Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.08.2021 06:44 | Lauri Rantala | ||
| Suomessa maailman ainutlaatuisin kuormaulottuma. | ||||
|
13.08.2021 03:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanha asema: https://flic.kr/p/2mgM8aJ | ||||
|
13.08.2021 02:10 | Lasse Reunanen | ||
| Ei ollut enää 123 koristen aikaan nälkäraameja taksien kilvissä. 1.1.1968 tuli juusto pakolliseksi taksien katolle ja nälkäraamit poistuivat vuoden.-69 aikana käytöstä. | ||||
|
13.08.2021 00:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Yritin samaa kuvata Espoossa, tein vasta-alkaneen virheen kun mokkula jäi kämpälle ja en löytänyt avointa verkkoa että olisin nähnyt junan kulun niin että pääsen kuvauspaikalle, liian aikainen lähtö, arvatkaa kiroilinko minä kun näin veturien hinauksen bussin ikkunan läpi, onneksi bussissa ei ollut lapsia ne olisi saanut ilmaisen oppitunnin kiroilusta. Minun epäonnistumisesta huolimatta hieno kuva. | ||||
|
13.08.2021 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Röpelöinen ulkopinta hoituisi paklaamalla...? Tosin paino siinä nousisi. | ||||
|
|
13.08.2021 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| IVY-vaunuissa asia lienee toisin...? | ||||
|
13.08.2021 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perhosen alapuolella kuvat Mulli 1404:sta ja Wilson 618:sta. | ||||
|
|
13.08.2021 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mersussa keulamerkki eli mummutähtäin vielä paikallaan. Ammattiliikenteessähän taisi vielä olla oranssi rekisterilaatan kehys käytössä? | ||||
|
13.08.2021 00:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella sievä lippuluukku koristeineen päivineen! Muisto ajalta, jolloin demokratisoituminen oli vielä edessä ja rahvaan sekä virkamiehistön välistä eroa piti pitää esillä, myös kielellisesti. |
||||
|
13.08.2021 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan oikein, Teppo ystäväiseni. Etv - Rto se auran tunnus oli. | ||||
|
13.08.2021 00:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa poikkipäädyn katon harjalla oleva kattokoriste - sellaisia ei montaa löydy Suomen asemataloista! Ikkunoiden pikkuruudutus kertoo alkavasta jugend-tyylin aikakaudesta. Minua häiritsee se, että Putikosta on hävitetty laituri reunakiveyksineen, tämähän ei ole kuvaajan vika. Muuten hyvä ja rauhallista tunnelmaa henkivä kuva. |
||||
|
12.08.2021 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki N. ja Rainer S.: katsoin VR 1912 - 1937 historiikin II osaa, sivujen 160 ja 161 välissä on ratapihapiirros, joka kuvatekstin mukaan on vuodelta 1937. Siinä mainitsemaanne ympyrää ei ole. Edelleen: sivulla 386 on kuva 320, jossa on kaksi, sanotaanko nyt vaikka kuvantoa: - ylemmässä, joka esittää Viipurin asematalon pohjapiirrosta yläkerrassa eli raidetasossa. Siinä mainitsemanne ympyrä on piirretty ohuella viivalla, lieneekö katon ääriviiva? Läheisten raiteiden suuntaus on sellainen, ettei se ainakaan vaununkääntöpöytä ole... Alemmassa, joka näyttää esittävän asematalon pohjapiirustusta katutasossa, on mainitty ynpyrä piirretty huomattavasti korostetummin., siinä on paksut seinät. Kuvatekstissä ei ole selitystä tälle pyöreälle huoneelle. Vesisäiliö se ei ilmeisesti ole, sillä matkustaja-asemalla ei näytä olevan vesiviskuria. Ettei olisi rajaseudun kirojen takia väestönsuoja? Kuvan 320 laatimisajankohdasta ei historiikki mainitse mitään! Haa, nyt keksin! Se on se pyöreä huone, jonka avulla viipurilaisen saa hulluksi: - kehotetaan etsimään viipurinrinkeli pyöreän huoneen nurkista? Olisiko tunkua ollut, ettei Pyöreä Torni riittänyt - heko heko! |
||||
|
|
12.08.2021 23:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä ne on terästä. Ota huomioon että vaunut ovat n 50 vuotta vanhoja. | ||||
|
|
12.08.2021 23:20 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno yksityiskohta: taksikupua peittävä huppu. Todella autenttista aikansa kuvaa. Moniko enää muistaa, että ammattimaiseen käyttöön rekisteröidystä henkilöautosta (=taksi) ei aikoinaan saanut irrottaa taksikupua, vaikka auto olisi ollut omistajan omassa yksityisajossa? Jos auto ei ollut ansiossa, kupu piti peittää hupulla. Ja tuossa hupussa vieläpä Union-ketjun logo. Monen, monen taksi-isännän luottoyhtiö aikanaan. |
||||
|
12.08.2021 22:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Toisesta suunnasta: https://flic.kr/p/2mgQA41 | ||||
|
|
12.08.2021 22:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei oo kyllä noin paljoa raiteita nykyään, kun satelliittikuvaa katsoo. Mutta saisi olla kun raiteet on ihan täysiä. | ||||
|
|
12.08.2021 20:40 | Erkki Nuutio | ||
| Eräs vaikeus Maaskolan ratapihan rakentamista koskeneen tiedon kartoittamisessa sanomalehtiuutisten avulla on pitkä aikajänne. Se alkaa vuonna 1903, tai oikeistaan vuonna 1901. Ajoittain tietoja antoi Wiborgs Nyheter (katso netistä esimerkiksi 26.10.1901 s.2-3,28.10.1901 s.2 31.12.1904), mutta vuonna 1905-1906 kyseinen lehti oli julkaisukiellossa. Vanhasuomalaisten lehti Wiipuri oli puolestaan niin ankarassa taistossa suomenkielisten oikeuksien puolesta (eli RKP:ta ja Nuorsuomalaisia vastaan), että Maaskola-uutisia ei sinne osunut. Sosdemien Työ-lehti puolestaan kirjoitti paljon Viipurin rautatieasioista, mutta ei juurikaan Maaskolan rakentamisesta. Kun ilta-aikaa sattuu jäämään, jatkan tutkiskelua, mutta se etenee hyvin hitaasti. |
||||
|
|
12.08.2021 20:34 | Raimo Harju | ||
| Kyllä huomataan, eihän autot, eikä automerkit tälle sivustolle kuulukkaan. | ||||
|
|
12.08.2021 20:10 | Erkki Nuutio | ||
| Alunperin ja ilmeisesti vielä raidekaavion tekovuonna 1923 kyseinen rinkula oli kääntöpöytä. Sen kautta laituriraiteille tulleen junan veturi saattoi poistua laituriraiteiden välissä olevaa raidetta pitkin. Valokuva tältä alueelta tässä muodossaan vuonna 1913 on ainakin sivulla 204 Hirnin ja Lankisen kirjassa Viipuri - kansainvälinen kaupunki (Gummerus 1992). Pienoismallissa vuodelta 1939 ei kääntöpöytää ole. Se lienee purettu ennen 1920-luvun puoliväliä. |
||||
|
|
12.08.2021 19:41 | |||
| Kerrassaan mukavan idyllinen kuva .. ja huomaatteko, en ala tunnistaa auton merkkiä. | ||||
|
12.08.2021 19:39 | Timo Salo | ||
| Oi, Oi, Oi, Norjahan on melkein tasamaata tähän verrattuna! | ||||
|
|
12.08.2021 17:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Matkustaja-asemalla melkoisen monta päättyvää raidetta, eli tämä oli varmaan monen suunnan junien pääteasema. | ||||
|
|
12.08.2021 16:59 | Hannu Peltola | ||
| Vaikea sanoa ja harva osaa enää ottaa kantaa näihin lähes sadan vuoden takaisiin raidekaavioihin! Tätä kaaviota tutkiessa näyttäisi siltä, kuin keskimmäinen raide johtaisi kääntöpöydälle. Vuoden 1941 kuvassa tuo alue on jo muutettu ja siihen on rekennettu välilaituri henkilöjunille: https://vaunut.org/kuva/149239 EDIT vielä: tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/23198?paik=viipuri näkyy tuon alue, jossa mahdollisesti olisi ollut kääntöpöytä. Vuonna 1939 siitä ei näkynyt jälkeäkään (edellyttäen, että pienoismalli on tarkka!). |
||||
|
12.08.2021 16:39 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoinen juna ehdottomasti mutta epäilisin ainakin vielä nykytiedoilla, ettei Hr12 ollut P5:n vetäjänä säännöllinen (vielä tässä vaiheessa). Päivän 3.8.1961 osalta kysymys voisi olla siitä, että yöjunien P71 (Hki 21:50) ja P95 (Hki 22:15) vetäjät (Hr12) tulivat varmaan junasta P42 sekä Riihimäen ruuhkapaikallisjunan palautuksena (H220 ma-pe, H222 la, su) eli veturilla vain parin tunnin kääntöaika Helsingissä. Ehkä tuolla kerralla veturilla oli jostain syystä vaikeuksia ehtiä vakijunaan niin laitettiin tunnin verran myöhemmin lähtevään P5:een. Kouvolassa veturi saattoi silti ehtiä klo. 2:31 Pieksämäelle lähtevään T1073:een tai vähintään Helsingin aamupikajunaan ja T1073:n veturi voitiin ottaa Kotkasta Kouvolaan klo. 22:50 saapuvasta junasta T7350. Näin kierto oli mahdollista saada muutamassa tunnissa takaisin suunnitelmalliseksi. | ||||
|
12.08.2021 16:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Olettaisin, että kolmannen siiven / vihreän valon tarkoitus ei ollut kertoa mitään uutta tietoa, vaan ehkä enemmänkin antaa vain varmistus siitä, että juna on menossa tarkoituksenmukaiselle raiteelle. Valitettavasti Jt1969-perusteluosa ei kerro mitään syytä näiden poistamiselle. Ainoastaan mainitaan, että kaksi vihreää voi kaukaa katsottuna sulautua yhdeksi, ja tämän vuoksi toinen vihreä korvattiin keltaisella, mutta samalla kolmas katosi kokonaan. Esimerkiksi Saksassa on yhä käytössä joillain paikoilla opastimia, joissa on kirjainopaste kertomassa asetetun kulkutien suunnasta risteysasemilla. | ||||
|
|
12.08.2021 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se pyöreä rinkula matkustajaratapihan ravintolan päädyssä joku kääntöpöytä tai useampisuuntainen vaihde? | ||||
|
|
12.08.2021 15:51 | Hannu Peltola | ||
| P5 on ollut 1961 mielenkiintoinen juna, siinä on ilmeisesti varsin säännöllisesti saattanut olla neljää eri veturityyppiä. | ||||
|
|
12.08.2021 15:45 | Petri Nummijoki | ||
| Näyttää tilaston mukaankin olevan, että 2 % Hv3-vetureiden ajoista vuonna 1961 tuli Helsingin paikallisliikenteestä. Suorite olisi vähintään 154 ja enintään 256 edestakaista matkaa Helsingistä Riihimäelle (2 * 71 km). Jos kierto olisi tehty 6 päivänä viikossa (H225 ma-pe, su, H202 ma-la) niin alarajakin 154 matkaa vastaisi 6 kuukauden käyttöä eli osapuilleen aikaa, jonka 784 ja 785 olivat Pasilassa lainassa 1961. Tosin Hv3 saattoi kai olla myös junissa H220 (la, su) ja H201A (su, ma) mutta tätä kiertoa ajettiin myös Hv1- ja Hv2-vetureilla ja varmaan useamminkin kuin Hv3:lla, joten ei vaikuttane olennaisesti asiaan. | ||||
|
|
12.08.2021 15:37 | Hannu Peltola | ||
| Maaskolan tavararatapihalta ei vuonna 1923 päässyt vielä pohjoiseen kuin vaihtamalla suuntaa henkilöasemalla. Maaskolaanhan tehtiin 1930-luvulla kolmioraide, jolloin pohjoisen tavarajunat pääsivät suoraan ratapihalta linjalle. | ||||
|
12.08.2021 15:21 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on verrokiksi vuoden 1923 ratapihakaavio: https://vaunut.org/kuva/42872?paik=viipuri&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Tuolloin henkilöratapihan läpi kulki kaksi raidetta, joita läpikulkevat tavarajunat ovat voineet käyttää. Vuoden 1923 kaaviosta raiteisto on laajentunut kuvan oikean reunan raiteilla. Mahtoivatko nämä olla asetteluraiteita henkilövaunuille? Vuoden 1937 historiikissa on hyvä kaaviokuva tuon aikaisesta ratapihasta. Ja totta, juuri kuvan ottoaikana Porlammessa oli kuumat paikat! |
||||
|
12.08.2021 15:16 | Ossi Rosten | ||
| Tuolla on kyllä joku karma jotta kun tuollapäin liikun niin eipä tietenkään näy niinä aikoina viivan viivaa Puhokseen päättyväksi tahi alkavaksi.. :( Itse kuvatekstiin joku vääräleuka voisi jotain vinoilla.. Mutta hyvä kun on palautettu! :D |
||||
|
|
12.08.2021 14:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvaajan selän takana pakenevat NL:n joukko-osastot kohti Porlammen mottia. Vasemmassa reunassa näkyy Viipurin 2.1932 valmistunut kunnallinen linja-autoasema, silloin Pohjoismaiden suurin. Tampere pisti Pohjoismaiden suuremmuuden reilusti uusiksi vuonna 1936. Raiteistosta vaikuttaa, että Suomen tasavallan vuosina ei ollut kovin paljon läpikulkeviä tavarajunia aseman ohi. Aseman ohittaneet tavarajunat kulkivat ilmeisesti yleensä matkustajalaiturien raiteiden kautta. Toisaalta Viipurin pääratapiha oli kuvaajan selän takana Maaskolassa. Maaskolan kuten asemankin rakentaminen tapahtui toisen sortokauden ja maailmansodan sensuurin vallitessa. Siksi tietoa Maaskolasta löytyy vain vaivalloisesti. |
||||
|
12.08.2021 13:46 | Hannu Peltola | ||
| USA:ssa kolmen eri vetovoiman kuvaus onnistui sopivissa paikoissa 1930-luvulta 1950-luvulle. Esimerkiksi minulle tuttu Great Northern Railway oli sähköistetty Skykomishin ja Wenatcheen välillä Washingtonin osavaltiossa vuoteen 1956. Sähköistetyn osuuden kummassakin päässä oli mahdollista vielä 1950-luvulla saada kuva, jossa oli kolmea erilaista vetovoimaa. Höyryt kuitenkin katosivat nopeasti 1950-luvun aikana. GN:lle ensimmäiset linjadieselit (EMD:n FT-sarja) saapuivat 1941 ja tätä ennen vuodesta 1926 käytössä oli petroli- tai dieselkäyttöisiä vaihtovetureita. | ||||
|
|
12.08.2021 13:06 | Hannu Peltola | ||
| Berliinissä kolmen eri vetovoiman kuvaaminen onnistui 1930-luvulta aina 1980-luvulle (tuolloin itäpuolella). Hampurissa muuten olisi onnistunut hyvin, mutta rautateiden sähköistys laahasi perässä. Jos S-junien sähköinen vetovoima hyväksytään, kolmen vetovoiman kuvaaminen onnistui 1930-luvulta 1970-luvulle. Tukholmassa kolmen vetovoiman kuvaus arkiliikenteessä onnistui vuoteen 1970, jolloin höyryvetoinen Silverpilen-roskajuna lopetti kulkunsa. Tukholmassa haasteen olisi muodostanut sopivan dieselveturin saaminen samaan kuvaan. Satamissa oli käytössä V3- ja T21-vetureita ja hyvällä tuurilla sellainen on voinut osua samaan kuvaan Silverpilenin ja sähkövetoisen junan kanssa. | ||||
|
|
12.08.2021 12:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli poliisi ja oli tulli kanssa. Tulli taisi lopettaa jo 90-luvulla kun kansainvälinen matka- ja kiitotavara tiputettiin VR:n palvelupaletista pois. Poliisi lopetti 2000-luvulla, mutta mustamaija vierailee yhä. Taisi asemalla olla kanssa jokin ensiapuasema kanssa, vai lieneekö ollut vain henkilökunnalle? | ||||
|
|
12.08.2021 12:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Maan pää/suurimman kaupungin päärautatieasemalta otettuja vastaavanlaisia kuvia en muista että olisin nähnyt eri foorumeja pläräämällä ainatakaan. Itä-Berliinissä olisi onnistunut, ja ehkä Hampurissa, Kööpenhaminassa, Prahassa....? | ||||
|
12.08.2021 12:39 | John Lindroth | ||
| U8 on suurprofiilin linja joka kulkee Wittenau- Neukölln asemien välillä Linjan pituus 18,1 m se kulkee ilmansuunnassa pohjoinen-etelä. | ||||
|
|
12.08.2021 12:09 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva tosiaan ja Tapsa on saanut tallennetua oivasti Suomessa harvinaisen tilanteen. Monissa Euroopan maissa kolmen eri vetovoiman kuvaaminen ei ollut vuosikymmenien aikana ollenkaan harvinaista ja myös USA:ssa olisi onnistunut tietyissä paikoissa vuosikymmeniä. | ||||
|
|
12.08.2021 12:08 | Jorma Kattelus | ||
| Poliisilla oma toimipiste asemalla. Ei taida olla nykyisin? | ||||
|
|
12.08.2021 12:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mikähän sen kolmen siiven tai kolmen vihreän alkuperäinen juuriajatus on ollut? Junan tarkka määränpää on kyllä ollut aina veturinkuljettajan tiedossa jo ennakkoon ja kenelle muullekaan kolme siipeä olisi ollut viesti? | ||||
|
|
12.08.2021 12:01 | John Lindroth | ||
| Tapsalta hyvä ylimenokauden kuva.Pitää olla paikalla oikeaan aikaan. | ||||
|
|
12.08.2021 12:00 | Jorma Kattelus | ||
| Lada vuoden auto joskus jopa kahden. No meillä maalla oli noita useampikin. Yksinkertaista tekniikkaa ja pystyi korjaamaan itsekkin. | ||||
|
|
12.08.2021 11:53 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko Suolahdessa ollut alun perin niin, että kolmella siivellä kerrottiin meno satamaan ja kahdella pääraiteen toiselle puolelle kohtausraiteille. | ||||
|
|
12.08.2021 11:51 | Jouni Hytönen | ||
| OK, kiitos selvennyksestä. Paimio ei ole minulle kovin tuttu paikka. Suolahdessa oli kolmisiipinen opastin etelästä saavuttaessa, mutta Äänekoskelta oli vain kaksisiipinen opastin, asetinlaitteen toisen pään lisäkammella asetettiin mekaaninen raideopastin sataman suunnasta. Siinä oli myöhemmin myös kuvan tavoin kaksi tyhjää paikkaa opastinkampien vieressä. Asetinlaite oli vielä tätä isompi, 20-paikkainen. | ||||
|
|
12.08.2021 11:24 | Petri Nummijoki | ||
| Jos P9:n veturi palasi usein Kouvolasta seuraavana päivänä junassa P10 niin voisiko tehdä tulkinnan, että P5/6 ei ollut vakituisessa Hv3-kierrossa myöskään kesällä 1961 vaan ajettiin Hv3:lla vain veturipulan yllättäessä? Edellä mainituista Hv3-vetoisista P5-havainnoista 17.6.1961 ja 2.9.1961 ovat lauantaipäiviä, jolloin P17 ja P45A vaativat ylimääräiset Hr1-veturit muihin arkipäiviin verrattuna ja 25.6.1961 on juhannuksen paluuruuhka ja oletettavasti mahdollisimman monta Pasilan pikajunaveturia silloin ajossa. Tämä voisi selittää myös havainnot junista H225 ja H201. Ehkä Hv3-vetureiden vakikiertona oli P10 Kouvolasta Helsinkiin ja H225 tai H201 Helsingistä Riihimäelle sekä seuraavana päivänä H202 tai H204 Riihimäeltä Helsinkiin ja P9 Helsingistä Kouvolaan mutta kierto mahdollisti myös sen, että veturit saatiin helposti lainattua juniin P5/6. | ||||
|
|
12.08.2021 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Ei, vaan ennen 1.12.1969 yhdellä siivellä suorialle raiteelle II, kahdella siivellä matkustajajunaraiteelle I ja kolmella siivellä tavarajunaraiteille 3 (....). Vastaava järjestely oli esim Lappohja, Lyly.... Ihan yleinen liikennepaikoilla, joilla oli sivuraiteita pääraiteen molemmilla puolilla |
||||
|
|
12.08.2021 11:10 | Teppo Niemi | ||
| Eikös lumiaurat olleet erikoistyövaunuja Etv, eivätkä liitevaunuja. Nykyisin sarjatunnus lienee lumiauroilla (mitkä ovat uusilla sarjatunnuksilla rekisteröityinä Etvla), eivätkä liitevaunuja, joiden tunnukset taas alkoivat Lv- | ||||
|
|
12.08.2021 11:07 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko Paimion asetinlaite palvelullut alun perin jollain vilkkaammalla liikennepaikalla ja siirretty Paimioon, kun alkuperäiseen käyttökohteeseen on saatu releasetinlaite? | ||||
|
|
12.08.2021 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Onko Paimiossa joskus yhdistelty esim. lättäjunia toisiinsa, vai mihin tarkoitukseen on tarvittu kolmas siipi molemmista suunnista? | ||||
|
|
12.08.2021 10:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sanottakoon puolileikillään, että sekajunaksi tämän tekisi sekin, että.perään kytkettäisiin Osg, XOe, Sfc, Lv-Rto-lumiaura, Habis, Tka, Vg ja Vgobo 8-akselisena. Olisi hullun näköinen juna, jonka omistavalla porukalla pääsyt vähän keittämään yli....? | ||||
|
|
12.08.2021 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä kuva, niin yleiskuvana kuin vetokaluston suhteen. Nykytilanne on sellainen, että tukkaansa pitää repiä! Laitureiden yläpuolella oleva katosviritys on suoraan am Arsch! Se mielestäni kutistaa Hki asemaa. Tässä kuvassa on päärautatieasemalle kuuluvaa avaruuden tumtua. |
||||