Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.08.2021 23:18 | Heikki Jalonen | ||
| Öljylampun öljynkulutus riippuu erittäin paljon siitä, kuinka korkealle (=isolle liekille) lamppu on säädetty, hoitajansa taidosta riippuen. Pieni liekki palaa siististi, säästää öljyä, liekki ei silloin yllä liekkilasin kuristuskohdan ohi eikä lyhty ylikuumene. Noissa VR-lampuissa ei olllut käytössä liekinlevitintä, joten liekin muodosta vastaa vain itse liekkilasi, sen kuristuskohta siis. Liekkilasi ei ole "päärynä" vaan hoikka lieriömallinen. Liian iso liekki savuttaa ja sotkee, käytännössä muuttaa öljyä noeksi. Oikein ylisuuri liekki antaa liekkilasin päähän "ketunhännän", valaisun kannalta aivan hyödyttömän, mutta palovaaralle suotuisan... Omalla mökkipihallani on juurikin tuollainen vaihdelyhty, antamassa (1) tunnelmavaloa ja (2) ajo-ohjetta pihapuun kiertoon (vastapäivään = vastavaihde oikealle). Asiallisen kokoisella liekillä säiliöllinen riittää noin 24 tunnin yhtäjaksoiseen palamiseen, siis noin kahdeksi talviyöksi. Valoisan ajaksi sammutettuna, tietenkin. Tuollaisen vaihdelyhdyn polttimen säiliön tilavuus on noin 1,25 litraa (säiliön koko on 200x125x50, juottamalla koottu kantikas peltisäiliö). On ilmeistä, että säiliö oli mitoitettu "hoito kerran vuorokaudessa ja vähän varaa" -säännöllä. Siis tankkaus, tarkastus ja sytytys joka ilta hämärän tullessa. Ja jos asemapäällikkö oli tileistään tarkka, niin sammutus heti aamun valjettua. Säästetyt öljytipat olivat liikennepaikan suotuisan talouden perusta. Tietenkin huolellisesti lyhyiksi käytettyjen lyijykynien ja taivuttamalla korjattujen paperiliittimien ohella... |
||||
|
06.08.2021 23:13 | Simo Virtanen | ||
| Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki on noussut selkeästi Suomen toiseksi monipuolisemmaksi kiskoliikennekaupungiksi. Aika hienoa! | ||||
|
06.08.2021 22:00 | John Lindroth | ||
| Kiitokset Seijalle hienosta dokumentista! Näitä me arvostamme! | ||||
|
06.08.2021 21:57 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan kuitenkin kesään 1962 asti auton saatavuus oli kaikkein suurin kysymys. | ||||
|
06.08.2021 21:23 | Timo Salo | ||
| Jaaha, Oulan ns. napakymppikuva tuli markkinoille... | ||||
|
06.08.2021 20:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Englannissa on onnistuneesti torpattu joitain sähköistyshankkeita ihan sillä perusteella, että raskas infra pilaa maisemaa. :) | ||||
|
|
06.08.2021 20:44 | Timo Salo | ||
| Teletötterö tekee "kaikesta" niin rumaa! | ||||
|
|
06.08.2021 20:35 | |||
| Hiukan aiheen erikoisuudesta ohi - mutta melkoisen "ruljanssin" nuo junat tarvitsevat liikkuakseen - jos katsoo vain tuota kuvan yläosaa (ja miksei alareunaakin) ... ei tuo maisemallisesti kovin kaunista ole. | ||||
|
06.08.2021 20:33 | Timo Mattila | ||
| Iltapesu teki ihmeitä. | ||||
|
06.08.2021 20:03 | Juhana Nordlund | ||
| Eikä mikä tahansa Ruotsinlaiva, vaan 2749 tai sitä suurempinumeroinen. | ||||
|
|
06.08.2021 20:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pinta on vain puunattu puhtaaksi. | ||||
|
|
06.08.2021 19:57 | Mikko Herpman | ||
| Aika vanha maali... Mutta ah sisäsäilytys auttaa ja säästää. | ||||
|
|
06.08.2021 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi on joka tapauksessa "Ruotsinlaiva". | ||||
|
06.08.2021 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Riston kanssa samalla raiteella seisomassa Eiab-vaunuja? Lättähattu-kirjan mukaan joitakin Eiab:tä poistettiin liikenteestä toukokuussa 1972 ja hylkäys koitti marraskuussa 1976. Itse näin Riihimäellä noin 1976 tienoilla seisomassa olleita Eiab:tä nipussa. Valitettavasti tuon aikaiset muistiinpanoni on nyt Rautatiemuseolla, halukkaat voisivat mennä penkomaan punakantista A5-kokoista mappia. |
||||
|
|
06.08.2021 19:31 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Voi jestas, että on komeassa uudessa maalissa! | ||||
|
|
06.08.2021 19:02 | Timo Salo | ||
| Mahtasko photoshopilla (tai GIMP:illä) saada aikaiseksi samanlaisen "vanhan" vaikutelman? Kiva kuva! | ||||
|
|
06.08.2021 18:45 | Aapo Niemelä | ||
| Näyttää erittäin hyvältä! Pehmeä terävyys ja hieman vääristyneet värit tekevät tähän aivan omanlaisen tuntuman. | ||||
|
06.08.2021 18:07 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tnk4:n numeroa metsästin.. Olikohan kyseessä 982? Tunnistetiedot muista kuvista viittaisivat 982:teen. | ||||
|
|
06.08.2021 17:20 | |||
| Seija Aarto, jonka perhealbumista kuva on, kommentoi kommentteja: "Hei, en vielä pääse kommentoimaan, mutta tätä kautta kommentti. Se veturikuva on varmaan viimeistään kesän kynnyksellä 1947, koska isäni vaihtoi sitten työpaikan Helsingin asemalle, ja perhe muutti isän mukana Huutokoskelta Helsinkiin. Yksi pointti vielä kuvaan: Isäni pääpaikka oli junanlähettäjänä Maavedellä äitini kertoman mukaan. Hän kulki junalla Huutokoskelta Maavedelle. Onko kuvassa Huutokosken maisemaa vai Maavettä? Veturin taustalla maisemaa näkyy vähän. Se asetinlaitekoppi Huutokoskella on kyllä lokalisoitu oikein." |
||||
|
06.08.2021 17:10 | Jorma Rauhala | ||
| Asematalon ja vasemman pikkuhuoneen välisen "kolmen elementin" seinän takana ei ole mitään, sehän on vain kulissiaita. Antaa asemalle enemmän mahtipontisuutta kylläkin. | ||||
|
|
06.08.2021 16:29 | Petri Nummijoki | ||
| Molempia on esiintynyt mutta luulisin, että panetuissa lähteissä Jumbo on yleisempi muoto ja Jumpo taas esiintyy lähinnä vapaassa keskustelussa, kuten täällä. | ||||
|
|
06.08.2021 15:34 | Timo Salo | ||
| Korkea-arvoisen raadin keskustelun tuloksen loppupäätelmänä voinen todeta, että molemmat on oikein ja "virallista" sanaa ei ole? | ||||
|
06.08.2021 15:24 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Kuvassa taitaa olla kaurapelto ja juolavehnät. | ||||
|
06.08.2021 14:47 | Lari Åhman | ||
| Hienoja dokumenttikuvia on Tapio taas laittanut nähtäville. Kiukaisista on paljon hienoja kuvia, mutta tämän nähtyäni silmiini välähti samoin tein tämä talvinen versio noin 34 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/10366 | ||||
|
|
06.08.2021 14:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä varmaan ainakin Kauttualta Säkylään työnnettäisiin radio-ohjauksella. Kiukainen-Kauttua voisi olla vähän turhan pitkä matka työntää. Sillä vältettäisiin veturien ympäriajot kokonaan. Erkanemisvaihdetta ei enää ole ja rata on muutenkin monin paikoin ajokelvoton, joten tämä on pelkkää filosofista pohdintaa. | ||||
|
|
06.08.2021 14:11 | Jouni Hytönen | ||
| Sokerijuurikasjunat tulivat Tampereen suunnasta ja veturit joutuivat kiertämään vaunut sekä täällä Kiukaisissa että Kauttualla molempiin suuntiin. Joskushan oli Dv15/16-vetoinen jakelu- ja keräilyjunapari Pori-Rauma-Pori, olisiko se sitten käynyt Kauttualla muuten vaunuja viemässä? | ||||
|
|
06.08.2021 13:16 | Mikko Herpman | ||
| Miten pitkään tuo öljylamppu paloi lyhdyssä yhdellä "tankilla". Kesti varmaan ainakin yhden yön? | ||||
|
06.08.2021 12:35 | Miro Hagelberg | ||
| Kuvasta pystyy aistimaan kauniin suomalaisen kesäillan. Sikäli historiallinenkin kuva että seisake palveli viimeistä kesäänsä, kun se lakkautettiin nähtävästi 27.5.1990. Seisakkeen vieressä oleva tasoristeys säilyi vuoteen 2005, jolloin se korvattiin ylikulkusillalla. | ||||
|
|
06.08.2021 12:30 | Heikki Jalonen | ||
| Oikein Esa muistelet. Googlaapa "VW 1303". Sen takalyhtyjä kuvattiin sanalla "norsunkorva". | ||||
|
|
06.08.2021 12:28 | Heikki Jalonen | ||
| Öljylamppu on, 10 linjan vakiomallia. Sähkövalon vaatimat kaapeloinnit eivät varmasti mahtuneet vähäliikenteisen ratapihan niukkoihin investointeihin. | ||||
|
|
06.08.2021 12:00 | Hannu Peltola | ||
| Ilmeisesti aikanaan lähes joka maassa jokin suurempi veturi on tunnettu Jumbona, tässä skotlantilainen esimerkki: https://vaunut.org/kuva/134775?s=1 | ||||
|
06.08.2021 11:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana, upea kerta kaikkiaan! | ||||
|
06.08.2021 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan väliseinään väkerretty kurkistusaukko? En ihmettelisi... | ||||
|
|
06.08.2021 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaihteen lyhdyssä on öljylamppu, mikäli oikein n e ä n. | ||||
|
|
06.08.2021 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nopeusmerkissä oleva lisämerkintä kertoo, että sn 35 koskee Sr12-sarjaa, eli nykyisin "Ruotsinlaiva"-nimellä tunnettua 27XX-numeroista Dv12:aa. | ||||
|
|
06.08.2021 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, Jumboja tunnettiin muuallakin. Tällä nimellä kutsuttiin saksalaista BR44 - sarjan raskasta tavarajunaveturia. | ||||
|
06.08.2021 11:31 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, nyt autoja oli helppo jatkotunnistaa! Sinisen auton osalta olen samaa mieltä, malli sopii hyvin Pontiac GTO 1967:ään. Sininen Opel on ilmeisesti Opel Rekord series B vuosilta 1965-1966. Hetken jo mietin, että siinä olisi aavistuksen eksoottisempi Chevrolet Corvair ("Turvaton kaikilla nopeuksilla"). Etummainen auto jäi minulla täysin vieraaksi, mutta nyt on helppo yhtyä Esan tunnistukseen: hyvin '60 voorttimaiset siivet siinä tosiaan on! |
||||
|
|
06.08.2021 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Wau Esa! Sait aikataulutettua kuvan hyvinkin tarkasti: kuva on siis todennäköisimmin vuosien 1948 (veturin sijoituspaikka) ja 1950 (virkalakki) väliseltä ajalta. | ||||
|
|
06.08.2021 10:36 | Hannu Peltola | ||
| Minulle oli uusi asia, että Kiukaisissa oli näinkin iso ratapiha aikanaan. Oliko Kauttuan radalle kolmioraidetta, vai tapahtuiko kaikki liikenne Rauman suunnasta? | ||||
|
|
06.08.2021 10:27 | Hannu Peltola | ||
| Tässä pääsee suomalaiset murteet näyttämään kyntensä! Kai kieliopillisesti oikea ilmaus olisi Jumbo, jos lempinimillä koskaan on oikeaa kirjoitusasua. Tämä on vähän sama, kuin Eskolan Metsäradan Nelonen, jonka "virallinen" lempinimi oli Franco, joka kansan suussa vääntyi Rankoksi. Tai hyvän ystäväni asuinpaikka Sydän-Savossa: Näädänmaa oli savolaisille vaikea ja jopa paikan viralliseksi nimeksi muuntui Näätänmaa. | ||||
|
|
06.08.2021 09:40 | Timo Salo | ||
| Oikea lättähattujen kokoontumisajo! Tuosta tulikin mieleen, että menee sunnuntaina kuvailemaan tuota tulevaa lättä-ajoa! (Tampere-Vammala-Tampere) | ||||
|
|
06.08.2021 09:20 | Timo Salo | ||
| Tämä EI OLE kieliopillinen ihmettely, vaan oikea (?) nimi on hakusessa! Eli onko tuo nyt JumPo, vai JumBo? Google ainakin tykkää näyttää kuvia Jumbosta... (vaikka hakisikin kuvia nimellä pikku-Jumpo) | ||||
|
|
06.08.2021 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jumpo 725:ssä on näköjään kaasuvalot, halkopiippu ja vasemman puskinlyhdyn takana olen erottavinani Knorr-esilämmittimen pöntön. Virkalakin merkistä päätellen kuva on ennen vuotta 1950, jonkinlaisella varmuudella. Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan Knorr-esilämmittimet asennettiin Jumpoihin n:ot 685 - 741. Knorr-laitteet vaihdettiin Friedmann-poistohöyryimureihin vuosina 1952 - 1961. K3 (v:sta 1942 alkaen Tv1) 725 valmistui Tampellalta 1924 ja oli sijoitettuna Pieksämäelle 1948. Kymmentä vuotta myöhemmin se kuului Kouvolan vetureihin. 725 hylättiin joulukuussa 1967 ja romutettiin siitä parin vuoden päästä. Lähde ei kerro, muutettiinko Tv1 725:een sähkövalaistusta. |
||||
|
06.08.2021 03:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvät siipipyörämerkit lakeissa oli käytössä 1929 - 1950, jolloin uudel merkit ("tekohampaat") otettiin käyttöön. | ||||
|
06.08.2021 03:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, John! | ||||
|
06.08.2021 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Panu hyvä, siis Venäjän Itämeren laivasto sai turpiinsa Tsushimassa. Venäjällä oli siis Mustanmeren laivasto, Itämeren laivasto, sekä pienempiä osastoja suurilla joilla (Volga, Amur ja Dvina) sekä Kaspian merellä, Valkeallamerellä ja Vladivostokissa. Lähde: Jane's Fighting Ships of World War I (painos vuodelta 1990.) |
||||
|
|
06.08.2021 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs syy isompien asemarakennusten mahtavaan ulkonäköön oli se, kun haluttiin korostaa valtion mahtia paikallisille asukkaille. Uskoisin valtion käsitteenä olleen ihmisten ajatuksissa hiukan taka-alalla, elämä kun oli taistelua oman olemassaolon varmistamiseksi... | ||||
|
|
06.08.2021 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualan auto näyttää minun silmiini olevan chopattu farmari-Ford vuosimallia 1960, siis takasiipien muodon vuoksi. Myös keulan malli muistuttaa tästä kulmasta katsottuna kyseistä Hoppaa. Tuon vuoden farkku-Foortit kantoivat nimeä Country Squire tai Ranch, riippuen varustelutasosta. Mercury Colony Park se ei missään tapauksessa ole. '61 Ford taasen oli erinäköinen rakettitakavaloineen edellisvuotiseen verrattuna, Käkkylän edessä oleva sininen auto teetti vähän salapoliisihommia: tulee mieleen 1967 Pontiac GTO 2-ovinen Hardtop. Takaikkunan kuosi vähän hämäsi, samanlaista näki 1970-luvun alun Mercury Cougarissa, joka muuten ei sitten tähän täsmännyt. Pari Ooppeliakin näkyy kuvassa, taempi vissiin on Kadett. Kyllä, Hannu, Käkkylä se on, takasivuikkunan alla olevine ilmanottosimulaatioineen. Näkyypä taustalla olevan kaarevatuulilasinen Hitlerin kosto, alias kuplavolkkari. Lieneekö Koston takana Dodge Aspen? |
||||
|
|
06.08.2021 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fiat 500:n vasemmalla puolella näyttää olevan poikkaistu Porkkana tyypillisine ylimenosiltoineen. Muistelisin, että myöhempinä vuosina VW-kuplan takavalot suurenivat vielä tuostakin. |
||||
|
|
05.08.2021 23:15 | John Lindroth | ||
| Tuo on Harz Mallet (Arnold Jung) 1000mm veturit 995902-5903, alunperin niitä oli 12 rakennettiin vuosina 1897-1900 Se Sächsiche IVK on Meyer veturi 750mm, taasen se Wuerttenmbergiläinen 9963 on myös Mallet 750mm. Kaikki nuo ovat käytössä tänäkin päivänä eri radoilla. Malletit on käytossä Harz radalla varsinkin erikoisjunissa ja tilausjunissa. Eli niiden vetämiin juniin ei pääse normaaliliikenteessä! Näitä tilattiin aikoinaan etenkin niiden hyvien kaarreominaisuuksien takia. | ||||
|
|
05.08.2021 22:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joona: Kyllähän valaistus akuilla toimii tuollaisen 30 minuuttia ihan ongelmitta. Käytännön kokemus on käsittääkseni ollut, että jos juna jää matkalle sähköveturin hajotessa eikä vaunuihin tule veturista sähköä, noin kahden tunnin kohdalla alkaa tulla ikävät oltavat IC-vaunussa. Ja jos nyt sitten jotenkin tuo kääntöaika Haaparannassa on liian pitkä aika vaunujen akuille (vaikka esim. Kouvolassa sama kyllä ajoittain onnistuu), sitten pidettäköön vaunustoa kytkettynä aseman sähköihin sen kääntöajan verran. Se aika minkä ajaa Tornio-Haaparannan kaakkoislaidalta sen lounaislaidalle, ei kyllä oikeasti voi olla mikään ongelma akuille. Tai jos on, niin sitten akkujen vakavasta puuttellisuudesta pitäisi tehdä jonkinlainen turvallisuuspoikkeamailmoitus kyllä! | ||||