Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2021 15:41 | Heikki Jalonen | ||
| Tuossa Talgon rakenteessa on kaksi erillistä akselia laakerointeineen, kummankin puolen pyörälle omansa eikä siinä ole läpimenevää pyörät kytkevää akselia. Myös yksiakselinen rakenne voi olla "teli" kuten esim Krauss, Krauss-Helmholz, Adams tai kiertyvä teli. Niitä esiintyi Suomessakin käytössä olleissa höyryvetureissa. Tuossa Talgon ratkaisussa ei kuitenkaan ole kyse ei ole samasta asiasta: pyörien välisen kiinteän kytkennän puuttuessa siltä puuttuu tehollisen kartiokkuuden aiheuttama itseohjautuvuus. Mutta eipä ole myöskään taipumusta siniliikkeeseen. Dynaamisen itseohjautuvuuden puute on Talgon ratkaisussa korvattu vaunujen keskinäisen liikkeen käyttämällä pakko-ohjauksella. Se on toteutettu ns. Lemniskata-mekanismilla (tunnetaan myös termillä "Wattin tuki"). Mekanismissa on kummankin vaunupuoliskon päätyyn nivelöidyt vaakatangot ja pyöräkerran liikkuvassa osassa oleva tasausvipu. Tämä mekanismi ohjaa pyöräkertarungon kääntymistä siten, että se täsmälleen puolittaa kannattamiensa vaunujen välisen kaarrekulman. Ihanneoloissa pyörän laipat eivät juurikaan joudu työhön, käytännössä kylläkin. Kuvassa ylimmäisenä näkyy vaunujen keskinäisen heilahtelun vaimennin (jota joskus virheellisesti sanotaan "iskunvaimentimeksi"). Sen alapuolella näkyy (oikeanpuoleiseen vaununpäätyyn) menevä yhdystanko. Sen vasen pää on kiinni tasausvivun ylemmässä silmässä. Tasausvipu on keskeltä laakeroitu pyöräkerran runkoon. Tasausvivun alemmasta silmästä lähtee puolestaan yhdystanko vasemmanpuoleisen vaunun päätyyn. Vasen yhdystanko ja tasausvivun alapää jäävät syvään varjoon, ne ovat kuvasta huonosti hahmotettavissa. Samanlainen mekanismi (peilikuvana) on tietysti myös vaunun toisella puolella. Pyöräkerta on ilmajousitettu. Toisen vaununkorin pääty lepää jousipalkeiden kannatuksella, viereinen vaununkori on ripustettuna jousitetun vaununkorin päädyssä (lähellä vaunun kattoa) olevan kannatinkonsolin varaan. Passiivikallisteisissa (Mk6-Mk7) vaunuissa jousipalkeet sijaitsevat korkeahkojen pyöräkerran rungossa olevien kannatinpylväiden yläpäissä. Tällöin vaunun painopiste jää jousien muodostaman kallistuskeskipisteen alapuolelle ja kaarteissa vaunu pääsee kallistumaan keskipakovoiman ohjaamana. Kallistus toimii siis täysin passiivisesti, ilman hydrauliikkaa tai elektroniikkaa, toisin kuin vaikkapa eräässä italialaislahtöisessä ratkaisussa. Veto- ja puskinvoimat välittyvät vaunusta toiseen vaunujen lattiatason ja pyöräkertarungon välissä sijaitsevalla keskuskytkintangolla. Jarrutuksen aiheuttamat kulkusuuntaiset voimat välittyvät pyöräkertarungosta vaunujen koreihin yhdystankojen välityksellä, varmistuksena mekaaniset ääriliikkeen stopparit. Lateraalisuuntaa rajoittavat jousipussit ja varalla mekaaniset rajoittimet. Vaunujen välinen ylikulku on jousitolppien välisessä tilassa, melko ahdas nykymittapuulla. Mk6-Mk7 vaunut ovat silti matalalattia-käsitteen mukaisia. Suomenkielisessä ammattitermistössä rakennetta on nimitety "Talgo-pyöräkerraksi", englanninkielisenä vasteenaan "Talgo wheelset", saksaksi "Talgo Radsatz". Toivottavasti tämä kursorinen selostus hieman valotti tätä meillä melko huonosti tunnettua ratkaisua. Jos Junakalusto Oy olisi aikoinaan toisin päättänyt, tilanne olisi tunnettavuuden osalta ehkä toinen. Mutta, nyt mennään Flirteillä... |
||||
|
11.10.2021 14:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Miten 4074 etenee? | ||||
|
11.10.2021 13:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin. Tässä on yritetty, mutta epäonnistuttu. | ||||
|
11.10.2021 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan geebertasta tuli mieleen: KL2/46-6: Rautalevyn puutteen vuoksi uusiin Gb-vaunuihin 54'444 - 54'817 ei ole asennettu savutorven aukkoa kattoihin, joten näitä vaunuja ei talvisin saa sisustaa Gbsk-vaunuiksi. (= Sotilaskuljetuksiin.) KL38/46-4: Rullalaakeroituja Gb-vaunuja (n:ot 57'000 - 57'249) EI saa käyttää yhdysliikenteeseen Neuvostoliittoon. KL42/46-5: Edellä mainitut vaunut, tehdään merkintä oveen, molemmille sivuille "Vientipaperivaunu". Niihin ei saa kuormata puutavaraa. KL25/47-6: Vientipaperi-Gb:n sarjamerkiksi annetaan: Gbr (=rullalaakeroitu). KL25/48-4: Gb-vaunuihin (n:ot 55'456 - 55'643) maalataan teksti "Vientipaperivaunu". Niihin ei saa kuormata puutavaraa. Ovat siis uusia vaunuja. |
||||
|
11.10.2021 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Masalan entisessä asematalossa oli käynnissä tupajumien orgiat! Olivat tulleet sinne vuokralaisten mukana. | ||||
|
11.10.2021 12:02 | Jorma Toivonen | ||
| Eiköhän sinne tallin seinustalle vielä yksi veturi sovi muiden romujen sekaan. Minulla ei tietoa Tk:n tulevaisuudesta. | ||||
|
11.10.2021 11:19 | Jussi Kortman | ||
| Raimo. Nykyinen omistaja on semmoinen projektipäällikkö, suuninttelee ja purkaa/rikkoo aina kaikenlaista, mutta sitten ei sitten kuitenkaan toteuta niitä. Toisesta tallistakin kuulemma lähti vesisäiliö jo ennen kuin edes museovirasto ehti puuttua asiaan. Puita on kaadeltu muiden maa-alueelta ja kaivuutöitä tehty rata-alueella, ilman lupia/ilmoituksia. Hyvin vastuutonta toimintaa mielestäni. Liiteri on myös purettu pois jo vuosia sitten. | ||||
|
11.10.2021 11:05 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko käytetty 1950-luvun alkupuolella vielä Hv4- ja Hk2-vetureitakin? Lättähatut (aluksi Dm6) valtasivat radan useimmat vuorot jo 1956. Yksi henkilöjunapari oli Hv2-vetoinen kesäaikataulun 1961 alkuun asti, jonka jälkeen matkustajaliikenne hoidettiin lähes 20 vuotta pelkästään Lättähatuilla. Helsingistä Tampereelle kulkenut aamupostijuna H47 jäi kesäaikataulun 1961 alusta kulkuun enää välille Riihimäki-Tampere ja Helsinki-Hyvinkää-osuudelle tuli senkin tilalle Lättähattuja. Aamulla klo. 5:00 jälkeen Helsingistä Hyvinkäälle lähteneissä paikallisjunissa kuljetettiin arvatenkin Hyvinkään konepajalle aamuvuoroon menossa olevia työntekijöitä mutta olisiko jotain vaunuja (postivaunu?) vaihdettu Hyvinkäällä myös Hangon suunnan junaan? Tätä tukisi se, että molemmat Hyvinkäällä kohtaavat postijunat vaihtuivat veturijunasta Lättähattuun samanaikaisesti. | ||||
|
|
11.10.2021 11:02 | Raimo Hämäläinen | ||
| Jussi, onko sulla tietoa minkä takia kiskot tallille on purettu? Talli itsessään näyttää olevan ok ja oikean sivustan liiterikin olisi vielä korjattavissa? | ||||
|
|
11.10.2021 10:58 | Raimo Hämäläinen | ||
| Ja jatkokysymyksenä: Mitä tälle tapahtuu Lohjalla? Polttoleikataan vai entisöidään? | ||||
|
11.10.2021 10:57 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä, tämä kuva on tälläisessä säässä oikeinkin onnistunut kuva. | ||||
|
|
11.10.2021 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä oli syy että Masalaan rakennettiin näinkin iso asemarakennus niin myöhään kuin 1960-luvulla? Oliko edellinen rakennus liian huonokuntoinen tai liian pieni? Vai oikaistiinko rata? | ||||
|
|
11.10.2021 10:46 | Petri Nummijoki | ||
| Pitäjänmäen Eriksson on kuitenkin selvästi nuorempi, kuin Leppävaaran ja Tikkurilan releasetinlaitteet. Leppävaaran releasetinlaite oli kai Suomen vanhin ja peräisin jostain 1952 paikkeilta ja Tikkurilakin reilusti 50-luvun puolelta mutta Pitäjänmäki sai releasetinlaitteen vasta radan sähköistyksen kynnyksellä. Pasilassa taisi myös olla Erikssonin releasetinlaite. Pitäjänmäellä oli 60-luvulla se, että Leppävaaran suunnan tulo-opastin oli lukittu aja-asentoon, koska mekaaninen asetinlaite oli normaalisti miehittämätön. Toisaalta Jt kielsi pääopastimen lukitsemisen aja-asentoon, joten asia kierrettiin sillä, ettei tulo-opastinta kutsuttu tulo-opastimeksi vaan miehittämättömäksi vaihdepiiriksi. Homma olisi tietysti pitänyt hoitaa niin, että opastin olisi varustettu pätemättömyysmerkillä mutta tästä olisi seurannut ylimääräinen nopeusrajoitus, jota ei ilmeisesti pidetty päättävillä tasoilla yhtään kivana asiana. |
||||
|
11.10.2021 10:42 | Petri Soronen | ||
| Minnekäs tätä ollaan siirtämässä nyt? | ||||
|
|
11.10.2021 09:46 | Jorma Rauhala | ||
| Seitsemänkymmenluvulla tuli tehtyä Masalassa "Kurren" sijaisena työpäivä kerran viikossa. Päivän pituus oli täällä 10 tuntia. Asetinlaite oli Suomen ainoa Westinghouse, eli jokseenkin erikoinen kun oli tottunut Siemensiin. Siinä oli keinukytkimiä niinkuin vanhoissa Erikssoneissakin (Lpv, Pjm ja Tkl) ja vedettäviä/painettavia nuppeja joita ei muissa tauluissa ollut. | ||||
|
11.10.2021 09:33 | Roope Prusila | ||
| Voitko nyt ymmärtää, että Nokian aseman alueen kehittäminen vaatii asemakaavamuutokset jota nyt parhaillaan ajetaan läpi. Se pitää saada hyväksytyksi, jotta rakennustyöt voi alkaa. Mistä revit tuon 250 henkeä? Uutisissa luki, että asuntoja on tulossa 500 hengelle, mutta koko homma vaatii edelleenkin sen, että asemakaava m u u t o s saadaan vietyä läpi hyväksytysti, eli voi olla että tyyliin vasta 2023 alkaa tapahtua. | ||||
|
|
11.10.2021 08:53 | Jari Ahokas | ||
| Jukan ajatus paikkakunnalle/paikkakunnalta ostettujen lippujen huomioinnista pysähtymisissä on sangen kannatettava ajatus! Varsinkin jos lippua ei mitenkään jatkossa voi junasta ostaa, niin tuo olisi varsin luonnollinen ratkaisu. Tosin seuraavaksi ajatuksiin nousee periaatteen henkilöt, jotka vain haluavat olla digiänkyröitä ja eivätkä hyväksy mitään 2020-luvun teknisiä ratkaisuja. Ennen oli kaikki paremmin - matkalippu oli pahvia, hiihdettiin kesät talvet kouluun, markkaa devalvoitiin harva se viikko, duunarilla ei ollut varaa Ladaa parempaan (länsi)autoon ja presidentti = UKK. Varmaan perustuslakikin kaivettaisiin naftaliinista keskustelun edetessä... |
||||
|
|
11.10.2021 08:41 | Lauri Rantala | ||
| Monta nosturia näet tällä hetkellä Nokian rautatieasemalla ? ja Nokian kasvu on 250 henkeä kun taas Tampereen kasvu on 2500 henkeä tämän vuoden alusta. |
||||
|
|
11.10.2021 08:36 | Lauri Rantala | ||
| kaksisuuntavaunuissa on vaikea tehdä yksisuuntaista ilmoitusta. | ||||
|
|
11.10.2021 08:21 | Kari Haapakangas | ||
| Hervanta eestä, Hervanta takaa, Hervanta juoksee, Hervanta makaa... Erittäin luovaa pysäkinnimeämistä Nääsvillessä :) | ||||
|
|
11.10.2021 08:08 | Juhana Nordlund | ||
| Junien todellisuuteen mahtuu monenlaisia säitä. Kaikki kuvat eivät voi olla kesäiseltä auringonpaisteelta, vaikka niissä oloissa on sinänsä mukava liikkua ulkona kamera mukana. Toisaalta auringon paistaminen kirkkaalta taivaalta ei useinkaan ole itse kuvaa ajatellen kovin mukava juttu. Varsinkin alhaalta paistava aurinko voi olla hyvinkin kiusallinen pitkiksi ja laajoiksi muodostuvien varjojen takia. Vastavaloonkin kuvaaminen tuo joskus mukaan omat haasteensa. Harmaassa säässä kuvaaminen on usein kaikista vaivattominta. Niinpä tämäkin kuva on monella tapaa onnistunut. |
||||
|
|
11.10.2021 08:03 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Jorma. | ||||
|
11.10.2021 00:25 | Uwe Geuder | ||
| Näin on. Vanha asema oli tukipilareiden 268 ja 269 välissä. Sitä ei ole rakennettu uudestaan vielä pian sodan jälkeen, koska alueella oli siihen aikaan vielä raitiotiepysäkki. Kuvassa näkyvä asema on verkon modernin ja sijaitsee tukipilareiden 266 ja 267 välissä. Tällä hetkellä asema on pois käytöstä, koska kesän suurtulvat ovat aiheuttanut vahinkoja. (Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Schwebebahnstation_Kluse ) | ||||
|
11.10.2021 00:06 | Uwe Geuder | ||
| Ryhmäalennus, perhelippu, kaikki poistettu :( | ||||
|
|
10.10.2021 23:54 | Uwe Geuder | ||
| Ja jos tulkitsen Adif:in (Espanjan ratahallintokeskuksen) videota oikein, järjestelmiä on jopa enemmän kuin yksi: https://www.youtube.com/watch?v=y8N7Ikw87tM | ||||
|
|
10.10.2021 23:43 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa Talgon mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=i6LXFXzMNVU (Se on jopa 1520 mm - 1435 mm -vaihdosta, mutta luulisin, että periaate on sama Espanjassa, jossa on käytössä 1668 mm). | ||||
|
|
10.10.2021 23:40 | Uwe Geuder | ||
| (Toiseen kuvaan tarkoitettu kommentti poistettu, pahoittelen sekaannusta!) | ||||
|
|
10.10.2021 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Ei aina junakuvaus tarvitse kirkasta auringon paistetta. Myös sumu voi antaa oman vivahteensa kuvaan - plussat Oulalle. | ||||
|
|
10.10.2021 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tosiaan näin, että ainoastaan Jukka on tallentanut "harvinaisen vieraan" (Hv3) Hankobaanalla. Tämähän taisi olla 50-luvulla Hv2:n (Hv1?) valtakuntaa ennen lättien tuloa. | ||||
|
|
10.10.2021 23:29 | Uwe Geuder | ||
| En tiedä, voiko yksi akseli olla teli. Toisaalta kiinteä se ei taida olla. Ilmeisesti pakko-ohjattu jollakin tavalla. En tiedä liittyykö se alimainen "tanko" siihen vai onko se vain vaimentaja? Jos olisi kaksi akselia puhutaisiin Jakobsin telistä https://vaunut.org/kuva/117610. Nyt en ole varma nimestä. |
||||
|
|
10.10.2021 23:12 | Uwe Geuder | ||
| Eihän matkustaja aina tiedä missä on länsi ja itä. Minusta tärkeämpi olisi, että jos raitiovaunu liikkuu katsojan silmistä tietyyn suuntaan, myös seuraava pysäkki on janalla samassa sunnassa. Jos arvaan oikeasti kuva on otettu Hämeenkadulla. Hervannan suunta (rautatieasema) on luonnossa oikealla. Siis juuri väärinpäin. Matka etenee janalla taaksepäin. Jos oikein muistaa raitovaunuja voi kääntää Tampereen verkolla. Taitaa olla liikaa vaadittu, että raitiovaunu käännetään vain tuon janan takia. Mutta olen nähnyt ratkaisuja, jossa matkustajainformaatiota ei ole kiinteä. Tarvitaan tietysti kaupungeissa, joissa on monta linjaa. |
||||
|
10.10.2021 23:07 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! Itse ainakin bongailen jokia junan ikkunasta, tämänkin ehtii kyllä huomata. | ||||
|
|
10.10.2021 22:53 | Matias Kauramäki | ||
| Jotenkin häiritsevää, että itä on vasemalla ja länsi oikealla | ||||
|
10.10.2021 22:51 | Petri Nummijoki | ||
| Eli käytännössä muutama viikko kesäaikataulun alusta 1968 ja veturina Hv3 782. Hv-höyryvetureilla on tietysti ajettu Savonlinnaan paljon kauemmin mutta vain tuo lyhyt jakso halkopoltolla, jos rajataan 60-lukua varhaisemmat ajat pois. | ||||
|
|
10.10.2021 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selvennyksrn vuoksi, kuvassa näkyy yksiakselinen "teli". | ||||
|
|
10.10.2021 22:44 | Uwe Geuder | ||
| Vasemman vaunun numero on 6471 *07-31 044* -1. Sisäällä oli siistempi kuin ulkoa voisi pelätä. | ||||
|
|
10.10.2021 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuohidieseli - nimitys on peräisin ajalta, kun Parikkala - Savonlinna - välillä ajettiin yöjunan jatkoyhteyttä makuuvaunuineen halkohooveellä. Katajiston kirjoissa tätä nimitystä käytettiin. | ||||
|
10.10.2021 22:01 | Petri Sallinen | ||
| Hoyan tähtisuodin on myös pätevä, jos haluaa valopisteistä tähtimäisiä. Tarjolla on useita eri suotimia sen mukaan, kuinka monta sakaraa tähteen haluaa. | ||||
|
|
10.10.2021 21:49 | Petri Nummijoki | ||
| Lähtöopastin mutta tarkoitan sitä, että Masalasta oli tuohon aikaan yksi raide Kauklahteen ja siipiopastin näkyy vain raiteella kaksi. | ||||
|
|
10.10.2021 21:40 | Teemu Sirkiä | ||
| Kauklahden DrS on otettu käyttöön 1970. Masalan, Espoon ja Kauniaisten relelaitokset ovat tulleet 1968. Kirkkonummi on huomattavasti vanhempi ja otettu käyttöön jo 1961. | ||||
|
|
10.10.2021 21:25 | Teppo Niemi | ||
| Vai lähtöopastin, kuten asian laita ollut esim. Siitama ja Suinula? Pitänee kait kaivaa tuo, kun menen seuraavan kerran käymään PRKlla. Lukitustaulukosts tuo selviää... Mikäs muuten on Kauklahden releasetinlaitteen käyttöönottopäivä? |
||||
|
|
10.10.2021 20:21 | Petri Nummijoki | ||
| Minulla on muutama isäni ottama kuva Masalasta todennäköisesti vuodelta 1965. Ehkä eivät ole varsinaisesti julkaisukelpoisia mutta asetinlaitteesta näkee, että se on 10-paikkainen, joista kahdeksassa on kammet. Ratapihalta pystyy erottamaan Kauklahden suunnasta siipiopastimen. Tulkitsen, että olisi lähtöopastin yksiraiteiselle osuudelle, koska on radan länsipuolella. Helsingin ja Kirkkonummen välillä kampiasetinlaitteet korvattiin releasetinlaitteilla sähköistyksen rakentamiseen mennessä. Masalahan sai Suomessa harvinaisen Westinghousen releasetinlaitteen. | ||||
|
|
10.10.2021 20:09 | Hannu Peltola | ||
| Tuohidieseli onkin hauska termi, en ollut ennen kuullutkaan! | ||||
|
|
10.10.2021 20:07 | Masi Levola | ||
| Esa J. Rintamäki Kiitoksia! | ||||
|
|
10.10.2021 20:06 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni Pienoisrautatiekerho ryn arkistossa on Masalan kampiasetinlaitteen käyttösääntö ajalta, jollon se länsipäähän rakennettin alikulkua. | ||||
|
10.10.2021 19:55 | Raimo Harju | ||
| Taitaapa tosiaan ollakkin mukavuuslaitos, sekä naisille, että miehille. | ||||
|
10.10.2021 19:47 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on hieno idea ja upea kuva kaikkinensa! Harmittaa, etten ole nähnyt Fazerin sinistä luonnossa... | ||||
|
|
10.10.2021 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä oli minulle uutta: kampiasetinlaite Masalassa! Se merkitsee myös sitä, että Masalassa on todennäköisesti ollut myös siipiopastimet. Tietääkö joku paremmin? Rataosa on tuohon aikaan ollut yksiraiteinen välillä Espoo - Masala, Masalasta Jorvakseen oli jo kaksoisraide. Rataosan Espoo - Kauklahti - Masala kaksoisraide otettiin käyttöön 1966. (Tiedot Nummelinin Rantarata-kirjasta.) Mopo lienee Øglaend tai Jupiter. Siinä oli legendaarinen Sachsin moottori. |
||||
|
|
10.10.2021 19:18 | Jimi Lappalainen | ||
| On! | ||||
|
|
10.10.2021 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuohidieselit siinä menevät. Todella hyvä kuva! | ||||
|
10.10.2021 19:10 | Jaakko Tuominen | ||
| Uudenkylän ja Notkon välillä on kuumakäynti ilmaisimet joista ilmeisesti tullut hälyytys jos kulkenut itään päin. | ||||