Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2021 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttäisi zoomauksen perusteella olevan Cht, koska ekanluokan keltaraitaa erottuu "räystäässä". | ||||
|
21.09.2021 11:32 | Ossi Rosten | ||
| Erikoiskamera? Liittyykö tämä jotenkin Google Mapsiin vai ihan oikeata virallista kuvausta LiVille? | ||||
|
21.09.2021 10:55 | Marko Nyby | ||
| Tarkka kuva "uuden ja vanhan ajan sekoituksesta". Silmä innostuu etsimään monenlaisia yksityiskohtia, reunoille saakka. Tupakkamainontakin vielä hetken sallittu, ja betonirakentaminen (tasoristeyksen nopat ja pyöreät putket) ajan kuuminta hottia? | ||||
|
21.09.2021 10:53 | Jarno Piltti | ||
| Vuoden 1938 artikkeli nopeista junista. Pullonkaulana Suomessa liikennepaikkojen ja suorienkin vaihteiden ohitukset: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122916?page=78 |
||||
|
21.09.2021 09:51 | Martti Vuorikoski | ||
| Ei ihan ohutta vahvuus 5mm- 7mm, painoa kelalla 30t. | ||||
|
|
21.09.2021 09:33 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tasoristeyksessä varustuksena myös kaksi junaa -valot, tässä lähikuva: https://vaunut.org/kuvasivu/6694 | ||||
|
21.09.2021 08:24 | Riku Outinen | ||
| Osa Harjavallan ammoniakista tulee Ykspihlajan varastolta.... | ||||
|
21.09.2021 06:22 | Jari Kuusinen | ||
| Näin 17 vuotta kuvan oton jälkeen kun katsoo tätä kuvaa, tekee mieli esittää spekulatiivinen kysymys... Se menee tarkalleen näin: Jos ensi kesänä menisi tältä paikalta kuvaamaan tämän junan, mikä olisi ainoa muuttunut asia tasoristeyksen lisäksi kuvassa? :) :) :) | ||||
|
21.09.2021 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| 12.5.1978 oli perjantai. Olen siinä vahvasti siinä käsityksessä, että kuvassa oleva kahden vedon lättä on iltapikalättä Tampereelle. P98:n lähtöaika Haapamäeltä oli 20:00, Kolhon sivuutus klo 20:13 ja tulo/lähtö Vilppula 20:25/20:26. Se kohtasi Seinäjoki/Östermyraan menevän perjantaijunan P43 Lylyssä. Yhteyslättäjuna H98 (kulussa maanantaista lauantaihin) Pieksämäeltä Haapamäelle tuli juuri ajoissa, jotta etelään menevät matkustajat ehtivät P98:ään. H98 oli tavallisesti pitkähkö, olisiko 6 - 7 vaunua, vetoa ja liitettä. Kerran sitten kävi niin, että H98 jäi myöhään jarruvian takia puoli tuntia. P98 pääsi lähtemään tasan puoli tuntia myöhässä. Lätän puikoissa oli eräs Haapamäen kuljettaja, joka tunnettiin urheilumiehenä. Hän puikotti lättää kulkemaan! Olin itsekin etupään ohjaamossa ja katselin kun nopeusmittarin neula "jumittui" kaakkoon, tappiin asti. Kolhossa, Kuvatorpan mutkassa, siinä missä oli pohjoinen tulosiipiopastin, oli 80:n nopeusrajoitus. Kuski kiidätti lättää reippaasti nopeammin. Väitän täydestä syystä, että nopeus huiteli 110:ssä! Kuljettaja oli todennut lätän nojatessa raskaasti kaarteen ulkokiskoon, että vehkeiden säädöt oli kohdallaan ja moottorit kiersivät reippaasti. Pollarinmäki ylös ja sitten alas. Vilppula, 25 km ajon jälkeen: ajoaikaa oli kulunut 15 minuuttia Haavasta lähdön jälkeen! P43 oli kerinnyt Vilppulaan kohtaamaan (Dv12 ja kolme puuvaunua: EFi, CEi ja Ei). P98 meni siis lättänä Tampereelle ja jatko oli edelleenkin P98, nyt Porkkanalla Helsinkiin, jonne tuloaika oli tasan keskiyö reikä-reikä. Sunnuntaisin 98 kulki pikajunastatuksella Pieksämäeltä Haapamäen kautta Helsinkiin. Veturina oli Dv12 ja vaunustona kolme Ei plus EFi. Oli kyllä kertoja, jolloin 98:ssa oli yksi teräsvaunukin: EFit. Ellei Pieksämäki loihtinut junaan EFi:ä, niin konduktöörivaunun virkaa toimitti Ei 72P. Kipparit olivat kovasti tarkkana, ettei heidän vaunuunsa vaan kukaan tavallinen vaimosta syntynyt niin vaan mennyt... Sunnuntaijunan, siis P98:n vaunut oli saapuneet Helsingistä Pieksämäelle edellisenä perjantaina, perjantaijunassa P97. Samassa junassa oli kulkenut Helsinki - Tampere - Seinäjoki - perjantaijuna P47, sekin koottu kokonaan puuvaunuista. Nokalla siritti Sr1. |
||||
|
21.09.2021 04:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veto kulki kardaaneilla moottorista etupään telin etummaiselle akselille, josta edelleen telin sisällä taemmalle akselille. Asia selviää loistavasti kirjan Dieselveturit ja moottorivaunut II sivulta 797 kuvasta 826, voimansiirtolaitteistokaaviosta sivun 799 alareunan kuvasta 829. Omasta mielestäni paras kuvaus asiasta on sivulla 882 olevasta voitelukaaviokuvassa 880. Jos olet vielä näin monen vuoden jälkeen kiinnostunut lukemaan asiasta, niin vilkaise seuraavia sivustoja: Antikvaari: siellä on 14 ilmoitusta, osa I: 1 kpl, hintaan 19 eur. osa II: 6 kpl, hintavaihtelulla 8 - 26 eur. Molemmat osat yhdessä: 7 ilmoitusta, hintavaihtelulla 25 - 75 eur. Antikvariaatti.net: siellä on osaa I kaksi kpl, hinnat 14 - 25 eur. Osaa II neljä kpl, hinnat 15,50 - 26 eur. Molemmat yhdessä: yksi ilmoitus hintaan 35 eur. Kaikki kauppiaat lisäävät hintoihin lähetyskulut! Nyt kiinnostuneet katsomaan! |
||||
|
|
21.09.2021 03:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kolme tällaista Zakks-vaunua tuli juuri junassa 5045 Tampereelle ja jatkoi junassa 3805 Porin suuntaan... | ||||
|
21.09.2021 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös P106:tta ajettukin Porkkanalla? Lähtöaika Keuruulta oli siinä varttia vaille viiden aikaan iltapäivällä. P106 kulki Jyväskylästä Naantalin satamaan asti. | ||||
|
|
20.09.2021 23:48 | Riku Outinen | ||
| Menee Talvivaaraan. Akkukemikaalitehtaan myötä ammoniakki uutena kemikaalina mukaan. | ||||
|
20.09.2021 22:11 | Miska Törö | ||
| Jep. Tämäkin Bongari oli tullut Lahdesta asti katsomaan. | ||||
|
20.09.2021 21:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, hieno juttu! :) | ||||
|
20.09.2021 21:23 | John Lindroth | ||
| Kyllä se vaan osaakin olla upea ! Ja kannattaakin 1021 tietää mikä se on! Muistan jo vuosia sitten vanhojen kuljettajien puhuneen korkeasti arvostaen tätä projektia! | ||||
|
|
20.09.2021 21:19 | John Lindroth | ||
| Esa kiitos asiantuntevasta ja kiinnostavasta yhteenvedosta Tampereen junasta! | ||||
|
20.09.2021 21:18 | Vesa Höijer | ||
| Hotelli Tammer, seitsemäs kerros. | ||||
|
Kuvasarja: Tampere - raitiovaunuliikennettä |
20.09.2021 21:16 | Vesa Höijer | ||
| Toinen video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.777/videos/1500822443622036 |
||||
|
|
20.09.2021 21:15 | Simo Virtanen | ||
| Ohutta teräspeltiä matkalla Raahesta Hämeenlinnaan. SSAB:n sisäistä rahtia. | ||||
|
Kuvasarja: Tampere - raitiovaunuliikennettä |
20.09.2021 21:14 | Vesa Höijer | ||
| Video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.777/videos/557188305548392 |
||||
|
|
20.09.2021 21:13 | Simo Virtanen | ||
| Mistä olet kuvannut? Tammerin yläkerroksista? Vai dronella? | ||||
|
|
20.09.2021 20:23 | Rasmus Viirre | ||
| Arkiliikennettä tai ei, minusta on aina mukavaa kun Pertulta tulee kuvia tältä radalta. | ||||
|
20.09.2021 20:12 | |||
| Noin minäkin muistelen joskus tapahtuneen, olikohan Koljonvirran silta korjauksessa ettei sitä voinut käyttää. | ||||
|
|
20.09.2021 19:36 | Perttu Karttunen | ||
| Kappas, no nyt selvisi syy erikoiselle reitille! Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
20.09.2021 18:58 | Mikko Herpman | ||
| Museon Tka oli varusteltu erikoiskameralla millä kuvattiin/keilattiin Jyväskylä-Viinijärvi. Tässä siirrytään Siilinjärvelle tauolle, päivän kuvaukset oli tehty. Viinijärvellä kuvattiin vielä erikseen ennen lähtöä Siilinjärvelle. | ||||
|
|
20.09.2021 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee kuuluisaan "Lentävään Tamperelaiseen", katsoin sopivaksi lisätä tähän kommentointiin joitakin tietoja ko. junasta. Tästä samalla tulee hiukan taustatukea Petri Nummijoen kommentille 27.3.2014, klo 23:16: Lentävän Tamerelaisen taustaksi lainaan VR 1912 - 1937-kirjaa, sivulta 436: Toukokuun 15. päivänä 1934 voimaan tullut aikataulu n:o 103 sisälsi yhden ns viikonloppujunan, joka entisiin matkustajajuniin verrattuna oli omaa luokkaansa. Se asetettiin lähtemään Helsingistä lauantaisin puolenpäivän jälkeen Tampereelle ja palasi takaisin sunnuntaina illalla. Juna oli pieni, korkeintaan 20-akselinen, mutta sen perusnopeus oli 78 km/t eli suurempi kuin aikaisemmin oli käytetty, ja sen suurin sallittu nopeus oli 95 km/t. Tämä oli ensimmäinen, mutta samalla hyvin onnistunut yritys järjestää meikäläisissä oloissa nopeita kulkuyhteyksiä eurooppalaiseen tapaan. Huomattava on, että junan varsinainen kulkunopeus käytännössä säännöllisesti kohoaa 90 km/t:iin. Junaa ovat toistaiseksi kuljettaneet Pasilan varikon H8- (= Hv1) veturit kohtalaisella menestyksellä. Tätä junaa varten, jota ulkomaiseen tapaan on ruvettu kutsumaan "Lentäväksi Tamperelaiseksi", on rautatiehallitus tilannut pari suurta veturia. (= P1 nrot 1001 ja 1002.) (Huom. Saksan Reichsbahn oli käynnistänyt nopean dieselmoottorijunayhteyden Berliini - Hampuri - välillä tasan vuotta aiemmin. Nimenään oli Fliegende Hamburger eli Lentävä Hampurilainen.) Seuraavaksi lainaus veturimiehistölle jaetusta aikataulukirjasta, aikataulu n:ro 103, voimassa 15.5.1934 alkaen: N:o 47. Pikajuna Helsinki - Tampere, lauantaisin kesällä. Vo eli ohjenopeus 78, veturi H8, 9. Junapaino 120 (200) t, (jälkimmäinen luku ilmaisee painon, jolla juna vielä pystyisi aikatauluaan noudattamaan.) Vaunuluokat 2. 3. Lähtö Helsingistä klo 14:20. Kahden blokkiaseman, joista jälkimmäinen oli Alppila, jälkeen Pasilan sivuutus klo 14:24, asemanvälin ollessa 3,1 km. Kerava, jossa oli varmuuslukituksesta riippumaton vilkkuvalosiipiopastin tulo-opastimena, sivuutettiin klo 14:45 ja juna sivuutti tai saavutti siellä junat 1141 ja 129. Edelleen, Riihimäki sivuutettiin pysähtymättä klo 15:21, juna 401 odotti siellä. Harvialassa oli teknillinen pysähdys, kohdattavana junana oli 402 ja 47:n lähtö- tai sivuutusaika oli klo 15:44. Sitten tuloaika Hämeenlinnaan oli 15:52. Tämän kuvan varsinaiseen aiheeseen liittyen: P47 kulki Helsinki - Hämeenlinna - välin aikaan 1 h 32 min, siis vuonna 1934. Lähtö Hämeenlinnasta klo 15:53. Seuraava pysähdys oli Parolassa klo 16:01, vastaantuleva juna oli 62. Lähtö yhtä minuuttia myöhemmin. Iittala ja Kuurila sivuutettiin pysähtymättä, Kuurilassa odotti tavarajuna 1415. Toijala: tulo klo 16:29 ja lähtö klo 16:30. Kohdattavia junia siellä olivat 42, 54 ja 1401. Seuraava pysähdys kolmiona Lempäälässä, klo 16:46. Sääksjärven ja siellä odottavan junan 404 sivuutus kello 16:58. Tuloaika Tampereelle oli kello 17:06, nääs! Paluuvuoro: N:o 48. Tampere - Helsinki. Sunnuntaisin kesällä. Muut tiedot samat kuin 47:llä. Lähtö Tampereelta klo 18:15. Kohtaa-sarakkeessa juna 464, sivuuttaa tahi saavuttaa: 463 ja 412. Laskee ohi tahi odottaa: 424. Ensimmäinen pysähdys kolmiona Lempäälässä klo 18:42. Seuraavaksi Viiala, samoin kolmiona klo 18:55, kohdattavana junana 1401. Tulo Toijalaan kello 19:05 ja siellä sitten olikin pitkä pysähdys: 17 minuuttia! Kohdattavat junat: 40, 43 ja 353. Toijalasta lähtö klo 19:22. P48 sivuutti pysähtymättä: Kuurila (klo 19:31), Iittala (klo 19:37), Leteensuo, Soraraide ja Parola klo 19:49, siellä sivuutettavana oli juna 1404. Tulo- ja lähtöaika Hämeenlinna: 19:56/19:58. Harvialasta ohi klo 20:05, siellä odotti juna 54. Riihimäelle P48 saapui klo 20:29 ja minuutin seisahduksen jälkeen matka jatkui. Riksussa odottivat junat 63 ja 22. Hyvinkää, pysähtymättä ohi klo 20:41 ja samalla myös junan 1004 ohi. Tikkurilasta, ohi vaan klo 21:16, ja samalla henkilöjunan 148 ohi myös. Malmi, Pukinmäki, Oulunkylä (klo 21:22), blokkiasema, Pasila klo 21:26, Alppila blokkiasema ja toinenkin blokkiasema ja viimein tulo Helsinkiin, tasavaltamme pääkaupunkiin kello 21:30. Vilkaiskaamme mitä Höyryveturit valtionrautateillä - kirja sanoo veturien sijoittelusta likimain noina aikoina: Pasilassa olevat H8:t tammikuussa 1931: veturit 556 - 575. Elokuussa 1939: 560, 561, 563 - 573. Edelleen: sarjasta H9: numeroryhmästä 579 ... 780, ei ainuttakaan ollut Pasilan kirjoilla tammikuussa 1935. Näistä pääosa oli Viipurissa. Pitkätenderiset Hooysit : n:ot 781 - 785 olivat Pasilassa tammikuussa 1939. Nämä veturit oli kesällä 1933 siirretty Tampereelta Pasilaan. Vanhemman sarjan "Pitkäreppuisista" (nrot 638 - 647) oli viisi veturia Pieksämäellä ja viisi Kouvolassa. |
||||
|
|
20.09.2021 18:01 | Lari Åhman | ||
| Eikös kelajunia kierrätetty joskus jostain liikennekatkosyystä Haapamäen kautta? Onhan näitä Kokkolan juniakin ajettu sitä kautta, jos jossain Siilinjärven-Kokkolan välilläon ollut katkosta. | ||||
|
20.09.2021 17:28 | Heikki Piirainen | ||
| Ja me ei-paikalliset tarkistamme asian asutusnimihakemistosta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ | ||||
|
20.09.2021 17:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei Artic voinut olla MLRV2? Se olisi ollut looginen. | ||||
|
20.09.2021 16:37 | Ismo Kirves | ||
| Hieno kuva. Melkein voisi kuvitella kuvan olevan 60-luvulta. | ||||
|
20.09.2021 16:34 | Petri Sallinen | ||
| VR:n koneosastolla/konetoimistolla oli ilmeisesti tavoitteena jo 1920-luvulla pyrkiä standardisoimaan vaunujen teknisiä ratkaisuita. Tämän voi päätellä pöytäkirjojen ja määräysten perusteella. Ilmeisesti UIC:n jäsenyyskin innosti tähän. Nuorella itsenäisellä valtiolla oli kuitenkin muitakin huolia ja resurssireikiä kuin pyrkiä standardisoimaan vaunujen laakeripokseja tai puskimia, joten kaikki se, mitä keskushallinnon mahtikäskyillä määrättiin, ei käytännössä aina toteutunut — tai määräyksiä ei voinut toteuttaa. Lisäksi pari sotaa keskeytti kehityksen, jonka seurauksena vanhoja raatoja käytettiin ajateltua pidempään purkalla ja rautalangalla paikkailtuina — täysin uusienkaan mallien kehitystyöhön ei ollut paukkuja kuin vasta 1950-luvulla. | ||||
|
20.09.2021 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä ja tarpeellinen kuva keksinnöstä, joka on suunnilleen yhtä vanha kuin rautatiekin. | ||||
|
|
20.09.2021 16:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soppatykki auf Deutsch: eine Gulaschkanone. | ||||
|
|
20.09.2021 16:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäänpä vielä rikkaa rokkaan: - siinä 1970 - luvun aikana VR mainosti tavaravaunuvalikoimaansa kehumalla, että - "Meillä on 88 eri vaunutyyppiä. Tarvittaessa suunnittelemme uuden vaunun sinun tarpeisiisi". Höysteenä oli valokuva Pasilan alaratapihalta, kuvasta tosiaankin selvisi erilaisten vaunumallien paljous! Juttu kuitenkin kääntyi itseään vastaan, sillä siitä selvisi kirkkaasti standardisoinnin tarve! Eikä tällä nimenomaisella mainoksella pitkään kampanjoitukaan... Mainos saattaa löytyä muinaisten foinikialaisten (= 1970-luvun puolivälin) aikaisista Tekniikan Maailmoista. |
||||
|
20.09.2021 16:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, ja kumarrus,,Teppo! | ||||
|
|
20.09.2021 15:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Katettujen tavaravaunujen perusajatus ei ole juuri runsaassa 150 vuodessa muuttunut: katto pään päällä ja sivuilla ovet tavaran lastaamista varten. Kehitys on tapahtunut vaunujen rakennemateriaaleissa, jotka osaltaan mahdollistavat suuremman kuormankantokyvyn ja huippunopeuden sekä pienemmän taarapainon. Modernien umpivaunujen aikakauden voidaan katsoa alkavan Gbk:sta vuonna 1965, kuten Petri yllä toteaa. Tässä vaunussa käytettiin pitkälti standardoituja, osittain saksalaisperäisiä rakenneosia, joista oli kerätty kokemusta muutaman vuoden mm. Oa-vaunusarjassa. Gbk:n muunnelmia pienin eroavaisuuksin ovat mm. Gbl (pidennetty ja kevennetty versio) sekä näiden kiitotavarajunaversiot Gbkk ja Gblk, jotka poikkesivat perusvaunusta vain paremman jarrutuskykynsä osalta. Teollisuuden vaatimukset kuljetusjärjestelmille ovat pakottaneet VR:n suunnittelemaan vaunuja aina vain suuremmin ovin (ja myöhemmin siirtoseinin) varustettuina, korirakenteeltaan korkeampina ja suuremman trukkien akselipainon kestävällä lattialla. Gbl- ja Gblk-sarjan vaunujen alustoja on 1990-luvulla hyödynnetty Gbln-vaunuissa, jossa vaunun koria on korotettu ja ovea suurennettu. Lisäksi samoja alustoja on hyödynnetty Gbln-t-vaunuissa (myöhemmin Gbls) jossa on alumiiniset siirtoseinät. Tässäpä kaksiakselisten umpivaunujen pääpiirteet ovatkin: Olisi varsin mielenkiintoista kuulla jonkin kalustopuolen asiantuntijan näkemys kaksiakselisten vaunujen tulevaisuuteen yleensä, sillä viimeisimmät isot sarjat kaksiakselisia alustoja ovat 80-luvun alusta. Oma lukunsa ovat sitten neliakseliset vaunut, joiden yleistymistä muissa kuin erikoisvaunusarjoissa saatiin Suomessa odottaa viime vuosituhannen jälkipuoliskolle saakka. |
||||
|
20.09.2021 15:15 | Timo Salo | ||
| Kuten myös tämä... | ||||
|
20.09.2021 15:14 | Timo Salo | ||
| On kyllä harvinaisen paikkansapitävä huoneentaulu ja tyylikäs... Eipä näe tälläisiä enää, vaikka syytä olisi entistä enemmän näinä digiaikoina!!! :-( | ||||
|
|
20.09.2021 12:56 | Petri Sallinen | ||
| En ole Tapsa, mutta vastaan osaltani. Katettujen tavaravaunujen kehitystä on hankala sitoa litteroihin, koska litteroita käytettiin osin ristiin ja litteroiden määrä oli kirjava. Historian aikana tehtiin myös litterauudistuksia, kuten vuonna 1896, jolloin litteroiden määrää karsittiin. Pikemminkin kyse on tavaravaunujen rakenteellisesta kehittymisestä. Ensimmäiset katetut tavaravaunut olivat peräisin Englannista. Niiden littera oli pääsääntöisesti G. Aluskehykset olivat alkujaan puuta. Korin runko oli puuta ja laudoitus oli kiinnitetty vaakasuuntaan tai vinoon runkopuiden sisäpuolelle. Suomalaiset konepajat kopioivat rakenteen. Puinen aluskehys vaihtui rautaan/teräkseen. Ensimmäinen Suomessa suunniteltu malli sijoittuu 1880-1890-luvuille (en muista ulkoa tarkkaa vuotta ilman lähteitä). Vaunussa käytettiin pystylaudoitusta, joka oli kiinnitetty rungon ulkopuolelle. Yleisin vaunussa käytetty littera oli Ga, mutta tässä vaunutyypissä käytettyjen litteroiden määrä oli melkoinen. Niitä valittiin käyttötarkoituksen mukaan — myös G. Harrastajapiireissä puhutaan usein Ga-tyyppisestä vaunusta. Vaunuissa saattoi olla jarrumiehen koppi. Vuonna 1913 sortokauden seurauksena Suomessa ryhdyttiin rakentamaan vaunuja venäläisen mallin mukaan. Korin runko rakennettiin U-palkeista (teräs). Vaakalaudoitus kiinnitettiin rungon sisäpuolelle. Katon pyöristyssäde oli loivempi kuin Ga-tyypin vaunuissa. Osassa vaunuista oli puinen runko. Vaunun littera oli alun perin Gb ja vuodesta 1921 lähtien Gd — muitakin litteroita käytettiin. Vuonna 1925 ryhdyttiin rakentamaan Gb-vaunuja. Rakenne muistuttaa Gd-vaunuja — niistäkin osan runkorakenne oli puuta. Gb-tyypin vaunuissakin oli useita eri litteroita käytössä, mm. Gav, Gbr. Vuonna 1965 ryhdyttiin rakentamaan Gbk-vaunuja. Tämä oli jo selvä uuden ajan vaunu. Tässä siis suoraviivaistettu päälinja katettujen tavaravaunujen kehityksestä. Tämän uudempiin vaunuihin en ole perehtynyt — joku muu voi jatkaa. |
||||
|
Kuvasarja: Sähköjunaliikenteen alkutaival |
20.09.2021 12:37 | Topi Lajunen | ||
| Vuonna 1973. | ||||
|
|
20.09.2021 10:29 | Markus Räsänen | ||
| Onko Sinulla Tapio tiedossa G-sarjan tavaravaunujen historiaa? voidaanko G ja gb-vaunuja pitää nykyajan gbln ja gbls -vaunujen esikuvina? | ||||
|
|
20.09.2021 10:13 | Petri Nummijoki | ||
| Kelajunat ovat muuten olleet säännöllisiä mutta tyypillisesti kesällä oli joku viikko (ehkä juhannuksen aikaan), jolloin tehtaalla oli huoltotauko eivätkä ko. junat kulkeneet. En ole tullut seuranneeksi, onko näitä taukoja esiintynyt vielä viime vuosinakin. Tosin viime vuosina on Parkanon radalla ollut ratatöiden aiheuttamia muutaman päivän totaalikatkojakin liikenteessä, joten siihen tietysti kelajunienkin on täytynyt sopeutua. | ||||
|
|
20.09.2021 10:09 | Teppo Niemi | ||
| Tuohan löytyy.... JTt 5.61 kertoo Hr11 vetureille B2 rataluokan radoilla suurimmaksi nopeudeksu 120 km/h ja Hr12 vetureille vastaavasti 110 km/h. B1 radoilla nopeudet olivat 85 ja 80 yläviitteellä 3: B1 radalla, jonka kiskoitus on K54, on suurin sallittu nopeus 95 km/h. JTt 2.12 kertoo vastaavasti koko Haapamäki - Seinäjoki osuuden olevan B1 rataa. Eli sieltä ei löydy Esan kaipaamaa varmistusta. |
||||
|
|
20.09.2021 10:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Nykyäänhän on menty siihen että yrityksillä ei juurikaan ole puskurivarastoja, joten näiden on pakko kulkea. Varastot kulkevat siis junanvaunuissa. | ||||
|
20.09.2021 09:54 | Sanna Laakso | ||
| Erittäin onnistunut kuva! | ||||
|
20.09.2021 09:52 | Rainer Silfverberg | ||
| No hyvä tietää että niitäkin raiteita käytettiin joskus, ennen vuotta 1969. Raidetta 12 on saatettu käyttää myös 1969-75 välisenä aikana satunnaisesti mutta 13 ja 14 käytännössä ei koskaan. | ||||
|
|
20.09.2021 09:36 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä läntisen siipirakennuksen päässä olevia raiteita 10-12 käytettiin ruuhka-aikoina saapuvien junien raiteina. Löytyy aikatauluja, joissa ne on merkitty junalle vakituiseksi saapumisraiteeksi. Vanhalla ratapihalla oli saapuvien junien puolella vain kolme raidetta sisäpihalla (7-9) sekä paikallisjunaraiteet 5-6 lyhyempiä junia varten. Tämä ei ruuhkissa riittänyt etenkin, koska saapuvat yöpikajunat saattoivat varata omat tuloraiteensa reilusti yli puolen tunnin ajan, kun niissä kulki vielä tavaraa, postia ja makuuvaunujen vuodevaatteetkin vaihdettiin Helsingin asemalla. Vuoden 1969 ratapiharemontin jälkeen (raiteiksi 12-14 muutettuna) niitä ei ehkä tarvittu vakituiseen käyttöön ennen Martinlaakson radan valmistumista. Uusilla laituri- ja raidejärjestelyillä saatiin asemalle pitkiä raiteita reilusti lisää, vaikka laituriraiteiden kokonaismäärä pysyi nimellisesti suurin piirtein samana. |
||||
|
|
20.09.2021 08:20 | Eljas Pölhö | ||
| Helsinki-Kauniainen pikajunat olivat maksuttomia ja niiden avulla VR halusi tarjota suurelle yleisölle mahdollisuuden tutustua sähköjuniin ja itse kokea kuinka mukavia ne olivat nopeuksissa 100-120 km/h, mitä nopeutta vanhat puuvaunuiset tai kiskoautokalustolla ajetut paikallisjunat eivät yleensä saavuttaneet. | ||||
|
|
20.09.2021 08:09 | Lari Åhman | ||
| 4036 on Siilinjärven ja Uudenkaupungin välillä kulkeva happopendeli, joka sekin varmasti on pitkään kulkenut läpi arjen ja pyhien. Itseasiassa mikään lakkokaan ei ole pysäyttänyt näitä junia. Taitaa teräskelajunat myös kulkea aikalailla kokoajan. | ||||
|
|
20.09.2021 07:44 | |||
| En muista numeroita mitä olivat, Siilinjärven ja Kokkolan väliä se kulki. | ||||