Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09.2021 20:13 | Raimo Hämäläinen | ||
| Seija Aarto, onko joku ylläpitäjistä? | ||||
|
17.09.2021 20:12 | Jouni Ijäs | ||
| Viime sunnuntaina oli 70 vaunua yhdellä veturilla. | ||||
|
|
17.09.2021 19:30 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva :) Kiitos tästä | ||||
|
17.09.2021 19:24 | Arto Papunen | ||
| Mutta kun Hangon rata saa sähköistyksen niin eiköhän silloin tuo sähkötön matka Koverharin satamaan onnistuisi Sr3:n kanssa.. | ||||
|
|
17.09.2021 19:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Timo: Hyvinkäältä on Hankoon sen verran pitkä matka, että noin raskaalla junalla ei Sr3:n polttoaine riitäisi millään, vaikka pidettäisiin nopeus niin matalana kuin vaikkapa 5 km/h. Pitäisi olla avovaunullinen jerrykannuja veturin perässä, ja kuljettaja voisi sitten aina 20 km välein pysähtyä tankkaamaan ;) | ||||
|
|
17.09.2021 19:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joona: Tässä asiayhteydessä kilpailuttaminen on ihan määritelty termi, englanniksi se olisi 'public tender'. On ihan totta, että kilpailuttamisella voidaan tarkoittaa muutakin, tyyliin 'kännykkäliittymänsä kannattaa kilpailuttaa!' mutta puhuttaessa yleisesti rautatieaiheesta, kilpailuttaminen tarkoittaa sitä määrämuotoista toimintaa, jolla yhteiskunnallinen taho toimii ulospäin liikenteen tuottajana, mutta hankkii varsinaisen liikennöinnin alihankintana. Eli väite perustuu siihen, että Fenniarailin ja Operailin liikenne on tilattu ilman tarvetta huomioida kilpailutuslainsäädäntöä. Liikenteen tilannut firma on valinnut liikennöitsijän omien intressiensä mukaisesti, todennäköisesti käyttäen jotain muuta mekanismia kuin julkista kilpailutusta. Ja miksikö tästä 'niuhotan'? Koska kilpailuttaminen on ihan tosi olennainen termi rautatieliikenteessä. Se on määritelty termi, joka on vastakohtainen vapaalle kilpailulle. Rautateiden nykyhetkestä ja tulevaisuudesta puhuminen menee lähes mahdottomaksi, jos tuollaista perustermiä lähdetään käyttämään väärin. Se on hirveän huono sanavalinta, koska käytännössä sillä on kaksi erillistä merkitystä: 1) julkinen kilpailutus; 2) 'kännykkäliittymänsä kannattaa kilpailuttaa!' Tämän sanavalinnan kanssa meidän nyt kuitenkin pitää elää, ja on tärkeää pitää huoli siitä, että rautatiefoorumilla ilmaus 'kilpailutus' tulee tulkituksi suunnilleen samoin kuin 'public tender', ellei erikseen ilmaista, että nyt tuolle sanalle on käytössä jokin muu määritelmä. |
||||
|
|
17.09.2021 19:02 | Jorma Kattelus | ||
| Riihimäki | ||||
|
17.09.2021 17:57 | Kimmo Säteri | ||
| Niin ne ajat muuttuvat...vielä muistan senkin ajan, kun sai hakemalla hakea Sm2-runkoa, jossa kaikki yksiköt olivat liekkikeuloja. | ||||
|
17.09.2021 17:27 | Antti Grönroos | ||
| Rata ei mennyt tosta, vanha rata meni kokonaan/osittain Uitontien kohdalla tai vierestä. Tasoristeys taisi olla käytössä 90-luvulla jolloin se oli uudella radalla. Veikkaan, että tasoristeys oli vartioimaton. | ||||
|
17.09.2021 17:14 | Jari Isolauri | ||
| Tänään näyttäisi kulkutietojen perusteella olevan IC koeajo | ||||
|
|
17.09.2021 16:39 | Timo Salo | ||
| Tyhmä kysymys: Pystyisikö Sr3 hoitamaan tuon Operailin taipaleen dieseliensä avulla? | ||||
|
17.09.2021 16:39 | John Lindroth | ||
| Kiitokset Esa huomioista! | ||||
|
17.09.2021 16:34 | Timo Salo | ||
| Kyllä!! Nuo minun taitoni tuossa metallien tuntemuksessa ovat hyvin rajalliset. Mutta jos ymmärsin oikein, niin pinnan kovuus ratkaisee paljon ja jatkuva säännöllinen hionta pitää kiskot matkustajan peffaan mukavan tuntuisina. Se vaan, että kuinka paljon tuosta pinnasta voi hioa ja mikä on kiskon optimiprofiili kestävään ajoon? (ei se ainakaan "suora" ole) Luin muuten juttusi sanasta sanaan ja kahteen kertaan, kuten vanha Tampellan mies tekee... |
||||
|
|
17.09.2021 16:31 | Arto Papunen | ||
| Eipä Patokankaan kolmosraiteella ole sähköjä ja tuleeko Hangon radan sähköistämisessä Koverhariinkaan sähköjä. Taisin jostakin kuvasta nähdä, että Oiltankingillakaan ollut kaikkialla sähköraiteita. Mielestäni Sr1 ei ole ratkaisu kummallekkaan vaan tarvitaan dieselkoneisto tai jotain akkuratkaisuja veturiin. | ||||
|
|
17.09.2021 16:15 | Timo Salo | ||
| Silloin, kun olin vielä töissä, niin yhtiömme kilpaili jatkuvasti töistä... Mutta tarjouskilpailu järjestettiin projektikohtaisista töistä. Ja kilpailu jatkui projektin jälkeen asiakkaiden kilpailuttaessa meitä... | ||||
|
|
17.09.2021 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, Timo. Pintavaurioiden syyt saattavat olla moninaisia. Ilmiselvästi yksi vaikuttavimmista on ruostuminen, aina kiskoteräksen kiderakenteen rajapintoihin asti. Lisäksi (näin järkeilläkseni) olisivat kovan hiekoitushiekan jyvästen aiheuttamat pienet pistemäiset painanteet, joita syntyy pyörän kulkiessa yli. Ruostumisesta: joskus muinoin uutisoitiin Resiinassakin kemiantehtaan alueella olleesta kiskosta, jonka metripaino oli alunperin ollut 30 kg, se oli syöpynyt 15-kiloiseksi. Valmistuksessa syntyy kyllä ns. valssihilsettä (tunnetaan myös pajahilseenä), mutta se poistetaan ennen toimitusta. Sitten, ehkä tärkeimpänä on liikkuvan kaluston aiheuttama rasitus, jonka yhtenä lajina on akselipainoltaan painavan pyörän aihettama painuma kiskon antaessa myöten eli liikkuvan kaluston pyörät joutuvat kuormitettuna tavallaan kulkemaan jatkuvasti mikrokokoista ylämäkeä, kulkuvastus syntyy juuri tästä. Painumaa myös siinä mielessä, että kisko taipuu kahden ratapölkyn muodostaman tuen välissä. Ilmiö on helposti ymmärrettävissä siten, että esimerkiksi 22,5 tonnin akselipaino jaettuna kahdella on 11,25 tonnia per pyörä viivamaiselle kosketuspinnalle kohdistuvana. Junanpyörähän ei käytännössä litisty samalla tavoin kuin autojen ilmarenkaat. Yksi rasituksen laji on myös se, joka syntyy junan kiihdyttäessä nopeuttaan ja myös jarrutettaessa. Tämä on kiskojen suuntaista dynaamista rasitusta, joka saattaa pahimmassa tapauksessa irrottaa kiskon pintaa. Tällä ajan takaa sitä, että kiskoon kohdistuu pituussuntaista puristusjännitystä, joka muodostuu pyöränkehän momentin aiheuttamana. Vastaavaa ilmenee jarrutettaessa, rasituksen suunta vain on päinvastainen kiihdytykseen verrattuna, siis vetojännityksenä. Lovipyörien synty liittyy useimmiten jarrutukseen, kun jarrutus on liian voimakas akselipainoon nähden. Kiskoteräksessä oleellinen lisäaine on mangaani. Sen "avulla" kiskoteräs kovenee, kun se joutuu puristukseen juuri junan pyörien painamana. Tunnettuahan on myös historiasta tutut Dr13:n kaivautumiset kiskoihin, kun veturin tehoa on lisätty liikkeellelähdettäessä hiukan äkkinäisesti. Lovipyörät ovat myös iso ongelma aiheuttamansa hakkaavan rasituksen takia. Sopivassa lämpötilassa tämä hakkaaminen riittävän ison loven myötä aiheuttaa kiskoihin murtumia ja myöskin katkeamisia. Höyryveturiaikana yhtenä murheen aiheuttajana pidettiin höyryveturissa kovin väistämättömänä ollutta vetopyöräkertojen vastapainojen aiheuttamaa sykkivää rasitusta kiskotukseen. Englanninkielisissä alan kirjoissa asiaa kuvataan nimellä "Hammer - blow" eli vasaranisku. Sen suuruus riippui ajonopeudesta. Tällaisia järkeilin tässä iltapäivän kahvikupillisen myötä. Minua osaavampi saattaa toki kyetä mainitsemaan muutakin asiaan liittyvää, kieltämättä. Toivottavasti tästä oli apua...? |
||||
|
|
17.09.2021 16:08 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mihin perustuu Tuukka väitteesi ettei Operailin ja Fenniarailin liikenne olisi kilpailutettua? Ihan varmasti UPM, Oiltanking ja Rauanheimo ovat pyytäneet tarjoukset VR:ltä ja nykyisiltä operaattoreiltaan ja valinneet halvimmat. | ||||
|
|
17.09.2021 16:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Timo: On se kilpailua, mutta ei kilpailuttamista, mihin termiin Tuukka vastasi :) | ||||
|
|
17.09.2021 16:06 | Tuomas Pätäri | ||
| Olen ymmärtänyt että kymmentä sähköveturia hajotetaan palasiksi, jotta 102:a muuta saman sarjan veturia voidaan vielä ylläpitää saamalla niihin varaosia niistä kymmenestä. Mutta kun hylkyjä alkaa (varmaan pian) olla varaosatarvetta enemmän, olisi toki suotavaa että niitä myytäisiin toimivana mikäli jokin taho niitä haluaiai ostaa. En kylläkään usko, että ostajia jonoksi asti muodostuisi - jos lainkaan - sellaisiin vetureihin, joihin varaosia saa lähinnä varaosavetureista. | ||||
|
|
17.09.2021 15:49 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Eikös noita Suomeen soveltuvia käytettyjä, omistajalleen tarpeettomia sähkövetureita olisi jokunen yksilö? Omistaja vaan mieluummin hajottaa ne palasiksi kuin vaihtaa rahaksi. Että sellaista ympäristöystävällisyyttä... | ||||
|
|
17.09.2021 15:48 | Timo Salo | ||
| Eikö se ole juuri kilpailua, kun VR on alentanut hintojaan ko. firmojen "ansiosta"? | ||||
|
|
17.09.2021 15:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos nyt kuitenkin palataan kilpailuttamisesta tämän keskustelun aiheeseen? Eli siihen, mitä kalustoa eri firmat käyttävät. Tuosta, että puhuit kilpailutetun liikenteen saastuttavuudesta, tulee mieleen myös kilpailuttamattoman liikenteen mahdollinen saastuttavuus. Hyvä esimerkki liikenteestä, jota ei ole kilpailutettu, on esimerkiksi Fenniarailin ja Operailin liikenne. Molemmat liikennöivät toistaiseksi vain diiselillä. Kuvan veturi on Operailin, eli liittyy aiheeseen vahvasti! Nuo firmathan ovat saaneet VR:n alentamaan tarjouksiaan, mikä on siirtänyt liikennettä kumipyöriltä teräspyörille. Liikenteen siirtyminen rekoista diiselillä vedettävään junaan tarkoittaa merkittävää saastuttavuuden vähenemistä. |
||||
|
|
17.09.2021 15:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainoa kilpailutettu junaliikenne mitä Suomessa tähän mennessä on ikinä ollut, on pääkaupunkiseudun lähiliikenne. Mikä siinä saastuttaa? | ||||
|
17.09.2021 15:28 | Aku Lehtola | ||
| Kiitoksia Juhani. | ||||
|
|
17.09.2021 15:01 | Timo Salo | ||
| Eli kilpailuttaminen saastuttaa... :-( | ||||
|
|
17.09.2021 14:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomeen soveltuvia sähkövetureita ei ole mistään saatavilla käytettyinä. Lisäksi, iso firma voi pitää kalustokierron tehokkaana kierrättämällä samoja diiselvetureita eri junien välillä, tai tekemällä jatkuvasti pelkkiä vaihtotöitä. Pienemmällä firmalla ei ole niin paljoa liikennettä, että tuo onnistuisi. Silloin ainoa keino pitää kalustonkäyttö tehokkaana on käyttää samaa kalustoa mahdollisimman moniin eri asioihin. Sitten, kun liikennettä on riittävästi, on kyllä varmasti odotettavissa sähkövetureitakin. Jos halutaan että rautatiefirman voi Suomessa perustaa, on välttämättä hyväksyttävä, että uusi yhtiö ajaa ensin aika monta vuotta pelkillä diiseleillä. |
||||
|
|
17.09.2021 14:09 | Timo Salo | ||
| Onko se Tuukka pakko ajaa koko matka dieselillä myös ajolankojen alla? Ainakin itse matkustin ennen Rovaniemelle niin, että kun ajolangat loppui, niin eteen tuli diesel(it). Vaikutti kovin yksinkertaiselta... | ||||
|
|
17.09.2021 14:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja, diiselveturin vaihtoehtohan ei näiden vetureiden kohdalla ole sähköveturi, vaan diiselrekka. Rautatieliikenteen edistäminen on ekologista, vaikka sitten edistettäisiin diiselvetureiden vetämää rautatieliikennettä. Teräspyörän vierintävastus kiskolla on niin paljon matalampi kuin kumipyörän vierintävastus asfaltilla. | ||||
|
|
17.09.2021 14:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, mikään tosin ei estä nostamasta rautatiekaluston polttoaineen verotusta. | ||||
|
|
17.09.2021 12:46 | Tauno Hermola | ||
| Olikos se niin, että nykyään ratamaksu tai -vero ei voi olla dieselvedolla suurempi kuin sähkövedolla? Jotain Eurostoliiton älynväläyksiäkö tämäkin oli? Mielenkiintoinen kontrasti tieliikentelle, jonne sähköä yritetään väkisin työntää, vaikkei ole ajolankojakaan ;) | ||||
|
|
17.09.2021 12:35 | Timo Salo | ||
| Esa, tämä selvä, mutta onko Sulla näkemystä noista pinnan vaurioista? Tuleeko niitä käytön aikana ja miksi? (vai onko valmistuksen aikana tulleita) Tarkastelin noita Porin radan kiskoja ja samanlaisia "poteroita" löytyy kyllä... (Spino (?) rälläköi nuokin kiskot pari vuotta sitten, mutta nyt ainakin löytyy koloja...) | ||||
|
|
17.09.2021 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, kiskot valssataan pitkänä tavarana erityisten muotorullien välissä. Itse asiassa kiskon valssaaminen on sellaista, että sen aikana kisko muotoutuu vähitellen lopullisiin mittoihinsa. Aloitusaihio muistuttaa kyllä harkkoa, ei siinä mitään. Kiskojen tilaajat tietävät kyllä tilausta laatiessaan asettaa omat laatuvaatimuksensa, aina masuunissa tapahtuvassa teräksen seostamisesta, sallituista ainespitoisuuksista, valssatun tavaran ultraäänitarkastuksesta, mitoista ja painoista sallittuine poikkeamineen, lujuusvaatimuksista ja sen testaamisesta, jotakin mainitakseni. Valuvikoja ei yksikertaisesti sallita. Virheellisen kiskon löytyessä tarkastuksessa tarkistetaan kyseisen kiskon valmistuserän ominaisuudet hyvinkin tarkasti. Saattaapa käydä niinkin, että koko erä hylätään ja vaaditaan tekemään uusi erä. Jaa, että miksikö meni näin tarkaksi? Ihmishengistä lopulta on kyse. |
||||
|
|
17.09.2021 11:19 | Timo Salo | ||
| Nokipetterin kytkin on melko ruosteessa, vieläkö mahtaa toimia? Kuva on hieno! (realistinen) | ||||
|
17.09.2021 10:46 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko matkalla Kauniaisten aseman alaiselle Oy Algol Ab:n syrjäraiteelle tai palaamassa sieltä. | ||||
|
17.09.2021 10:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvältä näyttää! | ||||
|
17.09.2021 08:23 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia Oula! | ||||
|
|
17.09.2021 07:24 | Timo Salo | ||
| Tästä hienosta luontokuvasta tuli taas mieleen nuo venäläiset Vok-vaunut! Miten lie kiskojen ikä "riippuu" näistä runsaista lovipyöristä? Jo kaukaa kuulee, koska hiilijuna tulee ja ikkunat helisee samaan tahtiin, kun kolisevia vaunuja pitkin päivää menee edestakaisin Porin radalla moneen kertaan... (entä nuo lovet kiskoissa, valuvikoja, vai iskun jälkiä?) | ||||
|
17.09.2021 06:22 | Kari Haapakangas | ||
| Tauno, korona opettaa. Tavailin tällä viikolla IC:n istumapaikalla läpyskää, jossa lupailtiin ravintolavaunun tarjontaa omalle paikalle toimitettuna, poislukien alkomahooli, jota toki saa nauttia vain ravintolavaunun anniskelualueella. | ||||
|
|
17.09.2021 03:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Pitäkää minua pystyssä, minä pyörryn! Hr11, it made my day! Ja Pässi oikealla, upeata jälkeä!!! Vemppu 2039 ajalta ennen Vapitia, ja nuo höyryt, namia! Inhottaa olla tällainen kömpelö tahmatassu, en osaa käsilläni tehdä muuta kuin pahaa tai pakkoliikkeitä...! |
||||
|
|
17.09.2021 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, Tauno hyvä, KCik - vaunussa ruokaa ei tarvinnut vissiinkään kuljettaa seuraavaan vaunuun asti, ei ainakaan kuvan tapauksessa. | ||||
|
|
17.09.2021 02:48 | Tauno Hermola | ||
| Ruokatarjoilua ravintolavaunun ulkopuolelle, missä junissa sellaista on (ollut)? | ||||
|
|
17.09.2021 00:51 | Jouni Halinen | ||
| Vastaan itse edelliseen. "Lentotomaatti" on (oli) tomaattilajike joka tuli Suomen kauppojen valikoimiin sen jälkeen kun Finski osti DC-10 (1975?) koneita joilla lennätettiin meitä mettäläisiä Epsanjaan sikajuhlille. Rahtikapasiteetti oli suuri joten kyytiin sopi mm. näitä ko. tomaatteja. Ja homma toimi läpi vuoden. Nykynuori kysyisi ukilta ihmeissään etkö sä ukki saanut 60-luvulla syödä tomaatteja talvella?. | ||||
|
|
16.09.2021 21:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Erittäin asjallinen ajankuva tästä klassisesta tavarajunasta. | ||||
|
16.09.2021 21:01 | Panu Breilin | ||
| Suuri osa ihmisistä ei ymmärrä, että junan jarrutuskyky on paljon autoja huonompi. | ||||
|
16.09.2021 20:46 | Topi Lajunen | ||
| Englanninkielinen Wiktionary näköjään kertookin jo vähän enemmän, myös suomen osalta. | ||||
|
16.09.2021 17:49 | Jari Kuusinen | ||
| Ykköspendo todennäköisesti jo eilen, mutta ainakin tänään kuitenkin jälleen kaupattomassa liikenteessä. | ||||
|
|
16.09.2021 17:13 | Tauno Hermola | ||
| Vara-sanalle Wiktionary https://fi.wiktionary.org/wiki/vara ei anna etymologiaa, mutta eri merkityksiä on paljon. | ||||
|
|
16.09.2021 17:07 | Tauno Hermola | ||
| Wiktionaryn mukaan tavara tulee venäjän kielen това́р (továr) sanasta, löytyy myös turkkilaisista kielistä (vrt. keskiturkin tavar ’omaisuus, vero’, nykyturkin davar ’karja’). Viitteenä Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. | ||||
|
|
16.09.2021 16:07 | Topi Lajunen | ||
| "Vara" on vanha sana, jonka yksi varhaisista merkityksistä on ihan vain "tavara", etenkin sellainen joka on säilytyksessä jossain, "varalla". Ruotsissahan se edelleen tarkoittaa yksinkertaisesti tavaraa. | ||||
|
|
16.09.2021 16:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tuo nyt Suburban ole. | ||||
|
16.09.2021 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Ainaki Museorautatieyhdistys ry on järjestänyt syysretkiä viime vuosina. Koronavirusepidemia on aiheuttanut peruutukset vuosille 2020 ja 2021. Ehkä taas ensi vuonna..... | ||||