Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.09.2021 07:44 | |||
| En muista numeroita mitä olivat, Siilinjärven ja Kokkolan väliä se kulki. | ||||
|
20.09.2021 01:51 | Jouni Halinen | ||
| No eihän luvut olleet 2019:kaan kovin ruusuiset LV 23 keur, takkiin tuli 14 keur. Mutta toivotaan että suunta on ylöspäin. Nämä hommat vaan menevät, niin että jossain vaiheessa tilintarkastajan pitää viheltää peli poikki (esim. jos osakepääoma on painunut raskaasti pakkaselle). jos hän ei näin toimi, niin vastuu asiasta siirtyy hänelle itselleen. | ||||
|
|
20.09.2021 00:59 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan koronalla jotain osuutta asiaan? Eiköhän tästä vuodesta muodostu jo parempi, toivotan Höyryraiteelle ja muillekin museoliikenneoperaattoreille valoisampaa tulevaisuutta ja voimia jatkoon. | ||||
|
|
19.09.2021 23:21 | Jouni Halinen | ||
| Miten tällainen firma voi pyöriä. Liikevaihto tippunut vuodesta 2017 vuoteen 2020 77keur:ta - 2keur:oon. Viimeinen rivi "huutaa punaista", ja työntekijöitä on tasan 0 kappaletta. Sieltä soitti joku kaveri ja olisi ostanut minulta kaverini kuolinpesän P-rautatie kamat muutamalla satasella, ja mun olisi pitänyt maksaa vielä rahti. Sain niistä loppupeleissä noin 2keur:a, eli firmansa 2020 liikevaihdon. Nyt ymmärrän hänen ostologiikkansa. | ||||
|
19.09.2021 23:06 | Jouni Halinen | ||
| Siinä tarkoitetaan varmaan sitä, että noissa kauheanhintaisissa luukuissa on hoitovastikkeen lisäksi tietenkin vielä rahoitusvastike. Jos tontti on oma, niin vastikkeen rakenne jää siihen, toki voi olla vesimaksu. Tontin vuokrakustannus tulee ikään kuin vielä tämän päälle, toki se peritään "könttänä" muiden erien kanssa. Nykyjään saatetaan myydä asuntoa, niin että puolet kauppahinnasta (kokonaishinta) on taloyhtiölainaa (rahoitusvastike), se tulee monelle loppupeleissä yllätyksenä, siinä kun saattaa ensi alkuun olla vielä vapaavuosia. Eihän siitä ole muuta etua kun että korkoprosentti on hitusen pienempi ja et tarvitse järjestelyyn omia vakuuksia. | ||||
|
19.09.2021 22:04 | Rainer Silfverberg | ||
| mikä virka oli noilla Helsinki-Kauniainen "pika" -junilla sähkövedon 1. liikennöintipäivänä Raiteita 10-12 (nykyiset 12-14) ei käytetty säännölliseen matkuastajaliikenteeseen ennenkuin Martinlaakson rata avattiin 1975. Ne olivat lähinnä vararaiteita joilla säilytettiin posti-, kiito- matka- tms tavara sekä NL:n liikenteen vaunuja |
||||
|
19.09.2021 21:26 | Petri Sallinen | ||
| Etupään merkkejä käsittelevät määräykset löytyvät täältä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12362.0 |
||||
|
|
19.09.2021 21:09 | Tauno Hermola | ||
| Mikä selitys sille on, ettei tontinvuokra sisälly vastikkeeseen vai oliko yllä oleva sanamuoto vain lipsahdus? | ||||
|
19.09.2021 20:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Saksalaisella H. F. Wiebellä on näitä kolme kappaletta, vanhin vuodelta 1993. Sen moottori on KHD / Deutz BF 8 L 513. Tämä Tsl 91021 on vuodelta 1994. Voisiko tässä olla vielä samanlainen moottori? | ||||
|
|
19.09.2021 20:38 | Teppo Niemi | ||
| Ensinmäiseksi Helsingin aseman ratapihalla sähköistettiin Kaisaniemen puiston puoleiset korme raidetta, silloiselta numeroiltaan 1u- 3u. Näin siksi, että asemahallin edessä oli raiteet 2 - 9. (Eduskuntatalon puolella olevat 'pätkäraiteet' olivat vastaavasti 10- 12. | ||||
|
19.09.2021 20:38 | Miitre Timonen | ||
| Tasoristeyksen kansi on vaihdettu hiljattain, ja samalla on uusittu Konsankujan valaistus. | ||||
|
Kuvasarja: Sähköjunaliikenteen alkutaival |
19.09.2021 20:34 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Milloin ensimmäiset sähköveturit saapuivat Suomeen? | ||||
|
|
19.09.2021 20:29 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Montako raidetta ensimmäinen sähköistys käsitti Helsingin ratapihalla? oliko ne näitä Eduskuntatalon puoleisia raiteita joista junat lähti Kirkkonummelle? | ||||
|
|
19.09.2021 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Tage. Johtuu myös siitä, että asuntojen omistajat joutuvat maksamaan vastikkeen lisäksi tontin vuokraa. |
||||
|
|
19.09.2021 19:25 | Timo Salo | ||
| Aivan mahtavaa aikaa ollut tuolloin, ei missään näy muoviosia... | ||||
|
19.09.2021 19:17 | Timo Salo | ||
| https://www.sanakirja.org/search.php?q=tender&l=3&l2=17 Monipuolinen sana... :-) |
||||
|
|
19.09.2021 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etupään merkkejä alettiin käyttää siinä vaiheessa, kun ensimmäiset moottoriveturit ja - vaunut tulivat käyttöön. | ||||
|
|
19.09.2021 18:34 | Topi Lajunen | ||
| Ylläoleva on siis entistä aikaa. Nykyään säännöt ovat päivittyneet siten, että kyseessä on aina työntöliike, jos kulkusuuntaan veturin edessä on vaunuja (paitsi ohjausvaunukokoonpanoissa, mikäli kuljettaja ajaa ohjausvaunusta). Suunta tällöin mainitaan aina erikseen, rautatiemaantieteellisiä paikannimiä käyttäen. "Tikkareille" ei tästä syystä ole enää tarvetta. |
||||
|
|
19.09.2021 18:03 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoista, että "EU-SANASTO ENGLANTI–SUOMI" https://www.consilium.europa.eu/media/40037/eu-sanasto-englanti-suomi.pdf ei tunne lainkaan sanaa tender, esim. public procurement toki löytyy; Wikipedia kyllä käyttää laajassa "Government procurement" artikkelissaan muutaman kerran "public tender" ja "public tendering" termejä. | ||||
|
19.09.2021 16:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä ei taida kulkea venäläisiä hiilijunia. :-) | ||||
|
|
19.09.2021 16:27 | Kari Roininen | ||
| Vaihtotöissä käytettäesä käsiopasteita vedä tai työnnä kun vaunuja on molemmiin puolin veturia, tai pelkkä veturi,niin kuljettaja tietää liikkeen suunnan. Vedä opaste tietysti etupään suuntaan,tietysti opasteen antajan täytyy tietää kumminpäin veturi on. | ||||
|
|
19.09.2021 15:56 | Markku Naskali | ||
| Ja tikkunekut nokalla. Voisiko joku selvittää minulle mikä tarkoitus oli etupäämerkeillä? Nämä kuten lätät ja monet muut kulkivat sujuvasti molempiin suuntiin joten kulkusuuntaa ne eivät voineet merkitä. | ||||
|
Kuvasarja: Japani 2010 |
19.09.2021 15:48 | Arttu Räsänen | ||
| Mainio kuvasarja! | ||||
|
|
19.09.2021 15:47 | Arttu Räsänen | ||
| Kuinkahan kova kolke kuuluu radan viereisiin asuntoihin, kun ne ovat noin lähelle rataa rakennettu? Mahtaisi olla totuteltavaa. | ||||
|
19.09.2021 15:29 | Arttu Räsänen | ||
| Tosi komean kuvan silti sait. | ||||
|
19.09.2021 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäki - Pihlajavesi - osuudella oli sepelitukikerroksen takia sallittu ainakin Hr11-sarjalle 120 km/t. Ainakin näin muistan hämärästi asian olleen mainittu vuoden 1961 aikataulukirjan A - osassa. Teppo Niemi, saanko pyytää sinulta palvelusta? Jos sinulla on alkuperäisasuinen JT 1969, niin sen Jtt - osassa pitäisi tämä nopeusrajoitus olla mainittuna kilometrisijaintilukuineen, tarkistaisitko asian? |
||||
|
|
19.09.2021 14:53 | Petri Nummijoki | ||
| En ole aikaisemmin tullut tilastoista katsoneeksi, voiko niistä päätellä jotain P11/12-vetovoimasta (Kv-Imr) mutta näköjään 1959 annetaan pikajunavetureiden keskipainoksi 115 t välillä Imatra-Kouvola ja vastaavasti 127 t vuonna 1960 sekä 136 t vuonna 1961. Nuo laskettanee vetureiden keskipainoina eli ei täysin säiliöin, kuten työpainot yleensä ilmoitetaan. Jos P2 meni koko ajan Hr1/Tr1:llä ja P706 Hv2:lla niin P11/12 sopii hyvin Hv3-vetoiseksi vuonna 1959 ja Hr1-vetoiseksi 1961 (ehkä pari kertaa kuukaudessa olisi Hv voinut olla tuuraamassa) mutta jo 1960 pitäisi P11/12 olla useammin Hr1- kuin Hv3-juna. Olisiko niin, että P11/12 (Kv-Imr) siirtyi pääsääntöisesti Hr1:lle kesäaikataulun 1960 alussa, kun Kouvola sai Hr1-veturit 1015-1019 ja Jukka Nurmisen mittauksiin kesällä 1960 osui veturiksi Hv3 joko tuurilla tai hänellä oli ennakkotieto käytettävästä veturista? Tämä selittäisi, miksi Kouvolan Hr1-vetureiden ajomäärissä ei ole suurtakaan eroa vuosien 1960 ja 1961 välillä. | ||||
|
|
19.09.2021 14:30 | Jorma Kattelus | ||
| Taitaa T4036 ja T3053 kulkea myös pyhänä sekä arkena. No samaa "hapanta" taitanee olla kyydissä. | ||||
|
19.09.2021 13:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tekarista (ratakuorma-auto) päätellen kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1966, jolloin ensimmäiset kuvassa näkyvän tyypin Tka4 tai Tka5 yksilöt on valmistettu. | ||||
|
19.09.2021 13:41 | Petri Nummijoki | ||
| Noinhan asia epäilemättä on, että tehot putoavat portaalle 10 vain generaattorin puolesta mutta dieselmoottoreiden kierrokset kuljettaja joutuu alentamaan itse ko. porrasta vastaavaksi, että saa nostettua tehoja uudestaan. Dr13-veturissa ei ilmeisesti ympärilyönti voi johtaa ylivirtareleiden laukeamiseen, kun molemmilla koneistoilla on oma ratamoottori. Olisiko tässä sitten selitys Dr13-vetureiden "kaivautumisiin"? Jos veturi normaaliajossa lyö hallitsemattomasti ympäri, tehojen putoaminen portaalle 10 ei riitä sutimista lopettamaan ja kuljettaja ei jostain syystä tilanteeseen reagoi niin ei ole varojärjestelmää vetoa katkaisemaan. Dr12- ja Sr1-vetureissa mahdollisesti virtaerot ratamoottoreiden välillä kasvaisivat niin suuriksi, että johtaisi ylivirtareleiden laukeamiseen. Toisaalta, jos ylivirtareleet eivät tilanteeseen puutu, ei juna voi jäädä mäkeen vedon katkeamisen vuoksi, joten molemmissa lienee puolensa. |
||||
|
19.09.2021 12:52 | Timo Salo | ||
| Tuossa Jimin linkissä on selvästi rikottu "copyright"-sääntöjä luonnon suhteen.... | ||||
|
|
19.09.2021 12:18 | Pasi Seppälä | ||
| Tuttuakin tutumpi näky. Takana oikealla olevasta koulun ikkunasta tuli 80-luvulla seurattua tämän vaunujen vaihtoa Myllykosken asemalla. Ruskeita G-sarjan umpivaunuja oli pitkät letkat ratapihalla ja tehtaan raiteilla. Muistaakseni myös raakapuuta kulki kaksi ja neliakselisilla avovaunuilla. Ei lisää kuvia olisi tältä reissulta? |
||||
|
|
19.09.2021 11:47 | |||
| Tuo happopendeli on kulkenut todella pyhinä ja arkena. Monena jouluyönä on rautateillä ollut yksi juna kulussa ja se on tuo happopendeli. | ||||
|
19.09.2021 11:42 | Petri Sallinen | ||
| Kertaakaan ei ole vielä tullut vastaan mikrofilmimuotoista aineistoa, kun rautatiehistoriaa olen penkonut. Viimeisin Kansallisarkiston lasku oli 129 euroa. Tällä hinnalla minulle roudattiin Mikkelin arkistosta viisi mappia ja kuusi sidottua vaunuluetteloa Helsingin tutkijasaliin luettavaksi. Kaikki paperimuotoisia. Tästä eteenpäin on sitten mietittävä, millä keinolla siirrät mappien datat itsellesi. Suurimmat lakanat voit skannauttaa arkiston alihankintapalveluina. Näistä veloitetaan sen mukaan, miten suuria skannattavat dokumentit ovat. Asiakirjoja voi myös kuvata omalla kameralla — arkistossa on kohtuullisen hyvä kamerateline ja lamput. Kolikoilla toimiva skannauslaitekin on käytettävissä aulassa. Kynä ja paperi ovat passeleita dokumentointivälineitä. Henkilökunta voi ottaa sinulle myös kopioita — en tiedä, miten suhtautuvat, jos haluat teettää kopiot kokonaisesta mapista. Joistakin yksittäisistä dokumenteista olen saanut kopioita. | ||||
|
|
19.09.2021 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Elvis - vainaa laulaa jollotti aikoinaan "Love me tender", eli "rakasta minua, höyryveturin vesi- ja polttoaineliitevaunu"! | ||||
|
19.09.2021 11:28 | Arttu Räsänen | ||
| Kyllä :) | ||||
|
19.09.2021 11:10 | Arttu Räsänen | ||
| Vihreä siirtymä suoritettu. | ||||
|
|
19.09.2021 10:36 | Kari Haapakangas | ||
| Top Gearin kolme veijaria onnistuivat yhdessä jaksossa "rälläköimään" varsin komeat jäljet kiskoon kokeillessaa takavetoisen avoauton soveltuvuutta veturin tehtäviin. | ||||
|
|
19.09.2021 09:15 | Topi Lajunen | ||
| Ehdotan sunnuntaikevennyksenä tarkkaa suomennosta termille "public tender". "Julkinen hiilivaunu." |
||||
|
19.09.2021 01:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja löytyyhän tästä uudempiakin kuvia hakusanalla Дибуны - esim. https://www.gov.spb.ru/static/writable/ckeditor/uploads/2016/12/19/IMG_8213.JPG | ||||
|
|
19.09.2021 01:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Dibuni v. 2013: https://tinyurl.com/b6d2zwre | ||||
|
19.09.2021 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, näitä käytettiin apuvaunuina, niihin sai laitetuksi sanomalehtinippuja ja myöskin valmiiksi lajiteltuja posteja sisältäviä postisäkkejä. Varsinaisten postivaunujen "pussihuoneilla" oli krooninen taipumus täyttyä ennätysajassa, ainakin silloin, kun ihmiset vielä kirjoittivat kirjeitä, lähettivät paketteja ynnä muuta. | ||||
|
19.09.2021 00:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja koska tämä on sivu, jota saatetaan lukea esim. 50 vuoden päästä, mainittakoon että yllä oleva Jounin sanoma on tarkoitettu lähinnä vitsiksi tai on vitsiin verrattava kannanotto, jota ei ole tarkoitettu tulkittavaksi kirjaimellisesti. | ||||
|
18.09.2021 23:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, anteeksi uteluni vasta tai jo 11 vuoden jälkeen, mutta kommentissasi 23.06.2010 klo 19:27 mainitset jotakin säilyneistä makuuvaunuista. Tietääkseni suurinumeroisin Em on 2767, sinulla on siis kirotusvihre. | ||||
|
|
18.09.2021 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toni, sinne käytävän matkatavarahyllylle voitiin karkottaa liian kovaa kuorsaava (uniapnea!) kanssamatkustaja! Heko, heko, | ||||
|
18.09.2021 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturissa modernit mäntäluistit vanhojen tasoluistien tilalle asennettuna. | ||||
|
18.09.2021 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2451 oli valmistunut 1937, paikkalukuna 10 + 15. Sähkövalaistus siinä oli jo uutena. Vuonna 1970 vaunu alennettiin -> XCEm 02451. Sittemmin se aluskehys käytettiin vaunuun XOe 070002. | ||||
|
18.09.2021 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pytyn oikealla puolella näkyy CEm 2477. Se oli valmistunut 1957 ja muutettiin vuonna 1980 virkatarveasuntovaunuksi BT 01163. | ||||
|
18.09.2021 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEm 2454 oli ns. olympiavaunu vuodelta 1940. Sen paikkaluku oli 10 + 15. Hylätty 1972. | ||||
|
18.09.2021 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| 22,58 m. https://vaunut.org/kuva/140771 | ||||
|
|
18.09.2021 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.martinex.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/3/6/36387200_01_webstore.jpg | ||||
