sellainen selittäisi tuon niin peri-Neuvostoliittolaisen "kartalta katoamisen". Sittemmin tiedämme, että eihän se olisi toki auttanut. Muiden muassa VR Viipurin Konepaja evakuoitiin, mutta kaikki lopulta "palautettiin". Viimeistä liukasta viilaa ja loppuunnirhattua poranterää myöten. Varmaan arvaatte myös, kenen työksi senkin poranterän teroittaminen lopulta työnnettiin... |
||||
|
08.12.2021 22:23 | Reijo Salminen | ||
| Ardelt? | ||||
|
08.12.2021 21:45 | Erkki Nuutio | ||
| Teknikern 9.11.1910 kirjoitukseen on liitetty kaksi raiteistopiirustusta, joissa molemmissa on kääntelypöytä/pöytiä henkilöaseman itäsuunnan raiteiden päissä. Raiteiston suunnittelijan, kovasti kritisoidun saksalaisen Gleimin piirustuksessa on yksi kääntelypöytä. Vastaehdotuksen teki Viipurin kaupungininsinööri Gagneur, ja siinä oli kaksi kääntelypöytää. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121727?page=7 . Valokuvan mukaan näyttää Gleimin mukainen kääntelypöytä toteutetun Ratapihapolemiikkia oli jo aikaisemmin, mm. Teknikern 28.9.1910 ja 23.3.1910 (jossa oli myös koko Gleimin ehdotuspiirustus (henkilö- ja tavararatapiha, konepaja ja tavara-asema). Myös Wiborgs Nyheter 7.10.1909 sisältää kiinnostavia tietja Gleimin ehdotuksesta. |
||||
|
|
08.12.2021 21:14 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin paikallisliikenteessä Sm5 ja myös Sm4 ovat olleet selvä tason nousu Sm1-2-juniin verrattuna mutta en ole aivan varma, viihtyisikö Sm5-junassa jotain Helsinki-Tampere-matkaa Sm1-2-junia paremmin. Sm5 on melko matala eikä siten kovin hyvä maisemien katselun kannalta. Sm4-junassa on sentään vaunun päätypaikat korkeammalle sijoitettuja. Itse äänestäisinkin Sm4:n mukavimmaksi tästä joukosta. Muiden osalta järjestys riippuu varmaan matkan luonteesta paitsi Sm2 oli kyllä tasaisemmin kulkeva kuin Sm1. | ||||
|
08.12.2021 21:00 | Ilmari Tommola | ||
| Kommenttimäärän älyttömyys. | ||||
|
|
08.12.2021 20:59 | Ilmari Tommola | ||
| Yksivaloisuus. | ||||
|
|
08.12.2021 20:54 | Oula Ahlholm | ||
| Onkos tämä muunnettu Deeveristä, jos on niin mistä Deeveristä? | ||||
|
08.12.2021 20:42 | Timo Salo | ||
| Tuota postilaatikon tyhjennystä en muistanutkaan, mutta kuten Teemu sanoi, näin se oli! Jopa Siurossakin tyhjennettiin laatikko vissiin kolme kertaa päivässä. Nyt arkisin 16.45, ennen kaikki oli ainakin tältä osin paljon paremmin... | ||||
|
|
08.12.2021 20:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Helsingissä vuorotarjontaa on varsin mukavasti, mutta kauempana maakunnissa tilanne on tyystin toinen ja joillain väleillä on muuttunut todeksi se, että ennen kaikki oli paremmin. | ||||
|
08.12.2021 20:29 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ensimmäinen vaunuletka seisonee Voikkaan radalla? | ||||
|
|
08.12.2021 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Joskus rautatieharrastajien nostalgian kaipuu ihmetyttää! Mitään ei saisi muuttaa tai mitään ei saisi kehittää, maailma oli parhaimmillaan Kekkoslovakian aikana 1970-luvulla. Nykyisin Helsingin lähiliikenteessä on käytössä moderni ja mukava kalusto, vuorovälit ovat tiheät eikä edes lippujen hinta ole paha. Liputkin voi ostaa kätevästi omalla kännykällä tai netistä eikä tarvitse jonottaa lippuluukulle räntäsateessa. Silti valittaa pitää, miten ennen kaikki oli paremmin! | ||||
|
08.12.2021 19:31 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Turun kasarmin raiteilla ollaan. | ||||
|
Kuvasarja: Joensuun uusi ykkösraide |
08.12.2021 19:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Sehän on matkakeskus. Saa kävelymatkankin junaa vaihtaessa... | ||||
|
|
08.12.2021 19:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Olisipa luipakan näköinen kaikkine helmapelteineen. Vielä 80-luvun alkupuolella homma toimi siten että Kiihtelysvaarastakin sai leivän perille Helsinkiin illaksi. Posti lähti kaksi kertaa päivässä melko pienestä kyläpostista ja myös tuli. Ja kaikki lähetykset toimitettiin perille, välille ei saanut jäädä, Piste. | ||||
|
|
08.12.2021 17:38 | Mikko Otava | ||
| Ohan se asjallista kun kesällä saa kostuttaa selkää vasten muovipenkkiä 40 asteisessa matkustamossa, missä ainoastaan aseman väleillä ikkunoista puskeva tuulenvire viilentää hieman hikistä tunnelmaa tuoden samalla ratamoottoreiden ujelluksen huumaavana äänimaisemana korviin. Ja talvisin voi nauttia kuumana hohkaavan patterin poltteesta säärtä vasten samalla kun nauttii mukavasti heiluvasta kulusta. | ||||
|
08.12.2021 17:10 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
08.12.2021 17:08 | Petri Sallinen | ||
| Joukkoliikenneharrastajat eivät välttämättä ole joukkoliikenteen aktiivisia käyttäjiä. Jos on reissannut vuosikymmenet Sm1- ja Sm2-junilla työmatkansa ja roudannut niissä ipanalaumaa, lastenvaunuja ja fillaria, niin osaa kyllä arvostaa Flirttejä. Ne ovat aivan eri planeetalta kuin Samit. | ||||
|
08.12.2021 17:08 | Kari Roininen | ||
| Eljas oli aikaisemmin laittanut tästä raiteesta tietoa,eli rakennettu 1906,ja mahdollisesti purettu jo 1954 mennessä,koska kartalta poistunut.... | ||||
|
|
08.12.2021 16:50 | Jukka Ahtiainen | ||
| Olen lähettänyt postia Helsingistä tuollaisessa vaunussa. Postileimaan tuli muistaakseni pikajunan numero. Olisi ilmastoystävällisempi vaihtoehto (mihinhän Postin iskulause perustuu). Parin vuoden sisällä tapahtunutta: 1. Kotimaan lähetys oli kuukauden teillä tietymättömillä. 2. Lähettämäni paketti seilasi muutaman kerran lähettävän ja vastaanottavan toimipisteen väliä, kunnes kioski, johon se saapui, ei enää suostunut lähettämään pakettia alkuperäiseen toimitusosoitteeseen ilman uutta lähetysmaksua, koska he ovat Postin alihankkija. Tilanteessa syyllistettiin vastaanottajaa perusteettomasti. 3. Auto oli parkkiruudussa tien varressa. Postin jakeluauto ajoi jalkakäytävälle viereen ja nosti takalaitanostimen kylkeen. |
||||
|
08.12.2021 16:45 | Jaakko Pehkonen | ||
| Kappas vaan, Laajakankaan vaihteella onkin yksinäinen valotolppa. Se jäi huomaamatta 25.9.2021 kun kävimme PoRhan lätällä Laajakankaalla illan pimeydessä, kun siinä ei palanut valoa. Otsalampun valossa (lätän ja Ttv:n valot eivät ole kovintehokkaat) löytyi kuitenkin avainsalpalaite ja sieltä avain poliisiin josta edelleen itse vaihteeseen. Ja kuten kuvasta käy ilmi kohteeseen siis päästiin: https://vaunut.org/kuva/150304?s=1 | ||||
|
08.12.2021 16:44 | Kimmo Huhta | ||
| Onko vaihto saavuttanut jo Keitelepohjan? | ||||
|
|
08.12.2021 16:18 | Jukka Eklund | ||
| Markku Pulkkiselle: Minullekin tulee Eisenbahn Magazin. Marraskuun numeroa ei kuulunut, joten kirjoitin EM asiakaspalveluun. Marraskuun ja joulukuun numerot saapuivat sitten samana päivänä eri postituksina. ja molemmat olivat omissa lehtiyhtiön kirjekuorissa, eivät siis normaalissa muovikelmussa. Joten veikkaan, että nyt on kyse Saksan pään ongelmasta, ei kuvitellusta Suomen Postin varastelevasta junafriikkilajittelijasta. |
||||
|
08.12.2021 15:33 | Viivi Lammasniemi | ||
| Kainuumaisuus ja kaluston kirjo. Hieno kuva! | ||||
|
|
08.12.2021 15:29 | Viivi Lammasniemi | ||
| "Vanha hyvä, uusi paha" | ||||
|
|
08.12.2021 15:24 | Topi Lajunen | ||
| Vähän harvinaisempi mielipide arvostella Sm5-yksikköä roskaksi. Niitä kuitenkin tupataan pitämään varsin laadukkaina tekeleinä. | ||||
|
Kuvasarja: Joensuun uusi ykkösraide |
08.12.2021 15:05 | Mikko Herpman | ||
| No kehitys kehittyy sille ei varmaan kukaan mitään voi. No katos toki on kiva juttu jos sattuu satamaan. Toki itsestäkin tuntuu vähän turhan isolta nämä uudet laiturit ja tuleva ylikulkusilta. Ehkäpä polttoaineiden hintojen nousu ja maaseudun tyhjentyminen tuo jatkossa näille vielä lisää käyttöä. Nykyisellään aseman henkilöruuhkat ovat aika maltillisia, vaikka ajattelee aikaa ennen koronaa. Ainoa omakohtaisesti havaittu puute ehkä tuli liityntäpysäköinnin parkkipaikoista, sekään ei tosin mitenkään iso ongelma ollut. |
||||
|
Kuvasarja: Joensuun uusi ykkösraide |
08.12.2021 14:32 | |||
| On tämä todella roskaa, joensuu ei varmasti tarvinnut tuollaista. Milloinhan Kohtavaara pilataan korkeilla laitureilla | ||||
|
|
08.12.2021 14:15 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä välillä myös Sr2-paria näkee Vartiuksen malmijunissa. Muutamia havaintojakin tullut läpi vuoden. Sr3:t ovat vain yleisempiä. | ||||
|
|
08.12.2021 13:53 | Jukka Voudinmäki | ||
| Höyrysahan raide esiintyy vielä ainakin vuoden 1936 Epäitsenäisissä liikennepaikoissa sekä vuoden 1942 Liikennepaikkojen välimatkat -kirjasessa. Vuosikirjojen syrjistiedot ovat kuitenkin aina vain viitteellisiä. Niissä mainitut raiteet voivat olla jo puretut, kun julkaisu vasta ilmestyy kirjapainosta. Saha on kuitenkin tuhoutunut tulipalossa kesällä 1933, kuten esim. Uudenkaupungin sanomat n:o 72 vuodelta 1933 kirjoittaa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1936654?term=KILPUAN%20SAHA&page=3 Raide on todennäköisesti vielä tuolloin ollut tuolloin olemassa, mutta minne saakka ajassa? Kesällä 2014 kävin sahan tontilla ja havaitsin maaperässä kiskonpätkän. Liittyikö se syrjäraiteeseen, sahan sisäiseen kiskotukseen vai johonkin muuhun, se jäi epäselväksi. |
||||
|
|
08.12.2021 13:26 | Jouni Halinen | ||
| Tuossahan keskellä vaunua tuo postiluukku näkyy. Mulla oli vähän sama juttu, firmallani oli itsepalvelu koppareita posteissa, ostin sitten postin vanhan LT-volkkarin, ja se ei ollut yksi tai kaksi kertaa kun tungettiin kirjeitä etuikkunasta sisään. Tyyliin "kai tämä kirje lähtee tästä eteenpäin". Sanoin aina vitsinä, että vain siinä tapauksessa jos kirjeessä on rahaa. | ||||
|
|
08.12.2021 12:45 | Timo Salo | ||
| Itse olen koittanut saada kaikki mahdolliset laskut sähköpostiin sen jälkeen, kun äkkäsivät, että paperilaskun lähettämisestä voi laskuttaa vaikkapa 5 ekee... :-( Rainer: Esim. täällä jaetaan postia vain Ma, Ke ja To, jos ovat arkipäiviä! Vähän aikaa kun vielä "kehittävät" tätä postinjakoa, niin posti on itse haettava paikallisesta asiamiespostista. Ja kaksinkertainen identifiointi mukaan, ajokortti ei kelpaa. Mobiili ja sormenjälkitunnistus... :-) |
||||
|
|
08.12.2021 12:38 | Petri Nummijoki | ||
| Tuossa on vielä sekin, että paperilaskun haluavissa on todennäköisesti edelleen paljon niitäkin, jotka eivät käytä verkkopankkia ja esim. pankkien maksupalveluissa saattaa käsittelyaika olla viikon verran ellei ylikin. Herää kysymys, että onko netinkäyttörajoitteisen nykyaikana ylipäätään mahdollista hoitaa laskut ajallaan, jos laskuttaja käyttää 14 vuorokauden maksuaikaa laskun lähettämisestä? | ||||
|
|
08.12.2021 12:36 | Lari Åhman | ||
| Taitaa IC-junissa jonkin verran pyöriä Sr2:sia. Toki nekin vain ohikulkumatkalla. | ||||
|
|
08.12.2021 12:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Meille ei ole tullut n viikkoon mitään postia, ei edes ilmaisjakelulehtiä. Tosin veikkaan syksi itsenäisyyspäivää ja kovia pakkasia. | ||||
|
|
08.12.2021 11:53 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin mikäänhän ei pakota laskuttajaa käyttämään 14 vuorokauden maksuaikaa. Se saa olla pidempikin. Laskuttaja on varmasti tietoinen, että lasku voi (nykyaikana) viipyä postissa tai asiakas olla välillä pois kotoa viikon tai pari. Se on sitten eri asia, jos laskuttaja kokee perinteisen paperilaskun haluavat taakaksi ja palvelee tarkoituksella mahdollisimman huonosti. Postin syyttämisen sijaan kannattaa noissa tilanteissa harkita jaloilla äänestämistä ja vaihtaa palvelun toimittajaa. | ||||