Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.11.2021 09:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos tämä kuva on tältä vuodelta, niin minkä takia lättähattu on ajanut satamaan vai miksi tämä kyltti on tehty? Liittyikö se siihen "Nyrkki" -TV -sarjan kuvauksiin? | ||||
|
11.11.2021 08:21 | Kari Haapakangas | ||
| Vielä vuoden 1977 kartassa näkyy vastarannan holvin läpi kulkeva tie(ura) | ||||
|
11.11.2021 08:10 | Simo Virtanen | ||
| Kaidekin on selvästi paikallisen timpurin käsialaa. Ei taatusti täytä tieliikenteen törmäyskestävyydelle asetettuja vaatimuksia. | ||||
|
|
11.11.2021 08:05 | Kari Haapakangas | ||
| Komea silta, pimeä mutka! | ||||
|
11.11.2021 07:38 | Kari Haapakangas | ||
| 86 tn lienee "kuivapaino". Paljonkohan tulee lisää, kun ynnätään vesi, hiili, hiekka, öljyt, kuljettaja ynnä lämmittäjä? | ||||
|
11.11.2021 04:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt rupesivat lepakot räjähtelemään! Huom. Kirjoitettu kieli poskessa! | ||||
|
|
11.11.2021 04:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivan näköinen veturi. Poistohöyryimurin (Friedmann?) tulohöyryputkessa oleva öljyn- ja vedenerotinmokkula on kovin tutun näköinen. | ||||
|
|
11.11.2021 04:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotan alkuperäistä nimeä (ulkomaalaisten hämmentämiseksi): TURUN SATAMA /ÅBO HAMN. Turku satama nimi tuli käyttöön 1970-luvulla, kun sitä ennen suomenkielen genetiivillä kirkastettiin Suomi-kuvaa. |
||||
|
11.11.2021 04:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Kolho keskustan lyhenne ollut "Klok"....? | ||||
|
10.11.2021 23:44 | Heikki Jalonen | ||
| Myös Oulussa majaansa pitävä M/S Alpo kuuluu tuohon ST-sarjan 74 jalkaisiin. Muita edelleen (tieto 2018) jäljellä olleita 74' ST-hinaajia ovat esim. M/S Normandia (ex. Pirttisaari) ja M/S Tolvan. "Merikari" pitäisi olla "Merikarhu". Tietääkseni kaikissa pääkoneena on edelleen alkuperäinen Atlas-Imperial-diesel, tyypiltään tosiaan Mikon jo mainitsema 6HM2124. Tyyppikoodin "6" ilmaisee sylinteriluvun, "H" ilmaisee koneen olevan käyntisuunnaltaan vaihdettavan, "M" tarkoittaa suorajäähdytteistä merimoottoria. Luku "2124" ilmaisee iskutilavuuden kuutiotuumina YHTÄ sylinteriä kohden (siten, kuusisylinterisen version kokonaisiskutilavuus on 12744 cid = 208 litraa). Minimikonfiguaatio tuolle moottorityypille oli 3 sylinteriä, maksimi 6. Sylinterin halkaisija on 13", iskunpituus 16". Ja teho 6-sylinterisenä 400 hv. Toimintatapa nelitahtinen suorasuihkutusdiesel. Kirjaimen "T" puuttuminen ilmaisee moottorin olevan vapaasti hengittävä. Pankaapa merkille, Atlas-Imperial tarjosi jo 1942 myös turboahdettua versiota, 6-sylinterisenä teholtaan 550 hv. Firma oli muutenkin Yhdysvaltojen mittapuulla diesel-tekniikassa aivan eturintaman valmistajia: sen valmistamat dieselmoottorit toimivat Common Rail-ruiskutusjärjestelmän mukaan, tosin nykypäivän mittapuulla hyvin maltillisilla ruiskutuspaineilla. ST-hinaajia tehtiin myös hieman isompana 86-jalkaisena tyyppinä, siihen sarjaan kuului esim T/A Perämeri. Sen pääkone ei ollut Atlas-Imperial vaan Sulzer. Kaikkiaan noita ST-sotahinaajia rakennettiin (USA:ssa) noin 720 kpl. Kuten Mikko mainitsikin, koneet ovat suoraan potkuriakseliin kytkettyjä, edes mitään irrotuskytkintä ei ole välissä. Eikä oikeastaan voisikaan olla, potkuriakselin suurin vääntömomentti on noin 9600 Nm. Momenttia kertyy koska moottorin suurin kierrosluku on vain 300 r/min. Mutta, hinaajan vetokyvylle hitaat kierrokset ovat mitä parasta. Eikäpä tainnut olla edes Ameriiiikan Kaupassa sellaista merikytkintä joka olisi noilla voimilla kestänyt. Säätölapapotkurit tai sähköpropulsio olivat vielä Euroopan Eksotiikkaa noihin aikoihin. Pääkone oli mallimerkintänsä mukaan käyntisuunnaltaan vaihdettava. Suunnanvaihto perustuu siihen, että koneen nokka-akselilla on kutakin toimintaa varten rinnakkain kaksi nokkaa: eteenpäinkäynnin (CW) ja taaksepäinkäynnin (CCW) nokat, 4 nokkaparia (yhteensä siis 8 nokkaa) per sylinteri. Nokat ohjaavat seuraavia toimintoja: imuventtiili, polttoaineventtiili, käynnistysventtiili ja pakoventtiili. Koneen suuntaa vaihdettaessa se pysäytetään sulkemalla polttoaineensyöttö ja erillisellä jarrulla (paineilmalla) avittamalla. Suunnanvaihtokone (paineilmalla) pyöräyttää nokka-akselin vieressä sijaitsevaa nostaja-akselia. Nostaja-akselissa on epäkeskot, joissa venttiilien nostovivut keinuvat ulkopäästään laakeroituna. Nostajavipujen sisäpäässä ovat diagonaalisesti sijoitetut nostajarullat, yksi rulla kumpaakin nokkaa varten. Epäkeskojen vaikutuksesta nostaja-akselin kääntyminen siirtää nostajavipuja sivusuunnassa keskemmälle (CW) tai ulommalle (CCW). Siten ainostaan jompikumpi nostajavipujen rulla tulee nokka-akselin nokan vaikutukseen. Koska toinen rullista on sivussa nokka-akseliin nähden, sen kohdalla oleva vastakkaisen käyntisuunnan nokka ei pääse siihen vaikuttamaan eikä siten sekoita ajoitusta eikä aiheuta koneessa sisäisiä törmäyksiä. Jos nostaja-akselin liike jäisi puoliväliin, ei kumpikaan rullista tavoitaisi nokkaa eikä mitään tapahdu, ei myöskään käyntiä. Nostajavipujen yläpintaa vasten sijaitsevat varsinaisia työntötankoja käyttävät venttiilinnostajat, joilla myös venttiilit normaaliin tyyliin säädetään. Nostajavipujen yläpinta on tarkoin suunniteltu hieman kaarevaksi, jotta venttiilien käyntivälys pysyy vakiona ajosuunnasta (=epäkeskon ohjaaman nostajavivun asento) riippumatta. Venttiilien osalta tuttua nelitahtitekniikkaa ovat imu- ja pakoventtiilit. Koneen paineilmalla tapahtuvaa käynnistystä varten kussakin sylinterissä on erityinen käynnistysventtiili, joka sallii käynnistysilman pääsyn siihen sylinteriin, jossa oikea työsuunta on vuorossa (koneen käydessä tarkoitettuun suuntaan siellä olisi menossa työtahti). Varsinaisen käynnistysilmapanoksen sylinteriin latausta ohjaa erityinen ilmanpaineen ohjaama impulssiventiili. 6-sylinterisessä koneessa sopiva sylinteri on aina tarjolla, pienemmissä sylinteriluvuissa pieni paksaaminen saattaa joskus olla tarpeellista, joskus jopa kiireellistä. Polttoaineventtiili on vielä aivan oma lukunsa: sekin on työntötangon ohjaama. Moni nykyajan konemies arvelisikin että kyseessä on pumppusuutinsysteemi. Mutta ei ole, kyseessä on todellakin Common Rail-järjestelmä, eli polttoaineventtiili pelkästään annostelee syöttöputken tarjoamaa valmiiksi paineistettua polttoainetta. Suurin reilipaine on noin 4500 lbs (noin 310 bar). Koneen säätäjä vaikuttaa polttoaineventtiilin työntötangon kautta, siirtämällä erillisiä välyksen säätökiiloja säätöakselin avulla: suuri välys, pieni syöttö, pieni teho. Välystä pienemmäksi, lisää tehoa. Käytännössä, koneen hoitaja tekee käynnistyksen, pysäytyksen ja suunnanvaihdon yhdestä ainoasta ohjauspaakista, jos kyllä polttoainepainetta ja syötönrajaa pitää siinä samalla vähän asetella. Ja kuitata telegrammia. Huolimaton suunnanvaihto (sokea säätäjä huutaa enemmän polttoainetta kuin oikea tarve kierroksiin nähden olisi) aiheuttaa iskuja ja mustaa savutusta, eipä ole mestarille kunniaksi kun mölijällä töllöttävät... Toivottavasti tämä pieni (vai tuliko taas pitkähkö...) selvitys antoi jonkinlaista käsitystä miten tuo 1-sukupolven dieseltekniikka pelaa Atlas-Imperial-tyyliin. Älkää muuten sekoittako Atlas-Dieseliin, eri firma. Lisätietoja noista pienistä hinaajista voitte hakea vaikkapa Juha Kämäräisen kirjasta "Pienet hinaajat Suomessa", Toppilan Pukseeri ry 2005, ISBN 952-91-8695-9. Noita koneen tietoja ette sieltä löydä, ne ovat vähän obskuurimpaa materiaalia. |
||||
|
|
10.11.2021 22:21 | Aku Lehtola | ||
| Kiitoksia Masi. | ||||
|
10.11.2021 22:00 | John Lindroth | ||
| Kiva nähdä tuo rakentamani Motti vaikka satunnaiskuvana, näistä ei ole liikaa pienoismallikuvina eikö muutenkaan. | ||||
|
|
10.11.2021 21:38 | Heikki Jalonen | ||
| Tämäpä taitaakin lopultakin olla se kuuluisa "Hillotolppa". Suotuisaa, että se viimeinkin löydettiin... | ||||
|
|
10.11.2021 21:33 | John Lindroth | ||
| Tästä tulee mieleen Saksan BR78. | ||||
|
|
10.11.2021 21:11 | Masi Levola | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
10.11.2021 20:25 | Antti Grönroos | ||
| Hyvä, että otit tästä kuvan, nykyään tämä on kiinteistöhuollon piha-aluetta. Nuo keskiviivat ovat pitkään säilyneet, ei siitä ole kovin montaa vuotta kun nuo näkyivät. Oman muistikuvan mukaan tässä olisi ollut tasoristeys 90-luvulla mutta kun Rantarata kirjassa sanotaan 80-luku, niin se kai pitää paikkansa. Olen joskus ajatellut, että tässä olisi ollut valo- ja äänivaroituslaitos. Kun katsoo Hanhijoentietä, niin ei näy merkkiäkään kevyen liikenteen väylästä. Voi olla, että kevyen liikenteen väylä alkoi tasoristeyksestä. Kiitos Jimi, että laitoit tähän ja Auran kuvaan kilometrin. | ||||
|
10.11.2021 20:11 | Antti Grönroos | ||
| Jostain luin, että tämä ei olisi tulevaisuudessa matkahuollon käytössä ja l-asema siirtyisi vanhalle paikalle. Varmaan uusi omistaja. Pitäneekö paikkansa? Ei voi. | ||||
|
10.11.2021 19:49 | Oula Ahlholm | ||
| Läheisessä talossa asutaan edelleen :) | ||||
|
10.11.2021 19:30 | John Lindroth | ||
| Mukava Hanomag Kanakuva! | ||||
|
|
10.11.2021 19:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tuollaisesta suunnitelmasta en ollut kuullutkaan. Ihan mielenkiintoinen olisi ollut! | ||||
|
10.11.2021 19:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kompromissina ehdotan museoradaksi betonipölkyin ja UIC60-kiskoin varusteltua osuutta Huutokoski - Rantasalmi - päätepuskin. | ||||
|
10.11.2021 19:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Pian tämä silta saa lähdön: https://vayla.fi/-/turun-ratapihan-ja-kupittaa-turku-kaksoisraiteen-rakentamishanke-kaynnistyy | ||||
|
|
10.11.2021 19:01 | Juha Kutvonen | ||
| Tosiaan, normaaliraideleveys antaisikin mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Ja Inkeroinen radan alkupisteenä toisi sujuvat vaihtoyhteydet Kotkan radan juniin. No tämähän on vain tällaista ajatusleikkiä, mutta ilman ideointia ei synny mitään uutta. |
||||
|
|
10.11.2021 18:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli ihan hauska seurata keskustelua Haminan vanhan rataosan museoliikenteestä. Joitakin kysymyksiä nousi mieleen: Kuka liikennöi ja millä kalustolla? Porvoolaisilla on riittämiin tekemistä ilmankin. HMVY on halvaantunut omiin sekoiluihinsa. Topparoikka olisi lähin klubi, mutta sillä taatusti tulisi kalustonhankinnassa seinä eteen, porukka on vissiin aika pieni. Sinisten vaunujen määrä pienenee koko ajan, onko niitäkään enää? Lättäkalustosta lienee turha puhuakaan. No tietysti olisi mahtavaa, jos yksityiradan aikaisesta veto- ja vaunukalustosta valmistettaisiin toimivat replikat. Ratakin pitäisi rakentaa (UIC60-kiskoilla, betonipölkyillä ja sepelitukikerroksella, tästähän se museaalisuus oikein tihkuu!). Mierontieltä ja Taivalkosken radalta puretut kiskot ja vaihteet, no okei, mutta jumalaton työ siinäkin olisi! Käypäisää olisi sekin, että museorataosa olisi normaaliraiteinen, 1 435 mm. Tälle kyllä löytyy kalustoa pitkin Eurooppaa...? Yhtälö on melkoisen vaikea, se vaatisi paikallisen asiaan omistautuneen yhteisön ja ennen kaikkea mahdollisuuden ryöstää Roope Ankan rahasäiliö...? Kiinnostuneet voisivatkin perustaa ison lottoporukan. Ehkäpä puolen miljoonan euron satsauksella saattaisi joskus 200 vuoden kuluttua onnistaa: 5 oikein....? En suinkaan mene tyrmäämään ajatusta, sehän olisi loistava. Mahdollisuudet kuitenkin pitää selvittää. Käykää kiinni! |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Haminassa 6.11.2021 |
10.11.2021 18:28 | Juha Kutvonen | ||
| Kovin vähän on vanhan Haminan puolella jäljellä mitään rautateihin viittaavaa, asemarakennusta lukuunottamatta. Pyhällön Salessa on tullut asioitua lukemattomia kertoja, kun kaverilla on mökki siinä lähistöllä. |
||||
|
10.11.2021 18:14 | Pasi Utriainen | ||
| Laskettelurinteen päältä otettu. Tie tuo perille saakka eli ei tarvitse kavuta rinnettä ylös. Lisäsin koordinaatit kuvaan, kun näköjään puuttuivat. | ||||
|
|
10.11.2021 18:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Inkeroinen–Metsäkylä voisi olla paras osuus. Ihan Klemolaan asti ei pääse ellei siltaa ( https://vaunut.org/kuva/151252 ) kunnosteta. Mutta jos kunnostaa, niin ehkä Salmenkylänkään saavuttaminen ei olisi aivan mahdotonta? Lisäksi toki replikat Liikkalan ja Reitkallin asemista ja Klemolan seisakkeen kunnostus. | ||||
|
10.11.2021 18:00 | Hannu Peltola | ||
| Taitaa Petri nyt kirjoittaa vähän kieli poskessa... | ||||
|
|
10.11.2021 17:59 | Petri Sallinen | ||
| Kyseessä on pikemminkin raideleveys joka on kolme jalkaa ja kuusi tuumaa :) https://en.wikipedia.org/wiki/3_ft_6_in_gauge_railways |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Haminassa 6.11.2021 |
10.11.2021 17:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! Harmittavan vähän vain enää on jäljellä jälkiä rautatiestä. Mistä päin Vehkalahtea sukujuuresi ovat? Äidin suku on kotoisin Pyhällöstä. | ||||
|
10.11.2021 17:56 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitosta vaan! :) Hiabi kuulosti puheiden perusteella temppuilevan, pakkasaamun kohmeisuuttako kenties? Vaan saatiinhan homma sitten kohtuulla ja nopsasti tehtyä. | ||||
|
10.11.2021 17:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos! :D | ||||
|
|
10.11.2021 17:50 | Tuomas Pätäri | ||
| No niin Jimi, tehty on (tosin jo huhtikuussa) ja tässä raportti :) Somerharjun mäkitornin ympärillä olevat männyt ovat itse tornia korkeampia, joten vaikka lähempänä rataa onkin puuta ja puskaa mennyt nurin niin se ei asiaa juuri auta: Avoin näkemä tornista rajoittuu hyppäyssektoriin ja kerralla kuvaan saisi mahtumaan ehkä veturin ja puoli vaunua. Tornin alta saisi hieman enempi junaa kuvaan, mutta siitä kuvattaessa radanvieruspusikko peittää junan alaosan. Googlettelin onko tuo enää missään käytössä ja sattumoisin huomasin, että joku on juuri kiivennyt kameransa kanssa tuonne ja julkaissut Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=hIYU9Mz8tE4 |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Haminassa 6.11.2021 |
10.11.2021 17:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Ansiokkaasti arkeologiaa on taas harrastettu. Oikein mielenkiintoisia kuvia! Vaikka Hamina onkin monessa mielessä tuttu (muun muassa minullakin juuria vanhalla Vehkalahdella) niin hirveästi en ole siellä juuri rautatiehistoriallisissa ajatuksissa liikkunut. Sain kuitenkin vajaa vuosi sitten käsiini Resiinan 1/2004, jossa on Tapio Muurisen artikkelit vanhalta Haminan radalta sekä uudemmalta Juha-radalta, ja niiden innoittamana olen nyt itsekin ollut entistä kiinnostuneempi vanhasta radasta sekä vanhasta Haminan liikennepaikasta. | ||||
|
10.11.2021 17:17 | Tuomas Pätäri | ||
| Todella hyvin onnistunut kuvaajan sijoittautuminen kahden junan linjakohtaukseen nähden! Hieno on. | ||||
|
10.11.2021 16:14 | John Lindroth | ||
| Hannu,tuli tuossa vähän katsottua tuota Haminan Baldwin veturista löytyviä kuvia ajatuksella ehkä joskus! | ||||
|
|
10.11.2021 15:51 | Antero Airola | ||
| 3½ jalkaa on eteläisen Afrikan vakioraideleveys; Etelä-Afrikan lisäksi ainakin Namibia, Svasimaa, Mosambik, Angola, Kongo, Botswana, Zimbabwe, Sambia, Malawi sekä osittain Tansania (TAZARA). Pohjoisessa on lisäksi ainakin Sudan. | ||||
|
|
10.11.2021 15:46 | Juha Kutvonen | ||
| Joo, kunhan tässä mielessäni hahmottelen sopivia museoratojen paikkoja Suomen kartalle :) Vanhan aseman suuntaan tuskin enää pääsisi, mutta Salmenkylästä pohjoiseen voisi onnistua ainakin jonkin matkaa. | ||||
|
10.11.2021 15:33 | Antero Airola | ||
| Vähän pilkunviilausta: Joki on saksaksi nimeltään Aare. | ||||
|
|
10.11.2021 15:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Kutvonen on ollut tämän asian kanssa aktiivinen aikaisemminkin: https://vaunut.org/kuva/21298 :) | ||||
|
|
10.11.2021 14:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen tuo Suomen merivoimien aikainen laivan nimi :) | ||||
|
|
10.11.2021 14:12 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha, tuolla pitää käydä joskus! | ||||
|
10.11.2021 13:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, siitä ei ole mitään epäselvää, Fredriksbergin konepaja maalaa. Se kiinnostaisi tietää keitä nuo nuoret herrat ovat. |
||||
|
|
10.11.2021 13:45 | Kari Haapakangas | ||
| Pasilan konepajalle? (Fredriksberg, nyk Böle) | ||||
|
|
10.11.2021 13:24 | Juha Pokki | ||
| Kuvauspaikkana kaiketi Kasurilanmäki? | ||||
|
10.11.2021 13:14 | Rasmus Viirre | ||
| Kohta kaksi vuotta siitä, kun tämäkin junavuoro lakkasi pysähtymästä Kannuksessa. :/ | ||||
|
|
10.11.2021 13:01 | Hannu Peltola | ||
| Uskallanko kommentoida, vaikka en ole Pasi? Upea kuva, tämä tuli satunnaiskuvana. Onko tämä otettu dronesta vai onko Siilinjärvellä näin korkea mäki? (jos on, siellä pitääkin käydä...) | ||||
|
|
10.11.2021 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Ainakin Haminan pää on rakennettu täyteen uusia rakennuksia: kuvasta oikealle ratapenkka päättyy uuden omakotitalon tontin reunaan, vanhan veturitallin paikalla on suuret kerrostalot ja tavaramakasiinin sekä ratapihan paikalla Aseman koulu: https://vaunut.org/kuva/151248?s=1 | ||||
|
10.11.2021 11:28 | Miitre Timonen | ||
| Raide tulee lähitulevaisuudessa lyhenemään pelkäksi nysäksi. | ||||
|
|
10.11.2021 10:38 | Juha Kutvonen | ||
| Eli olisiko vanha ratalinja periaatteessa ainakin suurelta osin vielä kiskotettavissa museoradaksi...? | ||||
|
10.11.2021 10:33 | Kari Haapakangas | ||
| Kannanhoidollisia toimenpiteitä rataverkolla? | ||||