Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2021 14:28 | Timo Salo | ||
| Huomasin myös aikanaan, että digizoomi on pelkkä markkinamiesten huijarimainen myyntikonsti... :-( | ||||
|
|
15.09.2021 14:25 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Ei kannata käyttää digitaalista zoomia jonka takia laatu kärsii. :D | ||||
|
15.09.2021 13:09 | Timo Salo | ||
| Kiitos Mikko! Ei päivää, ettei opi jotain... Ei pitäisi "jumittua" noihin satunnaiskuviin, vanhat asentajanvaisot herää ja ottaa otteeseen... :-) | ||||
|
|
15.09.2021 12:33 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/109835 Kuvan yhteydessä on juuri tästä keskustelua. |
||||
|
15.09.2021 11:51 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos Esalle yksityiskohtaisista kuvauksista. Mitä tulee 995:n Tampereella käynteihin niin varmaan se on siellä joitain satoja kertoja vieraillut ollessaan Pasilaan sijoitettuna 1940-luvun lopulla mutta tyypillisenä Tampereen kävijänä tätä ei voitane pitää. Vuoteen 1960 asti 995 oli suurimman osan ajasta Kouvolan veturi. Kesän 1960 alussa tuli siirto Seinäjoelle mutta Tampere-Seinäjoki-välillä vakituiset pikajunat olivat siirtyneet 1959 dieselvedolle ja postijuna H53/54 melko pian tämän jälkeen Hr1:lle. Seinäjoen aikoina Tampereella käynti tulisi kysymykseen kai vain, jos oli tarvetta käydä Hyvinkään konepajalla tai jossain satunnaisessa tapauksessa varaveturin ominaisuudessa. | ||||
|
15.09.2021 11:49 | Seppo Rahja | ||
| https://vaunut.org/kuva/149733?s=1 | ||||
|
15.09.2021 11:37 | Jussi Tepponen | ||
| Ja tuo veturihan on siis Baldwin 17346/1900, ennen kuin sen satulatankki muutettiin sivutankeiksi Pankakosken–Sokojoen rautatiellä. | ||||
|
15.09.2021 11:28 | Jussi Tepponen | ||
| Kuva on MRY:n arkistotietojen mukaan otettu Pankakosken–Sokojoen rautatiellä Pankakoskella Lieksassa, ei Simpeleellä. Arkistossa kuvausvuodeksi on merkitty 1938. | ||||
|
15.09.2021 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Joissakin muissa lähteissä olen lukenut että Täcktomin lentokenttä olisi neuvostoliittolaisten rakentama, mutta sitä ei näy ollenkaan vuoden 1950 ilmakuvissa. Onko se sittenkin uudempi ja miltä ajalta siiinä tapauksessa? Vai toimiko lentokenttänä jokin pelto ? Noilla isoilla rautatietykeillä yritettiin ilmeisesti pommitta Karjaan ratapihaa ja Fiskarsin tehtaita mutta kranaatit eivät osuneet puutteellisen tulejohdon takia lähellekään maalia. |
||||
|
15.09.2021 11:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on kyllä erikoinen veturi. | ||||
|
15.09.2021 10:23 | Teppo Niemi | ||
| Junissa höyrylämmityksestä luovuttiin aikaisemmin. Siihen liittyy mm. Cleyton -höyrynkehittimien poisto vetokalustosta (Hr12, Sr12). Mutta esim Dr12 veturien esilämmits tapahtui höyryllä niiden käytön loppuun asti (joulukuu 1990). Eli mitä ajankohtaa tuolla haetaan? Ilmalassa höyryn käytöstä seisontammitykseen luovuttiin 1980-luvun alkupuoliskolla. |
||||
|
|
15.09.2021 10:06 | Timo Salo | ||
| Mietin pitkään ja hartaasti, kuinka tuo laakeri "vedetään" ulos tuosta tilanteesta...??? Laakeripesä pakko irrottaa ensin? Vai onko tuo akselin pää irto-osa noilla pulteilla kiinni... Ja sitten eri kokoisilla ruuveilla "painaa" ulos koko paketti. | ||||
|
|
15.09.2021 09:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin höyrylämmitys lopetettiin? Itse olin kuvitellut että jo aiemmin kuin 1978? jos samassa junassa oli sekä puu että teräsvaunuja, niin mikä oli lämmitysmuoto? | ||||
|
|
15.09.2021 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Viikonloppupikajunat ja juhlapyhien lisäpikajunat olivat tuohon aikaan pääosin puukorisista vaunuista koostuvia. Samoin puukorisia vaunuja oli vakio- että lisävaunuina monissa pikajunissa. Taisipa Hangon viikonlopun 'suorat vaunut' koostua tuolloin vielä täysin puukorisista vaunuista. Kuvan pussiraiteethan olivat varustettu höyrylämmitysmahdollisuudella, joten ne sopivat hyvin puukoristen junarunkojen seisotukseen. |
||||
|
15.09.2021 08:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mainio kuva, johon lampaiden ja horsmien ohella eri ikäiset pankkovaunut tuovat sopivaa kirjavuutta. | ||||
|
|
15.09.2021 06:41 | Kari Kuusela | ||
| Kaunis Ironin junat taitavat olla niin raskaita ( 120t*36=4320t ) ettei ruuvikytkimellä veturiin kiinnittyvää välivaunua voida käyttää. | ||||
|
|
15.09.2021 06:10 | Kari Kuusela | ||
| Joissakin TRAXX:n vetureissa näyttää olevan SA3- adapteripalkki: https://railcolornews.com/2018/09/14/se-expert-the-bure-traxx-locos-return-to-service-for-kaunis-iron/ | ||||
|
15.09.2021 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| BE 0709 vuodelta 1965 oli entinen Ek 996, valmistusvuodelta 1927. Hylkäystuomion BE sai 1985. | ||||
|
15.09.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| F näyttäisi olevan numeroltaan 3622 tai 3627. Avosiltaisen vaunun kaide näkyy kuvassa selvästi. Kumpikin lyhyt F valmistui 1929. Tosin 3622 hylättiin 1964, joten kuvan vaunu ei voi olla se. 3627 koki hylkäyksen vuonna 1980. Tältä pohjalta voidaan aika vahvasti todeta kopin numeroksi 3627. Tällaistahan tämä vorkin kuvien tarkka syynääminen ja pähkäily juuri on...! |
||||
|
15.09.2021 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vesisäiliövaunuksi muutettu tenderi ollut edellisessä elämässään Kolmen kirveen koneeseen (lue: Hv2 777) kytkettynä...? | ||||
|
15.09.2021 01:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän ja Keuruun välillä oli erään lahden rannalla Ek 1035:n korin puolikas. Vaunun seinällä oli paperilappu, joka sisälsi hirvittäviä uhkauksia, mitä vaununpuolikkaan omistaja aikoi tehdä vaunuun tunkeutuneille yllättämilleen konnanaluille. Lyhyesti sanottuna: nirri pois! | ||||
|
15.09.2021 01:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunut ovat vanhempaa valmistussarjaa, kun katsoo torpedoventtiilirivejä katoilla. | ||||
|
15.09.2021 01:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1004 oli valmistunut vuonna 1927 ja liikenteestä poiston jälkeen siitä tuli BE 0714 vuonna 1965. Vuonna 1971 se muutettiin: Rto 193 Lv. Edelleen, vuonna 1991 sai taas uuden litteran ja numeron: XE 0601. Hieno juttu, että se on reinkarnoitunut takaisin Ek 1004:ksi. Elokuvassa Pojat (Mikko Niskanen ohjannut) vaunu 1004 näkyi olevan saksalaisten sotilasjunassa. Luftwaffen Hauptmanniksi (kapteeni) naamioitunut Kauko Helovirta näkyi laskeutuvan vaunusta rappusia pitkin Oulu Hauptbahnhofin laiturille. |
||||
|
15.09.2021 01:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jannu kiskoo spaddua posket kuopalla ja tänään vanhainkodissa ihmetellään, että mitähän hänen keuhkoahtaumalleen oikein tekisi? | ||||
|
15.09.2021 01:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei72 22758 hylättiin 1987. | ||||
|
15.09.2021 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1059 (m/1945) muutettiin autovaunuksi Hac 105'915 vuonna 1968, Pariisin opiskelijamellakoiden vuotena. Myöhemmin autovaunusta tuli koppivaunu Fh 3359. Lähiliikenne-Ei 22617 koki hylkäystuomion vuonna 1987. 22617:n valaistuksena oli alunperin Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja lämmitys hoitui Vapor-höyrylämmityksellä. |
||||
|
15.09.2021 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Edellisessä kuvassa pähkäilemäni numero 1024 näyttäisi saaneen selityksen: D-vaunun luokanalennuksen myötä. Kuvahan valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, riippuen kuvaajasta, vai kaatoiko oppi ojaan...? |
||||
|
15.09.2021 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 1024? Jokin nyt lyö reippaasti poskille tuon ilmoitetun kuvauspäivämäärän ja E:n valmistusvuoden välillä? Kuvattu 27.9.1941 ja 1024 valmistui 1944, lieneekö etiäinen sanellut E-vaunun numeron? Ei 22037 valmistui vuonna 1914, alkuperäisen numeron ollessa 2866. Se oli III luokan 90-paikkainen päivävaunu. Hylätty 1958. Telinä oli ollut uskoakseni A3 tai A6...? |
||||
|
15.09.2021 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| E 985, vuodelta 1927 muutettiin sarjaan BE, numeroksi 0708 vuonna 1965. Hylätty 1986. | ||||
|
15.09.2021 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1031 (vuodelta 1945) muutettiin autojenkuljetusvaunuksi, sarja Haa, nro 105'968 vuonna 1966. Myöhemmin siitä tuli Fh 3323. | ||||
|
|
15.09.2021 00:19 | Seppo Rahja | ||
| Näissä TRAXXeissa on SA3 kytkimet kun ei ole adapterivälivaunua. Elokuussa malmiradalla käydessäni oli ainakin silloin myös välivaunullisia junia. | ||||
|
15.09.2021 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| XTs 01202 muutettiin vuonna 1953 vaunuksi XE 0627, se hylättiin 1956. | ||||
|
15.09.2021 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Seppo opettavaisesta videopätkästä. https://vaunut.org/kuva/64963 LKAB:n vaunut tyhjennetään "alakautta". | ||||
|
|
14.09.2021 23:51 | Jukka Viitala | ||
| Kävin viimeksi toissakesänä tutkimassa 305 mm tykkirataa, toinen ratapiha tuliasemineen jää kartan oikealle puolen metsämaastoon ja on säilynyt melko hyvin, kartalla näkyvä on asutuksen keskellä ja vain betoniperustukset löytyvät. 180 mm ratapiha jäi tuontivientiautojen parkkipaikkojen alle ja vain motocross-radan molemmin puolin on hieman pengertä. 305 mm rata oli ilmeisesti kiskotettu vain Tvärminnen tiilitehtaan sorakuopalle, mutta penger oli lähes valmis koko matkalta, vain Koverharin Nicklundskärretin kohdilla on pari aukkopaikkaa. Täktomin lentokentän länsipuolelle erkanee Hankobaanalta ratapenger, jota luulin aiemmin venäläisten tekosiksi https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6640620.029013104&e=279180.59701881633&title=Sivuraide&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D mutta vuoden 1950 ilmakuvassa se on pusikoitunut ja näyttäisi haarautuvan Svinbergetin luona sekä itään että lounaaseen https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=279325.09715426137_6640473.782854525&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi,1280+100+rataverkko×eries=1950&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false Eli mikähän merkitys tuolla raiteella on ja oliko se koskaan käytössä, ainakin lounaisen haaran linjalla rinnevarjostuksessa ei näy merkkejä rakenteista kuin Täktomin koulun lähistöllä, näyttää kuin rata olisi kaattanut koulun länsipuolella ja Täktomintien eteläpuolella tien suuntaiseksi |
||||
|
|
14.09.2021 23:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis niinkin myöhään kuin 1978 oli Ilmala voittopuoleisesti puuvaunujen valtakuntaa? Vai olivatko juuri nämä raiteet jotain reservikaluston säilytysraiteita? | ||||
|
14.09.2021 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttelyvaunu A 21 vuodelta 1974 oli entinen RK 2052 vuodelta 1936. Aluskehys oli peräisin makuuvaunusta Cm 2127 vuodelta 1901. Telit olivat A7-mallisia. "Ventti" hylättiin 1980. | ||||
|
|
14.09.2021 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmassa reunassa näkyvän postivaunun numeroksi tulkitsin 9841. | ||||
|
14.09.2021 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 17:ssä on näemmä virroitin paikallaan. | ||||
|
14.09.2021 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä Jouni. A 91 on entinen Cm 2158 vuodelta 1920. A-sarjaan se muutettiin 1944. | ||||
|
14.09.2021 22:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahviastiasto ei sentään ole tarjous-Myrnaa, onneksi...! | ||||
|
14.09.2021 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä on tämän vaunun tilanne nykyaikana? Nythän se on rataverkon ulkopuolella, kun Båtvikin raide purettiin pois v. 2002. | ||||
|
14.09.2021 21:25 | John Lindroth | ||
| Hieno ja kiinnostava kuvasarja! | ||||
|
14.09.2021 21:17 | Erkki Nuutio | ||
| Tyyppikuvaa Ds3:sta kaivataan. Viitataan silti tietoihin puukaasutetusta Ds3:sta, joko 11 tai 12 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894353?page=10 |
||||
|
|
14.09.2021 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja se toinen osapuoli totteli myös omaa aikatauluaan, mahdollisuuksien rajoissa. Juna oli siis moottoripikajuna, otsikossa tunnus P41. Kalustona Dm4 + 12 aks, tai Hv1-3, 16 akselia, 17:kin, jos konduktöörin etunimi sattui olemaan Akseli, heko heko! Lähtö Helsingistä kello tasan 7:00. Pysähdys Keravalla ensimmäisen asemanvälin jälkeen, raide II, tulo- ja lähtöajat 7:26/7:27. Seuraavaksi Hyvinkää klo 7:51/7:52, raide II. Monni toimi valvontapaikkana, sen sivuutus oli klo 7:57. Seuraavaksi tulo Riihimäkeen, raiteelle IV, klo 8:03. Lähdön hetki koitti klo 8:05. Leppäkoskella teknillinen pysähdys, H244 tuli vastaan, lähtö sieltä klo 8:19. Harviala, aikatauluun merkitty teknillinen pysähdys, raide II ja lähtöaika klo 8:29, kohdattavaksi junaksi oli merkitty P64. Hämeenlinna, raide I, tuloaika 8:36 ja lähtö 8:38, siellä odottivat kohdattavat junat P64A ja T2412. Leteensuon sivuutus kello 8:51, tuloraide I, siellä.oli kohtaamassa T2428.,Iittalan sivuutus kello 8:55, raide II ja Kuurilan sivuutus kello 9:00, pitkin raidetta I. Huomatkaa! Kulkuaika Ita - Ku viisi minuuttia, etäisyys 7,0 kilometriä! Kummankin aseman junanlähettäjillä oli vain vähän aikaa... P64:llä oli kulkuaikaa päinvastaiseen suuntaan määrätty kuusi minuuttia... P41 jatkuu: 5,2 kilometrin päässä Kuurilasta Toijalan suuntaan oli puhelinvartiopaikaksi määrätty Kopakka, sivuutusaika klo 9:04. Sitten Toijala, raide I, tulo klo 9:08 ja lähtö klo 9:10. Siellä kohdattavia junia oli: P48 (Tampere - Helsinki), P370 (Tampere - Turku) ja H47 (Toijala - Tampere). Tulo Tampereelle, raiteelle II klo 9:41 ja lähdön hetki koitti tasan 10:00. Kohdattaviakin junia oli: T4652 ja T4611. Lähdön jälkeen hidastus: Mustanlahden maasillalla suurin sallittu ajonopeus 35 km/t. Lielahti jäi taakse, sivuutus klo 10:10, pitkin raidetta I. Kalkku toimi puhelinvartiopaikkana, sivuutus klo 10:16, siellä oli vastassa juna T4608. Pysähdys Nokialla, klo 10:24 ja lähtöaika oli 10:27. Kaksi junaa siellä oli kohdattavana MP46 Tampereelle (ja junana P46 edelleen Helsinkiin) ja T4609 päästi 41:n eteensä jatkamaan kiireellisempänä matkaansa. Seuraavaksi Vammala (ruotsiksi: Invaliditet!), tuloraide I, kello 11:18. Lähtö minuutin pysähdyksen jälkeen. Tekniset pysähdykset Äetsässä ja Kauvatsalla, junia oli vastassa. Kokemäki jäi taakse vauhdissa, sivuutusaika klo 12:05. Neljä minuuttia myöhemmin pysähdys Peipohjassa, raiteella I klo 12:09. Junanlähettäjä kirjasi junapäiväkirjaansa lähtöajan: klo 12:12. Kohdattava juna oli henkilöjuna M443, jota ajettiin moottorivaunulla, lähtöaika kohti Raumaa klo 12:15. Harjavaltain öljykentillä pysähdys kolmiona, toisin sanoen pysähdys kesti alle minuutin. Lähdön hetki koitti klo 12:26. MP41 oli seuraavaksi Nakkilan kirkon vaiheilla, sivuuttaen aseman kulkien raidetta I, klo 12:38. 11 minuuttia myöhemmin vauhdilla Ulvilan ohi ja perille Poriin juna tuli kello 12:58, raiteelle II. Siten MP41:ää odottavat junat pääsivät lähtemään, H424 Tampereelle ja H496 Mierontietä Haapamäelle. Mitä näihin nykyaikana outoihin nimityksiin puhelinvartiopaikka ja valvontapaikka tulee, niin ensinmainittu on esim. laiturivaihde, jolta annetaan opasteita niille junille, joille se on samaan suuntaan kulkevien junien turvaamiseksi määrätty opasteenantopaikaksi. Esimerkiksi jos edellä kulkeneen junan perään on lähetetty toinen samaan suuntaan kulkeva juna, puhelinvartiopaikan hoitaja näyttää tarvittaessa seis- tai hiljennä-opastetta perässä kulkevalle junalle, jos tämä saavuttaa edellistä (käytäntönä oli viiden minuutin ero, jos aikataulussa näin määrättiin). Puhelinliikennettäkin oli, junanlähettäjä ei saanut lähettää junaa linjalle, ellei edellinen juna vielä ollut sivuuttanut puhelinvartiopaikkaa. Puhelinvartiopaikan hoitajan piti ilmoittaa junan lähdöstä kummallekin junanlähetyspaikalle. Valvontapaikka taas oli junanlähetyspaikkojen välissä oleva paikka, jolta mikään juna ei saanut lähteä tai sivuuttaa ilman sieltä annettua lupaa. Valvontapaikoilla pidettiin junien kulkujen kellonajoista junapäiväkirjaa ja puhelinliikennettäkin siellä tietysti oli. Puhelinvartiopaikalla ei junapäiväkirjaa ollut. Nämä kumpikin oli lyhyesti sanottuna alemman luokan junanlähetyspaikkoja, jotka linjasuojastus sitten siirsi lopullisesti historiaan. Tiedot siis saatu talvituristista 1957, Jt 1957:stä ja veturimiehistöille jaetusta aikataulukirjasta. Nauttikaa! |
||||
|
|
14.09.2021 19:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Juna liian kaukana: https://vaunut.org/kuva/55680 :) | ||||
|
|
14.09.2021 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuinkahan mones kerta tämänkertainen Tampereen-käynti 995:llä oikein oli? Muun muassa Kuurilassa kolistellut P64 tuotiin Hv3:lla Seinäjoelta Tampereelle, aikataulukirjan mukaan. Kemistä.Ouluun vetovuorossa oli ollut Hv4. Oulusta Seinäjoelle veturina oli Hv1. Lähtöaika Kemistä oli ollut edellisiltapäivällä kello 17:00. Olhavalla vedenotto, lähtöaika klo 18:00 viiden minuutin pysähdyksen jälkeen. Muut tuon välin pysähdykset olivat teknisiä, siis kohtaamisia: Myllykangas, Ii ja Kello. Tulo ja lähtö Oulu: 18:53/19:20. Kohtaamisia: Liminka, Wihanti, Kilpua, Oulainen. Kangas oli puhelinvartiopaikkana, sivuutus kello 21:13. Tuomiojalla ja Ylivieskassa tavalliset pysähdykset. Yw tulo ja lähtö: 21:26/21:40. Eskolassa kohtaus, P64 meni sivulle ja vastaan tuli T4063 (silloin kun se kulussa oli). Kokkolassa tulo ja lähtö: 23:02/23:15. Kruununkylässä kohtaus: P61 tuli vastaan. Jepualla P64:n veturi otti vettä, lähtöaika klo 0:16. Sitten pöhkittiin Seinäjoelle ilman välipysähdyksiä, tuloaika klo 1:40. Seinäjoella veturinvaihdon jälkeen lähtö raiteelta II kello 1:52. Veturina oli nyt Hv3, kuten mainittu. Alavudella sivulle, P65 tuli vastaan ja lähtö klo 1:49. Myllymäeltäkin mentiin pysähtymättä ohi, tavarajunaT5005 odotti siellä. Niinisaari toimi puhelinvartiopaikkana, sivuutus klo 3:53. Pihlajavedellä P64 odotti sivulla junaa P51, lähtien sieltä klo 4:07. Haapamäki seuraavana, tulo ja lähtö klo 4:20/4:35. Kolho, teknillinen pysähdys: P95 tuli vastaan ja T4202 päästi P64:n edelleen. Lähtölupa klo 4:50. Wilppulassa normaali pysähdys, raiteelle III ja lähtö sieltä minuutin seisahduksen jälkeen klo 5:04. Orivedellä pysähdys ässänä (eli tarvittaessa 2.6. - 30.9. välisenä aikana), lähtö klo 5:50. Ilman välipysähdyksiä P64 kiisi Tampereelle, aikataulun mukainen tulo- ja lähtöaika klo 6:45 ja 7:00 veturinvaihdon jälkeen, nyt oli keulilla Ukko-Pekka Hr1, ja tuona kohtalokkaana aamuna P64 tuli vaikean sään takia raakasti myöhässä Tampereelle ja myöhässä se sieltä myös lähti... Tietääkseni P64:ssä ei ollut postivaunua junassa mukana, eikä asiasta mainita Ilkka Teerijoen kirjassakaan kerrotussa kulkeneiden postivaunujen luettelossa, ainakaan tuona päivänä. Jatkanpa aikataulukirjan selaamista. Toijala, asemaravintola ja leskirouva, raiteelle VI ja Toijala jäi taakse kahden minuutin pysähdyksen jälkeen kello 7:38. Kuurilassa sivuutus aikataulun mukaan kello 7:50. Hiljaisuus, kilometritolpalla 134 kello 9:30... Aikataulukirja jatkaa, näin se myös tuona päivänä olisi pitänyt mennä: Parolassa teknillinen pysähdys: siellä oli junat P47 ja T2412. Tavarajuna päästi P64:n eteensä. Hämeenlinnä.kello 8:15/8:17. Harvialassa pysähdys vain junakohtauksen vuoksi, tuloaika klo 8:26 ja lähtö 8:29, vastaan tuli MP41. Riihimäki, tulo raiteelle I kello 8:54 ja lähtöaika koitti 8:59. Monni toimi valvontapaikkana, sivuutus klo 9:06. Palopuron sivuutus klo 9:15, sen ilmoitettiin olevan puhelinvartiopaikkana junalle P64, mikäli juna P84 oli kulussa. Sama koski Nuppulinnaa ja Ristinummea, siis junalle P64. Keravan sivuutus kello 9:32, junanlähettäjä pyöritti vihreää lippua. Tikkurila, Malmi, Oulunkylä ja Pasila - Fredriksberg, ohi vaan eli rettantii! Tulo Helsinkiin kello 9:56 raiteelle VII. |
||||
|
14.09.2021 18:19 | Tage Löfman | ||
| Tuosta seisakkeesta olen noussut junaan lapsena. | ||||
|
14.09.2021 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen vaununsiirtopaakin nimitys oli "rekspaaki". Muuten muistutti tavallista rautakankea, mutta pää oli muotoiltu viistoksi. Hyvä oivallus sekin. | ||||
|
14.09.2021 17:10 | Jussi Tepponen | ||
| Näin tehdään. Pinoissa nuo eivät ole lojuneet, mutta raiteen alla ovat olleet aika monta vuotta. Nuo pölkyt ovat valtaosin Minkiö-Humppila väliltä ja ne on asennettu käytettyinä rataan kyseisen rataosan uudelleenrakentamisen yhteydessä vuosina 1992-93, eli melkein 30 vuotta sitten. | ||||
|
14.09.2021 16:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Lähde 700 metrille: http://www.kirjastovirma.fi/haapajarvi/hautapera/5 | ||||
|
14.09.2021 16:25 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Oman kokemuksen mukaan päivystäjä tullessaan aamuvuorossa töihin lähtee hyvin nopeasti ekalle reissulle satamaan, kontteja ja pressuja vieden. 11-12 aikaan käydään, jos käydään, viemässä tai tuomassa pressuvaunuja. Iltavuoroon tultuaan kolmen jälkeen iltapäivällä päivystäjä käy usein nostamassa vaunuja "kunhan kerkiää" ja illalla joskus kuuden aikaan todennäköisesti käydään, sanoisin että 18-21 on se varmin aika nähdä päivystäjä satamassa. Ehkä 1-3 kertaa per arkipäivä käydään. | ||||