Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.10.2021 20:11 | Aapo Niemelä | ||
| Mukava kuva, vesitornin katosta paistaa päivä lävitse. :) | ||||
|
21.10.2021 19:48 | Heikki Jalonen | ||
| Traktori on mielenkiintoinen ja ääriruotsalainen: Bolinder-Munktells BM-21 (tuotannossa 1951-54). Tuo "surumielinen" maski ja ilmanottohormin sijainti konepellissä oikealla takana erottavat sen samankalaisista ja saman aikakauden Volvoista (T40...T41). Volvot olivat kaasutinmoottorilla, mutta BM olikin ihan oma lukunsa: siinä oli kaksisylinterinen kuulasytytysmoottori, luonnollisesti kaksitahtinen. BM-21 mallissa oli iskutilavuutta terveet 5,3 litraa, joista saatiin tehoa 43 heposta (ankaralla kierrosluvulla 1050 rpm). Polttoaineena sodanjälkeisen käsitteen mukainen "råolja" eli nykyään lähinnä polttoöljy, mutta suuremmilla rikki- ja sivuainepitoisuuksilla. Halpa polttoaine ja pieni ominaiskulutus olivat mallin valttikortteja, joskin pakassa piileksi myös hankalan hoidon ja vaikean käynnistyksen kaltaisia jokereita. BM-20...21 malleissa oli kuitenkin jo täysi sähkökäynnistys, siis myös sähköinen kupujen lämmitys, joten "Sievert-sulkeisia" eli puhalluslamppusessioita ei aivan joka käynnistykseen tarvittu. Luultavasti tuo kone lisäksi majaili yönsä lämpimässä tallissa, suuri helpotus talvikäytössä. Hytti näyttää hyvin ja ammattimaisesti tehdyltä, ehkäpä Fernmo-valmiste. Se on lisätty tuohon traktoriin viimeistään vuoden 1959 tietämillä jolloin Ruotsissa tuli voimaan turvakehikkopakko. Tuo kone oli palkattujen kuljettajien ajama, joten työsuojelu vaati turvalaitteita. Traktorin edessä on jonkilainen puskinsysteemi, melko lailla käytössä olleen näköinen, vieläpä. Ehkä sitä on käytetty (yksittäisten) vaunujen siirtelyyn tai roskia tuovien kärryjen/kuorma-autojen avustamiseen..? Peräkärryssä on jonkilainen puhalluskoneen kaltainen laite. Voisikohan se olla jokin desinfiointiainepuhallin tai muu haju/terveys/rotta-haittojen torjuntalaitteisto? Ehkäpä sillä on pöllyytetty 100% aitoa DDT:tä kuormiin ja kuormien viereen, vähän samaan tapaan kuin nykyajan lumitykillä hönkäillään usvaa rinteeseen... |
||||
|
21.10.2021 19:47 | Jarno Piltti | ||
| Sisällä kiitettävän paljon vanhaa rautatiekuvaa ja -esinettä. | ||||
|
21.10.2021 19:44 | Jarno Piltti | ||
| Mahtava teollisuustausta junalla ja vanhan mallinen polliisin merkki mukana nykymenossa! | ||||
|
21.10.2021 19:42 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ja hienostunut kuva, kiiltävät kiskot, veturin ikkunat ja vaunuletkat erityisesti. Kyllä vaan rajuunkin vastavaloon kannattaa kuvata jos vaan kantti kestää. Ja nykykameroillahan se kestää. | ||||
|
21.10.2021 19:12 | Joonas Pio | ||
| Hyvä kuva hyvännimiseltä liikennepaikalta. :D | ||||
|
21.10.2021 18:25 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Pekka 2021 kuva! | ||||
|
21.10.2021 17:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Tällainen: https://vaunut.org/kuva/125583 | ||||
|
21.10.2021 17:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Toimiiko? | ||||
|
21.10.2021 16:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä! :) | ||||
|
21.10.2021 16:10 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Veturihan on Otso 2R, eli jo uutena radio-ohjauksella varustettu veturi. Alkuperäisenä tässä ei ollut kuljettajan sääsuojaa lainkaan. Konesuojan kyljessä ovat veturin hallintalaitteet molemmin puolin, tyyli tyypillistä Saalastia. Lisätietoja laitteesta mm. Tasoristeys-palstalla 2/2018 (http://resiinalehti.fi/artikkeli/111) ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/44430. |
||||
|
|
21.10.2021 15:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo näyttää enemmänkin käsijarrulta. Eli jarrulta jolla veturi pidetään paikoillaan kun se on pitempään seisonnassa. Mutta onhan tuossa pari muutakin vipua, ja kaikkihan on mahdollista. | ||||
|
|
21.10.2021 15:34 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Täysosuma! | ||||
|
|
21.10.2021 15:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno tilanne! | ||||
|
21.10.2021 14:34 | Perttu Karttunen | ||
| Tuttu juna. Täällä tosiaan ei langat haittaa ainakaan ihan heti. | ||||
|
21.10.2021 14:11 | Juhani Pirttilahti | ||
| Suomessa on vielä niin halpaa sähköä, että sen turvin voi ajella pitkiäkin kiertoreittejä kannattavasti. | ||||
|
21.10.2021 14:05 | Panu Breilin | ||
| 13 = rakennuksen järjestysnumero asemalla. 57 = vesitornien tyyppinumero. | ||||
|
|
21.10.2021 14:03 | Panu Breilin | ||
| Voisi kyllä kuvitella, että viimeistään Dr19-sarjan käyttöönoton jälkeen kustannuslaskelmat puoltaisivat Pieksämäki–Imatra-junien ajamista Savonlinnan kautta – kunhan vaan Laitaatsalmen yli kulkisi silta. | ||||
|
21.10.2021 13:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, en mä sellaista olisi kuvitellutkaan 50-luvulla. Paitsi jossain linja-autoissa saattoi sellainenkin olla, mutta tuskin Suomessa? | ||||
|
|
21.10.2021 12:59 | Valtteri Paakkari | ||
| Harmoninen kuva! Vaunut asettuvat hyvin metsän keskelle ja vetokaluston väri tuo hyvän väriruiskeen. | ||||
|
|
21.10.2021 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 22253 valmistui vuonna 1947 ja vuonna 1980 siitä aluksi tuli virkatarvevaunu BG 040123. Sittemmin se sai uuden sarjan ja numeron: BT 01166. Haluan kertoa käsityksenäni, että vaunussa oli koneellinen tuuletus. Jäähdytysilmastoinnista eli juuri AC:sta, ei ole kyse. |
||||
|
|
21.10.2021 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Erikoista että AC asennettiin näihin epämukaviin 100-paikkaisiin. Olisi kuvitellut parempi käyttökohde oleen 72-paikkaiset "olympiavaunut". | ||||
|
|
21.10.2021 10:11 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida olla. Kun ei ole näitä 100 paikkaisia Ei vaunujakaan juurikaan säilynyt, saati koneellisella tuuletuksella varustettuja Ei vaunuja. Sen sijaan VR:n Valtteri oerinnejunassahan on koneellisella tuuletuksella varustettu Eik 22348, jossa on yksi torpedotuuletin. |
||||
|
|
21.10.2021 09:56 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Ei:t ovat olleet erikoisen näköisiä, kun katolta puuttuvat mm. torpedotuulettimet. Onko koneellisesti ilmastoituja Ei:tä säilynyt jälkipolville? | ||||
|
21.10.2021 09:53 | Hannu Peltola | ||
| Tukholma oli aikamoisen laajentumisen ja uudelleenrakentamisen kohteena 1970-luvulla ja taustankin talo on tosiaan purettavana. Tämä kuvan asemarakennus oli Södra Stationin toinen asema, katson tarkemmat tiedot illalla, kun pääsee lähdeteosten pariin... |
||||
|
|
21.10.2021 09:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvan voisi luulla olevan vuodelta 1933 ellei olisi noita mainosjulisteita oikealla ja herra aseman oikealla puolella kantaisi muovikassia. Puretaanko tuota taustalla olevaa taloa? Stokiksessa taisi purkuvimma olla aikamoinen siihen aikaan. | ||||
|
21.10.2021 00:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Perusparannustyö on usein koitunut satunnaisten laiturinreunakivien kohtaloksi. Niin ehkä tässäkin tapauksessa? | ||||
|
20.10.2021 23:47 | Juhani Pirttilahti | ||
| Rautateistä puhuttaessa esimerkeiksi kelpaavat Lontoon Thameslink tai vaikka Glasgow'n katujen alle piilotetut itä-länsisuuntaiset rautatietunnelit. | ||||
|
|
20.10.2021 23:00 | Hannu Peltola | ||
| Reijo, kuvittelisin tavoitteena olleen Lontoon Sub-Surface -metrolinjojen tapainen toteutus, jossa radat olisivat olleet heti katutason alapuolella. | ||||
|
|
20.10.2021 22:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin tuo matkustajalaituri on purettu? | ||||
|
20.10.2021 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Varmaan joka päivä. | ||||
|
20.10.2021 21:41 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Kannuksessa oli myös aikanaan (70-luvulla) junanlähetys opastin Etelän suuntaan, koska etelän vaihteet sijaitsivat asemalta nähden kaarteen takana. Sähköistyksen tullessa junanlähetys opastin katosi. | ||||
|
|
20.10.2021 21:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllähän ihan oikeilla jäljillä Mikko on sen suhteen, mistä kuvatekstissä käytetty nimitys juontaa juurensa. | ||||
|
|
20.10.2021 21:23 | Ilari Kokko | ||
| Nyt on kyllä pakko kysyä, mutta onko tuossa, öh, laitteessa, hallintalaitteet molemmilla sivuilla, mutta vain oikealla sivustalla suoja kuljettajalle? | ||||
|
20.10.2021 21:12 | John Lindroth | ||
| Tuo mainittu kerho myy myös korkealaatuisia HO messinki rakennussarjoja SJ höyry ym kalustosta. | ||||
|
|
20.10.2021 20:34 | Antti Grönroos | ||
| Onko tässä useinkin liikennettä? | ||||
|
20.10.2021 20:26 | Antti Grönroos | ||
| Totta Jaakko, tuosta vähän tulee mieleen Noidan oppipoika. | ||||
|
20.10.2021 20:19 | Oula Ahlholm | ||
| Mahtanee olla paljon vikoja Viassa ;D. | ||||
|
|
20.10.2021 20:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Hih hih :) | ||||
|
|
20.10.2021 19:54 | Mikko Otava | ||
| Oven yläpuolella on ihan tavallinen ulkovalo. | ||||
|
20.10.2021 18:01 | Aku Lehtola | ||
| Kiitos Oula! | ||||
|
|
20.10.2021 17:26 | Reijo Kankkunen | ||
| Hyvä kuva Itä- Suomesta! | ||||
|
20.10.2021 16:55 | Jussi Tepponen | ||
| Verrokkikuvassa: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/705 Odotushuoneen ovella on ulkoeteinen, joka nyt puuttuu. Samoin puuttuu odotushuoneen pönttöuunin piippu. Muuten on asema hyvin samanlainen kuin vuonna 1949. |
||||
|
|
20.10.2021 16:35 | Mikko Ketolainen | ||
| En tiedä, että liittyykö tuo radan nimitys mahdollisesti toiseen jutussa esiintyvään ministeriin. Keskustan siltarumpusuhmurointi kävi kalliiksi: Kymmeniä miljoonia veroeuroja hassattiin junarataan, jota ei enää koskaan käytetä Yli 40 miljoonan euron ratainvestointi Etelä-Savossa on valunut täysin hukkaan. Kiskoja on jo purettu ja rata katkaistu. Lasku keskustahallituksen ratafarssista osoitetaan veronmaksajille. Keskustalaisten Matti Vanhasen pääministeri- ja Anu Vehviläisen liikenneministerikaudella päätettiin sijoittaa 42 miljoonaa euroa Etelä-Savossa sijaitsevan junaradan korjaukseen. Vaaralliseksi lahonnut rata saatiin entistä ehommaksi, mutta junaliikenne sillä on lakannut. Jättimäinen siltahanke on katkaissut kalliilla kunnostetun radan, jota on nyt ryhdytty purkamaan. Keskustan johtama hallitus sijoitti 42 miljoonaa euroa Pieksämäki-Savonlinna-radan korjaukseen vajaat kymmenen vuotta sitten. Investoinnin perusteisiin laskettua junaliikennettä ei radalla kuitenkaan koskaan saatu kulkemaan. Nyt Savonlinnan eteläpuolella sijaitseva Laitaatsaaren syväväylän jättisiltatyömaa on haudannut alleen uusitut ratakiskot sekä romuttamassa entisen rautatiesillan. Siitä eivät junat enää kulje. Eivätkä ole kulkeneet yli vuoteen, kun rataa alettiin purkaa ja betonilaattoja panna pinoon. Kovaa arvostelua Aikanaan kannattava Pieksämäki-Savonlinna-junarata oli pakko sulkea henkilöliikenteeltä vuonna 1998. Pahasti lahonnutta vaarallista rataa jyskyttivät sen jälkeen enää harvakseen kulkeneet puutavarajunat, kunnes rata kymmenen vuotta myöhemmin korjattiin perusteellisesti. 74 kilometriä pitkän Huutokoski-Savonlinna-osuuden lahonneet ratapölkyt vaihdettiin betonisiin, penkereet vahvistettiin ja turvalaitteet uusittiin. Osuudelle asennettiin automaattinen kulunvalvontajärjestelmä. Keskustan Matti Vanhasen johtamaa hallitusta arvosteltiin kovin sanoin kymmenien miljoonien satsaamisesta syrjäiseen ja hiipuneeseen savolaisrataan samaan aikaan, kun pääkaupunkiseudun tiehankkeet ja pääteiden korjaukset olisivat kipeästi kaivanneet noita rahoja. Vanhasen puoluetoveri Anu Vehviläinen kantoi samassa hallituksessa liikenneministerin salkkua. Savonlinnan taidelukiosta aikanaan valmistunut Vehviläinen kuitenkin puolusti vahvasti radan kunnostamista. Modernin radan laskettiin virkistävän alueen teollisuutta, matkailua sekä erityisesti opiskelijoiden liikkumista kotiseudulleen. Isot kustannukset Radan kunnostuksesta huolimatta henkilöliikennettä ei saatu enää koskaan käyntiin. Ja koska rata oli jätetty sähköistämättä, puutavaraliikennekin alkoi karttaa sitä. Sähkötöntä rataa pystyi ajamaan vain diesel-vetureilla. Niiden kalliit ratamaksut siirsivät kuljetukset maanteille ja kumipyörille. Yksi kuolinisku modernille joutoradalle oli Itä-Suomen yliopiston ilmoitus siirtää opettajakoulutus Savonlinnasta Joensuuhun. Sen myötä häipyvät kaupungista opiskelijat, joiden liikkumista radan uskottiin helpottavan. Kovin isku oli kuitenkin parhaillaan rakennettava Laitaatsaaren kapeikon yli 24 metrin korkeudessa ylittävä jättisilta. Siihen ei ratakiskoille enää löytynyt tarvittavaa 12 miljoonaa euroa. Syynä oli radan vähäinen liikenne. Liikenneviraston mukaan sillan suunnittelussa on otettu huomioon se, että rata voitaisiin joskus siihen liittää. Enää sitä ei kuitenkaan saisi 12 miljoonalla. - Uuden sillan rakentaminen erillisurakkana tulisi tämän hetken arvioiden mukaan maksamaan 15 miljoonaa euroa, sanoo projektipäällikkö Hannu Nurmi Liikennevirastosta. Osa uskoo yhä Paikalliset päättäjät eivät kuitenkaan luovuta, vaikka investoinnin perusteena olleet laskelmat pettivät. Eivät siitäkään huolimatta, että kiskoja ja ratarakenteita on purettu ja siltayhteys Savonlinnaan katkaistu. Paikallinen rataneuvottelukunta on ilmoittanut selvittävänsä torsoksi jääneen radan mahdollisen sähköistämisen. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine elättelee yhä toiveita radan elvyttämisestä. Hän huomauttaa, että paljon vähäväkisemmilläkin rataosuuksilla on henkilö- ja tavaraliikennettä. - Kyse on siitä, ettei tuo 42 miljoonan euron investointi menisi hukkaan, Laine sanoo. Alustavien arvioiden mukaan sähköistyksen kustannukset nousisivat lähelle 40 miljoonaa euroa. Ja Jotta kaupunginjohtaja saisi sähköratansa junat kulkemaan, alkuperäiseen investointiin täytyisi lisätä tuo 40 miljoonan sähkölasku sekä 15 miljoonan erillissiltahanke. Kokonaissumma nousisi näin lähelle sataa miljoonaa euroa. Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk) vaikuttaa kaupunginjohtajaansa pessimistisemmältä: - Siinähän on ollut tosi vähän liikennettä sen (radan kunnostuksen) jälkeen. Ei tästä mitään positiivia viestejä ole kuulunut, Kosonen toteaa Iltalehdelle. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201708252200348182 |
||||
|
|
20.10.2021 15:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Anu-rata? | ||||
|
|
20.10.2021 15:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Käyttikö VR näitä LWR:n asemarakennuksia mitenkään? Esimerkiksi, kun vuonna 1961–1970 oli olemassa leveäraiteisen radan Porlammin seisake, oliko tämä rakennus osa sitä? | ||||
|
|
20.10.2021 14:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos kuvista! :) | ||||
|
|
20.10.2021 14:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, erehdyn sen suhteen missä se pienoisrautatie nykyisin on, se on siis yhä Stokiksessa. Epäilin että se tai tämä moduuli olisi ajautunut Skövdeeen jossa toimii kanssa ansioikas kerho, mutta se on muuttanut vain Tukholman sisällä kerhon jouduttua muuttaman. https://www.smj.org/anl%C3%A4ggningen/bildgalleri/vy-9,-ekl,-ek-gamla-37099572 Rakennukset ovat kuulemma peilikuvia esikuvasta |
||||
|
20.10.2021 13:57 | Petri Nummijoki | ||
| Ei varmaankaan, jos P64:n veturi oli samana päivänä 2216 https://www.vaunut.org/kuva/16105. | ||||
|
|
20.10.2021 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on. Onko kyseessä Kemijärveltä lähtenyt? | ||||
|
|
20.10.2021 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika pitkä.juna, vaikka se kuvaushetkellä kulkee tiistai-iltana. | ||||