Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2021 23:06 | Ossi Rosten | ||
| Pohjoiseen? Keskisuomeen. Tuosta abaut yhtä pitkä matka Utsjoelle kuin Helsinkiin... | ||||
|
04.09.2021 23:03 | Ossi Rosten | ||
| "Kyseinen veturihan on vasta 26 vuotta vanha" Justhan nuo tuli! Onko tuosta tosiaan noin kauan?! Mutta joo, varaosiksi tuossa iässä on kyllä.. Eikö muka varaosia löytisi tehtaalta? | ||||
|
04.09.2021 23:03 | Aapo Niemelä | ||
| Mukavaa nähdä tällaisia kuvia, kuvaaja on ajan hermoilla! Vielä hienompaa, jos nettikeskustelu on kirvoittanut lähtemään kentälle tutkimaan asiaa. | ||||
|
04.09.2021 22:29 | Aapo Niemelä | ||
| Valakosta on tullut harvinainen vierailia meidän leveyspiireillä... | ||||
|
04.09.2021 21:02 | Kari Haapakangas | ||
| Corn Air:ista nyt puhumattakaan. | ||||
|
04.09.2021 20:53 | Simo Virtanen | ||
| Esimerkiksi tuo harmaa II-sukupolven Golf. Mallin valmistus päättyi 1991 eli tuollakin yksilöllä on/olisi ikää jo vähintään 30 vuotta. Sehän se on museoautorekisteriin pääsyn ikärajakin. Toki on niin, että ikävuosien karttuessa itsekullekin alkaa retronkin ikäraja nousemaan nousemistaan. "Juurihan noita uutena myytiin".. |
||||
|
|
04.09.2021 20:52 | Uwe Geuder | ||
| Siinä mielessä Suomi on vielä rautatieystävällinen maa. Saksassa vastaavat kuljetukset tapahtuvat kumipyörillä niin kauan kuin minä muistan, siis 70-luvusta lähtien. https://bos-fahrzeuge.info/einsatzfahrzeuge/12521/NMS-2001_-_Setra_S_313_UL_-_Gefaengnisbus_aD/photo/12521 Sen sijaan vastaavaa bussia en ole Suomessa vielä nähnytkään. |
||||
|
04.09.2021 20:39 | Panu Breilin | ||
| Varmaankin on tosiaan haluttu välttää liian isoja maaleikkauksia ja penkereitä mitä suora rata olisi vaatinut. Vaasan rata rakennettiin suurta säästäväisyyttä noudattaen verrattuna sitä ennen rakennettuihin ratoihin. Toisaalta mieleen tulee se, että Hirsilän seudulla maaperäolot ovat aika epävakaat. Eli olisiko tuolla linjauksella myös haluttu minimoida sortumien riski? |
||||
|
|
04.09.2021 20:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Myös kummankin pään helmapellit ja puskurit ovat lähteneet, samoin toisen ohjaamon sisustus näytti osittain puuttuvan. Pikkuhiljaa kaljuuntuu... | ||||
|
|
04.09.2021 20:17 | Rasmus Viirre | ||
| Niin olen kuullut. Ja tosiaan näin ulkoapuolelta ja kaukaa katsottuna huomasin virroittimien ja lasinpyyhkimien olevan poissa. | ||||
|
04.09.2021 20:03 | Uwe Geuder | ||
| Tutkintaraportin uusi osoite on https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2011/c12011rtavarajunienyhteentormaysnurmekse.html Aika pelottavaa lukemista: Koska turvalaitteiden toiminta on niin epävakaa, henkilökunta tottuu siihen, että lukitus ohitetaan runtiiniomaisesti. Sama juttu kuin tuossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9865.0 En tiedä, mikä on Suomen tilanne tällä hetkellä. Muutama vuosi sitten oli paljon uutisia ja pääradan asetinlaitteet ovat tulleet tiensä päähän. Joitakin opastimia on kai uusittu, mutta olisin yllättänyt jos korkausvelka ei enää olisi. Kun markustaa ulkomailla oppii sanastoa pian: Signalstörung, panne de signalisation. Siis sama tilanne varmaan sama melkein kaikialla. |
||||
|
04.09.2021 19:40 | Uwe Geuder | ||
| > Onko tämän onnettomuuden syy jo selvinnyt/julkaistu? En tiedä, voiko 16 vuotta myöhemmin vielä sanoa "jo"... Radioyhteyden katkemisen vuoksi liian suuri tilannenopeus. https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2005/c22005rtyontamallalahtoraiteelletuodunma.html |
||||
|
|
04.09.2021 19:30 | |||
| Virroittimet näkyy ainakin puuttuvan, joka viittaisi melko vahvasti varaosalähteeseen. | ||||
|
|
04.09.2021 19:09 | Uwe Geuder | ||
| En tunne kyseistä paikkaa, mutta eikö yleisin syy kaarteille ole topografia, siis mäet ja laaksot? Radan kaltevuus ei voi olla mitä vaan. Niin kuin sanottu, en tunne paikkaa, mutta lähellä näyttää olevan Taipaleenjoki, noin 85 metriä merenpinnan yläpuolella. Mutta Hirsilän lähellä on jo yli 100 m korkeus. Olisiko suora rata ollut yksinkertaisesti vain liian jyrkkä? https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6845429.077751722&e=360219.07775172417&title=Taipaleenjoki&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D |
||||
|
|
04.09.2021 18:55 | Onni Tikkala | ||
| Onko Sr2 3201 todella päätynyt varaosalähteeksi? Kyseinen veturihan on vasta 26 vuotta vanha! Uskomatonta. | ||||
|
|
04.09.2021 18:40 | Jussi Pajunen | ||
| Wau, Tästä ei mielestäni rautatiekuva parane. Ihan huippuotos mielestäni :) | ||||
|
04.09.2021 18:38 | Seppo Rahja | ||
| Juu, nettiä selasin ja tuo Ttr 99 esiintyi useammassakin paikassa, mutta en Meerin kyljestä sitä löytänyt, vain numerosarja 99 10 9129001-5 siellä oli. Onko tuo Ttr:kään virallinen? | ||||
|
|
04.09.2021 18:17 | Jimi Lappalainen | ||
| En tiedä, pitäisikö tässä itkeä vai nauraa, kun nykyään jo ihan joka paikassa kirjoitetaan Meerin tunnukseksi virheellinen Ttr 99. Wikipediassa, lukuisissa videoissa, jopa Kaleva-lehdessä... | ||||
|
|
04.09.2021 18:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän oli syynä tälle kaarteelle, olisihan tuon suoraankin saanut. Ei välillä ole kuin peltoa. | ||||
|
|
04.09.2021 17:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Ttr. | ||||
|
04.09.2021 17:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, pääradalta saa tällaisiakin näkymiä :) | ||||
|
04.09.2021 17:42 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia Pasi! Sattumalta tämä tuli juuri sopivaan aikaan torstaina ja kokoonpano oli tosiaan varsin positiivinen yllätys veturia myöten. | ||||
|
04.09.2021 17:15 | Jarno Piltti | ||
| Kas kummaa, Venäjälläkin on sikäläisen maanmittauslaitoksen nettikartta: http://pkk5.rosreestr.ru/ Joku kieltä osaava saa varmasti irti enemmän kuin minä, esim mitä suostumuksia käyttäjän pitää klikata... Satelliittikuva ainakin löytyy ja raiteet ja ratapihat näkyy. |
||||
|
|
04.09.2021 17:02 | Pasi Seppälä | ||
| Jahas nyt tässä valokuvauksellisessa monijunassa näkee jo uuttakin sähkövetäjää. Hyvin sopii sähkökolmonen tämänkin keulille. Hieno juna ja kuva. | ||||
|
04.09.2021 17:00 | Pasi Seppälä | ||
| Kuva voisi olla vanhempikin. Mitään 80-lukulaiseksi paljastavaa ei näy kuvassa. Kyllä tuo sorapenkkainen rata vaan viehättää nostalgiasilmää. Hienoja kuvia taas Tapsalta. | ||||
|
04.09.2021 16:57 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä kuvauspaikka kun näkyy rataa varsin kauas. Mainio tilannekuva tasoristeykselle junan takaperspektiivistä. | ||||
|
04.09.2021 16:52 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä sama kokoonpano ajeli eteläisellä savonradalla alkukesästä. Uutta sepeliä levitettiin ainakin Vuohijärven ja Hillosensalmen ympäristöön. | ||||
|
|
04.09.2021 16:00 | John Lindroth | ||
| Tämä oli historiallinen tapahtuma myös Lohjan asema oli kansoitettu suurella innokikaalla yleisöjoukolla. | ||||
|
04.09.2021 14:51 | Heikki Piirainen | ||
| Enpäs ollutkaan aiemmin kiinnittänyt huomiota tuohon ikkunoiden korkeuseroon. Koristeraidoista päätellen akkunoiden alareunakin taitaa olla sinisessä pikkuisen ylempänä kuin punaisissa. | ||||
|
04.09.2021 14:19 | Juha Kutvonen | ||
| Rautatieuutiset n:o 17 - 1981 raportoi veturin liikkeistä otsikolla "Ukko-Pekka voimissaan" seuraavaa: pe 4.9. H 432 Ri - Kr, la 5.9. H 428 Kr - Hnk, H 441 (ylim. henkilöjuna) Hnk - Kr. Jutussa kerrotaan yleisön suuresta kiinnostuksesta ja mainitaan mm., että "Ukko-Pekan matka olikin varsinaista riemujuhlaa, eikä mikään Valtionrautateiden kuluvan vuoden tempauksista ole saanut näin suuria yleisöjoukkoja liikkeelle ja saavuttanut näin jakamatonta suosiota." | ||||
|
|
04.09.2021 13:33 | John Lindroth | ||
| Olin tuolloin Tapsan kanssa matkassa 4.9. 81 siis Karjaalle ja seuraavana päivänä 5.9.81 Karjaalta Hankoon ja takaisin.Sain olla 1004 HR1 veturin kyydissä Dragsvikistä Tammisaareen meno oli tosi vauhdikasta ja äänielämys ruhtinaallinen! Tämä ajo oli sananmukaisesti valtaventtiili auki(mit geöffnetem Regler) Vastaanottajajoukko oli sekä Karjaalla että Hangossa ja radan varrella suuri! | ||||
|
04.09.2021 13:28 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva jossa harvinaisen paljon yksityiskohtia! | ||||
|
|
04.09.2021 10:18 | Kari Haapakangas | ||
| Vaikuttaa klassiselta "perävalotakuu" -myyntipaikalta. | ||||
|
04.09.2021 09:17 | Teppo Niemi | ||
| Tuomarilahan sijaitsee myös kaarteessa (ja käsittääkseni jopa hieman Keraa jyrkemmässä kaarteessa). Sinnekin saavuttaessa lähijunien kuulutukset varoittavat junan ja laiturin välisestä radasta. | ||||
|
04.09.2021 08:39 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllä, ruska alkaa olla pikkuhiljaa käsillä jo täällä Rovaniemelläkin. Yöpakkasten alettua, syksyn väriloisto nähtäneen ihan muutaman viikon sisään. | ||||
|
|
04.09.2021 08:39 | Juhana Nordlund | ||
| Olen ottanut kuvan https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_2.jpg tuolloin, ja kirjannut kuvauspäiväksi 4.9.1981. En välttämättä löydä itseäni Tapsan kuvasta, mutta sama iltapäivä ja juna tuo on. Tuo juna oli aikataulunmukainen henkilöjuna, vetovoima kuitenkin poikkesi tavanomaisesta. | ||||
|
|
04.09.2021 08:03 | Petri Sallinen | ||
| Espoon kaupunkirata -hanke toteutuu vuosina 2020-2028. Keran asema saneerataan samassa yhteydessä, ehkä myös Kauniaisten laiturit korotetaan samalla. Maastotutkimuksia on tehty alueella koko kesä. Viime viikolla meidän pihalla tehtiin melumittaukset ja hemmot totesivat, että radan viereen tulee mittausten perusteella meluaita. Radanvarren kiinteistöjen kaivokartoitus on myös alkanut. Kyselyt tulivat viime viikolla. Espoon kaupunkirata -hankeesta on avattu oma facebook-sivusto. Uutiskirjeenkin aiheesta voi tilata. |
||||
|
|
04.09.2021 07:43 | Pasi Seppälä | ||
| Kauniit ruskan värit taustan puustossa ja keltamusta Tekari sattuu hienosti etualalle. Kohta ovat nämäkin kelit ajankohtaisia etelä Suomessa. Pohjoisessa taitaa olla jo värit päällä? | ||||
|
|
04.09.2021 07:07 | Ilmari Tommola | ||
| Ja Aleksanterin viestiin liittyen, samantapainen kuulutus löytyy myös HSL-lähijunista: ennen kaarteeseen sijoitettua asemaa, kuten Käpylää, Tapanilaa tai Keraa, kuulutetaan "Varo junan ja laiturin välistä rakoa. Tänk på avståndet mellan tåget och plattformen. Please mind the gap between the train and the platform." | ||||
|
|
04.09.2021 07:01 | Ilmari Tommola | ||
| Jimi: Seisakkeen uudistuksesta ei ainakaan tietääkseni ole vielä suunnitelmia, mutta tulevaisuudessa Espoon kaupunkiradan yhteydessä tulee viimeistään muutoksia lisäraiteiden vuoksi. Uskoisin, että siinä samalla myös aseman laitureita korotetaan. | ||||
|
04.09.2021 04:12 | Jouni Halinen | ||
| x | ||||
|
|
04.09.2021 04:12 | Jouni Halinen | ||
| Lievestuoreen Liisa. https://www.youtube.com/watch?v=blKu1L-lR5A | ||||
|
|
04.09.2021 02:22 | Lasse Reunanen | ||
| Minä en näe ainakaan yhtään retroautoa kuvassa. | ||||
|
|
04.09.2021 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että jossain vaiheessa Olli - Porvoo - rataosan ollessa jo museokäytössä, toppakoneenkuljettajien ja - käyttäjien perehdyttämistä tehtiin kyseisellä rataosalla. Kun matkustin Prv 21.8.2021, tuntui kirjaimellisestikin siltä, että tätä juuri rata oli vailla. | ||||
|
|
04.09.2021 00:24 | Aleksanteri Skyttä | ||
| "Mind the gap" https://www.youtube.com/watch?v=UOPyGKDQuRk | ||||
|
|
04.09.2021 00:23 | Eljas Pölhö | ||
| Tanskassa, kuten monissa muissakin maissa, on tietysti vaihtoehtoja, joista voi valita tarkoitukseensa sopivimman. Alla on linkki, jonka kartasta tulee hyvä, kun ruksaa kuukkelin mainokset pois. Sitten suurentamalla lähemmäs kohdetta voi pyytää esiin esim. bensa-asemat tai bussipysäkit riippuen siitä millä tavoin on liikenteessä. Nähtävyydet ja ilmakuva kuuluvat myös valikoimiin. Tanskasta löytyy myös eri sivuilta historialliset tai nykyiset ratapihakaaviot. https://map.krak.dk |
||||
|
04.09.2021 00:12 | Uwe Geuder | ||
| Ja rautatiesähkölinja. Tunnistaa siitä, ettei johtimien lukumäärä ole jaollinen kolmella. Yleisessä verkossa yksi piiri koostuu kolmesta vaiheesta, niin kuin Suomessakin. Rautatieverkossa on yksi vaihe ja paluujohdin. Julkista verkkoa ei voi käyttää, koska tajuus on eri (50 Hz vs. 16,7 Hz). | ||||
|
|
03.09.2021 23:48 | Uwe Geuder | ||
| Tanska: https://kort.matrikel.dk/spatialmap (pitää valita Bakgrundskort / Skærmkort ja voi varmaan valita Matrikelkort pois. Tai sitten Ortofoto, se lienee selvä.) | ||||
|
03.09.2021 23:33 | Reijo Salminen | ||
| Eikös muuten LME saanut alkunsa kun muuan Bell jätti patentoimasta puhelimen eräässä pohjoismaassa... Tämä on ruotsalaisille edelleenkin kova paikka. | ||||
|
|
03.09.2021 23:08 | Heikki Jalonen | ||
| Täydennetään kun tietoa löytyi: LME eli Lars Magnus Ericsson kehitti kuuloke-mikrofoni-luurin vuonna 1892. | ||||
|
03.09.2021 23:05 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän 3008 ollut viimeinen alkuperäisvärityksessä esiintynyt yksilö. https://vaunut.org/kuva/26253 | ||||
