|
|
13.10.2021 17:32 | Tuomas Pätäri | ||
| Vielä ei, mutta aika lähenee. Komeita ruskakuvia tutulta radalta! | ||||
|
|
13.10.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy hyvin myös veturievoluutiota: (vasemmalta alkaen) Suomi - Suomi - Muu maa. Asiassa toki on puolensa, en sitä kiellä. Hieno kuva, Oula! |
||||
|
|
13.10.2021 17:07 | Leevi Heino | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
13.10.2021 16:47 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Resiinan 2/2021 mukaan perinteisiä JKV-laitteita asennettiin ilmeisesti viimeisen kerran uuteen kalustoon vuoden 2021 alussa, kun uusimmat Dr20-veturit varustettiin niillä. Jatkossa liikennöitsijät hankkisivat ETCS-veturilaitteita ja niihin liittyviä sovitusmoduuleja. | ||||
|
|
13.10.2021 16:42 | Tuukka Varjoranta | ||
| Onko tässä Dr21-yksilössä JKV-laitetta? | ||||
|
|
13.10.2021 16:31 | Tuukka Varjoranta | ||
| VR-teippausten evoluutio hyvin nähtävissä tässä kuvassa, hieno kuva Oula! :-) | ||||
|
|
13.10.2021 14:56 | Oula Ahlholm | ||
| 2724 oli eilen VET 11811. | ||||
|
|
13.10.2021 14:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki. Sen kumea rupsuttelu on osa Nantskun sataman äänimaisemaa. ;o) | ||||
|
|
13.10.2021 14:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläko Otso2R on käytössä? | ||||
|
|
13.10.2021 11:48 | Tapio Keränen | ||
| Tein tukeista pylväitä. Kiitos kommentistasi, Tuomo! | ||||
|
|
13.10.2021 10:34 | Juha Pokki | ||
| Suurella todennäköisyydellä Puutavaraliike Huomon pylväsasemalta Luumäeltä lähtöisin nämä tuotteet. | ||||
|
|
13.10.2021 09:58 | Juha Pokki | ||
| Kabotaasista: Suomeen toisesta EU- tai ETA-maasta tulevalla ajoneuvolla on kansainvälisen kuljetuksen jälkeen oikeus tehdä kolme maan sisäistä kuljetusta seitsemän vuorokauden aikana. Mitä tulee tämän ajoneuvon mahdollisesti tekemiin kuljetuksiin, on hyvin epätodennäköistä, että se työssään kuljettaisi minkään sortin "rahtia", joka olisi sidoksissa muuhun kuin ajoneuvolla tehtävään työhön. Ajoneuvo ei kuulune muutenkaan kabotaasin piiriin edes lähtökohtaisesti, koska se tuskin on saapunut maahan suorittamaan sitä ns. kansainvälistä kuljetusta. Eli ei ole tuonut rahdiksi luettavaa kuljetusta (Saksasta) Suomeen, joten kabotaasijakson ei voida katsoa edes koskaan alkaneen. |
||||
|
|
13.10.2021 09:33 | Lauri Rantala | ||
| Taitavat olla matkalla Eurooppaan meriteitse | ||||
|
|
13.10.2021 08:26 | Ossi Rosten | ||
| Kovin nuo sellailta näyttää. Kovin pitkiä, lienee 20kv linjoille menevän moiset.. | ||||
|
|
13.10.2021 07:44 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Olisiko lastina pylväitä? | ||||
|
|
13.10.2021 01:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaan miksi tuo kuljettaisi ruuvilaatikoita? Tuntuu aika selvältä, että jos laite on Helsingissä tietyn raideliikenneyhteyden rakentamista varten, se ei ole täällä vakituisesti käytettävä ajoneuvo. Sillä tehdään yksi projekti, ja sitten se lätkii takaisin Saksaan. Menisi rakennustöiden tilaaminen aika hankalaksi, jos jokaisen projektin kohdalla pitäisi ottaa työkoneet pois rekisteristä, lisätä ne projektin ajaksi toisen maan rekisteriin ja sitten taas lopuksi ottaa pois rekisteristä ja lisätä uuteen rekisteriin. | ||||
|
|
12.10.2021 23:48 | Heikki Jalonen | ||
| Talgo-systeemiä koskevaa tietoa voi katsella vaikkapa Talgon Yhdysvaltojen filiaalin sivuilta. Hyvä selostus ja kuvamateriaali: http://web.talgoamerica.com/overview |
||||
|
|
12.10.2021 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, muistan sinun käyttäneen Rivarossin pyöräkertoja Pr1-mallissasi...? Nousee mieleen ajatus, että Pilailu - Puoti Pitkänsillan pielessähän myi pilailuvälineiden ohella myös Rivarossin ja Pikon pienoirautatiekalustoa. Itse olin ostanut Pikon Schnelltriebwagenin ja Rivarossin esitteen joskus 1984 - 1985 tienoilla juuri Piliksestä. Olin tykästynyt Rivarossin BR01:een, mutta sitä siellä ei silloin ollut, kuten ei myöskään pikolaisia BR01.5:täkään. Tuo Schnelltriebwagen on ajamattomana lipaston laatikossa, alkuperäispakkauksessaan. |
||||
|
|
12.10.2021 23:18 | Jorma Toivonen | ||
| Ruuhkaa oli Kouvolassakin luultavasti myöhäinen iltavuoro/yövuoro. Jospa kolmas Kukko työskenteli "mäkipäässä" (?), laskumäessä riitti kiirettä yhdelle Kukolle työntelemään roikkia mäkeen, pudotukset eivät varmaan aina onnistuneet täysin, toinen työnteli kasaan lännen ja pohjoisen junat ja tarvittaessa työnteli tilaa seuraaville pudotuksille. | ||||
|
|
12.10.2021 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, tuo Etseri - Ähtäri - Ostola on omiaan sekoittamaan porukkaa. Sirkka Valantokin haksahti asema-arkkitehtuurikirjassaan. Toistettakoon vielä kerran: ensin oli Ahlbergin vexeli, siitä tuli Ostola vuonna 1896. Ähtäriksi nimi muutettiin 1925. Ruotsinnoksensa "Etseri" se sai 1983!!! Ihmeellistä sinänsä, että vaivauduttiin ruotsintamaan supisuomalaisessa sydänmaassa olevaa aseman nimeä ja vieläpä 1980 - luvulla! Oliko jollakulla virkamiehellä liian vähän tekemistä? Toinen sekoilu oli Alavudella. 1883, liikennettä aloitettaessa nimi oli Alavo. 1897 nimi muutettiin: Alavus. Jossain vaiheessa suomenkielinen nimi ei yksin riittänyt vaan rinnalle lanseerattiin taas Alavo. Ruotsinnos poistettiin 1983. Vielä kerran: alkuperäinen Etseri sijaitsi 319. virstalla, eli km:llä 341+361 ja Ostola 323:lla virstalla, eli km:llä 345+980. Tiedot on peräisin kopioimastani Tammerfors - Wasa - Jernvägin pituusprofiilista. Muistettaneen, että Suomessa otettiin metrijärjestelmä käyttöön 1887. Sitä en tiedä, missä laajuudessa alkuperäisen Etserin kivijalkaa hyödynnettiin Inhan asemataloa rakennettaessa. |
||||
|
|
12.10.2021 22:42 | John Lindroth | ||
| Tauno,tuolla näyttäisi olevan kaksi kolmipyöräresiinaa! | ||||
|
|
12.10.2021 22:35 | Tauno Hermola | ||
| Mikä ihme häristin tuossa laiturilla on, resiinako se on? | ||||
|
|
12.10.2021 22:25 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| "Liikennepaikan tiedot" linkkiä klikkailemalla löytyy tieto: "Nimi 16.5.1897 saakka Ähtäri / Etseri." Ähtärin kohdalla puolestaan tieto kertoo: "Nimi vuoteen 1896 saakka Ahlbergin vaihde, 1.6.1925 saakka Ostola." | ||||
|
|
12.10.2021 22:11 | Lasse Reunanen | ||
| Jos tuo kuljettaa ruuvilaatikon varikolta työmaalle muulle kuin omalle työryhmälleen, syyllistyy kuljettaja tuolloin kabotaasisäännösten rikkomukseen. Ilman kabotaasirikkomusta tuon ruuvipaketin kuljettaisi Suomeen veronsa maksava Suomalainen kuljetusyritys. Päivänselvää veronkiertoa ja harmaata taloutta. Lakitekstistä en nyt osaa etsiä oikeata kohtaa, mikä edellyttää Suomessa käytettävän ajoneuvon rekisteröintiä Suomeen, mutta näin se on. Sumessa vakituisesti käytettävät ajeneuvot ja työkoneet on oltava rekisteröity suomeen, mikäli niiden käyttö edellyttää rekisteröintiä. Muutenhan kuka vaan voisi hankkia autonsa tai työkoneensa mistä eu-maasta hyvänsä ja ajella niiden maiden vakuutuksilla ja veroilla. Katsastuksiakaan kukaan ei vaatisi. | ||||
|
|
12.10.2021 21:59 | Uwe Geuder | ||
| Kabotaasi on sinänsä hyvä hakusana. Sehän on nykyisin sallittua, mutta en tiedä, millä säännöillä. Päteekö kabotaasi tuohon autoon, sitä en tiedä. Se on minusta enemmän työkone, ainakin niin kauan kun sitä käytetään kuvassa näkyvillä tavalla. Jos aloitettaisiin kuljettaa soraa Helsingistä Rovaniemelle asia olisi tietysti toinen. | ||||
|
|
12.10.2021 21:50 | Uwe Geuder | ||
| Tietysti maksetaan rekisteröidystä kuorma-autosta käyttövoimaveroa. Mutta se ei anna vastausta siihen, milloin/millä ehdoilla se auto pitää rekisteröidä. | ||||
|
|
12.10.2021 21:45 | Uwe Geuder | ||
| Tässä löytyy tietoa :) Saksankielinen nimi olisi Losradsatz (irtopyöräkerta). Mutta se viittaa kai vain siihen, ettei ole pitkä akseli pyörien välissä. Että se sijaitsee kahden vaunussa välissä, ei sillä ole vielä sanottu. Ehkä sitten toista nimeä kuin Talgo-Radsatz ei ole. En ole löytänyt verkosta kuvia/piirustuksia kuinka se pakko-ohjaus oikein toimii. Wikipediasta löytyy tämä kuva https://de.wikipedia.org/wiki/Losradsatz#/media/Datei:Talgo_podvozek.jpg En tiedä, onko se kuvatun vaunun periaate vai toista/uudempaa. Ainakin voi kuvitella, miksi ylikulku on kapea niin kuin Heikki kirjoittaa. |
||||
|
|
12.10.2021 21:41 | Lasse Reunanen | ||
| Eikö Suomeen rekisreröidystä ajoneuvoista enää makseta käyttövoimaveroa ja milloin kabotaasisäännökset on kuorma-autoliikennöinnistä poistuneet. Tulli valvoo tavaroiden maahantuontia, vaikka fyysisesti tullimaksua tarvitsisi maksaakaan. Jos ulkomaalaisella ajoneuvolla työskentely olisi laillista, ei Suomessa olisi yhtään kuorma- eikä linja-autoliikennöitsijää. Kaikki hoituisi vaikkapa Romanialaisten tai Unkarilaisten toimesta. | ||||
|
|
12.10.2021 21:31 | Uwe Geuder | ||
| Onko kukaan huomannut, ettei hytillä ole ovea? Ei ainakaan tällä puolella. | ||||
|
|
12.10.2021 21:28 | Uwe Geuder | ||
| Omituinen firma se on. Webbisivuja en löydä, sähköpostikin on vain internetpalvelutarjoajan osoite. Firman omistaja lienee Deutsche Bahnin tytäryhtiöllä töissä (jos ei ole kaima tai äsken vaihtanut). Käytännössä naapurikylä, jossa olen kasvanut. | ||||
|
|
12.10.2021 21:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vähän peittämällä tuosta saadaan Vy. | ||||
|
|
12.10.2021 21:18 | Uwe Geuder | ||
| Tullattavaa ei ole, Saksa ja Suomi ovat samassa tullinunioinssa. Kuorma-autoista ei kai tarvitse maksaa autoveroakaan. Nopeasti en ole löytänyt tietoa, milloin kuorma-auto on rekisteröitävä. Tuo 180 vrk -sääntö pätee kai turistiautoihin. Opiskeiljoille se on nykyisin vuosi. Toisen EU:n maan työntekijä saa rekisteröidä autonsa asuinmaahansa. Asuinmaan voi olla se, jossa on perhe, jos hän "usein" palaa sinne, kestosta ei sanota mitään. Noudattaako verottaja EU-lainsääntö tässä suhteessa, sitä en tiedä. Onhan jonkunlainen perinne, ettei verottaja sitä aina noudattanut, ennen kuin hävisi tuomioistuessa. |
||||
|
|
12.10.2021 21:16 | Markus Räsänen | ||
| Nurminen hoiti Aasia konttijunan paremmin, kuin Kouvolan Kaupunki, joka Kinnon avulla ryssi koko homman. Vieläkin uskotellaan että Kouvolan Kiinajunat saadaan vielä liikkeellä, tuskin,sanon minä! Kouvolan ja Nurmisen erona on se että Kouvola yritti myydä koko junaa ja Nurminen vaunu kerrallaan. | ||||
|
|
12.10.2021 21:01 | Uwe Geuder | ||
| Jos korkeus on oikea, ne ovat oikein mukavia. Varsinkin, jos on väsynyt. Saksalaisissa alkuperäisissä Silberling-vaunuissa niitä on ollut jopa toisen luokan henkilöjunan vaunussa. Tietysti saneerauksen jälkeen ei enää. Joissakin kaukojunien vaunuissa korkeus oli säädettävissä. Tuossa ei korkeus ole säädettävissä edes ykkösluokassa. Joskus on käynyt niin, että 1,85 metrin miehen olkapää on osunut niihin, en muista missä maassa. Sitten se ei ole ollenkaan mukava, | ||||
|
|
12.10.2021 21:01 | Petri Nummijoki | ||
| Ihmettelin, että onko sarjan 181-186 vaunuja ollut liikenteessä vielä noin myöhään, kun itse kuvittelin 50-luvun telivaunuja vanhemman kaluston poistuneen jo 1975 mutta näköjään asia on selitetty kuvan https://vaunut.org/kuva/132383 yhteydessä. Ilmeisesti vanhemmasta kalustosta palautettiin liikenteeseen vain tämän sarjan vaunut mutta ei yhtäkään 2-akselista? | ||||
|
|
12.10.2021 20:58 | John Lindroth | ||
| Esa kiitos kysymästä.Tuohon aikaan rakensin koko välityksen itse samoin moottoritelin.Oli hankalaa saada valmista ja siihen sopivaa siihen aikaan vuonna 1981 !Se oli tietenkin myös kustannuskysymys.Pyörät taitaa olla Rivarossi valmistetta varustettuna virroituksella joka pyörästä. | ||||
|
|
12.10.2021 20:17 | Lasse Hinkkanen | ||
| Etseri oli Ähtäri. | ||||
|
|
12.10.2021 19:43 | Marko Laine | ||
| Moderni Ruotsin television SVT:n logo :) | ||||
|
|
12.10.2021 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo päätyynyn sivuilla olevat ulokkeet, onko niiden funktiona estää sivuille vilkuileminen...? | ||||
|
|
12.10.2021 19:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, käytitkö jotain valmista alustaa? Pyörineen? Etenkin kun muistaa lätän pyörien olevan pienemmät kuin vaununpyörät yleensä. Jotkut on tosin käyttäneet Jecon ruotsinlättää aihiona, mutta...? Kiinnostava vaunu! |
||||
|
|
12.10.2021 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovelasti suunniteltu logo! | ||||
|
|
12.10.2021 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi raakkules, kun maisema on muuttunut siitä, kun kollivuosinani täällä pyörin...! | ||||
|
|
12.10.2021 19:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inhan alkuperäinen nimi vuoteen 1897 asti oli Etseri, lyh. Er. Eikä kuvan asematalokaan ole alkuperäinen. Alkuperäinen asematalo paloi elokuussa 1888, kuvan asematalo rakennettiin sen tilalle 1891. Etserin asemapäällikkö hoiteli firaapelina myös omia bisneksiään ja rahojen loputtua kavalsi asemalla toimineen postin rahalähetyksiä. Asemataloa laajennettiin 1905 ja joitakin pikku muutoksia siihen on myöhemmin tehty. Kuvaushetkellä Inha oli Ähtärin alainen laiturivaihde. Viime tipassa Tapio kuvansa otti, mitä tulee kampiasetinlaitteeseen, sillä Inhasta poistettiin miehitys toukokuun lopulla 1972. Siitä tuli seisakevaihde. Henkilöliikenne lopetettiin täällä toukokuussa 1990. Ovet ovat alkuperäisen mallin mukaisia, ellei peräti alkuperäisiä, mene ja tiedä. |
||||
|
|
12.10.2021 19:18 | Riku Outinen | ||
| On kyllä hurjassa vireessä Kiinan kontit, tulee vakkariksi tän kuun lopussa. 6 kertaa viikossa molempiin suuntiin. Vakuuttavaa työtä on Nurminen tehnyt. | ||||
|
|
12.10.2021 19:10 | Tommi Koskinen | ||
| Jep. Välilaituriratkaisuun päätymällä pakotetaan kaikki lähijunamatkustajat käyttämään alikulkua. Tai ei välttämättä kaikki, jos M-juna lähtisi aina tilanteen salliessa ykköseltä, mutta sekään ei ole matkustajien kannalta täysin optimaalista, että lähtöraide olisi eri tilanteissa eri. Mutta periaatteessa asunnot eivät Juhanin mainitsemaa ratkaisua vielä estä, jos uuden raiteen rakentamisen sijaan nykyinen ykkösraide katkaistaisiin ja siitä tehtäisiin tuo "raide 0". Samalla nykyisestä kakkosraiteesta tehtäisiin pääraide. | ||||
|
|
12.10.2021 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Inhan makasiini oli sittemmin asuintalona. | ||||
|
|
12.10.2021 17:18 | Jani Saarilampi | ||
| Tuolla veistetyllä telineellä taitaa kyllä olla eräs toinenkin tarkoitus,liittynee ehkä noihin vaunun laitoihin. Mitähän noissa konteissa on mennyt maailmalle? Titaania ameriikkaan, kaviaarisäilykkeitä vai elektroniputkia? |
||||
|
|
12.10.2021 17:11 | Tomi Hämäläinen | ||
| Mielenkiintoista. Vaunu on siis jo hetken aikaa siellä ollut, kun kävin sitä ihmettelemässä. Tämä vaunu ei voisi millään liittyä Järvelän juniin. Koskisen sahalle menee käsittääkseni pelkästään tukkipuuta, kun tämä on taas kuitupuuta joka ei mene sahalle vaan selluksi. |
||||
|
|
12.10.2021 17:06 | Petri Nummijoki | ||
| Kuva on hieno. Sekin voisi avata asiaa, jos jollain on havaintoja, mihin Vr5-veturia Kouvolassa käytettiin? Yhdessä kierrossa Vr3 vuorotteli Vr5-veturin kanssa. | ||||
|
|
12.10.2021 15:36 | John Lindroth | ||
| Reinolta upea värikuva Kukosta!Tuohon Petrin kysymykseen en osaa sanoa. | ||||
|
|
12.10.2021 15:34 | John Lindroth | ||
| Hieno syksyinen Risto 1033 kuva! | ||||