Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.09.2021 22:14 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.martinex.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/3/6/36387200_01_webstore.jpg | ||||
|
18.09.2021 21:39 | Heikki Jalonen | ||
| Kempeleestä puhuttaessa paikalliset tapaavat käyttää sisäpaikallissijoja. | ||||
|
18.09.2021 20:41 | |||
| Olikohan se nyt niin että suurtartunnalla osa ratamoottorin magnetointikäämistä kytkettiin toimimaan "väärin päin". Jos ympärilyöntiä tapahtui ratamoottorin virta pieni ja jänniten nousi jolloin tuon väärinpäin kytketyn käämin magneettivuo vahvistui ja se kumosi vastakkaisella toiminnallaan magnetointia jolloin moottorin vääntömomentti pieneni ja näin hillitsi ympärilyöntiä. Ei veturi suurtartunnalla paljoakaan yli 20km/h kulkenutkaan. | ||||
|
18.09.2021 20:30 | Veeti Heino | ||
| Componenta tuossa nykyään pyörii. | ||||
|
18.09.2021 20:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kello välitti suuremman fiiliksen ja aika-janan kuin minkä voi yhdellä aistilla hetkellisesti kokea. | ||||
|
18.09.2021 20:06 | Panu Breilin | ||
| Kolkontaipaleella oli aikanaan hieno asemapuisto, joka taisi palkituksikin tulla jollen väärin muista. https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1313?imgid=2 Tässä kuvassa siitä on vielä aistittavissa jotain. | ||||
|
18.09.2021 20:02 | Jouni Halinen | ||
| Eikös siellä ollut joku koronarajoituksia/rokotuksia vastustavien kansalaisten mielenilmaus. Ovat näköjään laittaneet menemään pahimmat rötöstelijät Konnunsuolle tai Sukevalle eristyksiin ja loput sitten vaan tarpeeksi kauaksi meistä (armeija telttoihin) vastuullisista kansalaisista. Ps. kuinkahan moni noista piikin vastustajista on vain "piikkikammoisia"?. | ||||
|
|
18.09.2021 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäh? Onko huonoon kuuloon kehitetty lääkitys? Mistä sitä saa ja kuinka paljon maksaa? Tarvitsisin sitä ehdottomasti: olen ollut huonokuuloinen jo kesästä 1957 asti! Yli-Vainiokaan ei onnistunut kaatamaan minua Kouvolan Betaniassa keväällä 1977. |
||||
|
|
18.09.2021 19:05 | Kari Haapakangas | ||
| "Etelä-Suomi" on sentään ensimmäinen liikennepaikka Oulusta etelään, joten kohtausraiteelle on kyllä käyttöä. | ||||
|
|
18.09.2021 18:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko saatu jokin isokin kopla kiinni vai miksi tarvitaan kaksi "salonkivaunua"? | ||||
|
18.09.2021 17:16 | Petri Soronen | ||
| Sako, Suojeluskuntain ase- ja konepaja. | ||||
|
18.09.2021 16:38 | Aku Lehtola | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
18.09.2021 15:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Panu! | ||||
|
|
18.09.2021 14:55 | Panu Breilin | ||
| Riihimäki lajittelu, ei Riihimäki tavara. Riihimäki tavara on (ex) laskumäen eteläpuolella sijaitseva (tulo)ratapiha. | ||||
|
18.09.2021 14:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Muistelen, että Porkkanan piirustuksien etsintä arkistosta ja skannaus tietokoneelle kesti toista viikkoa - noin 2000 kuvaa ja 60 työtuntia. Tein tuon omana työnä Oulun kirjaston mikrofilmiskannerilla niin se ei työnä juurikaan maksanut mitään. | ||||
|
18.09.2021 14:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Junawikin mukaan Dr20 on pituudeltaan 21700 mm. | ||||
|
|
18.09.2021 13:57 | Petri Sallinen | ||
| Arkiston palvelu on todellakin loistavaa ja valokuvien hinnottelu murto-osa esimerkiksi Rautatiemuseon hinnoista. A0:n kokoisen lakanan kopioinnin tai skannauksen arkisto teettää kuitenkin alihankintana — aivan kuten Kansallisarkistokin — ellet sitten halua tehdä itse koosteita pienemmistä kopioista. Yhden A0:n hinta oli viimeksi 43 euroa skannattuna täydellä resoluutiolla ja CD-poltettuna. Yhdessä piirustussarjassa voi olla monta A0:n lakanaa. Ei siinä mitään — maksan kyllä tämän, mikäli saan sitä tietoa, mitä olen etsimässä. Kaikille ei vaan mene jakeluun se, että arkistokama ei käytännössä olekaan täysin ilmaista. Joku kuitenkin maksaa kopioinnin viulut ja etsintötyön muut kustannukset. | ||||
|
Kuvasarja: Crisciorin konepaja |
18.09.2021 12:39 | Robert Sand | ||
| Ja toinen video samalta radalta. https://youtu.be/ilMeV9Jb2KQ | ||||
|
Kuvasarja: Crisciorin konepaja |
18.09.2021 12:33 | Robert Sand | ||
| Pieni video Brad-Criscior radalta. Liikenne tällä radalla on tällä hetkellä osittain keskeytetty koska yhdessä paikassa on jotain epäselvyyksiä siitä kuka omistaa radan pohja ja saako juna kulkea siellä vai ei. Radan naapurit ovat juuri siellä laittatunut isoja kiviä ja muita esteitä radalle. https://youtu.be/mZZ3wiljVic |
||||
|
18.09.2021 12:31 | Robert Sand | ||
| Tämä kommentti tuli väärälle paikalle. | ||||
|
18.09.2021 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oulun rautatie pysäkki, peilikuvana rakennettuna näkyy Kml olevan. Laajennettu 1904. Ovi näyttää olevan moderni. Ilmeiseti junasuorittaja on parkkeerannut Hitlerin kostonsa nurmikolle! |
||||
|
|
18.09.2021 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kempeleellä oli näköjään semaforit käytössä. Ja vaihdekammista päätellen ainakin yksi täyspitkä kohtausraide. Asemalla näyttää olevan miehitys, kulkutiekankien asento kertoo sen. Asetinlaitteen päällä olevassa laatikossa ilmeisesti oli avainsalpalaite. Kuvauspäivänä elettiin torstaita. |
||||
|
|
18.09.2021 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Radalla kulku sakon uhalla kielletty." Lievänä fingerporilaisuutena: Sakohan oli riihimäkeläinen asepaja...? |
||||
|
|
18.09.2021 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä tulee Elinkeinoelämän Keskusarkiston hinnoitteluun, niin tilatessani sieltä parisen värikopiota Kutter 7 - linja-autonkorimallin maalauspiirustuksista, joissa näkyi myös värireferenssit sekä värikenttien mitoitustakin, maksoi alkuperäisen kokoisena (suunnilleen A4) siinä toistakymmentä euroa postituskuluineen, en muista tosin ihan tarkasti. Palvelu oli loistavaa! Ei siinä mitään, mutta minua kiinnosti myös suhteellisen tarkasti piirretyt Kutter 7:n sivukuvannot. Kutter 6:sta laaditut olivat hiukan sinne päin, vaikutelma oli kyllä suht kohdallaan. |
||||
|
|
18.09.2021 11:23 | Esko Peranto | ||
| Vok 13,92 m pituus kun puskimet lasketaan mukaan. Noin kilometrin pituinen juna. Tulee jollain tapaa lapsuus mieleen kun Silk-vaunuja kulki kunnon letkoissa. | ||||
|
|
18.09.2021 10:53 | Eljas Pölhö | ||
| Move 4:llä vedettiin tiilitehtailla tyypillisesti märällä savella lastattuja 15-20 vaunuisia junia. Vaunut olivat 0,75m3:n kaatovaunuja. | ||||
|
18.09.2021 10:38 | Eljas Pölhö | ||
| Valtion yksin omistama VR kiteytti ympäristö- ja liikennepolitiikkansa 16.9.2021 Haukivuorelle annetussa lausunnossa: ”Välimatka lähimmille rautatieasemille Pieksämäelle (30 km) ja Mikkeliin (40 km) ei myöskään ole kohtuuttoman pitkä, ja niille johtaa Haukivuorelta hyväkuntoinen suora kantatie.” Aikataulusuunnittelun osaamisen taso kiteytettiin lauseessa: ”Samalla hidastuisivat esim. Tampere–Kuopio-akselin yhteydet, kun vaihtoajat Pieksämäellä pitenisivät.” |
||||
|
|
18.09.2021 10:36 | Petri Sallinen | ||
| Move 4:n 1:5:een piirustussetti (päiväys on vuodelta 1952) löytyy Elinkeinoelämän Keskusarkistosta, jonne Valmetin kamat on sijoitettu. Lakanat ovat suurikokosia, joten ilmaisia kopiot tai skannaukset piirustuksista eivät ole. | ||||
|
|
18.09.2021 08:55 | Jussi Tepponen | ||
| Talven aikana voisi tuon listan yrittää tehdä ja liittää mukaan ainakin profiilipiirustukset (ne pitäisi lähes kaikista löytyä). | ||||
|
18.09.2021 03:39 | Tauno Hermola | ||
| Kyllä se on Hyvinkää-Hanko sähköistys: https://vayla.fi/hyvinkaa-hanko | ||||
|
|
18.09.2021 02:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saako Hyvinkää–Karjaa-rata samalla sähköt? Se on paljon pitempi sähkötön pätkä kuin Karjaa–Hanko. | ||||
|
18.09.2021 01:28 | John Lindroth | ||
| Jussilta Porvoon radan höyryajojen mestariotoksia! | ||||
|
|
18.09.2021 00:36 | John Lindroth | ||
| Jussi,olisiko mahdollista saada Jokioisten veturien tekniset tiedot näkyville jollain helpolla tapaa ja että myös niitä voitaisiin kätevästi päivittää tarpeen mukaan.Toivomus olisi myös kohdistuva museoituun kalustoon!Aivan ekstraa olisi myös saada niiden piirustukset jos niitä on näkyville! Asialla ei ole kiirettä mutta tulipahan mieleen ja myös mallin rekentajan näkökulmaa! Olisikin hienoa jos nämä tiedot jonain päivänä löytyisivät Museorautatien sivuilta. | ||||
|
|
18.09.2021 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan niin, että (Dr13) (koultuksesta yli 40v. ja viimeisisitä käyttökokemuksista useampi kymmenen vuotta) ympärilyönnin sattuessa tehot putoavat 10. portaalle (MGO:t räyhäävät täydellä kierrosluvulla). Lipsuteellaan alas 10-ajoportaalle ja yritetään uudestaan... Suurtartunnalla oli jokin nopeusrajoitus (20km/h?), jonka jälkeen täytyi siirtyä normaaliajoon. Viimeisimmät kokemukset omavaammat voinevat korjata muisteluita.... Aikoinaan veimme "ongelmapotilasta" takaisin Hyknp:lle. Hyvinkäällä ei halunnut lähteä ajosuunnan vaihtuessa pajalle, vaan hiekoitti mahtavat "hiekkamuurit" pyöriensä eteen - synkronirele. (Suurtartunnalla nekin vihdoin voitettiin - "kytkentävirhe"). |
||||
|
|
18.09.2021 00:17 | Jussi Tepponen | ||
| Akselipaino Move 4:lla on luokkaa 2,0 - 2,5 t riippuen koneen koosta, kuskin painosta ja siitä kuinka täynnä tankki on, joten ei sillä ihan kauheaa massaa vedetä liikkelle. Moottorin tehot noissa riittävät tuolle akselipainolle, mutta ei sillä kyllä montaa täyttä soravaunua vedetä ja jos vedetään ei sen vipujarrulla niitä ainakaan enää pysäytetä! Lisätietoja löytyy täältä: https://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/infosivut/museorautatien-moottoriveturit/427-move4 |
||||
|
|
17.09.2021 22:19 | Erkki Nuutio | ||
| Yhtäläisyys on selvä : https://www.vaunut.org/kuva/47710?kv=1957&kv2=2010&paik=Riihim%C3%A4ki+tavara | ||||
|
|
17.09.2021 22:04 | Petri Nummijoki | ||
| Eikös Dr13-veturissa ollut synkronointirele varmistamassa, että molempien moottoreiden kierrokset nousevat osapuilleen yhtä nopeasti? Tyhjäkäynnillä moottorit saattoivat käydä eri nopeuksilla mutta sillä ei liene merkitystä. Nuo kaivautumiset ovat hieman erikoinen juttu, koska Dr13-veturissa pitäisi normaaliajossakin moottoreiden pudota puolelle teholle, jos toinen teli lyö ympäri. Joskus tosin tätä valvova rele oli kai ohitettu, joten selittyneekö sillä sitten? Suurtartunnalla vetovoima lähtee maksimitehoillakin noin 20 km/h nopeudella jyrkkään laskuun (eli sitä suurempi nopeus katsotaan ympärilyönniksi), joten täysin hallitsematon sutiminen ei liene silloin mahdollistakaan. | ||||
|
|
17.09.2021 21:40 | Aapo Niemelä | ||
| Hyvä että täällä on joku korjaamassa, oma tietoni oli virheellinen. VR Transpointin nettisivut kertovat vaunun pituudeksi 12 076 mm. | ||||
|
|
17.09.2021 21:30 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Alkaa siinä junalla olla jo kokonaismittaa aikalailla, jos vaunun pituuskin reilu 12 metriä ( VR Transpoint )? | ||||
|
|
17.09.2021 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Riihimäki tavara, kutsumanimeltään Korttio. | ||||
|
|
17.09.2021 21:19 | Erkki Nuutio | ||
| Riihimäen järjestelyratapihan perusparannussuunnitelma vuodelta 1959 on pitkänä lakanana VR 1937/62 -historiikin sivujen 188 ja 189 välissä. Jos ollaan Riihimäellä, olisi suunnitelman Patostenmäen ylikulkusillaksi mainitsema kohta noin 600 m henkilöasemalta etelään oletettava kuvauskohta. Suunnitelmassa vaihteet eivät kuitenkaan ole kuvaa vastaavassa viuhkassa, eikä raiteita ole niin paljon kuin suunnitelmassa. En tiedä oliko lopullinen toteutus aivan suunnitelman mukainen siirtokuomaus- ja veturihalleineen, enkä myöskään koska uudistettu ratapiha valmistui. Heitä siksi arvauksia: kuvausvuosi noin 1960-1963. Järjestelyveturina on Tampellan valmistama Tr1 Risto. |
||||
|
17.09.2021 21:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yleisesti happovaunuissa käytettiin säiliömateriaalina haponkestävää terästä. Ne on muuten kuin ruostumaton teräs eli rosteri, mutta niissä on lisätty molybdeeniä. Mitä enemmän molybdeeniä, sitä tujumpia happoja säiliö kestää. Lisäksi niukkahiilisyys tekee niistä helpommin hitsattavia. Rosterissa (ruokalusikat, haarukat, veitset, tiskipöydät).on yleensä kromia noin 18 prossaa ja nikkeliä 10 %. Säiliön materiaali ei nähdäkseni vaikuta vaunun käyttöikään, pikemminkin alusta pyöräkertoineen, teleineen ja jarrulaitteineen. Jossain vaiheessa kuitenkin tulee raja, jolloin korjaamiseen ei kannata uhrata aikaa, vaivaa ja rahaakin. |
||||
|
|
17.09.2021 21:06 | |||
| Ei ole - mistä moinen päätelmä? | ||||
|
|
17.09.2021 21:01 | Rasmus Viirre | ||
| Heinähukka (Macrothylacia rubi) :) | ||||
|
|
17.09.2021 20:57 | Jyrki Längman | ||
| Tämä kuva innoitti tämän https://vaunut.org/kuva/150126 kuvan ottamiseen | ||||
|
|
17.09.2021 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei pinnan kovuus niinkään vaan mieluumminkin kiskoteräksen sitkeys on pääasiallinen ja tavoiteltu ominaisuus. Mikäli kovuutta olisi haluttu, niin silloin kiskonselät olisi nähty hyväksi kovettaa pintakarkaisulla. Se ei suinkaan olisi ollut vaikea työ sekään, liekillä punaiseksi ja vettä päälle, karkeasti sanottuna. Tätä vain ei ole tehty. Kiskojen hiontatarve taas johtuu siitä, että "sopivalla" ajonopeudella junia ajettaessa kiskonselkään muodostuu kulumisen myötä loivaa aallokkoa. Se taas syntyy vaunujen jousituksen vaikutuksesta: sanotaan nyt vaunujen heijatessa pystysuunnassa. Tavaraliikenteen määrä radalla on jonkinmoisessa suhteessa mainitun aallokon syntymiseen, tietynlaisen resonanssin vaikutuksesta. Radan kuntokin vaikuttaa selvästi ilmiön syntymiseen. Tunnetusti tavaravaunujen jousituksissa ei ole koskaan käytetty iskunvaimennuksia, toisin kuin nykyaikaisissa henkilövaunuissa. Jos sinulla on käsilläsi Valtionrautatiet 1937 - 1962 - kirja, niin katso sivulla 319 olevaa kuvaa 65. Siinä on eri tavaravaunujen sivuittaiskiihtyvyyskäppyröitä mitattuna välillä Hajala - Paimio. Nämä ovat siis vaakasuunnassa mitattuja! Mutta kuvaavaa niissä on esimerkiksi Gb-vaunua koskevien tulosten merkittävä ero eri nopeuksilla: 57 ja 94 km/t. Uskon siihen, että vastaavia käyriä otettiin myös pystysuunnassa ja siten vastaavat tulokset lienevät olleet likimain samalla tavalla eroavia toisistaan...? Gb suunniteltiin 1920-luvun alussa ja silloiset ajonopeudet olivat taatusti toista kuin niihin aikoihin kun niitä alettiin hylätä. Kulkuominaisuuksiin satsaaminen onkin myöhempien aikojen juttu. Siis sitä jatkuvaa hiontaa käytetään aallokkojen tasoittamiseksi, kysessä on ilmiö jonka vaikutus matkustusmukavuuteen on sananmukaisesti kouriintuntuva. Eikä sen aallokon syvyyden tarvitse olla isokaan, kun sitä aletaan hiomaan, siinä joistakin sadasosamilleistä kymmenesosamilleihin. Aallonpituuteen vaikuttaa ajonopeus suoranaisesti. Olen kerran tullut junassa Haapamäeltä Tampereelle siinä 1990-luvulla ja Oriveden jälkeen oli kiskonhiontatöitä tehty. No, ei siinä mitään, mutta hiomakivien jättämä jälki oli karkeaa jurmua. Vaunun pyörät pitivät karmeaa ulvontaa! Aallokoista oli sentään tehty selvää... Dr13:n kaivautumisiin saattoi olla syynä sekin, että koneistot eivät olleet synkronissa keskenään. Pienikin ero riitti! Tällaisesta kahden moottorin synkassa olemisestä lienee paras esimerkki vanha kunnon Airveteranin Douglas DC-3 Dakota. Kaksimoottorisissa lentokoneissa on mittaritaulussa erityinen ilmaisin, jonka näyttämän avulla moottorit saamaan soittamaan tahdissa keskenään. Äänestäkin sen kuulee. Ellei tätä olisi, niin kone eksyisi reitiltään hyvin laajassa kaarrossa voimakkaammin vetävän moottorin aiheuttaessa mainitun kaartamisen. |
||||
|
Kuvasarja: Kiruna-Riksgränsen |
17.09.2021 20:41 | Joni Lahti | ||
| Hieno sarja! Tällaiset esitykset ovat kiinnostavia kokonaisuuden kuvauksia. Lisää näitä. | ||||
|
|
17.09.2021 20:33 | Aapo Niemelä | ||
| Kuulostaa siltä, että liikkeellä on ollut kilometrikaupalla junaa. Mikä onkaan Dr20:n pituus? Jostain olin lukevinani, että Vok on 14m. | ||||
|
|
17.09.2021 20:27 | Jukka Viitala | ||
| Kävin sunnuntaina tupakoimassa Minkiöllä, Move ei ollut ihan parhaimmillaan märillä kiskoilla kun seurattiin ikinä kapsua näkemättömän kaverini kanssa vaihtoliikkeitä, kehtasi jopa epäillä, ettei sillä mitään junaa vedetä... ravistin sitten seliselin, että kyyllä tuolla nyt samat vetää kuin ratakuorma-autolla ja Tka 7:n tutustunut kaveri nieli valh...korjaan puolustuspuheen. OK, puhuinko potaskaa vai olisiko joku wanha ratakuorma-auto ollut sittenkin kesympi? Tka 7 ei ollut ihan parhaimmillaan irtiotoissa 80-luvulla tuliterillä kumijousillaan, JuHalle viety 8 Mas-vaunun, sepeliauran ja M-vaunun roikka tahtoi joskus nukahtaa, mutta pikku työnnöllä sai puskinjouset kasaan ja hyvin ajoitettu veto polkaisi koko roikan liikkeelle. Silloiset päätepuskimet saivat kyllä välillä osumaa, mulla meni kerran 3 akselia läpi kun rekkasin junaa rautakangella, mutta suoralla raiteella vaunut vedettiin ilman sammakoita takaisin. |
||||
|
|
17.09.2021 20:16 | Jukka Viitala | ||
| Mitä materiaaleja näiden myrkkyvaunujen pyttyihin käytettiin ja mikä oli elinaikaennuste? Siis tämä ja kloori sekä happo- ja hapetinvaunut yleensä? Ai niin lipeät ja muut emäkset tiätty myäs... |
||||
|
|
17.09.2021 20:13 | Raimo Hämäläinen | ||
| Seija Aarto, onko joku ylläpitäjistä? | ||||
