Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.09.2021 23:05 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän 3008 ollut viimeinen alkuperäisvärityksessä esiintynyt yksilö. https://vaunut.org/kuva/26253 | ||||
|
03.09.2021 22:37 | Heikki Jalonen | ||
| Puheluuri on kojeen vasemmalla puolella johdon päässä, roikkuva johtokin näkyy. Alunperin se oli noissa puhelinkojemalleissa niklattua messinkiä ja "eebenpuuta" (jotain tummaa puuta), melkoisen Oskarinaikainen (Oskar II) esine hienoine puhetorvineen kaikkineen. Pitäisi tutkia vanhoja patentteja, ettei vain olisi peräti LME-keksintö yhdistää kuuloke+mikrofoni samaan kätevään kapulaan.... Tuossa puhelinkojeessa luuri on paljon modernimpi, aitoa mustaa bakeliittia, kahvan kaari näkyy kuvassa. Paljon uudempi malli siis. Juuri siksi arvelin, että Riihimäen Lennätinkonepaja on jo muutaman kerran raskashuoltanut tuon kojeen. Niklattujen LME-metalliluurien saatavuus lienee ollut heikko jo 1960-luvulla... |
||||
|
03.09.2021 22:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämän tasoristeyksen nimi on Hyvinkää Rautatiemuseo ja sijainti 60+030. | ||||
|
|
03.09.2021 22:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on jossain virhe. Jyrki sanoo, että 3005 maalattiin näihin uudempiin punakeltaväreihin vuonna 1985, mutta kuvassa https://vaunut.org/kuva/101354 siinä on kyseinen väritys jo vuonna 1983. | ||||
|
|
03.09.2021 22:13 | Reijo Salminen | ||
| Tästähän tuli vilkas keskustelu, no se on hyvä juttu se. Minun viisi senttiäni (my 5 cents) on sen puolesta että tuossa kuvan kojeessa on joskus maailman aikaa ollut puheluuri tuossa kellojen ja ruuvien välissä, siksi ruuvit ovat kaarevassa linjassa, joku tarkkasilmäinen voinee noista ikivanhoista kolmen nakin kuvista löytää esikuvan. Vanha tämä on kuitenkin kuin taivas, ja oli sitä jo 1977. | ||||
|
03.09.2021 21:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Hainkin hieman tietoa; voisiko kyseessä olla GlobalStar -yhtiön satelliittiverkon Karkkilan maa-asema? Ja pallojen sisällä olleet lautasantennit ovat viety muualle: https://www.viisykkonen.fi/uutiset/t%C3%A4ss%C3%A4-vied%C3%A4%C3%A4n-kylm%C3%A4l%C3%A4n-perukoille-uusia-antenneja ? | ||||
|
03.09.2021 21:55 | Tauno Hermola | ||
| Googlen kartat eivät ole kovin kummoisia, mutta ehkä yllättävää, että Venäjältä, myös Karjalan kannakselta, näyttää löytyvän Street View kuvaa. Venäläinen rakennuskanta ja infrastruktuuri on usein varsin mielenkiintoista :) | ||||
|
|
03.09.2021 21:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tuossa jokin tutkimusasema? Pihalla on neljä palloa neliömuodosetelmassa. | ||||
|
03.09.2021 21:28 | Ari Suomela | ||
| Siikalan seisake sijaitsi vajaat 300 metriä tuosta mustasta autosta eteenpäin eli Hyvinkäälle päin. Asun itse aika lähellä entistä seisaketta, minulla taisi olla jossakin vanha kuvakin tuosta seisakkeesta. Se oli aika pieni koppi joka on purettu pois jo vuosia sitten. |
||||
|
03.09.2021 21:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Olikos tätä seisakkeiden muinaisjäännöstä tarkoitus uudistaa jossain vaiheessa? | ||||
|
03.09.2021 20:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämän vaunun numero on oikeasti 030184-6; ks. https://vaunut.org/kuva/136950 | ||||
|
|
03.09.2021 20:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Tai Tanskan? | ||||
|
|
03.09.2021 20:39 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkä kannattaa mainita tässä, että Suomen Lennätilaitos ja Valtionrautatiet pääsivät sopimukseen yhteistyöstä (Venäjän vastaavan esimerkin "kannustamana") jo niinkin varhain kuin 1874. S.V.R.-F.S.J. viivyttelystä ja vastustuksesta (yllätyittekö?) huolimatta. Tällöin Lennätinlaitoksen ja Rautateiden lennätinverkkojen välille saatiin tarvittavat yhteydet. Merkittävämmät rautatieasemat (Helsinki, Hämeenlinna, Viipuri ym.) alkoivat tarjota yleisölle myös sähkösanomapalveluita, rautatieliikenteen hoidon ollessa tietysti kapasiteetissa etusijalla. Alussa liikenne perustui luonnollisesti sähkötykseen (siis morsetukseen) ja VR:n puolella siitä vastasivat laitoksen telegrafistit, monet heistä muuten naisia jo hyvin varhaisissa vaiheissa. Kaukokirjoittimet (telex) laitteet alkoivat yleistyä vasta 1950-luvulla. Niitä voi kuitenkin pitää sähkötyksen suorana jatkumona siinä suhteessa, että asiakas ei itse suorittanut viestin välittämistä, vaan sen hoiti ammattihenkilökunta. Asiakas luovutti viestinsä kirjallisesti välitettäväksi viestilomakkeella, saapuva viesti kirjoitettiin ylös (tai kaukokirjoittimen tulosteliuska liimattiin viestilomakkeelle) ja jaeltiin lähettäjälle lähetin välityksellä tai muulla paikallisesti sopivalla tavalla. Molemmilla tavoilla liikkui siis viesti, joka oli myös juridisesti sitova, siis kelpaava vaikkapa oikeudellisen haasteen esittämiseen, tavaran hinnasta sopimiseen tai tavaratilauksen antamiseen. Asiasta löytyy lisätietoja vaikkapa kirjasta Risberg, Einar "Suomen Lennätinlaitoksen historia 1855‒1955". Posti-ja lennätinhallitus, 1959, Helsinki. Rautatiemuseon näyttely (2004) Olgat, Millyt ja Matildat sivusi myös tätä aihetta monelta kulmalta. Leila Herranen ja Elina Mankki laativat näyttelyä koskeneen monisteen, löytynee edelleen museolta. |
||||
|
|
03.09.2021 20:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös.ns..sähkeaikataulut kulkivat keskusasemien ja myös muiden isompien liikennepainkojen ja varikkojen välillä telex sanomina. En tiedä , millä 2000- luvun alussa levisi.ympäri rataverkkoa aikataulu jonka avain oli Haapamäkeen unohtunee vaunun haku. Tuota unohtunutta vaunua ihmeteltiin ainakin Viinijärvellä (liittyi elokuvan Koirankynnen leikkaaja kuvauksiin) |
||||
|
|
03.09.2021 20:28 | Erkki Nuutio | ||
| PLH tarjosi edullisin ehdoin telexyhteyksiä pienyrityksillekin 80-luvun loppupuolella. Minullakin oli silloin uusi ammattilaistason rivimuistillinen AEG kotikonttorissa ruksuttamassa. Vuokra oli pieni ja 80-luvun lopun vaiheilla koneen sai lunastaa. Hinta oli muistaaksen 7000 mk, eli pilkkahalpa koneen järeään toteutukseen verrattuna. Telexyhteydet yrityksiin maailmalla toimivat ongelmitta, ja Daimler-Benz, Valkoinen talo (havainnollistavia esimerkkejä) tai mikä tahansa muu mahtavakin taho keskusteli sulavasti kotikonttorini kanssa. Telexliikenteen kutisti ensin telefax surkeuksineen, mutta myös etuineen. Sähköposti ym. vihdoin tappoi telexit. |
||||
|
|
03.09.2021 20:10 | Timo Salo | ||
| Ajattelin asiaa lähinnä kaupallisessa mielessä... CW:tä käyttää edelleen vain rakas naapurimme ja syytä olisi myös meidän "hallita" tuo taito! | ||||
|
|
03.09.2021 20:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Telexillä on välitetty 1980-luvun loppuun asti junaluetteloita ym kalustotietoa kunnes saatiin keskitetty kuljetusohjausjärjestelmä. Myös rajan ylittävän liikenteen osalta vielä jonnekin 2000-luvun alkuun asti. Telexeillä on varattu paikkoja myös ulkomaisiin matkustajajuniin. |
||||
|
03.09.2021 19:56 | Markku Naskali | ||
| Myös Lempäälästä löytyy Lippo niminen kylä tms. Ei ole rautatietä. Vanajaveden rantää kylläkin, mutta ei kovin edullista paikkaa kuoreiden lippoamista ajatellen. | ||||
|
|
03.09.2021 19:49 | Tauno Hermola | ||
| Minä ymmärsin Panun viestin niin, että "yleisölle tarjottu lennätinpalvelu" olisi tarkoittanut Posti- ja Lennätinlaitoksen palveluja; minulle onkin aivan uusi tieto, että VR on tällaista tarjonnut. Vastauksena Timon kommenttiin, kyllähän sähkötystä radioyhteydellä 1977 käyttivät muutkin, kuin radioamatöörit, mm. kauppamerenkulku (rannikkoradioasemat) ja puolustusvoimat (nimim. II-luokan radiosähköttäjä 70-luvun lopulta). Missä määrin VR käytti telexiä liikenteenhoidossa, vai siirryttiinkö sähkötyksestä kokonaan puhelimeen ja puheeseen? |
||||
|
03.09.2021 19:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainion näköistä, kun uudenlaisella lasipysäkillä on vanhat pysäkkimerkit. Pitäisi ihan retromielessä laittaa jollekin pysäkille nykyisinkin tuollaiset :) | ||||
|
03.09.2021 19:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Uusi Juna-aika 15 vuotta. | ||||
|
03.09.2021 18:57 | Timo Salo | ||
| Ihan tehokkaan näköinen "pannu"! | ||||
|
|
03.09.2021 18:48 | Panu Breilin | ||
| VR:n Virallisten tiedotusten maininnat yleisölle tarjotun viestipalvelun lakkaamisesta ovat kieltämättä väärinymmärryksille altistavia. Esimerkiksi vuoden 1977 VT 12:sta löytyy otsikon "Lennätinliikenne" alta maininta, että "Ukkolan liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomainvaihto 1.5.1977 lukien." | ||||
|
|
03.09.2021 18:28 | Timo Salo | ||
| Oikein Tauno! Tuolloin sähkötystä (morselennätin) eivät käyttäneet muut, kuin radioamatöörit...!!! | ||||
|
|
03.09.2021 18:15 | Tauno Hermola | ||
| Onkohan nyt mennyt telex eli kaukokirjoitin ja morse-lennätin sekaisin? Vielä 70-luvulla telexin sanottiin olevan kattavin tietoliikenneverkko maailmassa; Wikin mukaan telex-liittymien määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 1985 ja verkko lopetettiin 2005. Tuntuu hyvin oudolta, jos morse-lennätintä olisi käytetty telexin rinnalla vielä 1977. | ||||
|
|
03.09.2021 16:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, Panu. Lennätin kuitenkin oli korkeasta iästään huolimatta nopea. Lennättimellä saatiin eaimerkiksi surunvalittelut addresseineen piankin perille. Tavanomainen kirjeposti kyllä sujui, viikonloput vain hiukan "jarruttivat". Jo varhain liike-elämä huomasi myös rautateiden lennätinliikenteen nopeuden ja sehän oli noissa piireissä tarpeellista. Minun mielestäni rautateiden lennätinjärjestelmän hyvä puoli oli siinä, että keskusteluista jäi ti-taa-merkinnät nauhalle todisteiksi. Tämä oli ennen vanhaan tärkeää vaikkapa nyt onnettomuuksien selvittämisessä. Nauhoittavia puhelimia kyllä oli, mutta niiden esiintyvyys Suomessa, kuinka runsasta sekin oli? VR silti alkoi jo lakkautella yleistä sähkösanomanvaihtoa asemilla jo noista mainitsemistasi ajoista alkaen. Syystäkin. |
||||
|
03.09.2021 14:35 | Simo Virtanen | ||
| Nyt 15 vuotta myöhemmin tuo vanha Shellin tontti on edelleen autiona. Toimii jonkinlaisena epävirallisena parkkialueena. Ilmeisesti maanomistaja on sen verran höveli, ettei ole tuonut betoniporsaita. Mahtaisiko odottaa Tampereen suurimpiin liikennepoliittisiin kysymyksiin kuuluvan Vaitinaron jatkosuunnitelmia. | ||||
|
|
03.09.2021 14:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Primera. | ||||
|
|
03.09.2021 13:27 | Panu Breilin | ||
| Esa: Olisikohan tuon vuoteen 1977 jatkuneen yleisölle tarjotun lennätinpalvelun kanssa ollut kuitenkin niin, että käytännön viestinvälitys tapahtui jotenkin muuten kuin lennätinteitse? Oudolta tuntuisi, jos lennätinverkkoa olisi ylläpidetty pelkkää yleisöä varten tarkoitettua melko vähäistä viestinvälitystä varten. Myös VR:n historiikkien mukaan morselennättimistä luovuttiin kotimaan käytössä 1950-luvun alkupuolelle mennessä ja rajaliikenteessä Imatrankosken ja Enson välillä 1972. Reijo: Ainakin tämän sivuston mukaan näitä puukoteloisia paikallisparistopuhelimia olisi LME valmistanut vielä 1920- ja 1930-luvuilla: https://samlaren.org/telefoner/ |
||||
|
03.09.2021 13:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lätän takaohjaamohan oli oikea rautatieharrastajan olohuone! Matka joutui, nopeusmittarin vilkaiseminen oli hauskaa, samoin ajo- ja jarrupainemittarinkin, kun aikaa myöten oppi tulkitsemaan näyttämiä. Vielä joskus tulee uniin näkymä, kun Siitaman pohjoinen vilkkuvaloesiopastin jää taakse ja vaipuu kaarteen taakse... |
||||
|
03.09.2021 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Timo. Toisaalta näillekin naisille mummoontuminen tullenee vääjäämättä. Venäjällä naiset joutuvat kantamaan suuremmankin vastuun arjen pyörittämisen ohella, miehet kun kuolevat heitä nuorempina. Vihanneeko viikatemies nimenomaan venäläisiä miehiä? Milloin sota, milloin Gulag, miloin vodka, milloin jne...? |
||||
|
|
03.09.2021 12:08 | Rainer Silfverberg | ||
| No en lähde lyömään vetoa onko toinen oikealta Corolla vai Primera. | ||||
|
|
03.09.2021 11:42 | Simo Virtanen | ||
| Missä sinä Korollan näet? Aidan takana vasemmalta alkaen Opel Astra F, Vw Polo Classic, Vw Golf III, Vw Golf II, Nissan Primera ja Renault 19. Muutoin kyllä totta eli nuo autot lienevät olleet jo pitkään naulatehtaalla ja hyväkuntoiset säilymäautot ovat jo toivottavasti tallessa. |
||||
|
|
03.09.2021 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Harmaa Corolla toinen oikealta, korimallia valmistettiin 1987-92. Kun kyseessä on suurimmillaan pienten perheautojen kokoluokasta niin sen ajan yksilöt ovat jo ruostuneet rikki eli jos vielä omistaa jonkun noista niin voi onnitella että harvinaisuuden omistaa. |
||||
|
|
03.09.2021 10:55 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, 1990-luvun autoja tuossa etualalla (aidan / kaiteen takana) näkyy useampikin. Kuvausvuonna niillä oli ikää kymmenisen vuotta, joillakin hieman vähemmän, joillakin jo enemmän. Punainen BIH-kilpinen auto lienee kuvaushetkellä noin 8-vuotias. | ||||
|
|
03.09.2021 10:54 | Timo Salo | ||
| Taas arkistojen aarteita! Nuoren miehen kielikin haluaa nähdä missä mennään! Itse olin 60-luvulla kaks tai kuus kertaa tuossa samassa tilanteessa! Mainio kuva!!! | ||||
|
03.09.2021 10:48 | Juha Kutvonen | ||
| Kuvassa on vahvaa symboliikka näin jälkikäteen katsottuna - sinitaajis katoaa historian hämärään... | ||||
|
03.09.2021 10:38 | Juha Vuorinen | ||
| Kuva-alan keskelle sattunut lippusiiman lippu tehokkaasti peittää puolet termiittipadasta ja kiskon ympärillä olevat valumuotin osat käytännössä kokonaan, mutta sellaiset värkit siellä tosiaan ovat. Sen sijaan minä en löydä kuvasta yhtään puupölkkyä ja miksi tällaista sekarataa olisi tehtykään? Kaikki ovat aikansa betonipölkkyjä jousikiinnikkeillä, mutta vain toisessa pölkyssä vasemmalta laskien on jousi kiinni. Tämä puolestaan on työn keskeneräisyys huomioiden täysin normaalia. Kuva-alan ulkopuolella jousia saattaa olla kiinni esim. joka neljäs. Sepeliä puolestaan on ihan asiallinen määrä kaikkialla muualla, paitsi siellä, missä sitä ei työvaiheen takia pidä ollakaan, eli hitsausalueella, josta se on varmastikin erikseen poistettu työtä varten ja laitettu suojakangaskin kivien päälle padan alle. | ||||
|
|
03.09.2021 10:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun liikkeen nimi on "Autokirpppis" niin nopean vilkaisun perusteella suurin osa kärryistä oli retroa jo tuolloin. | ||||
|
|
03.09.2021 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Yksi työntekijä ja sata työnjohtajaa. Erikoispiiskuri huutaa megafoniin: äkkiä, äkkiä valmiiksi ! Virkalakista päätellen työntekijä on laittamassa termiittihitsaus-peformanssin käyntiin. Kiskojen yhdistämisessä ei enää tällöin naulattu kultaista ratanaulaa. Työntekijä ei siis kumarra Mekkaan päin, vaan käynnistää termiittiperformanssin. Ensin performanssi ja pölkkyjen tuenta vasta kun erikoispiiskuri ei ole enää häiritsemässä. |
||||
|
|
03.09.2021 09:30 | Simo Virtanen | ||
| 15 vuotta riittää tekemään automyymälän valikoimasta retroautojen näyttelyn. | ||||
|
03.09.2021 08:41 | Timo Salo | ||
| Topi: Kuullostaa tutulta! Esim. saksalainen Siemens 840D on ihan hyvä luotettava CNC-ohjaus, mutta käyttölogiikka on kerrassaan kömpelö. (ja myös hidas) Ns. NC-kieli on pitänyt luoda uudestaan erittäin vaikeaselkoiseksi ja erilaiseksi (R-parametriohjelmointi), kuin perinteinen kieli, jota kuka vaan asiasta kiinnostunut voi helposti lukea! (Ymmärtää) | ||||
|
03.09.2021 08:29 | Petri Soronen | ||
| Siinäpä on sähkölinja saanut poikkeusluvan niin rautatie kuin tiealueellekkin. | ||||
|
|
03.09.2021 08:02 | Timo Salo | ||
| Kiitos Joona hyvästä selvityksestä! Olin lähes varma, että jotain tuon tyyppistä siinä on takana. Lähes oikein, mutta ei ihan... Googlen kuvahaku kertoo samaa: https://www.google.fi/search?source=univ&tbm=isch&q=devushka&sa=X&ved=2ahUKEwjOt6akguLyAhUUQ_EDHWDDD84QjJkEegQIBBAC&biw=1760&bih=850 Nyt on Esallekkin tutkittavaa!!! :-) (vuosimalli ja todennäköinen hylkäysvuosi) |
||||
|
03.09.2021 08:00 | Pasi Seppälä | ||
| Komeita kuvia varsin erämaahénkiseltä rataosalta. Pihlajanmarjatkin ovat mukavasti päässeet kuvan etualalle. Niitä onkin tänä(kin) vuonna runsaasti. Pienessäkin risussa monta kipollista. | ||||
|
|
03.09.2021 06:08 | Topi Lajunen | ||
| Yllä mainittiinkin äänekkyys ja kulkuominaisuudet suuremmissa nopeuksissa. Vaikuttaisi hieman siltä, että telien perusrakenne on suunniteltu tavaraliikennettä silmälläpitäen, mutta saatu tehtyä niistä kuitenkin sn 200 -kelpoiset. Toinen hieman harmillinen juttu liittyy käyttölogiikkaan. Diagnostiikkanäytöt on suunnitellut luultavasti joku, joka ei arjessa niillä työskentele. Esimerkkinä koko junan jarrujen testauksessa ensin pitää mennä testaussivulle R-jarrulajin testausta varten, jonka jälkeen pitää kaivella EP-jarrusivu, jossa voi kykeä EP:n (ja/tai EBO:n) toimintaan, ja tämän jälkeen kaivaa jälleen testaussivu esille EP:n testaukseen. 90-luvun tuotteissa valinta tehdään yksinkertaisesti kiertokytkimellä, jota voi käännellä riippumatta siitä, millä diagnostiikkasivilla sattuu olemaan. Hyvä vehje se on silti. Sanoisin, että toiseksi mieluisin, mutta Sr2 vie voiton. |
||||
|
|
03.09.2021 00:32 | Heikki Jalonen | ||
| Lisätäänpäs tietoa, kun löytyi... Vanhoista painetuista kartoista (451105, 1987) löytyy todennäköisin selitys tälle paikannimelle: melko lähellä sijaitsee Liponvaara-niminen korkeapaikka, jolla on sijainnut ikivanha Lippo-niminen talo. Lienee ollut noiden seutujen kantasavu, luultavasti myös seudun suurin talo joskus aikanaan. Alueen runsaat Aho-nimet ovat vahva viite seudun entisestä kaskitaloudesta, savolaisten ominta osaamista aikanaan. |
||||
|
03.09.2021 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva HMVY:n Dm7-kalustosta, joka onnistui taaskin liikennöimään ennalta laadittujen aikataulujensa mukaisesti Turun seudulla. | ||||
|
|
03.09.2021 00:00 | Heikki Jalonen | ||
| Tuon paristo-seinäkojeen tilallahan voisi teknisesti hyvin olla armeijan kenttäpuhelin, sekin paristolla ja soittomerkkiä varten kampidynamolla. Voisipa olettaa, että tuo LME-puhelinkoje on hyvinkin huolella VR-henkeen kierrätetty, uuden sijoituspaikan ollessa aina syrjäisempi ja vähäliikenteisempi. Uutena se on varmaankin ollut hyvinkin suuren aseman tarpeisiin sopiva. Välissä tietysti perushuolto Riihimäellä - laadukas ruotsalainen koje ja hoidettu huolto, niissä on pitkän käyttöiän salaisuus. Saattaa olla, että johto on irti siksi, että "asema" on miehittämättä, puhelin ei silloin tarpeettomasti hälytä ja kuluta soittovirtaa. Koje kun lienee rinnakkaispuhelimena kahden (miehitetyn, ehkä Leino (pohjoiseen) ja Vääkiö (etelään)) liikennepaikan välisessä johdossa. Liikennepaikoilla on kullakin omat tunnussoittonsa, lunttilaput kertonevat. Lippo vastaa kutsuunsa, jos miehitys on paikalla (ja johto kiinni), muuten on hiljaista. Lippo taas saa yhteyden seuraavaan lupapaikkaan veivaamalla kyseisen paikan tunnarin. |
||||
|
02.09.2021 23:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tarjottu myös 1000mm veturia, mutta ei siinä ole paljoakaan deeveriä... https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13208.0 | ||||
|
|
02.09.2021 23:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei tietääkseni. :D | ||||