Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.09.2021 16:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Lähde 700 metrille: http://www.kirjastovirma.fi/haapajarvi/hautapera/5 | ||||
|
14.09.2021 16:25 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Oman kokemuksen mukaan päivystäjä tullessaan aamuvuorossa töihin lähtee hyvin nopeasti ekalle reissulle satamaan, kontteja ja pressuja vieden. 11-12 aikaan käydään, jos käydään, viemässä tai tuomassa pressuvaunuja. Iltavuoroon tultuaan kolmen jälkeen iltapäivällä päivystäjä käy usein nostamassa vaunuja "kunhan kerkiää" ja illalla joskus kuuden aikaan todennäköisesti käydään, sanoisin että 18-21 on se varmin aika nähdä päivystäjä satamassa. Ehkä 1-3 kertaa per arkipäivä käydään. | ||||
|
14.09.2021 16:02 | Misa Lammio | ||
| https://vaunut.org/kuva/150003?u=29 Parempi ajoitus Pirttilahden kuvassa. |
||||
|
14.09.2021 15:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Tuomas. | ||||
|
14.09.2021 14:10 | Juha Kutvonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/12258 | ||||
|
14.09.2021 14:06 | Juha Kutvonen | ||
| Aivantäysin Pecon code 80 -fleksiä betonipölkyin :) | ||||
|
14.09.2021 12:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi ne vaihdettiin? | ||||
|
14.09.2021 12:33 | Tomi Seppänen | ||
| SA3 on kestävyydessä parempi valinta kuin esimerkiksi amerikkalainen "nyrkki". Jenkkiversiossa suurin rasitus tulee kytkimessä liikkuvaan osaan, kun taas SA3:ssa se tulee kiinteään osaan joka loogisesti myös kestää enemmän. Jenkeissä vähänväliä sattuukin junien katkeamisia junapainojen ollessa kuitenkin suuria ja kytkinten kestokyvyn puolestaan ollessa rajallinen. Olettaisin näiden seikkojen vaikuttaneen valintaan, ja Ossia kompaten, kylmäkestävyyskin on luokkaa "Siperia". :) | ||||
|
|
14.09.2021 11:57 | Ossi Rosten | ||
| Lenkkikytkin on poissuljettu, ja tuo SA3 taitaa olla vähän tukevampaa tekoa, ainakin testattu hyvin,erittäin kylmissä ja kovissa oloissa kuin ameriikan serkkunsa? | ||||
|
|
14.09.2021 11:36 | Mikko Herpman | ||
| Olisiko SA3 ollut halpa, yksinkertainen ja kestävä vaihtoehto..? | ||||
|
14.09.2021 11:36 | Petri Nummijoki | ||
| 15 miljoonaa lienee yläkantissa. Sr1-veturit hankittiin aikoinaan nopeammassa tahdissa, mitä sähköistyksen eteneminen edellytti ja niiden käyttöaste oli alkuaikoina alhainen. Jokelan onnettomuusveturi 3048 oli tuhoutuessaan melkein 20 vuoden ikäinen mutta sen loppukilometreiksi kerrottiin muistaakseni vähän päälle 2,5 miljoonaa. 90-luvulla Sr1-veturit olivat kyllä kovassa ajossa mutta 1996 lähtien Sr2-veturit alkoivat syrjäyttää niitä eniten kilometrejä tuottavista kierroista. Siten jäänee noin 10 vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi, jolloin Sr1-vetureilla vuotoinen ajomäärä on ollut yli 200000 km/veturi. 300000 km/veturi vuodessa tuskin on koskaan ylitetty Sr1:llä sarjan keskiarvotuloksena. | ||||
|
14.09.2021 10:58 | Erkki Nuutio | ||
| Yksittäisiä vaunuja siirreltiin aikanaan rautakangista värkättyjen paakien avulla asiaankuuluvan pikkuisen varasto-oven eteen. Tällaista näin 50-luvun lopulla Tampereen Tullin alueen varastoraiteilla, mutta Nurmossa epäilemättä vielä 60-luvulla ja ehkä 70-luvullakin. | ||||
|
14.09.2021 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tyypillistäkin tyypillisempi Oulun rautatien pysäkki. Kuvassa näkyvä laajennus poikkipäätyineen tehtiin 1905. | ||||
|
14.09.2021 10:46 | Erkki Nuutio | ||
| Nolottaa kun olen kahdesti väärin kuvannut vaihteiden kytkentälaitteita Dm2:ssa. Kuten kirjoitus selvästi kertoo, kytketään vaihteiston märät monilevykytkimet niiden päissä olevien paineilmasylinterien avulla. Paineilman paine riittää, koska itse kytkimet ja paineilmasylinterit ovat suurihalkaisijaisia, kuten piirustus näyttää. Käyttäminen paineilmalla tekee helpoksi vaihteiston hallinnan vaihtamisen ohjaamoiden välillä. Se tuo kuitenkin haitallista viivettä kytkeytyvän vaihteen sylinterin paineistumiseen ja vaihdetta vaihdettaessa vapautuvan vaihteen sylinterin paineen purkautumiseen : Molemmat vaihteet ovat samanaikaisesti osittain kytkeytyneinä pidempään kuin sekunnin ajan - ensin luistaa kytkeytyvä vaihdekytkin, sitten vapautuva vaihdekytkin. Vaihdekytkimien luo viedyt ns. rele/pikapoistoventtiilit nopeuttaisivat toimintaa. Ohjaamosta tulisi tällöin vain kyseisten venttilien ohjaamiseen kuluva vähäinen ilmamäärä. Oikein toteuttaen se virtaisi lähes äänen nopeudella. En tiedä oliko tällaiset venttiilit Dm2:ssa. Markkinoilla sellaisia tuskin oli 30-luvulla, puhumattakaan sähköohjatuista vastaavista venttiileistä (jollaisilla esimerkiksi kuorma-autojarrujen paineilma-releventtiileitä nykyään ohjataan). Sotien jälkeen märkiä monilevykytkimiä tuskin enää kytkettiin paineilmalla. Hydrauliikan moninkertaisen paineen ansiosta kytkinlevyparien ja käyttösylinterien halkaisijoita voitiin pienentää paljon ja muun kehityksen ansiosta vaihteiden päällekkäistä kytkeytymis- ja vapautumisaikaa voitiin lyhentää toivotuksi noin 0,2...0,4 sekunniksi. Tällöin märkälevykytkimet saadaan kulumattomiksi, eli lähes ikuisiksi. Jos kytkeytmisten äkkinäisyyttä ei osata eristää ohjaamosta/matkustamosta, on ehkä kytkettävä eteen nestekytkin tai momentinmuunnin. |
||||
|
14.09.2021 10:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuon pylvään takana olevan oven vasemmalle puolelle nikarrettu resiinavaja? Kun kerran näyttää olevan saranaraudoitukset. Vekkuli oivallus sekä toteutus. | ||||
|
|
14.09.2021 09:57 | Hannu Peltola | ||
| Kuvasta tulee mieleen N-mittakaavan rata, jossa fleksiraiteessa on suhteettoman suuret ratapölkyt ja täysin ylisuuri Code 83 -kiskotus. Fleksin asennus ei ole oikein onnistunut, kun kaarteesta ei ole tullut tasainen! | ||||
|
|
14.09.2021 09:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Leikkijunarata! Sellainen jossa on patterikäyttöiset junat. | ||||
|
|
14.09.2021 09:00 | Ossi Rosten | ||
| Näyttää H0, tai TT pikemmin, flexiradalta minusta tuo kiskon ja pölkkyjen suhde mutkineen :D | ||||
|
|
14.09.2021 08:36 | Lauri Rantala | ||
| metrinen rautatie, mutta näyttää ihan toiselta | ||||
|
14.09.2021 08:35 | Lauri Rantala | ||
| ensi viikolla myös juna, taitaa jäädä ajamatta ? | ||||
|
14.09.2021 00:19 | Seppo Rahja | ||
| Osassa Kaunis Ironin vaunuja on nuo rullat ja ne ohjautuvat kiskosysteemiin, joka junan hitaasti liikkuessa kallistaa vaunun kuuppaa ja tyhjentää sen. Ohessa videopätkä miten se tapahtuu. https://www.youtube.com/watch?v=j6ojcdy21_0 |
||||
|
13.09.2021 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Oliko tuolla vaunun osoitelapun vinoviivalla jokin erityismerkitys? (Varmaan jo käsitelty näillä sivustoilla aiemmin,,,). | ||||
|
|
13.09.2021 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Onko noiden junarunkojen purkamisissa erilaiset "systeemit"? Oikealla olevassa junarungossa jonkinlaiset "lisäpyörät". | ||||
|
Kuvasarja: Kiruna-Riksgränsen |
13.09.2021 22:45 | Tuomas Pätäri | ||
| On komea ja mielenkiintoinen kuvasarja. Muiden kommentoijien tapaan aloin itsekin pohtia, olisiko taas uuden reissun aika noihin maisemiin... | ||||
|
13.09.2021 22:38 | John Lindroth | ||
| Iso kirja kertoo tästä veturista viimeisenä tietonaan Pm "myyty tai romutettu"ja vuosi 1969. | ||||
|
|
13.09.2021 22:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Jos yhdet kehut vielä mahtuvat niin täältä myös, tunnelma välittyy hienosti ja veden täydellisen tyyni pinta on se, mikä saa aikaan vielä viimeisen visuaalisen silauksen. | ||||
|
13.09.2021 22:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Hauskasti mutta harhaanjohtavasti kuvatekstin selostus sopii tuollekin työmaalle, mutta sitä en tarkoittanut :) Tarkoittamani työmaa oli välittömästi rata-alueessa kiinni ja mittakaavaltaan sähköasemaa huomattavasti pienempi, sopien ehkä syöttöasemalle jota voisinkin veikata työmaan tarkoitukseksi. Selviäisi varmaan remontin rata- tai yleissuunnitelma-aineistoista, mutta en löytänyt sellaisia googlettamalla niin nopeasti mitä noita yleensä löytyy (minuutissa). Täytyy katsella joku muu päivä paremmalla ajalla. |
||||
|
|
13.09.2021 22:13 | Kari Kuusela | ||
| Vähän outo valinta tuo venäläinen SA3 kytkimeksi Kiirunan malmijuniin. Tekikö valinnan LKAB vai SJ? Kuvan junien veturit ja vaunut ovatkin sitten kaivosyhtiöidensä omistamia tai liisaamia. Onko Kaunis Ironin junissa samanlaiset vaunut kuin noissa LKAB:n junissa? | ||||
|
13.09.2021 22:12 | Vertti Kontinen | ||
| Tulikin tuosta mieleen, että Jyväskylä-Äänekoski voisi olla mielenkiintoinen rataosa toteuttaa pienoiskoossa. Se tarjoaisi paljon erillaista maisemaa sekä mielenkiintoisia vaihtotöitä | ||||
|
|
13.09.2021 22:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan realistisesti toteutettu 1:1 pienoismalli! | ||||
|
Kuvasarja: Kiruna-Riksgränsen |
13.09.2021 21:53 | Kimmo Säteri | ||
| Komea kuvasarja. Kiirunassa on kerran tullut käytyä, mutta näemmä tuolla seudulla olisi nähtävää vielä vaikka kuinka monen reissun ajaksi. | ||||
|
|
13.09.2021 21:43 | John Lindroth | ||
| Jo 8.5.87 oli tällä Paikulla kunniatehtävä vetää VR 125v.juhlajunaa! | ||||
|
13.09.2021 20:42 | Topi Lajunen | ||
| Pari videota tuolta nähneenä, melko varmasti merkkien merkitys on seuraava: (Kaikki numerot pitää kertoa kymmenellä, ja yläindeksi-5 on kymmenesosia. eli 2^5 tarkoittaa 25 km/h.) Musta numero valkoisella: suurin sallittu nopeus. Musta numero valkoisella, ja alla suuntanuoli: suurin sallittu nopeus poikkeavaan suuntaan vaihteessa. Punainen numero valkoisella: Näitä näkyi ennen yksipuolisten puolenvaihtopaikkojen myötävaihdetta. Ehkä sitten tosiaan rajoitus myötävaihteessa, mikäli ei näe sen olevan suorille. Musta numero keltaisessa kärkikolmiossa: Nopeusmerkin etumerkki. |
||||
|
|
13.09.2021 19:48 | Tero Korkeakoski | ||
| Kuukauden verran taitaa olla aikaa korjaustöille, mut Destia on kuulemma kyllä aika tehokas kun ryhtyvät hommiin. | ||||
|
|
13.09.2021 19:44 | |||
| Veikkaisin luokkaa 15 milj. km. | ||||
|
|
13.09.2021 18:22 | Lauri Rantala | ||
| ei ole julkista dataa, mutta tietää destialle hommia. | ||||
|
13.09.2021 18:13 | Reino Sundell | ||
| Kyllä kyseessä on -80 luvun hiace avopaku. | ||||
|
|
13.09.2021 18:10 | Timo Salo | ||
| Ilmenikö pientä huollon tarvetta... (taisi Meeri melkein upota suohon...) | ||||
|
|
13.09.2021 16:05 | Tauno Hermola | ||
| Takapäässäkin kunnon "karja-aura". | ||||
|
13.09.2021 15:17 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja kenttäradoista ja kalustosta! | ||||
|
Kuvasarja: Kiruna-Riksgränsen |
13.09.2021 15:08 | Markku Pulkkinen | ||
| Hieno kuvasarja. Viime vierailusta malmiradan pohjoisella osuudella on itsellä liki 20 vuotta. Kaikki näkyy muuttuneen, silloin oli vielä Dm 3:t ja vanhan malliset sähhköradan portaalit. Olisiko aika käydä uudestaan? | ||||
|
13.09.2021 13:41 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan tämä kääntöpöytä sähkökäyttöinen..? Joissain näissä on se pikku polttomoottorikäääntäjä kopissa. Tässä ei näy sellaista koppia. Onkohan käyttönapit noissa "kottaraispöntöissä" ja mitä mahtaa nuo tolpassa roikkuvat letkut/kaapelit olla? Ei kai pöytä voi kääntyä vaikka paineilmalla veturista...? | ||||
|
Kuvasarja: Junia loppukesäisellä Nordlandsbanenilla |
13.09.2021 13:39 | Seppo Rahja | ||
| Käsittämättömän hieno kuvasarja, vaatinut hyvän etukäteissuunnittelun. | ||||
|
|
13.09.2021 13:30 | John Lindroth | ||
| Komea Paikkukuva! | ||||
|
13.09.2021 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu oli valmistunut Y1:nä vuonna 1981. Ihan kuin kuvan vaunussa olisi ruotsinlätästä napatut loppuopastevalot...? (Ohjaamon sivuikkunan yläpuolella.) | ||||
|
13.09.2021 13:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vieläkö näitäkin pyydyksiä on hengissä? SLM 1982:n mukaan näitä oli tuolloin 10 neliakselista (sarja Tb) ja 19 kaksiakselista (sarja Tc), siis lumenaurausveturia! Paino työkunnossa silloin ennenvanhaan 84 tonnia (auravarustuksella 88 tn) ja suurin sallittu ajonopeus 105 km/t. |
||||
|
13.09.2021 13:13 | Timo Salo | ||
| Aika hyvin "tavalliselta pulliaiselta", onneksi olkoon Seppo. Itse en ole kiivennyt kuin Saanalle, mutta puolustukseksi täytyy sanoa, että ikää oli tuolloin jo 60v... Nuorempana moinen itserääkki ei kiinnostanut, mutta se tunne, kun näkee hyvällä ilmalla satoja kilometrejä, niin...!!! (se kruunaa kaiken, kun sinitaivas on pilvetön ja kirkas. Ja kyllä yli puolen kilometrin nousu vajaassa parissa tunnissa riittää tälläiselle reppumahalle) | ||||
|
13.09.2021 13:11 | Seppo Rahja | ||
| Abisko on pohjoinen päätepiste 425 km pitkälle Kungsleden vaellusreitille ja se on mainittu Pohjolan suosituimmaksi vaellusreitiksi. | ||||
|
|
13.09.2021 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä kytkinlaitteisiin tulee, niin Dm1- ja Dm2-kaluston valmistusvaiheessa maailmalla (lue: Englannissa nyt ainakin) oli jo olemassa nestekytkimiä. Niitä oli kokeiltu jo 1920-luvun alkupuoliskolla joissakin lontoolaisbusseissa hyvällä menestyksellä. Siis Wikipedian mukaan. Uskoisin tietoa näistä olleen saatavilla. Vai oliko teholuokissa eroa, että päätyivät Dm2-kalustossa juuri Erkin kertomaan ratkaisuun? Hintakin saattaisi olla yksi syy, koska siinä 1935 tienoilla Suomessakin raskaasti iskenyt lamakausi oli pikkuhiljaa alkanut hellittää...? Nykyään nestekytkin on antanut tilaa suosiolla momentinmuuntimelle, eikä syyttä. |
||||
|
13.09.2021 12:57 | Petri Nummijoki | ||
| Koskahan Dm2:n käyttö on päättynyt tilastojen mukaan? Vuoden 1960 kilometritkin vastaavat alle puolen vuoden ajoa yhdessä junaparissa välillä Pori-Haapamäki tai kolmessa parissa välillä Orivesi-Jämsänkoski, joten olisiko kaukana totuudesta, että säännölliset ajot ovat loppuneet jo kesään 1960 mennessä? | ||||
|
|
13.09.2021 12:33 | Petri Nummijoki | ||
| Resiinassa 2/87 Onni Paukkunen kertoi kokemuksiaan puukorisista moottorivaunuista. Omani ei ole nyt käsillä mutta ulkomuistista heiteltynä taisi mennä niin, että Dm2:ssa oli hyvä moottori mutta vaihteisto kuumeni usein kesäaikana. Lisäksi Paukkunen piti enemmän Ds-sarjojen moottorivaunuista. Niitä oli helppo ajaa ja kiihdytykset voitiin suorittaa ilman nykäyksiä. Jollain täällä taisi olla alkuperäiset haastattelunauhatkin tallessa. Olisiko niissä lisätietoja? | ||||