Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.10.2021 15:34 | John Lindroth | ||
| Hieno syksyinen Risto 1033 kuva! | ||||
|
12.10.2021 15:06 | Jan Jahkola | ||
| Onkohan tämä ollut käytössä ihan sen nykyisen valmistumiseen saakka 2011/2012? Raiteet sun muut ilmeisesti purettu aika nopeasti pois? | ||||
|
12.10.2021 14:37 | Miitre Timonen | ||
| Eihän tässä kuvassa edes näy horisonttia ;D | ||||
|
12.10.2021 10:23 | Petri Nummijoki | ||
| Missä tehtävässä kolmas Kukko oli? Osan aikaa vuorokaudesta kaikki kolme olivat ulkona, mikäli yksikään ei ollut kattilanpesussa tai konepajalla mutta kolmannen tehtävä on jäänyt epäselväksi. Vai oliko ruuhkatunteina laskumäellä kaksi Vr3:sta? | ||||
|
12.10.2021 09:45 | Erkki Nuutio | ||
| Veturi on A3 -sarjaa (varma tunniste: hytin etuseinän ikkunajärjestely). Numeroa ei pysty lukemaan, numerokilpeä ei ole piipun juuressakaan. Näiden Duebsin veturien tilauserien (1869-1898) välillä ei liene mainittavia ulkoisia eroja. Kuva viimeistään vuodelta 1909 perustuen ulkomainosten esilläoloon aseman seinällä. Virkaherrat menossa Helsingin toimipaikoilleen aivan säällisesti asustettuina. Koska se virka-aika alkoikaan silloin aikanaan, kymmeneltä vai? |
||||
|
12.10.2021 09:20 | Raimo Harju | ||
| Nyt on ainakin täälläpäin ollut käytöstä poistettuja sähköpylväitä saatavana poiskuljetuksen hinnalla ja suuri osa niistä on hyväkuntoisia pitkiä pylväitä. Niistä syntyis talkooporukalla isojakin sadekatoksia. | ||||
|
12.10.2021 03:14 | Lasse Reunanen | ||
| Juuri näin. Ystäväni asui Ruotsissa. Kävi aika usein Suomessa ja hänellä oli auto myös täällä. Kulki lentäen välejä. Suomessa oleva auto piti vaihtaa välillä Ruotsissa olevaan, ettei kumpikaan ajoneuvo ollut yli 180 vrk Suomessa. Sama toimisi virolaisduunarillakin, vuoronperään ajelisi omallaan ja rouvan autolla, niin kumpaankaan ei tulisi yli 180 vrk/v. Suomessa. | ||||
|
|
12.10.2021 02:54 | Jouni Halinen | ||
| Mitens se sitten menee Lasse jos teet kaverisi kanssa (Virossa) diilin että vaihdatte autoa (kummatkin autot vastaavat toisiaan), niin että kummatkin ovat vuoronperään Suomessa sen max. 179 päivää ja kaverisi ei käy Suomessa (autolla) laisinkaan. Onko tässä se kuuluisa "porsaanreikä"? | ||||
|
|
12.10.2021 01:44 | Lasse Reunanen | ||
| Jos ajoneuvo on Suomessa yli 180 vrk vuodessa, on se tullattava/rekisteröitävä tänne vaikka ei käytettäisi lainkaan. Esim. virolaiset raksamiehet joutuu verottamaan ja rekisteröimään autonsa Suomeen, vaikka joka viikonloppu kotona kävisivätkin. Ja Lapissa on ruotsalaisilla ja norjalaisilla mökkejä Suomessa, niin tullimiehet käy kesällä kyttäämässä, onko pihoille jätetty kesäksi seisomaan ruotsin-/norjankilpisiä moottorikelkkoja. Jos on, niin rekisteröintivaatimusta Suomeen jopa uhkasakon voimalla. | ||||
|
|
12.10.2021 00:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lain kiertäminen on yksi keino ylläpitää jatkuvuutta. | ||||
|
|
12.10.2021 00:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kunhan kuljettajat eivät ole Suomessa kirjoilla, toiminta on laillista. Tuo laki lähinnä määrittää, että kuljettajana on oltava joku muu kuin Suomessa asuva. Esim. latvialainen saa ajaa Suomessa Saksan kilvissä olevaa autoa, suomalainen ei. | ||||
|
|
12.10.2021 00:11 | Lasse Reunanen | ||
| Kuinkahan pitkiä vuokrakeikat väillä ajoneuvoilla on? Tulisikohan nuo ajoneuvot rekisteröidä Suomeen. Jos moottoriajoneuvo on yli 180 vuorokautta vuodessa Suomessa, on se rekisteröitävä Suomen ajoneuvorekisteriin. Ja tuo ei tarkoita yhtäjaksoista oleskelua Suomessa vaan vuoden aikana laskettuja vuorokausia tai niiden osia Suomen maaperällä tai aluevesillä. | ||||
|
12.10.2021 00:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Tänne piti rakentaa asemarakennuksen kopio: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=408 | ||||
|
11.10.2021 23:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Se olisi sitten noin yhdeksän vuoden päästä seuraava kerta. | ||||
|
11.10.2021 23:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Ensimmäinen asemarakennus: https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm002sha&index=0&size=master | ||||
|
|
11.10.2021 23:02 | John Lindroth | ||
| Onko Jimin linkissä harvinainen IIta kuva! Ohuehko hiilikorsteeni ja lumilevyt,äänet taattua tavaraa(terv.ääniosasto) | ||||
|
11.10.2021 23:01 | Lasse Tauriainen | ||
| Tässä on omalla tavallaan historiallinen kuva, koska tätä rataosaa on ajettu Hv3:lla / säännöllisesti ja nimenomaan puupolttoisena. Kun rantarata oli suljettu loppuvuodesta 1944 vuoteen 1947 Turun junat ajettiin Hyvinkään kautta. Vetureina käytettiin ilmeisemmin tuolloin Turun varikon kirjoilla olevia Hv3 781-785 vetureita. Kuinkahan pitkä aika tuolloin on mennyt veturin kääntämiseen, vesitykseen ja polttoaine täydennykseen sekä kummalle asemalle Hyvinkäällä oli tuolloin järjestetty matkustajapalvelu? | ||||
|
|
11.10.2021 22:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tämä kuva: https://tinyurl.com/98saxhcs otettu todellakin 1920-luvulla, kuten kuvan nimi kertoo? Kun taas kuva https://vaunut.org/kuva/9322 väittää, että vanha asema olisi purettu 1918, joka sopisi loogisesti paremmin asemarakennusten aikajanaan. Vai onko Oulunkylässä ollut 1920-luvulla kaksi asemarakennusta, uusi ja vanha? Kuvittelin, että nykyinen rakennettiin vuonna 1919 nimenomaan vanhan TILALLE. Olisiko se vanha sitten tuhoutunut sisällissodassa? | ||||
|
|
11.10.2021 22:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvatekstin linkeissä on myös kuva lähempää rakennuksesta, jossa nimikyltit ja mainokset näkyvät paremmin. Lisäsin myös linkin tuosta juristi Segerstrålesta. | ||||
|
11.10.2021 22:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunu on irrotettu 6.10. junasta 55773 Rit–Jts. https://juliadata.fi/timetables?s=55773&d=6.10.2021 | ||||
|
|
11.10.2021 22:37 | John Lindroth | ||
| Kuvaa suurennettaessa kyltissä lukee Åggelby. Isäni nuorena lääkärinä asutti perheensä kanssa tuolla 20-luvulla lääkäritaloa. Mielenkiintoista on tuo mainosten runsaus. |
||||
|
|
11.10.2021 22:29 | Jimi Lappalainen | ||
| ... ja sehän se selvästi onkin: https://vaunut.org/kuva/117842 | ||||
|
|
11.10.2021 22:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Wikipediasta löytyy myös seuraava kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Oulunkyl%C3%A4_railway_station_1914.jpg ja sen sanotaan niin ikään olevan Oulunkylän asema. Mielestäni siinä on kuitenkin virhe, ja kuva esittääkin Pasilan vanhaa asemaa. | ||||
|
11.10.2021 22:11 | Panu Breilin | ||
| H592 Ylivieskasta Iisalmeen pysähtyneenä kyltin kohdalle: https://vaunut.org/kuva/4648 | ||||
|
11.10.2021 21:56 | mark ikonen | ||
| Vielä 2002 koivukylässä on ollut vain 3 raidetta ja vanha asema on ollut käytössä | ||||
|
|
11.10.2021 21:52 | Markus Räsänen | ||
| Voihan se olla Kv-JR junasta, sillä viime vuosina junassa on ollut vuoroin suomalaisia vaunuja, mutta pääasiassa junassa kulkee Venäläisiä vaunuja. Hetken tutkimisen jälkeen en löytänyt yhtään junaa, mikä sopisi kuvaan, koska junia jossa on mukana rapu-vaunuja, on monia. |
||||
|
11.10.2021 21:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Betonoituja kulvertteja on havaittu myös Porin radan ratapenkkaretkillä useita. Voi olla, että kyseessä on ollut radanpidon kannalta olennainen tapa korjata kulvertteja. | ||||
|
|
11.10.2021 21:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Junan 592 veturi pysäytetään tähän. Kuinka usein onkaan junanumerolla 592 liikennöity viime vuosina, tai vuosikymmeninä... | ||||
|
11.10.2021 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Google StreetView -auto on mainitussa Makslahden / Römpötin satamassa kuvannut myös lounaaseen erkanevia vanhoja satamaraiteiden ratapohjia, jotka nykyisin toimivat pientaloalueen teinä. https://tinyurl.com/4xh7rrrs | ||||
|
|
11.10.2021 20:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Luettelo noista saksalaisten rekisterikilpien kirjaintunnuksista: https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Kfz-Kennzeichen_in_Deutschland | ||||
|
|
11.10.2021 20:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, eli tuo betoninen "silta" oli ehkä jo radan aikaan. | ||||
|
|
11.10.2021 20:37 | Teppo Niemi | ||
| On voinut olla aluksi jopa vain teräspalkit tai jopa.avorumpukin. Veikkaan, että nykyinen rakenne on tehty silloin, kun kyseinen osuus on saanut K43 kiskot ja sepelitukikerroksen. | ||||
|
11.10.2021 20:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Itse olisin tehnyt tuohon nykyisen laiturin vasemmalle puolelle puskimeen päättyvän laituriraiteen "0", jotta M-junilla olisi oma raide kääntymiseen ja muun liikenteen väistämiseen. Mutta ehtivät kaavoittamaan asuntoja tuohon joutomaalle, joten sellainen ei enää onnistukaan niin vain. | ||||
|
11.10.2021 19:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Laita ihmeessä muitakin Italian kuvia esille, jos niitä löytyy! :) | ||||
|
|
11.10.2021 19:33 | Rasmus Viirre | ||
| Ohoh, enpä osannut odottaa tämänkin selviävän joskus. Kiitos Jimille täsmennyksestä! | ||||
|
|
11.10.2021 19:26 | Jaakko Pehkonen | ||
| Uutta kerrottavaa ei valitettavsti ainakaan minulla juuri ole. Penkkien verhoilu on käynnissä siitä löytyy PoRhan sivuilta: http://www.elisanet.fi/porhaltaja/ ja sitten yleensä 4074:ta http://www.elisanet.fi/porhaltaja/4074/ | ||||
|
11.10.2021 19:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Tiedän, mutta kaipaisin uusia kuvia ;) | ||||
|
|
11.10.2021 19:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikka on San Giovanni Valdarno ja veturin numeroksi voi merkitä 98832245469. Veturin operaattori MIR = Mercitalia Rail S.r.l. | ||||
|
|
11.10.2021 19:17 | Tauno Hermola | ||
| https://vaunut.org/kuvat/?kd=1.1.2019&kd2=1.8.2021&tag0=3%7CDm7%7C4153 :) | ||||
|
11.10.2021 19:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva Salo-Mälkölän kääntölavalta ;) | ||||
|
|
11.10.2021 19:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää kuvia, kiitos :) | ||||
|
|
11.10.2021 18:34 | Jarno Piltti | ||
| Kouvola - Järvelä junissa on dieselveto ja näitä vaunuja, lasti ei kyllä yhtään näytä sahalle menevältä. | ||||
|
|
11.10.2021 18:24 | Roope Prusila | ||
| En minäkään olisi kiinnostunut rakentamaan, kun tilanne on nyt vielä se, ettei asemakaava ei salli rakentamista, usko nyt jo että se kaava muutos on kokoajan työnalla. Muutenkin helvetin järjetöntä verrata Tampereen, Kalevan kaupunginosaa ja Nokiaa keskenään. Alan pikkuhiljaa epäillä sinun luetun ymmärtämisen tasoa. | ||||
|
11.10.2021 18:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voin sanoa, että Talgon juna kyllä kulkee häkellyttävän pehmeästi. Yöjunassa 200 km/h kuin vettä vaan! :) | ||||
|
|
11.10.2021 17:43 | Lauri Rantala | ||
| tämän vuoden tilastot kertovat noi kasvuluvut https://tampereenseutu.fi/wp-content/uploads/2020/08/Vaesto-ja-tyollisyyskatsaus_elokuu-2021.pdf En usko että kukaan olisi kiinnostonut rakentamaan mitään, kun ei ole valtuuston päätöksiä |
||||
|
11.10.2021 16:43 | Petri Sallinen | ||
| Vientipaperihuttua löytyy täältä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12370.0 |
||||
|
|
11.10.2021 16:04 | Kari Roininen | ||
| Heikiltä kannattaa varmasti kysyä,jos on jotain kalustoon liittyvää epäselvyyttä. Nytkin perusteellinen selvitys ko: telistä. | ||||
|
11.10.2021 15:48 | Oula Ahlholm | ||
| Hyvä tilannekuva. | ||||
|
11.10.2021 15:45 | Hannu Peltola | ||
| Tästä tulee jotenkin mieleen brittiläisen veturin raato: savutorvi on hyvin lyhyt (puuttuu), lyhdyt puuttuvat ja muutenkin varustus kattilan ympärillä on hyvin minimalistinen. | ||||
|
11.10.2021 15:43 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Tero ja Juhana. | ||||
|
|
11.10.2021 15:41 | Heikki Jalonen | ||
| Tuossa Talgon rakenteessa on kaksi erillistä akselia laakerointeineen, kummankin puolen pyörälle omansa eikä siinä ole läpimenevää pyörät kytkevää akselia. Myös yksiakselinen rakenne voi olla "teli" kuten esim Krauss, Krauss-Helmholz, Adams tai kiertyvä teli. Niitä esiintyi Suomessakin käytössä olleissa höyryvetureissa. Tuossa Talgon ratkaisussa ei kuitenkaan ole kyse ei ole samasta asiasta: pyörien välisen kiinteän kytkennän puuttuessa siltä puuttuu tehollisen kartiokkuuden aiheuttama itseohjautuvuus. Mutta eipä ole myöskään taipumusta siniliikkeeseen. Dynaamisen itseohjautuvuuden puute on Talgon ratkaisussa korvattu vaunujen keskinäisen liikkeen käyttämällä pakko-ohjauksella. Se on toteutettu ns. Lemniskata-mekanismilla (tunnetaan myös termillä "Wattin tuki"). Mekanismissa on kummankin vaunupuoliskon päätyyn nivelöidyt vaakatangot ja pyöräkerran liikkuvassa osassa oleva tasausvipu. Tämä mekanismi ohjaa pyöräkertarungon kääntymistä siten, että se täsmälleen puolittaa kannattamiensa vaunujen välisen kaarrekulman. Ihanneoloissa pyörän laipat eivät juurikaan joudu työhön, käytännössä kylläkin. Kuvassa ylimmäisenä näkyy vaunujen keskinäisen heilahtelun vaimennin (jota joskus virheellisesti sanotaan "iskunvaimentimeksi"). Sen alapuolella näkyy (oikeanpuoleiseen vaununpäätyyn) menevä yhdystanko. Sen vasen pää on kiinni tasausvivun ylemmässä silmässä. Tasausvipu on keskeltä laakeroitu pyöräkerran runkoon. Tasausvivun alemmasta silmästä lähtee puolestaan yhdystanko vasemmanpuoleisen vaunun päätyyn. Vasen yhdystanko ja tasausvivun alapää jäävät syvään varjoon, ne ovat kuvasta huonosti hahmotettavissa. Samanlainen mekanismi (peilikuvana) on tietysti myös vaunun toisella puolella. Pyöräkerta on ilmajousitettu. Toisen vaununkorin pääty lepää jousipalkeiden kannatuksella, viereinen vaununkori on ripustettuna jousitetun vaununkorin päädyssä (lähellä vaunun kattoa) olevan kannatinkonsolin varaan. Passiivikallisteisissa (Mk6-Mk7) vaunuissa jousipalkeet sijaitsevat korkeahkojen pyöräkerran rungossa olevien kannatinpylväiden yläpäissä. Tällöin vaunun painopiste jää jousien muodostaman kallistuskeskipisteen alapuolelle ja kaarteissa vaunu pääsee kallistumaan keskipakovoiman ohjaamana. Kallistus toimii siis täysin passiivisesti, ilman hydrauliikkaa tai elektroniikkaa, toisin kuin vaikkapa eräässä italialaislahtöisessä ratkaisussa. Veto- ja puskinvoimat välittyvät vaunusta toiseen vaunujen lattiatason ja pyöräkertarungon välissä sijaitsevalla keskuskytkintangolla. Jarrutuksen aiheuttamat kulkusuuntaiset voimat välittyvät pyöräkertarungosta vaunujen koreihin yhdystankojen välityksellä, varmistuksena mekaaniset ääriliikkeen stopparit. Lateraalisuuntaa rajoittavat jousipussit ja varalla mekaaniset rajoittimet. Vaunujen välinen ylikulku on jousitolppien välisessä tilassa, melko ahdas nykymittapuulla. Mk6-Mk7 vaunut ovat silti matalalattia-käsitteen mukaisia. Suomenkielisessä ammattitermistössä rakennetta on nimitety "Talgo-pyöräkerraksi", englanninkielisenä vasteenaan "Talgo wheelset", saksaksi "Talgo Radsatz". Toivottavasti tämä kursorinen selostus hieman valotti tätä meillä melko huonosti tunnettua ratkaisua. Jos Junakalusto Oy olisi aikoinaan toisin päättänyt, tilanne olisi tunnettavuuden osalta ehkä toinen. Mutta, nyt mennään Flirteillä... |
||||
