Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.09.2021 19:47 | Aapo Niemelä | ||
| Lähdetääs kevyesti tavoittelemaan tota yhtä pistettä. Yhdysvallat? | ||||
|
22.09.2021 16:50 | Samuli Laurila | ||
| Kiitoksia kommenteista! Vaunujen sisustukset on modailtu alkuperäisistä osista. En ole ladannut radasta videoita tubeen, mutta enköhän jossain kohtaa voi senkin tehdä. |
||||
|
22.09.2021 14:23 | Miro Hagelberg | ||
| Tasoristeyksestä löytyy vielä vanhanmalliset merkitkin, asjallinen kuva! Tasoristeys sai palvella kuvan ottohetkestä vielä vajaat 30 vuotta kunnes se korvattiin ylilkulkusillalla 2004. Tietysti tässä välissä tuli puomit ja koko laitos meni muutenkin uusiksi radan turvalaitetöiden myötä. | ||||
|
22.09.2021 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhana. Taas tiedetään enemmän...! | ||||
|
|
22.09.2021 14:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsissa järjestettiin 1955 kansanäänestys oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä ja kansa vastasi kieltävästi. Aina ei kannata kansalta kysyä. Ruotsin Valtiopäivät hyväksyi sen lopulta 1963. | ||||
|
22.09.2021 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| My Summer Carissa on kanssa tällainen samanlainen juna :D | ||||
|
|
22.09.2021 14:07 | Oula Ahlholm | ||
| Samuli: kysyin onko tämä Trainz tai jms, mutta sainkin jo vastauksen. | ||||
|
|
22.09.2021 14:05 | Oula Ahlholm | ||
| Upea! | ||||
|
|
22.09.2021 14:02 | Juhana Nordlund | ||
| Esa: Kyllä suomalaisia korinrakentajia varmasti kiinnostivat länsinaapurin markkinat tuossakin tilanteessa, mutta tietääkseni mitään suurkauppoja sinne ei saatu tuon tiimoilta. Myöhemmin, 1970-luvulta lähtien, varsinkin Wiima myi jonkin verran koreja Ruotsiin vähän suuremmissakin erissä. Ilmeisesti tiivis yhteistyö Volvon kanssa kantoi hedelmää tämänkin suhteen. Kaupunki- ja seutubussit hankittiin Ruotsissa kyllä hyvin voimakkaasti heidän omalta teollisuudeltaan niin paljon kuin se oli mahdollista. 1980-luvulla Wiiman ja Kutterin ohella Ajokki ja Delta-Plan (1982 lähtien olivat samaa konserniakin) myivät myös kohtuullisen hyvin Ruotsiin. Mutta silloin liikenteen siirtymisestä oikealle puolelle oli kulunut jo aikaa. Tuon Dagen H:n suhteen kannattaa muistaa kuitenkin se, että huomattavan kaupan Tukholmaan saivat brittiläinen Leyland ja saksalainen Büssing. Ilmeisesti Ruotsin omien valmistajien kapasiteetti oli noin ison hankinnan kannalta kovin tiukilla. Suuria hankintoja samaan aikaan tekivät monet muutkin liikennelaitokset (tai niihin rinnastettavat yhtiöt) kuin vain SS / SL. Tuo mitä Erkki mainitsi vuoden 1858 tapahtumista on totisinta totta. Tosiaan sitä ennen Suomessakin mentiin virallisesti tien vasenta laitaa, joskin ei kovinkaan konevoimaisesti. Oikealle siirtyminen oli kätevää tehdä jo hyvissä ajoin! |
||||
|
|
22.09.2021 14:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Mistä olet hommannut noin hienon sisustuksen vaunuun? Yleensä pienoisjunavalmistajien 60-70 luvun tyyppisissä vaunuissa on hyttivaunun sisustus. Vaatii vissiin aika paljon työtä rakentaa avo-osaston penkit? Oletko laittanut "tuubiin" kanssa videoita radastasi? |
||||
|
22.09.2021 13:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin että ne tönkät onkin kumia? Olen aina luullut, että ne on tehty neuvostoliittolaisessa ydinjätteestä. Ainakin semmonen krääsä niistä tulee. | ||||
|
22.09.2021 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noissa kummassakin on loppuopastinvalot samalla korkeudella kuin Dm7:ssakin. Oliko syynä se, että aiemmin loppuopastimet osuivat kuljettajan näkökenttään taustapeiliä käytettäessä...?. Lienee jossain näin mainittukin. |
||||
|
|
22.09.2021 12:52 | Juhana Nordlund | ||
| Esikatselukuvasta ("pikkukuvasta") päättelin, että kuvassa olisi aito täysikokoinen juna. Eipäs ollutkaan. Todella hyvä malli, ja valaistuksenkin puolesta kertakaikkisen mainio tunnelma. Matkustajavaunun ikkunat paljastavat (samoin ovi), että juna ei olekaan mittakaavaa 1:1, vaan jotain pienempää. Hieno kuva ja mahtavat mallit. | ||||
|
|
22.09.2021 12:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräässä kommentissa mainittiin Ruotsin "högertrafikiin" siirtyminen. Vitsi: ensin siirtyivät bussit ja taksit. Viikon päästä loput. Muuten, eikös Wiima ja Kutter tehneetkin asian tiimoilta vientiponnisteluja ruotsalaisille bussifirmoille...? Mitä sanoo Juhana Nordlund? |
||||
|
|
22.09.2021 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva avasi varsinaisen satamarataliikenteen Pandoran lippaan! Slussenin liikennesolmun alla tästä kuvasta oikealle oli vielä 1960-luvulla kahdeksanraiteinen ratapiha. Saltsjöbananille oli tiivis tavaraliikenne aina 1980-luvulle saakka. Tällä satamaradalla käytettiin mm. K24-sarjan (tuttu Liliputin pienoismallista 1980-luvulta) ja N-sarjan höyryvetureita. Uudempana aikana täällä liikkui SJ:n V3- ja T21-sarjan dieselvetureita. | ||||
|
|
22.09.2021 10:34 | Hannu Peltola | ||
| Ja lähteenä näille tiedoille on sama kirja, johon John viittasi: " Stockholms järnvägar, 4. Södermalm och Skeppsbron". | ||||
|
|
22.09.2021 10:33 | Hannu Peltola | ||
| Södra Mälarstrandin raide oli jäljellä ja käytössä aina T-bananin ratasillan rakentamiseen vuoteen 1954 saakka. Viimeisinä vuosina Södra Mälarstrandin liikenne oli hiekkakuljetuksia Mälarenilta Skanstullissa sijainneelle laastitehtaalle. Tämä liikenne oli aikanaan kulkenut Tukholman raitioteillä tavaraliikenteenä, mutta se siirtyi SJ:n kiskoille vuonna 1951. | ||||
|
|
22.09.2021 10:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Poistettiinko tuo mainitsemasi Södra Mälarstrandin raide siinä vaiheessa kun Slussenin liikenneympyrä rakennettiin 1930-luvulla? | ||||
|
|
22.09.2021 09:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä satamaraide on ollut yksi Tukholman mielenkiintoisimmista ja se olisi loistava teema myös pienoisrautatielle! Satamaraide alkoi Stockholm Södran aikanaan varsin suurelta tavararatapihalta, josta satamaraide haarautui Söder Sjukhusetin alittavaan tunneliin. Tunnelista oli pääsy sairaalaan ja toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikoina Ruotsissa varauduttiin ajamaan haavoittuneita kuljettavat junat tähän tunneliin, josta heidät olisi ilmapommituksilta turvassa siirretty Söder Sjukhusetin maanalaisiin kriisiajan hoitotiloihin. Tunnelista satamaraide jatkui Skanstullin alueelle, jossa oli varsin suuri Skansbangårdenin järjestelyratapiha. Skansbangårdenilta erkani rata Södra Hammarbyhamniin, joka ylitti Årstavikenin kääntösillalla. Södra Hammarbyhamnissa oli mm. konepajoja, Osramin suuret tehtaat ja Ruotsin General Motorsin autotehtaat. Alueelle oli vilkas rautatieliikenne vielä 1990-luvulla. Skansbangårdenilta varsinainen satamarata jatkui Norra Hammarbyhamneniin, jossa oli aikanaan valtava kivihiilivarasto. Norra Hammarbyhamnenista rata jatkoi Danvikskanalenin rannalle ja tunnelissa Fåfanganin ali tänne kuvan Stadsgårdenin satamaan. Täällä oli aikanaan varsin laaja satamaraiteisto ja kuvan mukaiset yhdysliikenneraiteet Saltsjöbananille. Stadsgårdenista oli ratalinja pohjoiseen Skeppsbron satamaan. Skeppsbron oli vielä vilkas satama 1960-luvulla. Toinen satamaradan haara jatkoi Stadsgårdenista Södra Mälarstrandiin. Tämä raide oli pitkään liikenteellinen painajainen, se ylitti raideristeyksissä Stockholm C:ltä etelään suuntautuvan pääradan. Södra Mälarstrand oli kohde mm. karjavaunuille, joiden lastit siirrettiin siellä Tukholman raitioteiden (!) karjavaunuihin ja raitioteiden tavaraliikenteessä karja matkasi Enskedeen teurastamoille. Esimerkiksi vuonna 1921 tätä kautta siirrettiin noin 25 000 sarvipäätä teurastamoille. Minulla olisi vanhan ratalinjan varrelta paljon kuvia, pitääkin jossain vaiheessa koostaa niistä rautatiearkeologinen kuvasarja! |
||||
|
|
22.09.2021 09:17 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon vertailuksi liikenteen suunnista, että kunnioitettu keisari-suuriruhtinaamme Aleksanteri II antoi 8.6.1858 Armollisen Julistuksen (=asetuksen) matkustajain velvollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistää. Tämä anomuksen johdosta annettu asetus oikaisi joidenkin ruotsinaikaan jääneiden virkaherrojen vasenkätisen tulkinnan vuoden 1734 Kestikievari-asetuksesta. Julistus määräsi matkustajat ja ajelijat väistämään vastaantulijoitaan aina oikealle - neljän ruplan ja kahdeksankymmenen kopeikan hopearahan sakon-haastolla (hallitsijamme hyväksyi Suomen markan maamme valuutaksi vuonna 1860). Muutostoimet oikeanpuolisesta liikenteestä rajoittuivat täällä ajomiesten siirtymiseen kuskinpukin toiselle reunalle. Muutostoimet Ruotsissa vuonna 1967 olivat jonkin verran laajemmat. |
||||
|
|
22.09.2021 08:14 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan bussi on Scania-Vabis koria myöten. Se voi olla esimerkiksi mallia CF76. En saa selvää järjestysnumerosta, siksi en pysty erottamaan, mikä yksilö se on. Tuon aikakauden Scania-Vabis-busseja on tehty kolmea versiota liikenteen kulkusuuntia ajatellen. Vanhimmat tehtiin nimenomaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen kuljettajanpaikan sijaitsessa oikealla ja ovien vasemmalla. Vuonna 1967 ne muutetiin edellisiin nähden peilikuviksi, eli kuljettajanpaikka ja ovet vaihtoivat puolta. Toinen ryhmä oli siirtymäajan bussit ("omställningsbussar"), joissa kuljettajanpaikka sijoitettiin valmiiksi vasemmalle, vastaavasti pysyvään käyttöön tarkoiteitetut ovat sijoitettiin oikealle. Koska nämä bussit otettiin käyttöön jo ennen Dagen H:ta (päivää jolloin tieliikenne muuttui Ruotsissa oikeanpuoleiseksi), niihin sijoitettiin väliaikaisovet vasemmalle kyljelle. Väliaikainen etuovi sijoitettiin kuitenkin etuakselin takapuolelle, koska kuljettajan tilat olivat samalla sivulla etuakselin etupuolella. Väliaikaiset ovet poistettiin Dagen H:n jälkeen tarpeettomina. Kolmas ryhmä olivat suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitetut bussit, joissa kuljettajanpaikka ja ovet olivat valmiiksi sopivissa paikoissa. Dagen H ei tullut yhtäkkiä, se oli päätetty jo vuosia ennen syyskuuta 1967. Liikennöitsijät pystyivät varautumaan muutokseen, ja osa kalustosta tilattiin / hankittiin suoraan oikeanpuoleiseen liikenteeseen kuukausia tai jopa noin vuoden "etuajassa". Iso haaste tietenkin oli kokonaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen hankittu kalusto. Tuossa tilanteessa vähänkin jo ikääntyneempi bussi siirtyi pois käytöstä ja pääsääntöisesti nuorimmat kokonaan vasemmanpuoleisen liikenteen bussit saneeratiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Näin siis pääpiirteittäin. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtyminen koitui joidenkin paikkakuntien raitioteiden kohtaloksi, Tukholmassa myös Scania-Vabis Metropol -dieselbussien kohtaloksi. Muutama Metropol jäi museoautoksi Ruotsiin, lähes kaikki laivattiin kauas ulkomaille vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Sama koski isoa osaa mallin C70 Capitoleja. Etenkin Tukholman C70 Capitolit joutuivat pois Ruotsista kokonaan. Kun kuvan bussi on etumoottorirakenteinen, niin edellä mainitut Metropolit ja Capitolit olivat takamoottoribusseja. Kuvan CF76 on periaatteessa samaa korisukupolvea kuin viimeisesti Capitolit (C76). Capitoleista mallit C75 ja C76 saneerattiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen, sen verran nuoria ne olivat 1967. Myös joidenkin kaupunkien C70:t muutettiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen soveltuviksi. |
||||
|
22.09.2021 03:24 | Lasse Reunanen | ||
| Paha on tuosta kuvasta mennä auton mallia arvioimaan. Auto voi yhtä hyvin olla myös Karhu-Sisu. Ulkoisestihan ne olivat Kontion kanssa samanlaisia, moottori oli Kontioissa Leyland ja Karhuissa Valmet. Karhu tuli markkinoille v. -75, eli hyvin voi olla kumpi vaan. Makasiinin takana näkyy likaisenruskea Valmet, joko 702 tai 1102. On oikein etulokasuojilla varustettu, lienee ollut rahdin ajossa tai muussa maantieliikenteessä melkoisesti. Nuo Valmetin etulokasuojat näyttää kyläsepän takomilta, mutta kyllä, kotimainen muotoilumme oli tuolloin noin kehittynyttä, että ihan lisävarusteena nuo sai. |
||||
|
22.09.2021 02:18 | Lasse Reunanen | ||
| Melkein... Nuo IBC-kontit ei kyllä oikein 60-luvulle sovi. | ||||
|
|
22.09.2021 01:47 | Lasse Reunanen | ||
| Kovasti antaisin ääneni Kaanimolle tuota bussin alustan valmistajaa veikkaillessa. Volvo käytti vielä tuolloin bussien pyörännavoissa pikkujakoa 10x285 mm 221 mm keskireijällä. Tuossa näyttäisi kuitenkin olevan isompi "euro 10" eli 10x335 mm 281 m keskireiällä. | ||||
|
|
22.09.2021 00:48 | Joona Kärkkäinen | ||
| Venäjällä vaunussa joko on jarrut tai ei ole, siksi venäläisten vaunujen jarrupaino Suomessa määritellään ns. hatusta vedetyillä vakioilla. Kuormattu vaunu 6 tonnia per ilmajarrullinen akseli ja tyhjä vaunu 4 tonnia per ilmajarrullinen akseli. Kesäkelillä jarrut on paljon paremmat kuin suomalaisissa vaunuissa ja vastaavasti talvella kuminen jarruantura ei jarruta juuri ollenkaan. Keskimäärin siis ihan hyvä? | ||||
|
22.09.2021 00:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin CEi:n numero olisi zoomauksen perusteella 2609? Se valmistui 1938 ja hylättiin 1977. Siinä oli ollut putkikalusteet 2. luokassa. Ettei juna olisikin Turkuun menevä P102, lähtöaika siinä 12:40 tienoilla? Ainakin sen mukaan mitä minä aikoinaan tällaisia turkulaisia näin, oli niissä vain 3 - 4 vaunua. Kuvassa näkyy viimeisenä vaununa Fo. |
||||
|
21.09.2021 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Tuolla raiteella oli myös aikoinaan korkea "lastauslaituri", josta sahan "Volvot" saivat kipattua purukuormansa vaunuihin. | ||||
|
Kuvasarja: Mommila taannoin |
21.09.2021 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Tapiolle kuvasarjsta minulle erittäin tutuksi tulleeksi aseman seudusta. | ||||
|
|
21.09.2021 22:47 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen HO kuva yksityiskohtineen ja valoefekteineen! | ||||
|
|
21.09.2021 22:31 | Teemu Sirkiä | ||
| Ihmettelin pitkään, että mitä "spraytöhryjä" tuossa vaunun kyljessä näkyy, mutta nyt kun katsoin kuvaa vielä uudelleen, niin hoksasin sieltä näkyvän siis vaunun takana olevaa ratapenkkaa vaunun alta. :-) Hieno on kyllä yksityiskohtineen! | ||||
|
|
21.09.2021 22:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siitä voikin sitten vertailla iskunpituuksia. Tarkemmissa jarrutustilanteissa sen saattaa jopa tuntea, jos vivustojen säädöt eivät ole ihan tasan. Jiipeepeeyksiköt eivät aina ole yhteismitallisia. | ||||
|
|
21.09.2021 21:08 | John Lindroth | ||
| Bussiasema syntyi vuonna 1971. Paikalta on myös ollut yhteydet yksinkertaistettuna Stockholm S-Hammarbyhamnarna-Stadsgården -Mälarstrand ja myös raide Skeppsbronille. Eli SJn vaihtoveturit tekivät tuolla myös ahkerasti töitä aikoinaan.(lähde Stockholms hamnspår) Tuo vanha talo joka näkyy oikealla lasikompleksin päädyssä toimi vuoteen 1936 asti Saltsjöbananin pääteasemana. | ||||
|
|
21.09.2021 20:52 | Samuli Laurila | ||
| Hupsis! Vaihdoin numeron oikeampaan suuntaan. Ja kiitoksia vain. Oneplussan kehno kamera, hämärä valaistus ja optinen zoomi ovat myrkkyä pienoismallien kuvaamisessa, mutta toisaalta kuvan pieni (lue: iso) epätarkkuus antaa mallien virheitäkin anteeksi. :) Tässä kuvassa itse pidän eniten siitä, miten veturin puskinlyhty valaisee puskinlautasen. En tiedä onko tosielämässä moinen edes mahdollista, mutta tässä se näyttää kivalta. |
||||
|
|
21.09.2021 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan hyvä kuva, vaunussa näkyy olevan matkustawaisiakin! Niin mikä tuon Huru 13:n numero nyt olikaan? | ||||
|
21.09.2021 20:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Aiheeseen liittyvä video: https://www.youtube.com/watch?v=u1_geiz1g3M | ||||
|
21.09.2021 19:09 | Teppo Niemi | ||
| Postitalokinn on kadonnjt maisemista jokunen vuosi sitten. Siellä tuli usein käytyä ostamassa rautatieaiheisia postimerkkebä kotisuomeen lähetettäviin kortteihin. | ||||
|
21.09.2021 18:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Teippikeloja, paino noin 15-30 tonnia. | ||||
|
|
21.09.2021 16:20 | Jukka Virolainen | ||
| Jossain vaiheessa molempien raiteiden "ylikäytävät" olivat puisia, kuvassa vasemmanpuoleinen on betonia. | ||||
|
|
21.09.2021 16:14 | Jukka Virolainen | ||
| Saidanlahden sahalta Haminankylästä tuo sahatavara tuotiin.Taisi Mommilan asemalta toiminta loppua v-73 ja sen jälkeen puutavaran lastaus tapahtui Riihimäeltä. Paloheimo omisti tuon sahan loppuaikoina. | ||||
|
21.09.2021 16:08 | Jukka Virolainen | ||
| Ainakin 3 kiskoparia poistunut tämän kuvan jälkeen... ehkä neljäskin .... | ||||
|
|
21.09.2021 15:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Mommila 26.4.2015: https://tinyurl.com/t7ta2w45 | ||||
|
21.09.2021 15:18 | Oula Ahlholm | ||
| Oijoi! Tyylikäs kuva ja juna! | ||||
|
21.09.2021 15:16 | Onni Tikkala | ||
| Sama veturi veti eilen 235:n Kouvolaan 3077:n kanssa. | ||||
|
|
21.09.2021 14:48 | Ari Virtanen | ||
| Näyttäisi olevan kahdella jarrusylinterillä varustettu Vok. | ||||
|
|
21.09.2021 13:28 | Mikko Herpman | ||
| Kamera kuvaa/keilaa montaa eri asiaa ja taisi olla Väylävirasto tilaajana. Avoimen tilan ulottumia ja muita. | ||||
|
21.09.2021 12:39 | Aulis Korva | ||
| Kertakaikkisen hieno kuva! | ||||
|
21.09.2021 12:06 | Heikki Piirainen | ||
| Tämä laituri ei sitten ehtinyt olla käytössä kuin kaksi viikkoa: ”Tiistaista 21. syyskuuta alkaen myös paikallisjuniin noustaan ja niistä poistutaan laiturilta 1. Järjestely on voimassa kesään 2022 asti.” https://vayla.fi/-/joensuun-ratapihan-tyot-aiheuttavat-muutoksia-paikallisliikenteen-matkustajille | ||||
|
|
21.09.2021 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekä vaihteenopastinlyhdyissä valaistus! Vaihteessa kiskonkiinnitys on saksalaista K - Oberbau - tyyppiä. | ||||
|
21.09.2021 11:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Mommilan asematalo valmistui 1923. | ||||
|
21.09.2021 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttäisi zoomauksen perusteella olevan Cht, koska ekanluokan keltaraitaa erottuu "räystäässä". | ||||
|
|
21.09.2021 11:32 | Ossi Rosten | ||
| Erikoiskamera? Liittyykö tämä jotenkin Google Mapsiin vai ihan oikeata virallista kuvausta LiVille? | ||||