Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.08.2021 17:58 | Jukka Suortanen | ||
| Mainion erilainen havainto. Ehdotan viikon kuvaksi. | ||||
|
10.08.2021 17:55 | Mikko Herpman | ||
| Jos sataa alijäähtynyttä vettä, pysyykö silloinkin tuo pyörivä ikkuna kirkkaana? | ||||
|
10.08.2021 17:31 | Lauri Kivijärvi | ||
| Kiitoksia asiantuntijan vastauksesta! Uusin RATO 11 mainitsi, että kreosoottikyllästettyjä puuratapölkkyjä ei saa käyttää pohjavesialueilla. Aikaisempi RATOn versio suositteli välttämään kreosoottipölkkyjen käyttöä pohjavesialueilla. BP17-pölkkyjä alkanee siis ilmestyä etenevissä määrin erityisesti pohjavesialueiden läpi kulkeville rataosuuksille. Onko BP17-pölkyllä muita etuja puuratapölkkyyn nähden? Nostaako esim. BP17-pölkkyjen puupölkkyjä suurempi paino sorastetun radan kykyä vastustaa hellekäyriä? |
||||
|
10.08.2021 17:28 | Kari Haapakangas | ||
| Onko toisella puolen teksti på svenska, vai onko yksityinen voinut olla piittaamatta kaksikielisyydestä? | ||||
|
10.08.2021 17:27 | Pietu Tuovinen | ||
| Ahaa, katottiinkin että joku muukin oli samassa paikassa kuvaamassa | ||||
|
10.08.2021 16:42 | Jarno Korhonen | ||
| Nähtävästi tulli valvomassa junan saapumista. Tehdäänköhän tuo jokaiselle saapuvalle junalle? | ||||
|
|
10.08.2021 16:31 | Simo Toikkanen | ||
| BP17-pölkky on materiaaliltaan tavanomainen betonipölkky. Puuratapölkkyä vastaavat jousto-ominaisuudet on toteutettu sopivasti valitulla välilevymateriaalilla kiskon ja pölkyn välissä. | ||||
|
10.08.2021 15:42 | Pekka V. Puhakka | ||
| Rata on alun alkaen rakennettu tuolta nykyiseltä sähköasemalta n. 4 km luoteeseen sijaitsevaa Kalkkimaan kalkkikivilouhosta varten, jonne asti ratalinja pisimmillään ulottui. Loppuaikoinaan rata päättyi tuolle sähköasemalle. | ||||
|
|
10.08.2021 15:40 | Hannu Peltola | ||
| Olli, totta! Ihan unohdin, että joskus oli aika, jolloin asiakkailla oli omia vaunuja, joilla kuljettaa tavaraa. Suomen pään kustannukset koostuivat ainoastaan vaunun vedosta Haaparantaan, jolloin tämä on voinut aidosti olla kilpailukykyinen vaihtoehto ulkoiselle rekalle. | ||||
|
10.08.2021 15:33 | John Lindroth | ||
| Tuukka,message understood! | ||||
|
|
10.08.2021 15:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| John, 1009:n kohdalla on pyritty vaikuttamaan neutraalilla sovitteluhenkisellä lähestymistavalla noin kymmenen vuoden ajan. Vaaratilanteet ovat seuranneet toisiaan. Kun vaaratilanteista on puhuttu ääneen neutraaliin sävyyn, mainitsematta että kyseisellä operaattorilla ne ovat normaalitila, vastauksena on ollut hyökkäävää syyttelyä ajojahdista. HVM reagoi rautateillä täysin arkipäiväiseen turvallisuusasioista keskustelemiseen pyrkimällä vaimentamaan keskustelua, kun jokainen muu operaattori pohtisi vastaavassa tilanteessa, miten ongelma vältetään vastaisuudessa. Tässä on ihan konkreettisista ihmishengistä kyse. | ||||
|
|
10.08.2021 15:05 | Ossi Rosten | ||
| Äkkinäisesti katsottuna tuo ois ihan pelkästään muuntajan kuljetusta varten aikanaan rakennettu? | ||||
|
|
10.08.2021 14:36 | John Lindroth | ||
| Tuo pyörivä ikkuna oli aikoinaan Hr1 veturissa nro 1004. | ||||
|
|
10.08.2021 14:06 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässähän on kyseessä asiakkaan oma vaunu, joten perusteeksi kuljetusketjulle ei käy vain VR:n kuormahinnoittelu. Historiikeista varmasti kävisi ilmi, millainen kuljetushinnoittelu on ollut käytäntönä tuolloin yksityisvaunuille. Typpi Oy:n näkökulmasta tässä on hyödynnetty olemassa olevaa (ja itsensä maksanutta) omaisuutta, jolloin tämän kuljeruksen kustannus verrattuna alihankkijan taksoihin on varmaan ollut edullinen. | ||||
|
|
10.08.2021 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Minä olin 1971 vasta sellainen puolikkaan hobitin mittainen, enkä oikein osaa ottaa kantaa liike-elämään ja säätelyyn 1970-luvulla. Kemikaalirekkoja kuitenkin jo oli tuolloin, mm. Viinikka kuljetti Sisuillaan erilaisia myrkkyjä. Oliko kemikaalien kuljetuksessa säännöksiä, jotka käytännössä estivät maan rajat ylittävät rekkakuljetukset? Oliko VR:n ja SJ:n rahtihinnoittelu tuolloin kustannusperusteista? Jos ei, hinta saattoi olla tällaisessa kuljetuksessa yllättävänkin edullinen verrattuna kaupallisesti toimivaan rekkayhtiöön. | ||||
|
10.08.2021 13:50 | John Lindroth | ||
| Hyvä kustannuskeskustelua ja pohdintaa! | ||||
|
10.08.2021 13:29 | John Lindroth | ||
| Hv1 nro 560 oli kuvanottohetkellä Turun kirjoilla. | ||||
|
|
10.08.2021 13:11 | John Lindroth | ||
| Jorma,olen tietenkin samaa mieltä että Museoliikenteen YYA on ehdottomasti kannatettavaa,siitä olisi hyötyä kaikille osapuolille.Mielestäni turvallisuuskeskustelu on kannatettavaa olen omaksunut neutraalin ja sovitteluhenkisen lähestymistavan johon ei kuulu jonkun yksittäisen toimijan stigmatisointi. Ruotsissa osataan kohteliassävyinen diskuteeraus! | ||||
|
|
10.08.2021 12:59 | Juhana Nordlund | ||
| Noita on siellä täällä. Itse taisin havaita vastaavia Porin radalta joskus nelisenkymmentä vuotta sitten (siinä vaiheessa siis kiinnitin asiaan huomiota, sillat ovat vanhempia - samoin varhaisimmat matkustuskokemukseni). Minäkin arvelen, että ratkaisuun on päädytty taloudellis-tuotannollisista syistä. Selkeä ja yksinkertainen rakenne, helppo tehdä ja kustannustehokas. Estetiikka ei ole ollut ykköskriteeri. | ||||
|
|
10.08.2021 12:47 | Petri Sallinen | ||
| Täältä huttua raideliikenteen valvonnasta. https://www.traficom.fi/fi/liikenne/raideliikenne/raideliikenteen-valvonta |
||||
|
|
10.08.2021 12:36 | Timo Salo | ||
| Asiasta rautateiden kohdalla mitään ymmärtämättä, eikö olisi joku "taho" joka voisi esim. sakottaa yritystä/kuljettajaa??? Tuntuu ulkopuolisesta pöyristyttävältä, jos tuollainen "ajotyyli" saa jatkua... Onko näistä "möhläilyistä" virallista näyttöä? Nykyään sitä tarvitaan!!! (Vai tarvitaanko se povaamanne "onnettomuus", ennenkun jotain sanktioita tapahtuu? Sana onnettomuus menettää alkuperäisen merkityksensä, jos hölmöily on tahallista!) | ||||
|
|
10.08.2021 12:36 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Voi johtua myös siitä että tekemällä kapeampi silta vinosti tien yli sen jännepituus on pidempi kuin kohtisuoran sillan. Eli kohtisuora mutta leveämpi silta voi mahdollisesti olla rakenteellisesti yksinkertaisempi ja siten halvempi, vaikka sillankannelle jääkin hyödyntämätöntä hukkatilaa. On jopa mahdollista että silta on rakennettu vakioelementeistä jotka on mitoitettu juuri tuollaisen kaksikaistaisen tien ylittämiseen. Tai käytetty valamiseen kestomuotteja samoilla mitoituksilla. Enhän minä näistä tosin tiedä, kunhan arvailen. Mutta samanlainen ratkaisu on myös rantaradalla Kehä 2:n ylittävällä sillalla Keran ja Kauniaisten välissä. |
||||
|
|
10.08.2021 11:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuonna 1971 elettiin erilaisessa maailmassa. Tankkirekkoja ei ollut tai ne olivat kalliimpi tapa kuljettaa. Toisaalta Suomi ja Ruotsi olivat omavaraisia kemian teollisuuden osalta, oli harvinaista että näitä aineita olisi tarvinnut kuljettaa rajojen yli. | ||||
|
|
10.08.2021 11:40 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on kyllä hieno, mutta kyllä kuljetusketju on ollut erikoinen jo 1970-luvulla! Oulusta Haaparantaan on noin 130 kilometriä ja ilmeisesti Haaparannassa on toteutettu siirtokuormaus ruotsalaiseen säiliövaunuun. Eikö jo 1970-luvulla olisi ollut edullisempaa, joustavampaa ja nopeampaa ajaa tankkirekka tai pari Oulusta suoraan loppukäyttäjälle yksittäisen vaunun liikuttelun ja siirtokuormauksen sijasta? | ||||
|
|
10.08.2021 11:34 | Hannu Peltola | ||
| Mikä rata tässä on ollut ja milloin? | ||||
|
|
10.08.2021 11:02 | Onni Sarome | ||
| Siellä toisella puolella kuvaamassa olin minä | ||||
|
|
10.08.2021 10:41 | Ossi Rosten | ||
| Voisiko olla mitään tekemistä sillä että tuo suora kohtauskulma tiehen nähden estää mahdoolisen ylikorkean kuljetuksen ajautumisen vastaantulevalle kaistalle? Näin juurikin tämän kuvassa olevan sillan ali kulkiessa miettiny tuota... | ||||
|
10.08.2021 10:17 | Teppo Niemi | ||
| Eikö ole? Kyllä viime sykynä löytyi, etenkin Misin päästä, mutta myös muualtakin. Ja tuo tie kait on jopa vanhempi kuin rautatie? Ratahan on kulkenut Raajärveltä Misiin päin katsottuna tien vasemmalla puolella. Nykyisinhän tie ylittää Päiväjoen rautatiesiltaa pitkin. Mutta millainen ratkaisu siinä on ollut aikoinaan? Ja mistä tuo silta on tuotu tuolle radalle. Siltahan on 12 m levysilta joka on tehty vuoden 1944 jälkeen. |
||||
|
|
10.08.2021 10:04 | Kari Haapakangas | ||
| Ajoin tuosta ali kesälomalla, ja kyllähän siinä jäi vähän ihmettelemään, että minkä ali minä oikein ajoin? Kuutostiellä Kinnarniemellä on itse asiassa samanlainen, mutta siinä maantie kulkee rautatien yli. Onko kenelläkään selitystä näille siltaratkaisuille? |
||||
|
|
10.08.2021 09:57 | Hannu Peltola | ||
| Olen viime viikonlopun osalta täysin toisen käden tietojen varassa, mutta jos tiedot pitävät paikkansa, lista on surullinen: - 1009:ssä oli teknisiä ongelmia. Tämä on normaalia museohöyrykalustossa ja ilmeisesti nämä ongelmat hoituivat kurantisti kuntoon. - vaunukalustossa oli jarruongelmia, mutta näiden osalta ilmeisesti myöhästymisen syynä ilmoitettiin matkustajasta johtuva toiminta. Tässä on ilmeisesti selkeästi välitetty väärää tietoa. - ilmeisesti sunnuntaina 8.8. 1009 oli ajanut jälleen punaisia päin. Jos tieto pitää paikkansa, siinä oli jälleen yksi kerta liikaa! Vastaavia on tapahtunut 1009:llä liiankin usein ja tosiaan yksikin kerta on liikaa. Keskusteluihin on jällleen noussut Uudenkylän junakohtaus Allegron kanssa 2013 ja tuota tapahtumaa olin itse sattumalta kuvaamassa. Tuolloin oli ainoastaan hyvää tuuria, ettei tapahtunut täyttä katastrofia. Vastaavia tapahtumia tuntuu tapahtuvan Höyryveturimatkoilla tämän tästä ja se ei johdu muusta kuin leväperäisestä turvallisuuskulttuurista. Tällä menolla ei ole kuin ajan kysymys, milloin tapahtuu paha onnettomuus. |
||||
|
10.08.2021 09:35 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllähän sinne sellainen tulee. | ||||
|
|
10.08.2021 09:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onpa hieno vaunu! Erityisesti huomion kiinnittää maalarin oma kädenjälki prosenttimerkissä ja työturvallisuden nimissä parannetut tikkaat ja säiliön päällä oleva työtaso. | ||||
|
|
10.08.2021 09:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuleeko asematunneliin raitiovaunun pysäkki? | ||||
|
|
10.08.2021 09:20 | Simo Virtanen | ||
| Puhumattakaan siitä kun asematunnelin peruskorjaus valmistuu ja sieltä pääsee suoraan juniin. | ||||
|
|
10.08.2021 09:05 | Petri Sallinen | ||
| Onko suomalainen rautatieliikenteen turvallisuuden takaava järjestelmä ylipäätään toimiva, jos valvonta ei kykene saamaan yhden marginaalisen toimijan käyttäytymistä kuriin? Perustuuko liikenteen turvaava toiminta kuitenkin enemmän raideammattilaisten korkeaan työmoraaliin ja operaattoreiden omiin käytäntöihin kuin valvonnan toimivuuteen? Entä jos joku muu ammattimaisesti toimiva operaattori päättäisi käyttäytyä samalla tavalla kuin keskustelun kohteena oleva museoliikenneoperaattori? Harrastajat ja puutteet tiedostava suuri yleisö voivat ainakin äänestää jaloillaan: ei käytetä leväperäisesti toimivan operaattorin palveluita, ei kuvata operaattorin liikennettä eikä julkaista kuvia operaattorin junista. Näin on toimittu esimerkiksi Englannissa ja englantilainen harrastemedia jopa kehottaa aktiivisesti boikotoimaan, mikäli puutteita on havaittu. |
||||
|
10.08.2021 08:38 | Tuomas Pätäri | ||
| Hieno on, maisema on mahtava! Sattumaakin lähes on ollut tarjolla, sillä minulla oli tarkoitus kuvata juuri tämä juna kuvan alareunan alla olevalta entiseltä tasurilta. Tai, ainakin oli tarkitus käydä katsomassa, saako siitä (maan päältä) sommiteltua pienintäkään järvinäkymää junan viereen metsätaimikon yli. Perjantain 5378 kuitenkin peruttiin, joten menin sitten lauantaina perjantaille suunnitellulle kuvauspaikalle. |
||||
|
|
10.08.2021 07:24 | Lauri Rantala | ||
| Ratikka1 tulee Taysille lähemmäs sairaalaa ja yhteys sekä linja-autoasemalta että rautatieasemalta parani. | ||||
|
|
10.08.2021 07:11 | Juhana Nordlund | ||
| Totta, voisi se olla parempikin. Kävelymatka Sorin aukion pysäkiltä kaukobusseille on kuitenkin paljon lyhyempi kuin jostain Koskipuistosta. Oman käsitykseni mukaan yhteys Tampereen linja-autoasemalta yliopistolliseen sairaalaan kuitenkin parani raitiolinjan tulon myötä. Sairaalan päässä aiempi bussilinja 1 jäi aika kauas, vaikka linja-autoaseman kohdalla se tuli sunnilleen yhtä lähelle kuin ratikka. | ||||
|
|
10.08.2021 07:05 | Lauri Rantala | ||
| en nyt sanoisi yhteyttä matkahuoltoon kovin käteväksi, kun välillä on kahdet liikennevalot. | ||||
|
10.08.2021 03:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja polkupyörän satulan takaosassa olevassa metallikilvessä luki "Lepper". Tuota peiliä näki aikoinaan aika laajalti: busseissakin, Lättähatuissa, Porkkanoissa ja myös Huru12:ssa nyt ainakin. Kampiasetinlaitteessa on näköjään kolmannen siiven kytkinkammet poistettu ja aukot peitetty. Kukkalaatikkokukkaset olivat peräisin VR:n keskuspuutarhalta Nuppulinnasta. Haapamäellä aikoinaan toimi Ritva-niminen rouva kukkien hoitajattarena Haapamäen ympäristön asemilla. Sivuammattina Ritvalla oli Vilppulan seurakuntatalon keittäjä. Tuo polkupyörän takakurakaaren valkoisen osan pituus oli tieliikenneasetuksessa määrätty 20 cm:ksi. |
||||
|
10.08.2021 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cadillac 1959:n siipikulttuurin jäljet näkyivät myös Mosse Elitessä. Sittemminhän siivet hävisivät. Myös konservatiivis - innovatorinen Mersu liittyi siipivillitykseen 1950 - 1960 - lukujen taitteessa mallissa 220SE ja myös 300SE:ssä (Heckflosse tai Fintail). |
||||
|
10.08.2021 01:57 | Tauno Hermola | ||
| Kolme Transpointin Dodgea, tosin Dodget kuvassa vähän taka-alalla https://vaunut.org/kuva/38067 | ||||
|
10.08.2021 01:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos muuten kiinnostaa, niin tämä kuva on otettu tuon Viherahon videon hetkellä 0.40, eli 3 min 5 s ennen Allegron kaartamista paikalle. Ja tässä tapauksessa matkustajanvaihto oli päättynyt 2 min 10 s ennen Allegron tuloa siten, että tuo oli viimeinen hetki jona kiskoilla joku vielä liikkui. Sinänsä olisi ollut ihan mahdollista, että joku olisi keksinyt viime hetkellä esim. käydä ulkona nappaamassa valokuvan junasta, ja jäänyt sitten toisen junan alle. Nyt niin ei onneksi sattunut käymään. Matkustajien tiedon mukaan kyseessä oli matkustajapalvelullinen pysähdys, ja silloin tietysti koko pysähdyksen ajan on mahdollista turvallisesti liikkua junalta laiturille tai toisin päin. Ja tuo junahan matkustajilleen tunnetusti tuuttaa ennen liikkelle lähtöään, eli tuuttaukseen asti on periaatteessa mahdollista norkoilla junan ulkopuolella, kun hitaasti liikkuvaan junaan on vielä melko vaivatonta hypätä kyytiin. Tai kyydistä pois. | ||||
|
|
10.08.2021 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| John, olen ymmärtänyt, että museoliikennöitsijöillä on keskenään jkn "YYA-sopimus" - autetaan toisen ongelmissa, vaihdetaan mahd. vara-osia jne. Yksi toimija toimii täysin omien "sääntöjensä" mukaan - käy hankkimassa tarvitsemiaan vara-osia luvatta muiden kalustosta - liikennöi Jt:n rajamailla, yleensä väärällä puolen. Sattuu virheitä, joihin traficom ei uskalla (?) puuttua jne. - tapauksia on lukuisia. Toiset saavat pelätä tämän toimijan töppäilyistä tulevia rajoittavia toimenpiteitä heidänkin liikennöinilleen. Yhteisymmärrystä on suurimman osan kesken. | ||||
|
10.08.2021 00:17 | Heikki Jalonen | ||
| Volovo on F85. Sini-valkoinen väritys ja korkealaitainen kappaletavaralava viittaavat vankasti paikallisen S-osuuskaupan kalustoon. Kaksipyöräisessä on kromatut kurasuojat ja aika kauas taakse ulottuva tarakka. Viittaisi enemmän japanilaiseen suuntaan, jotenkin tulee mieleen aikanaan niin suosittu Suzuki A95. |
||||
|
|
10.08.2021 00:07 | Heikki Jalonen | ||
| Polkupyörä on vähän oudon oloinen, jotain 1950-70 lukujen kombinaatiota: takarapakaari on vanhaan tapaan kippurakärkinen valkopäinen, ketjusuoja säleikkömallia, pumppu satulaputken takaisessa pitimessä. Mutta vanteissa on uusiaikaiset heijastimet ja seisontatuki peräti moderni alumiininen Esge. Varmaan jonkun ratavaltion miehen huolella pidetty ja ajantasaistettu luottopeli. Juorupeili on melko varmaan Valmet-tuote, olisiko jostain Dm4-kaudelta? Huomannette myös ikkunoiden alla kukoistavat kukkalaatikot. Kovin oli alitehokasta vielä tuo aika, kun moisia ehdittiin puuhailla eikä osattu fokusoitua ydinliiketoimintohin... |
||||
|
|
09.08.2021 23:54 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo menneet ajat, menneiden aikojen ajopeleineen... Moskvits 408, meillä nimellä Elite 1300 esiintynyt oli singeli-pyöreälamppuisena tarjolla melko lyhyen aikaa, noin 1964...67. Sittemmin sitä terästettiin, lyhtyjä lisättiin ja myöhemmin kulmikoitiin, moottoriinkin tuli lisää tilavuutta. Liikenteen karua arkea aikanaan. Mutta, milloinkas tuli viimeksi Mosse vastaan Suomen tiestöllä? | ||||
|
09.08.2021 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Hitsi viekööt, se on kyllä ERITTÄIN pienellä! Tässä esimerkki yhdestä Destian koneesta: https://flic.kr/p/2mgiAo1 | ||||
|
09.08.2021 22:45 | Simo Virtanen | ||
| Urakiskot ovat edelleen peräisin Luxemburgista, joka on vähintään mielenkiintoinen fakta. Äkkiseltään ei uskoisi niin kalliin työvoiman maasta tuotavan ainakaan ratakiskoa. Toki se on ikivanhaa ruostevyöhykettä, että perinteitä sillä saralla tietysti on. | ||||
|
|
09.08.2021 22:29 | Simo Virtanen | ||
| Erittäin hieno kuva Ovelta ovelle Dodgesta. Muinoin niin tavanomainen näky jokaisella asemalla, että harva raaski filmiä niihin tuhlata. Nyt kuvia ei löydy oikein mistään, ei vorgista eikä muualtakaan. | ||||
|
|
09.08.2021 21:27 | John Lindroth | ||
| Ja tuloopastin näyttää aja! | ||||