Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.09.2021 07:05 | Juhana Nordlund | ||
| > Oikea numero oli siis 211 365-2 Toki tällä tavoin, kiitos oikaisusta. Kysymys oli huolimattomuusvirheestä kopioidessani tietoja saksalaislähteestä. Silmät näkivät yhtä, sormet tekivät toista. |
||||
|
02.09.2021 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Löysin eilen lauttasaarelaiselta kirpputorilta Tekniikan Käsikirjan, V painoksen vuosimallia 1942. Välttämättömien taulukko-osuuksien ohella siinä oli jaksoiksi jaoteltuna esimerkiksi lukuja tekniikan eri aloilta. Lentokoneenrakennuksestakin, kirj. professori Arvo Ylinen. Kyseisen herran vaikutus suomalaiseen lentokoneenrakentamiseen ja - suunnitteluun oli lievästi sanottuna aikamoinen. Rautatiealaa sivuttiin liikkuvan ja liikkumattoman kaluston osalta. Veturipuolen laskukaavat olivat jokseenkin tuttuja, niitä oli myös saksalaisessa Hütte V - kirjassa. Puhelintekniikasta yritin katsoa, miten esimerkiksi kameralinssin mitat määritellään, sitä ei löytynyt, toisin sanoen selfie-kuvien ottaminen muinaisilla ruskeilla veivitelefooneilla oli siten mahdotonta! (Kirjoitettu kieli poskella.) Mikään tekniikan ala ei ollut vierasta. Kaikki kirjassa mainitut laskukaavat vaativat aikoinaan sodasta toipuvan Suomen insinööreiltä ja teknikoilta tuntikausien työskentelyä vaikkapa nyt laskutikkujen kimpussa. Eikä siinä vielä kaikki, oikeat suuruusluokat tikkutyön ohella aiheuttivat päässälaskuja ja arviointeja...! Sen jälkeen piirustuslaudoilla vetämään viivaa kuultiokankaille vetopiirtimillä tai Graphos-kynillä. Tekstaustaidoillakin oli käyttöä, mittalukujen ja tekstien piti olla yksikäsitteisiä ja selkeitä, mikään lääkärinkäsialalla tehty tuherrys ei kelvannut. Minullakin on wanha harpikko ja Graphos - kyniä, en vain ole löytänyt niiden kynien käyttöohjeita. Rotring-kyniä nyt on myös, totta kai! Lopuksi vitsi Kotkan tekusta, vuodelta 1983 (valmistuin silloin): avo-ojien vesivirtaamaa laskettaessa ei ollut välttämätöntä ottaa huomioon veden ja ilman välistä kitkaa... |
||||
|
02.09.2021 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mannerheim ei oikein kehdannut sodan jälkeen käyttää natsisaksalaista Mersuaan. | ||||
|
02.09.2021 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon, että koulutuksesta on leikattu raakasti edellisten oikeistohallitusten aikana. Oikeistolaiset eivät koskaan ole sietäneet liian viisaita työntekijöitä. Saattavathan nämä raukat jopa vaatia parempia työehtoja! |
||||
|
02.09.2021 00:51 | Tauno Hermola | ||
| Mikähän tuo toinen rakennus on, tavaramakasiini? Entä toinen raide, kuormausraide? | ||||
|
02.09.2021 00:22 | Heikki Jalonen | ||
| Vaunu on jäljellä, edelleenkin. Mutta, missä ovatkaan Grosser ja Chrysler? | ||||
|
|
02.09.2021 00:19 | Heikki Jalonen | ||
| Takana näkyy puhelinpylväs, suorituksen kannalta välttämätön tieto siis kulki. Mutta, varsinainen kysymys onkin: voisiko olla mahdollista, että tänne liikennepaikalle ei tule SÄHKÖÄ? Vuonna 1977 !!! Jos oli niin, sitten tämän täytyi olla koko Suomen aitoviimeisiä sähköttömiä liikennepaikkoja. Rakennuksen lämmitystavan tiedämmekin: tiilipiippu, sahapukki ja losokasa paljastavat sen perustuvan biopolttoaineisiin. |
||||
|
02.09.2021 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Ja tuonne on ehdotettu uusi asema: https://minkarta.lantmateriet.se/?e=723100&n=7534864&z=10&profile=flygbild&background=2&boundaries=false&name=ehdotettu%20uusi%20asema (merkintä minun sen perusteella, mitä olen verkosta ymmärtänyt) | ||||
|
01.09.2021 23:58 | Rasmus Viirre | ||
| Hienon näköiselle tosiaan vaikuttaa taustamaisemat! Täällä Ylivieska-Iisalmi radan länsipuolella on kyllä jo totuttu Sr1:een näiden junien keulilla. Toisaalta näitäkin on nyt hyvä kuvata, kun kerta Kouvolassa ja Pieksämäellä kasailevat jo hylkyletkojen alkuja näistä.. | ||||
|
|
01.09.2021 23:54 | Uwe Geuder | ||
| Totta: https://minkarta.lantmateriet.se/?e=719194&n=7535902&z=10&profile=flygbild&background=2&boundaries=false&name=entinen%20asema (merkintä on minun) | ||||
|
01.09.2021 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä, ainakin viime viikolla se kirkko oli vielä paikallaan. Kunnes Google päivittää kuvat, se näkyy vielä tästä https://goo.gl/maps/ya5X79k7RxaLrY9B9 (piti mennä kuvaajan arvatusta sijainnista vähän eteenpäin, muuten tornit ovat puiden takana). Nykyisin kansi taitaa olla näköesteenä. |
||||
|
01.09.2021 23:07 | Jorma Kattelus | ||
| Eikös tuossa Hector Rail vuokra veturissa ole ruuvikytkimet. Alpha Trains on käsittääkseni vuokrannut tuon pitkällä sopimuksella. | ||||
|
01.09.2021 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Satunnaiskuva. Jospa tuo on kuitenkin Balti jaamalta vaihtotyönä Tallinn-Väikeen (= kuvauspaikka) saapuva Pietari–Tallinna-junan vaunusto, joka kryssataan tuosta eteläpään kautta huoltoraiteelleen. SKS |
||||
|
01.09.2021 23:01 | Jouni Hytönen | ||
| Minulla oli lapsena Liman peruspakkaus, jossa oli veturina T43, muistaakseni 241. Se koki kovia, kun piti tietysti tutkia, mitä se on syönyt ja joskus vielä sain päähäni tuunata sitä Dv12:n näköiseksi. :D Intoa oli enemmän kuin taitoa eivätkä isotkaan poikkeavuudet vetureiden välillä haitanneet - näyttäväthän ne vähän samalta. :) | ||||
|
|
01.09.2021 22:59 | Uwe Geuder | ||
| > Vuonna 1968 tunnukseksi oli tullut 211 1365-2. En tiedä oliko näppäilyvirhe vai ajatusvirhe, mutta semmoinen numero on mahdoton vuoden 1968 järjestelmässä. Sarjatunnus koostuu aina kolmesta numerosta ja yksilönumero myös aina kolmesta numerosta, väliviivan jälkeen tulee yksi tarkistusnumero. Oikea numero oli siis 211 365-2. Kuvassa vanhan järjestelmän numero on tullut takaisin, se on ilmeisesti mahdollinen, koska veturi ei ole enää Deutsche Bahnin ja virallisessa yhteydessä käytetään nykyisin yhteiseurooppalaista NVR:ä, joka yleisesti löytyy sivusta. Vanhassa järjestelmässä merkkien lukumäärä ei ollut vakio niin kuin vuoden 1968 järjestelmässä. Muuten se meni näin kuin Juhana kirjoitti: Sarjatunnus oli V100 (V tarkoittaa Verbrennungsmotor, siis polttomoottori). Alussa rakennettiin 7 koeveturia ja ne saivat numerot V 100 001 - V 100 007. Veturi numero 006 oli muista poikkeava, sillä oli vahvempi moottori. Jossain vaiheessa päätettiin, että rakennetaankin 2 alisarjaa: V 100.10 ja V 100.20 (joskus myös kirjoitettuna V 100¹⁰ ja V 100²⁰). En ole siitä ihan varma, mutta ehkä alisarjaa ei ole koskaan suoraan merkitty vetureihin. Sen sijaan alisarja näkyi osana yksilönumeroa. V 100.10 saivat numeroita V 100 1xxx ja V 100.20 saivat numeroita V 100 2xxx. Koska V 100 006 oli ominaisuuksistaan jo V 100.20, vaikka se oli rakennettu jo 3 vuotta ennen V 100.20:n sarjatuotantoa, se sai uuden numeron V 100 2001. 1968 ei voitu jatkaa neljänumeroisten yksilönumeroiden käyttöä. Siksi V 100.10:stä tehtiin sarja 211 (jossa 2 tarkoittaa siis polttomoottori) ja V 100.20:stä tehtiin 212. Kun alisarja oli nyt ilmoitettu osana sarjatunnusta, se tieto jätettiin pois yksilönumerosta. Jäi siis vain 3 viimeistä numeroa. Kuvan V 100 1365:stä tuli 211 365-x ja jo mainitusta V 100 2001 tuli 212 001-x (jätän tässä tarkistusnumeron x pois, koska se on eri asia). Tuo siis hieman yksinkertaistettuna. Oikeasti on vielä sarjatunnukset 213, 214 ja 714. |
||||
|
01.09.2021 22:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Hyvin onnistuttu miljöön luomisessa. Äkkiä nimittäin katsoin, että kyseessä oli 1:1 mittakaavan tapahtuma, jonka kuva oli syväterävyydeltään vääristynyt pienoismallimaiseksi. | ||||
|
|
01.09.2021 22:29 | Simo Virtanen | ||
| Olisin sijoittanut Lipon aivan toisaalle, vaikka siellä ei liikennepaikkaa olekaan. Valkeakosken rata kulkee Lipossa tai ainakin sivuaa Lippoa ylittäessään Vanajaa. | ||||
|
01.09.2021 22:23 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikäs kuva ja tunnelmallinen video! | ||||
|
01.09.2021 22:19 | Jarno Piltti | ||
| Veneessä railakas meno. | ||||
|
|
01.09.2021 22:17 | Jarno Piltti | ||
| Ja onko tällä joku numero ja littera? Muukin kuin lyhyt ja ytimekäs 4. | ||||
|
01.09.2021 21:50 | Jouni Halinen | ||
| Toinen sateenkaari kuva. https://vaunut.org/kuva/149768# | ||||
|
01.09.2021 21:48 | Jouni Halinen | ||
| Sateenkaari kuvassa osoittaa vasemmalla selkeästi paikkaan jossa sijaitsi VR:n päälliköiden bonuskirstu. https://vaunut.org/kuva/104997?u=1809 |
||||
|
01.09.2021 21:47 | Eero Aro | ||
| Voisiko kuva liittyä mitenkään Korian sillan koekuormitukseen 1925? https://vaunut.org/kuva/117522?u=4080 https://vaunut.org/kuva/117523?u=4080 https://vaunut.org/kuva/149784?a=1 |
||||
|
01.09.2021 21:26 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuva ja maisema. Harjujoen silta savonradan eteläpäässä on varsin samanlainen. | ||||
|
|
01.09.2021 21:24 | Pasi Seppälä | ||
| Varsin dramaattinen valaistus, jonka sateenkaari hienosti kruunaa. Peukkua täältäkin | ||||
|
01.09.2021 21:20 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä tässä hämärtyvää iltaa on mukavasti. Hieno kuva tunnelmaltaan. | ||||
|
|
01.09.2021 21:17 | Pasi Seppälä | ||
| Kompakti matkakeskus entisajan malliin. Kertakaikkiaan hieno ajankuva. | ||||
|
01.09.2021 21:15 | Pasi Seppälä | ||
| Komea maisema pitkällä junalla koristeltuna. Täytyy antaa täydet pisteet. | ||||
|
|
01.09.2021 21:13 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno ja aito tunnelma on hyvin saavutettu. Ajolangatkin varsin aidon oloiset. Niitä harvemmin näkee kotimaisilla pienoismalliradoilla. | ||||
|
|
01.09.2021 21:07 | Teppo Niemi | ||
| Silta kuuluu saksalaisten, syksyllä 1944 tuhoamiin siltoihin. Silta on ollut aikanaan myös yhdistetty rautatie- ja maantiesilta. | ||||
|
01.09.2021 21:05 | Kari Suominen | ||
| Tässä samassa liikekiinteistössä Tuulensuussa on ollut ruokakauppa vuosikymmenten ajan. Ratikkatyömaa kuitenkin lopetti pitkään kestäneen kaupanteon, kun Tuulensuun vilkkaat bussipysäkit vietiin pois. Kesko piti kauppapaikkaa kuitenkin niin merkitykselliseä, että se piti työmaan vuoksi hiljentyneet kaupan tilat kuitenkin hallussaan maksamalla tyhjästä liikehuoneistosta vuokraa liki neljän vuoden ajan. Näin se varmisti entisen paikkansa lähikauppana Tuulensuussa. | ||||
|
|
01.09.2021 21:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tapsan mielenkiintoiset kuvat tietoineen vastaavat esimerkillisesti ohjeiden mukaisia arkistokuvia, joihin siirtyisi monesti mielellään paikan päälle katselemaaan ja aistimaan. | ||||
|
|
01.09.2021 21:04 | Jouni Halinen | ||
| Onko taustalla Ortodoksikirkko, onhan se vielä olemassa? en ole vaan koskaan sitä itse havainnut! | ||||
|
|
01.09.2021 20:05 | Mikko Herpman | ||
| Pikkukuvasta tuli heti mieleen että tämä kuva olisi DDR:stä. Hieno kuva! | ||||
|
|
01.09.2021 19:38 | Jouni Halinen | ||
| Olisihan se hienoa saada tämä Mese Marskin museon eteen Kaivariin vaikka hänen syntymänsä 160 synttäreille (2027). Katsoin G-mapista sijoituspaikkaa museon edestä ja kyllä siihen saadaan sovitettua hyvällä suunnittelulla lasivitriini jonka kaikki tahot voivat hyväksyä (kaupunki ym.). Museoihmiset pääsääntöisesti vastustavat kaikkea uuden rakentamista, varsikin jos kyseessä on paikka jossa on vanhoja kerrostumia. Mutta kun tässä on kyseessä museaalinen geissi, niin heidän on varmaan helppo hyväksyä asia. Kaivopuiston alueelle on kuitenkin rakennettu paljon taloja 50/60/70-luvulla jotka eivät sovi alkuunkaan sijoituspaikalleen, joten kyllä sinne vielä yksi vitriini mahtuu. Mutta jäädään odottelemaan mitä tapahtuu. Voihan kentsu luopua hyvinkin mielellään toisesta MB 770:tä, hän korosti moneen kertaan auton historiallista merkitystä, mm. museossa on kuvia joissa Marski esiintyy autonsa kanssa. | ||||
|
01.09.2021 19:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nuo pyöreät takavalot olivat Hellan oman aikansa mallia. Niitä oli erityisen paljon Wiiman tietyn aikakauden bussien takavaloina (myös äärivaloina edessä ja takana kaupunkikoreissa). Wiiman nk. HKL-korin takavaloina ei juuri muita esiintynytkään. Myös maantiemalleissa M-64, M-68 ja M-68 Lux Hellan pyöreät takavalot olivat vakiotavaraa. 1970-luvulla siirryttäessä malleihin K100, M100/M200/M300 takavalot päivittyivät. Paitsi että K100:aan pyöreät valot tulivat hyvin pian takaisin, varsinkin liikennelaitosten hankkimiin busseihin. Sama toistui, kun siirryttiin malliin K202. Esisarjan autoihin tuli kulmikkaampia takavaloja, mutta esimerkiksi HKL:n K202:siin ja sen nivelversioon N202 tuli tuttuja Hellan pyöreitä takavaloja. Samanlaisia lyhtyjä asennettiin toki muihinkin kuin Wiimoihin, liikennelaitoksille toimitettuihin Turun Autokori -merkkisiin koreihin tuli johdonmukaisesti tuota valokalustetta, samoin Ajokki TK4330:iin. Myös niiden seuraajiin Delta Cityyn ja Ajokki 5300:aan. Tosin Deltoissa tuollaiset takavalot olivat oikeastaan harvinaisuus, ensimmäisinä tulevat mieleen Turun ja Helsingin liikennelaitosten tietyt Scania-takatuupparit, samoin HKL:n Sisut 970 - 989. Joihinkin Deltoihin tuollaisia takavaloja tuli myöhemmin jälkiasennuksena. Ajokki City, joka edusti samaa aikakautta kuin Wiima K202, oli myös yksi sellainen korimalli, jossa noita jo vanhahtavia takavaloja esiintyi, ainakin joidenkin liikennöitsijöiden tiettyjen hankintaerien busseissa. | ||||
|
|
01.09.2021 18:41 | Timo Salo | ||
| Liittyiskö tämä ongelma siihen samaan asiaan mistä tänään kerrottiin mediassa: Nämä äidin pikku höpönassut eivät osaa edes lukea omaa kirjoittamaansa tekstiä kolmannella luokallla??? Tuohon graffailuun ei lukutaitoa tarvita, täytyyhän nuoren jotain tehdä päivänsä/yönsä ratoksi! Suomalainen koululaitos on kärsinyt pahan inflaation ... | ||||
|
01.09.2021 18:35 | John Lindroth | ||
| Laitoin tämän nyt tähän kun kapsuosastolla tuli puhetta esikuvan valmistumisesta Saksassa.Tiedon mukaan tämän esikuva tulee ajoon Selfkantbahnilla v.2022 yhdessä ex Virkkala Ojamo dieselin kanssa!Eli kysymys kuuluukin oliko tämä lähinnä höyryveturinvihreä aktiiviaikanaan Suomessa eikä sama vihreä kuin Höyryveturipuistossa.Uusi omistaja tulee maalaamaan sen Ral 6006 värikoodin mukaan eli Pullonvihreä(Bottle Green)joka on lähes tämä kuvassa oleva väritys. | ||||
|
|
01.09.2021 18:24 | Hannu Peltola | ||
| Johan tulee mielenkiintoisia satunnaiskuvia, joita en ole ennen nähnyt! Tämä kuva on kuin aitoa DDR:ää! | ||||
|
01.09.2021 18:11 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Klassisen kaunis junakuva ja bonuspisteet siistissä kunnossa olevista Deevereistä! | ||||
|
|
01.09.2021 17:47 | Simo Virtanen | ||
| Sen verran kova täydennysrakentamisen buumi Tampereen keskustassa on, että tuolle marketille ja showtimelle en kovin montaa vuotta elinaikaa povaa. Kaksikerroksisena rakennuksena ei ole kovinkaan tehokasta maankäyttöä. | ||||
|
|
01.09.2021 17:32 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten tiedät, spraypössyttely ei huoleta sisäministeriä. Eipä ole huolettanut edellisiäkään sisäministereitä. Eikä huoleta kaupunkien pormestareita, ei edes niitä joiden vastuulla tämänkin tuholaisuuden torjunta on. Eikä huoleta....... Asia raivostuttaa vain meitä. Kun rautatievaunujen ja veturien töhrääminen on tullut deFakto sallituksi, eivät kai raitsikatkaan saa armoa. Kaikki kalusto piikkiaidan taa ja yövartijat kiertämään hurtan kanssa. Mutta tuleeko tällöin hurtan huumorintajuttomuus ongelmaksi? |
||||
|
|
01.09.2021 16:59 | Jouni Halinen | ||
| Panssaroitu Mercedes oli Adolf Hitlerin lahja marsalkka Mannerheimille. Suomen historian erikoisimman ja hienoimman auton tarina on varsin mielenkiintoinen, suorastaan ainutlaatuinen. Auto on Jenkeissä jonkun kentsun omassa automuseossa. Se on kulkeutunut ensin 40-luvun loppupuolella Ruotsiin ja jossain vaiheessa sitten rapakon taakse. Auton kunnostus kesti 5 vuotta. Autosta on puhuttu kautta aikojen Aatun Mesenä, mutta se olikin Aatun lahja Marskille. Se on panssaroitu ja siinä on 4 sentin lasit. Kentsukin on ollut myötämielinen josko auto palaisi vielä Suomeen. Autoja valmistettiin aikoinaan noin 20 kappaletta, jenkeissä niistä on 3, ja kentsulla on niitä 2 kappaletta. Kilvet on komeasti SA-1 https://areena.yle.fi/1-3995499 |
||||
|
01.09.2021 16:56 | Jussi Laukkanen | ||
| Loistava mustavalkokuva! | ||||
|
|
01.09.2021 16:18 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Pekkakuva mustavalkoisuus lisää tunnelmaa! | ||||
|
01.09.2021 14:48 | Timo Salo | ||
| Noihin ongelmiin auttaa viisipisteturvavyöt, kypärä ja heittoistuin hätätilanteita varten... :-) https://fi.wikipedia.org/wiki/Heittoistuin |
||||
|
|
01.09.2021 14:39 | Petri Nummijoki | ||
| Jos Sr3:lla on tarkoitus korvata Sr1 niin ehkä siinä on haettu samoja ominaisuuksia: https://www.vaunut.org/kuva/31115 | ||||
|
|
01.09.2021 13:33 | Joona Kärkkäinen | ||
| Sr3 on meluisa ja kovemmissa nopeuksissa ei kuljettaja meinaa penkissään pysyä. | ||||
|
|
01.09.2021 13:20 | Jouni Halinen | ||
| Spraymaalikauppias varmaankin hymyilee leveästi kun tätä kuvaa katsoo ja päivän kassaa laskee. Näkyy olevan Motonetissä perusmaalia 3.99 egeä kappale. Äidin pikku höpönassut varmaan siellä käyvät asioimassa. Mitähän kassahenkilö ajattelee, kun alaikäinen julli ostaa 20 purkkia erivärisiä maaleja. | ||||
|
|
01.09.2021 07:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tilanteessa tällä veturilla on uudelleen alkuperäinen järjestysnumero. Vuonna 1968 tunnukseksi oli tullut 211 1365-2. Tämä on samalla suurinumeroisin V 100.10-sarjan vetureista, ilmeisesti uusinkin. V 100.10 = BR 211. Hieman tehokkaampia V 100:sia eli sarjaa V 100.20 (myöh. BR 212) valmistettiin sitten edellisten jatkoksi, tai rinnalle - miten vain, vuoteen 1966 asti. Tosin ensimmäinen tehokkaampi, vuonna 1960 V 100.20:seksi luokiteltu yksilö valmistui jo ensimmäisen V100.10-tuotantoerän yhteydessä 1950-luvun lopulla. Ensimmäinen isompitehoinen V 100 oli siis alkujaan sarjassa V 100.10. Sen jälkeen kun se oli siirretty uuteen sarjaan, V 100.10-sarjaan jäi tyhjä kohta V 100 006:n paikalle. Ihan alkujaan järjestysnumerot olivat sen verran lyhyempiä, että V 100 -merkinnän perään tuli kolminumeroisia järjestysnumeroista 001, 002, 003 jne., ja ne muutettiin myöhemmin muotoon 1001, 1002, 1003 jne. Uwe voi täydentää tätä selostusta, jos olen ymmärtänyt jotain väärin. | ||||
|
|
01.09.2021 02:05 | Lasse Reunanen | ||
| Sekä Rupakko, että Hevonkuusi löytyy parin kilometrin etäisyydellä toisistaan Mikkelin Anttolasta, Saukonsalon saaresta. Nykyään Heposalmessa on maantiesilta, mutta mäemmä siellä on muinoin ollut rautatiesiltakin... :) | ||||