Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.08.2021 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä kuva, niin yleiskuvana kuin vetokaluston suhteen. Nykytilanne on sellainen, että tukkaansa pitää repiä! Laitureiden yläpuolella oleva katosviritys on suoraan am Arsch! Se mielestäni kutistaa Hki asemaa. Tässä kuvassa on päärautatieasemalle kuuluvaa avaruuden tumtua. |
||||
|
12.08.2021 10:20 | Eljas Pölhö | ||
| Piti tarkistaa oikein uudelleen, että oliko silmät hyppineet päiviltä toisille. Normaalitapaus oli, että 9:n veturi palasi seuraavana päivänä 10:ssä. Kuitenkin 25.6.1961 781 lähti Helsingistä junissa 9 (Hki 11:00-Kv 14:02) ja 5 (Hki 23:00-Kv 2:05). Paluu näiden välissä ei tapahtunut 10:ssä, kuten kirjoitin vaan ilmeisesti sinä päivänä kulussa olleessa LP2A:ssa (Kv 15:50-Hki 19:00). Sitten 28.7.1961 781 lähti junassa 9 (Hki 11:00-Kv 14:02) ja palasi 10:ssä (Kv 12:45-Hki 15:25). Kolme vaihtoehtoa: a) 10 oli tolkuttomasti myöhässä, b) 9 [vain venäläisiä vaunuja] oli ajettu jostain syystä huomattavasti etuajassa ja c) junien veturi vaihtui matkan aikana Lahdessa (toisessa veturissa esim veturirikko) ja oikeastaan d) harvinainen kirjausvirhe. Kirjanpidossa ei asiaa ole selitetty mitenkään. | ||||
|
|
12.08.2021 10:17 | Timo Salo | ||
| Jotenkin hauska nähdä tuota nykyistä museoveturia vielä "tosi toimissa"! Ja mitä tulee tuohon Koneiston mainokseen, niin luotettavia ne laitteet eivät olleet! Kuitenkin esim. jyrsintäjälki oli 20v vanhassa "Iigorissa" paljon parempi, kun tuliterässä Niigatassa! (se raudan määrä=tukevuus) | ||||
|
12.08.2021 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Hieno kuva. Näyttää VR:llä (vai mikä onkaan nykyään) olevan runsaskokoiset öljysäiliöt tässä radan vierellä. Luultavasti niille on ratayhteyskin ja putkistot säiliöiltä johtanevat veturitalleille? | ||||
|
|
12.08.2021 09:44 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitetaanko, että P9 ja P10 ajettiin peräkkäisinä päivinä samalla veturilla? P9 ja P10 olivat samaan aikaan kulussa vastakkaisiin suuntiin Lahden ja Kouvolan välillä, joten samana päivänä ei voisi molemmissa olla sama veturi tai sitten toinen junista lienee poikkeusaikataululla kulkeva lisäjuna. Helsingin jakelujuna- ja vaihtoveturikierroissa tuskin tapahtui olennaista vähenemistä höyryvetureiden käytössä noin ajalla heinäkuu 1961 - huhtikuu 1962. Sinä aikana Helsinki sai kyllä 7 ensimmäistä Vv15-veturiaan mutta luovutti vastaavasti pois 8 Vr11-veturia. Olennainen muutos höyryvetureiden käytössä lienee tapahtunut loppukevään ja alkukesän 1962 aikana, jolloin Helsinki sai Vv15-vetureita 13 kpl lisää. Sen sijaan Hr12-vetureiden käyttö lisääntyi pika- ja kiitotavarajunissa syksyn 1961 aikana. Vaikka Hr1-vetureista 1012-1014 siirrettiin Kouvolan varikolle vuoden 1962 alusta, esiintyi Pasilan Hr1-vetureilla syksyn 1961 jälkeen ilmeistä vajaatyöllisyyttä ja tämä varmaan mahdollistikin Hv3-vetureiden 781, 784 ja 785 palauttamisen Tampereelle joulukuussa 1961. |
||||
|
12.08.2021 09:25 | Eljas Pölhö | ||
| Veturit seisovat tallin ja ratapihan välisellä seisonta/lähtöraiteella, paikassa millä tuolloin oli jokseenkin aina yksi tai kaksi veturia. Hr1 on saapunut henkilöjunassa Tampereelta ja odottaa aikaa, jolloin sen tulee siirtyä Helsinkiin lähtevän paikun eteen. Tr1 on sen jälkeen valmis lähtemään tavarajunassa Lahteen tai Tampereelle. Veturit olivat tällä raiteella milloin savutorvet etelään, pohjoiseen, vastakkain tai ääripäissä toisistaan. | ||||
|
|
12.08.2021 09:19 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on tosiaan normaalin liikenteen Ukko-Pekka jännitteisien lankojen alla Helsingin asemalla. Tällaista ei tapahtunut kovinkaan pitkään. | ||||
|
|
12.08.2021 09:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei varmaan kovin montaa kuvaaa löydy jossa kolmea vetovoimatyyppiä jotka ihan vakioliikenteessä näkee samassa kuvassa! | ||||
|
12.08.2021 09:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin se asematunnelin pysäkki olisi valmis? | ||||
|
12.08.2021 07:19 | Timo Salminen | ||
| Varsinainen sekajuna, yhtä sekalainen kuin liikennöitsijän toimintatavatkin. Erinomaista, että linkitit tähän kuvaan myös aiheeseen liittyvät keskusteluketjut, koska mitä useampaa kautta ne tarvittaessa ovat löydettävissä, sen parempi. | ||||
|
12.08.2021 07:01 | Eemil Liukkonen | ||
| Nättiä! | ||||
|
|
12.08.2021 06:25 | Lauri Rantala | ||
| Käytännössä vanha puretaan pois ja rakennetaan uusi. | ||||
|
12.08.2021 01:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ole vielä ehtinyt kukaan Niilalle vastata. Joko nyt tietäisi joku, edes vuoden 2021 tilanteesta, jos ei 2020? | ||||
|
|
12.08.2021 01:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi tähän kuvan tilanteeseen on päädytty? Miksi ihmeessä veturit ovat keulat yhdessä, molemmat lämpiminä? | ||||
|
12.08.2021 01:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tää kuva on kyllä jotain ihan mieletöntä. Taas on maailma muttunut :) | ||||
|
12.08.2021 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/95544 hieman eroa Ukko-Pekan "pakoputkesta" nousevan palokaasujen värissä. | ||||
|
12.08.2021 00:17 | Jimi Lappalainen | ||
| En ole näköjään ollutkaan ainoa, joka on luullut Raatopätkää "Rautapätkäksi": https://vaunut.org/kuva/33570 | ||||
|
|
12.08.2021 00:09 | Eljas Pölhö | ||
| Hv3 käyttö järjestelijöissä lisääntyi kyllä syksyllä. Havaintojen määrä ei anna täysin selvää kuvaa pikajunakierrosta, mutta ainakin kerran 781 ajoi P9-P10-P5 samana päivänä. Aika usein, mutta ei aina, P9 ja P10 vedettiin samalla veturilla. Noin 10% havainnoista meni Hr1:llä ja joku yksittäinen Tr1:llä tai Hr12:lla. Jostain syystä, voi olla sattumaa, melkein kaikki pikajunahavainnot ovat 781:llä ja 785:llä. 784 olisi havaintojen mukaan näille varalla ja vapaana muihin töihin. Pitänee vielä katsoa Pasilan varikon kirjasta eri vetureiden ajopäivät, mutta valitettavasti kopioimani kirja ei kerro missä junissa niitä käytettiin, vaan ainoastaan ajossa/huollossa/korjauksessa/kylmänä varalla sekä kuukausittaisen kilometrimäärän. | ||||
|
11.08.2021 23:52 | John Lindroth | ||
| Tuossa TK3 artikkelissa muistaakseni talvella Pikkujumpo veti sorajunaa kuopasta ja äänielämys TKn n äänen tuolloin mieleen jäänyt kokemushistoria oli spektaakkelinomaisnen. On selvää että noita äänielämyksiään pitkän ajan kuluttua on vaikea aivan tarkasti kuvailla.Itseni kohdalla äänimuisto ja se tunne joka siihen tapahtumaan liittyvät on tärkeitä! | ||||
|
|
11.08.2021 23:43 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Sorakuoppaa on vaikea nykyään hahmottaa, kun on niin laakea ja matala. Mutta melkoinen nousu tuossa on ollut. Varmasti oli Pikku-Jumpo (1144) kovilla! | ||||
|
11.08.2021 23:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Puolalainen logiikka EVN-numeroinnissa on hyvin omintakeinen. Se toimii niin, että useampi eri veturityyppi saattaa saada numeroiksi 5-8 samat, eli käytännössä veturityyppi ei ilmene EVN:stä. | ||||
|
11.08.2021 23:23 | Pauli Kyllönen | ||
| Jännä myöhästymissyy sillä IC38 tuli ajallaan Helsinkiin ja normioloissa runko kääntyy IC51:ksi. | ||||
|
11.08.2021 23:03 | John Lindroth | ||
| Timolta upeaa dokumentaatiota tästä veturista josta kaikki tykkää! Se on linjakas tehoiltaan sopiva riittävän nopea ja ääneltään kunnioitusta herättävä! | ||||
|
11.08.2021 23:00 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva Reinolta! Ja tuolla katolla on lippa mallia vähän koroterttu. | ||||
|
|
11.08.2021 22:50 | Jarno Piltti | ||
| Onpas villi EVN-numero. Mitähän siihen on ajateltu koodattavan? Linkin takainen kuva muun muossa kertoo että laitteen suurin hinattava kuorma on 120 tonnia. Ja kuusi vuotta voimassa oleva revisio (täyskorjaus) tehty 06.03.2008! | ||||
|
|
11.08.2021 22:49 | John Lindroth | ||
| Vaikka en juuri tähän kiertoon olekaan perehtynyt mutta yksi trendi oli voimakkaasti lisääntyvä Dieseleiden määrä. Näinollen ne ns. muut tehtävät saattoivat olla vähenemään päin. | ||||
|
|
11.08.2021 22:39 | Jarno Piltti | ||
| Mikähän on kiskopaino? Ohuen näköistä. | ||||
|
11.08.2021 22:35 | Jarno Piltti | ||
| Suosittelen ratiosta kuuntelemaan Oluen kuohuva kulttuurihistoria ohjelman: https://areena.yle.fi/audio/1-50732059 |
||||
|
|
11.08.2021 21:56 | Petri Nummijoki | ||
| Esiintyikö muuta käyttöä yleisesti jo kesällä vai vasta ajalla syyskuu-joulukuu 1961? Kesällä kierrot P5/10 ja P9/6 sitoivat kaksi veturia, joten kovin ahkeraa muuta käyttöä ei kai voinut olla ellei sitten ko. pikajunakierroissa ajettu yleisesti muillakin vetureilla Hv3:n ohella. Syyskuusta lähtien Hv3-vetureita riitti varmasti muuhun käyttöön hyvinkin. | ||||
|
|
11.08.2021 21:04 | Eljas Pölhö | ||
| Pasilaan kesä-marraskuussa 1961 lainattuja Hv3 781, 784 ja 785 käytettiin säännöllisesti myös Riihimäen paikuissa, etenkin H225 (lähtö 23:20) ja H201 (lähtö 00:35) sekä Kelan järjestelijässä (J1303/J1304) useammin kuin Tk3 tai Vr11 (joskus harvoin siinä oli myös Pr1 tai Hr1) sekä hieman vähäisemmin myös Pitäjänmäen järjestelijöissä. | ||||
|
11.08.2021 20:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei ole lumien jälkeen havaintoja. | ||||
|
11.08.2021 19:53 | Jukka Suortanen | ||
| Komeasti kiemurteleva pitkä juna elokuun illan sävyissä. | ||||
|
11.08.2021 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntässä aikoinaan sellutehtaan hapontarve hoidettiin duunaamalla rikkihappo itse. Niinpä keltaisia rikinpalasia löytyikin ratapihalta. Viinikan happorekkakalustoa ei näkynyt Mäntässä. |
||||
|
11.08.2021 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olipa näillä kiskoilla myös jokunen millimetri korkeusmittaeroakin. | ||||
|
|
11.08.2021 19:09 | Petri Nummijoki | ||
| Suuret kiitokset veturitiedoista ja junien akseliluvuista. Ajattelin, että Hv3-veturit olisi saatu tehokkaampaan käyttöön, jos pareina olivat P6/9 ja P10/5. 1961 näin ilmeisesti toimittiinkin mutta 1960 todennäköisesti ei, jos kaikissa tähän asti löydetyissä kesäajan 1960 P5- ja P6-havainnoissa on ollut veturina Hr1 tai Tr1 ja selväsi P5/12 olivat pareina kierrossa. P9 lähti kesällä 1960 Helsingistä klo. 10:15 mutta 1961 oli lähtöä myöhennetty klo. 11:00 asti. Vuoden 1960 aikataulun mahdollistama reilun 3 tunnin kääntöaika Helsingissä (P6/9) olisi varmaan ollut Hv3-veturille tiukka mutta tuskin mahdoton, jos Turun kierroissa P32/31 voitiin ajaa Hv1-2:lla jopa 2 h 15 min kääntöajalla. | ||||
|
11.08.2021 18:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, takuulla, ei siinä mitään :) | ||||
|
|
11.08.2021 18:41 | Teemu Sirkiä | ||
| Samaan tulokseen pääsee varmasti lukuisilla eri tavoilla. | ||||
|
11.08.2021 18:32 | Timo Salo | ||
| Viranomaisverkossa on ihan samat "ongelmat", ellei pahemmat, kun analogiaverkoissa. Sitähän kritisoitiin paljon, kun esim. pelastustoimi "hävitti" vanhat analogiaradionsa. Kuvatakseni digiverkon ongelmia, niin digiTV on hyvä esimerkki mikä siinä "mättää". Vaikka viranomaisverkon taajuus on alempi (parempi eteneminen, koska signaali taipuu), kun GSM-radioilla (puhelimilla) niin siinä on seuraava ongelma: Bittijonon katketessa yhteys katkeaa totaalisesti, mutta analogiaradio vain saattaa hiukan kohista. TV-kuva pixelöityy kun kontakti lähetysasemaan häiriytyy, mutta vanhassa telkkarissa on vain hiukan "lumisadetta"! Kuva on kuitenkin nähtävissä. Muutenkin digitekniikka vaatii paremmat kentänvoimakkuudet...! Virveverkon "kaataminen" myös onnistuu helpommin, kun "vanhanaikaisen" analogiaverkon! (sitä ei pysty "kaatamaan", kuin voimakkaalla häirinnällä) Toki virven tarjoamat ryhmitys yms. ominaisuudet on ylivertaiset. Mutta esim. lentoliikenne toimii edelleen AM-modulaatiolla (paitsi kaukoyhteydet valtamerien yllä ovat SSB-modella). Kuitenkin myös näillä antiikkimodeilla on mahdollista tehdä sitä/sun tätä. Esim. lennonjohto kaukoyhteyksissä avaa vain "kohdekoneen" radion selektiivisignaaleilla. Silloin liikenne ei häiritse muita koneita. Vanha VR:n verkko kai toimi myös näin? Viranomaiset pystyvät dekoodaamaan kaikkien luvallisten verkkojen viestinnän. (tai ainakin pitäisi pystyä) Olisi mielenkiintoista saada tallenne tuon 1009:n radioliikenteestä tuossa Hannun linkin tapauksessa, se kertoisi paljon ja millä eväillä ollaan liikenteessä! |
||||
|
11.08.2021 17:58 | Joni Jurmu | ||
| Niin arvelinkin. | ||||
|
11.08.2021 17:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä näkyy tolpat vielä paremmin: https://vaunut.org/kuva/106319 | ||||
|
|
11.08.2021 17:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Teemu: yksinkertaisempaa on kuulemma muuttaa linkin xlsx-muoto muotoon csv ja sitten päätteessä: sort tasoristeykset_20210811T000000Z_20210811.csv | uniq -c | sort | ||||
|
|
11.08.2021 17:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Samaan tulokseen päädyin itse oman Pivot-taulukkoni kanssa. Sen jälkeen tulee "Ei nimeä" ja "Kallio" (6 kpl) sekä "Leppänen" ja "Mäkinen" (5 kpl). Neljä kappaletta on tasoristeyksiä "Huvila", "Kuusela", "Mäkelä" ja "Niemi". Sellaisia nimiä onkin sitten jo 32 kappaletta, joita on rataverkolla kolmessa paikassa. | ||||
|
|
11.08.2021 16:59 | Max Sandholm | ||
| Yleisin on "Vahtitupa", joita on 8. "Anttila", "Koivisto", ja "Puunkuormausalue, Santamäki" esiintyy kaikki 7 kertaa. | ||||
|
|
11.08.2021 16:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Delegoin kotitehtävän osaavammalle henkilölle. | ||||
|
|
11.08.2021 16:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Jätetään Jimille kotitehtäväksi, miten tiedon saa täältä https://rata.digitraffic.fi/infra-api/0.7/tasoristeykset.xlsx?propertyName=nimi selville. Kerron top-listan myöhemmin, jos ei onnistu. | ||||
|
11.08.2021 16:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmi ettei ole Äm:n muotoinen ;) | ||||
|
|
11.08.2021 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Satutko Jouni tietämään, mikä on yleisin tasoristeyksen nimi? Joskus etsin nimellä Anttila ja löytyi peräti seitsemän tasoristeystä. | ||||
|
|
11.08.2021 16:12 | Jouni Hytönen | ||
| Valitettavasti kaikki nimet eivät ole aivan uniikkeja. Vahtitupa esimerkiksi on ollut yksi maamerkki, joka on nimennyt ihan liian monta tasoristeystä vuosien saatossa. Kytömaan osalta ongelma on poistunut, muita ei ole jäljellä kuin tämä. :) | ||||
|
11.08.2021 16:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Raudanjoellakin olisi ollut nimikyltti ( https://tinyurl.com/34vh8yuh ) muttemme päässeet sinne. Linkki vie Väylän tasoristeysraporttikuvaan. | ||||
|
|
11.08.2021 16:08 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus kauan sitten kun tähän aiheeseen jollain porukalla kiinnitettiin huomiota, löytyi vuosimallin 1968 pullo. Millähän pullolla tämä kisa lopulta voitetaan? :) | ||||
|
11.08.2021 16:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Kursu: https://flic.kr/p/2mgx6CL | ||||