Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.08.2021 22:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joona: Kyllähän valaistus akuilla toimii tuollaisen 30 minuuttia ihan ongelmitta. Käytännön kokemus on käsittääkseni ollut, että jos juna jää matkalle sähköveturin hajotessa eikä vaunuihin tule veturista sähköä, noin kahden tunnin kohdalla alkaa tulla ikävät oltavat IC-vaunussa. Ja jos nyt sitten jotenkin tuo kääntöaika Haaparannassa on liian pitkä aika vaunujen akuille (vaikka esim. Kouvolassa sama kyllä ajoittain onnistuu), sitten pidettäköön vaunustoa kytkettynä aseman sähköihin sen kääntöajan verran. Se aika minkä ajaa Tornio-Haaparannan kaakkoislaidalta sen lounaislaidalle, ei kyllä oikeasti voi olla mikään ongelma akuille. Tai jos on, niin sitten akkujen vakavasta puuttellisuudesta pitäisi tehdä jonkinlainen turvallisuuspoikkeamailmoitus kyllä! | ||||
|
|
05.08.2021 22:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juhani: Juurikin noin. Se akku kestää merkittävästi pitemmän aikaa kuin välin Tornio–Haaparanta–Tornio ajamiseen tarvittavan ajan. Matka aika on jonkun 5 minuuttia, kääntöaika 25 min ja takaisin sähköjen alle taas 5 min. Tekee 35 min, jonka akut kyllä kestävät oivallisesti. Etenkin kun ilmastoinnin sammuttaminen 35 minuutiksi ei vaikuta käytännössä mitään mihinkään. Ja jos on jotain erityisempää jonka takia Haarapannassa jodutaan seisomaan ylimääräistä, niin sitten vaan kaapeli jonkun vaunun sieraimeen ja junan akkuja juottamaan. Ilmastoinninkin voi samalla kytkeä päälle sitten. | ||||
|
05.08.2021 22:23 | Jyrki Talvi | ||
| Kupla on 1300, 1200 ei ollut isoja takavaloja eikä mustaa nauhaa etu ja takapuskureissa. | ||||
|
05.08.2021 22:16 | Jani Järviluoto | ||
| Mukava oli tavata kuvauspaikalla! Yritin vielä kuvata junan toiseen kertaan joten valitettavasti ei ehtinyt pahemmin esittäytyä. | ||||
|
|
05.08.2021 21:53 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatie Tornioon (-1903) ja alkuosa Rovaniemelle johtaneesta rautatiestä (1903-) rakennettiin ja valmistui ensimmäisen sortokauden aikana Bobrikovin jyrkästä vastustuksesta huolimatta. Nikolai II yleensä hyväksyi vielä tällöin Valtiopäivien ja Senaatin sinnikkäät esitykset, joita myös silloinen ministerivaltiosihteeri von Plehve usein tuki Bobrikovin harmiksi. Tornioon ja sieltä edelleen Karunkiin pikaisesti jatkettu rautatie kuitenkin tuli 1914- Venäjän ainoaksi yhteydeksi länteen. Alkuosaltaan reitti kulki yksinomaan Kouvolan - Riihimäen - Seinäjoen kautta, koska Raudusta alkanut reitti ei ehtinyt valmistua. |
||||
|
|
05.08.2021 21:48 | Urpo Mustapää | ||
| https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/laurila-tornio-haaparanta Päätöstä toteutuksesta ei ilmeisesti ole tehty. |
||||
|
05.08.2021 21:31 | Kimmo Huhta | ||
| Tulee mieleen van Goghin loppuaikojen maalaus "Vehnäpelto ja korpit". | ||||
|
05.08.2021 21:24 | Erkki Nuutio | ||
| Huutokoski kuului Venäjän vuosikausien ajan vaatimaan, mutta rajallisten radanrakennus-voimavarojemme sopivasti viivästyttämään Raudun - Elisenvaaran - Savonlinnan - Pieksämäen ratayhteyteen, joka jatkui Pohjanlahden rannoille eri reittien kautta. Tärkein reiteistä oli Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan. Siellä olivat venäläisten (etenkin Bobrikovin ja Seynin mielestä) ruotsinmielisyytensä vuoksi epäilyttävimmät suomalaiset. Asemarakennuksen komeus on pääosin seuraus sen sotilaallisesti tärkeäksi katsotusta sijainnista. En tiedä miksi matalampi rakennusosa mainitaan alkuaan ruiskuhuoneeksi. On kuitenkin selvää että Venäjän armeijan suunnitelmissa pitkää rannikolle vievää reittiä varten oli asemia, joilla sotilasjunat kohtaisivat toisiaan ja joissa sotaväen ruoka- ja muu huolto tapahtuisi. |
||||
|
|
05.08.2021 21:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Haaparantaan asti on tarkoitus sähköistää Suomen järjestelmällä. | ||||
|
|
05.08.2021 20:49 | Erkki Nuutio | ||
| Ilman muuta Fiat 500 huolellisemman katselun tuloksena, juuri takapään muodon perusteella. | ||||
|
|
05.08.2021 20:39 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
05.08.2021 20:33 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti pilvitaivasta on maltettu mahduttaa mukavasti kuvaan. Junakin varsin komea...kyllä korkeat pisteet ansaitsee. | ||||
|
|
05.08.2021 20:32 | Juhani Pirttilahti | ||
| Noin kymmenen vaunun erä bulkkikontteja (konteissa luukut katossa!) on kulkenut näissä junissa ainakin jo parin kuukauden ajan. | ||||
|
|
05.08.2021 20:22 | Panu Breilin | ||
| Mitä Pohjanmaan (Oulun) radan ja Pietarin radan linjauksiin tulee, niin nehän eivät ole kokonaan silloisten laivatykkien kantaman ulkopuolella. Pohjanmaan rata kulkee hyvinkin lähellä merta Kokkolan seudulla sekä Pietarin rata taas Viipurissa ja Tyrisevän ja Rajajoen välillä. Kun Oulun radan linjauksesta päätettiin, niin siinä oli kilpailemassa kaksi toisistaan poikkeavaa näkökantaa. Toisaalta rannikkokeskeinen näkökanta mikä korosti rannikon tiheää asutusta ja yhteyttä merisatamiin ja toisaalta sisämaakeskeinen näkökanta joko korosti sisämaan elinvoiman kehittämistä, sisämaan metsävarojen parempaa hyödyntämistä, rannikkolaivaliikenteen kanssa kilpailemisen välttämistä ja halvempia rakennuskustannuksia (sisämaassa joet eivät ole yhtä leveitä eli siltojen rakennuskuluissa säästetään). Lopputulos oli kompromissi näiden kahden linjauksen välillä, eli Jepua–Kokkola-väli mennään rannikolla ja Kokkolasta pohjoiseen sisämaassa. Mitä Pietarin radan linjaukseen tulee, niin Venäjän armeija huolestui siitä tosissaan vasta 1905 Japania vastaan käydyn Tsushiman meritaistelun jälkeen jossa lähes koko Venäjän laivasto tuhoutui. Tämä johti sitten vaatimukseen uudesta kokonaan sisämaan kautta kulkevasta pääradasta Pietari–Elisenvaara–Vaasa, jota varten rakennettiin rataosuudet Pietari–Raasuli–Hiitola ja Savonlinna–Pieksämäki–Jyväskylä. Tätä rataa pitkin olisi voitu suorittaa joukkojen siirtoja Suomeen suojassa vihollisen laivastolta. |
||||
|
|
05.08.2021 20:14 | |||
| Uteliaisuudeltani en voi välttyä miettimästä, mitähän tuossa uloimman raiteen viereisessä valkoisessa kyltissä on mahtanut lukea. Ehkä "Raiteet loppuvat tähän!". | ||||
|
|
05.08.2021 20:07 | Teppo Niemi | ||
| Entäs agregattivaunut?? Ja eikös Haaparantankin ole suunniteltu Suomen järjestelmän sähköistystä...? | ||||
|
|
05.08.2021 19:54 | Eemil Liukkonen | ||
| Upea kuva! Mukavasti tuo lintuparvi lentää taustalla. | ||||
|
|
05.08.2021 19:45 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ei matkustajajunia ajeta eikä toivottavasti tullakaan ajamaan suunnitellusti ilman sähköä edes Haaparantaan. Jo ihan turvallisuudenkin vuoksi olisi suotavaa että vaunuissa esimerkiksi valaistus ja lämmitys toimisivat keskeytyksettä. | ||||
|
|
05.08.2021 19:26 | Heikki Jalonen | ||
| Ettei kuitenkin olisi Fiat 500? Paljon harvinaisempi kuin 600, mutta oli niitäkin. Takapellityksen muoto on vähän luiskamainen, toisin kuin 600:mallissa, jossa se oli tasaisen pyöräkkä. Myöskään 500 ja pikatie eivät oikeastaan edes kuulu samaan lauseeseen... Voisi myös spekuloida, että olisi ollut hyväkin sijoitus ostaa VW Typ2 Sonderbus joskus vuonna 1958 - ja pistää se tiiviisti jemmaan. Ja myyntiin, nyt kun niistä kiljutaan älyttömiä hintoja, kaikkein surkeimmastakin metsäraadon jämästä. Kastenvagenitkin ovat hinnoissa hirmuisissa. Paljonkohan Sotheby saisi puristettua huutoja mintistä yksilöstä? Mallien hintasuhteista: vuonna 1965 VW 1200 DeLuxe (Typ 1) maksoi 6500 mk. Vastaavasti, 8 hengen bussi (Typ2 mutta ei Sonderbus) maksoi 10755 mk vuonna 1964. Luksullinen Sonderbus maksoi (1965) 12500 mk. Kaikki olivat autoverollisia henkilöautoja. Verottoman pakettiauton (Kastenvagen tai lavamalli) hintaa noille vuosille en tähän löytänyt, mutta se lienee ollut luokkaa hieman alle 7000 mk. Tärkeätä on huomata mikä on verollinen ja mikä veroton auto, 1960-luvulla verotus oli Suomessa autoilun kysymys 1 ja A. Kaikki muu (kuten liikenneturvallisuus tai tiestön laatu) olivat sen rinnalla merkityksettömiä detaljeja... |
||||
|
05.08.2021 18:52 | Onni Tikkala | ||
| Kuvasin tämän myös; Sr1:t ovat 3106 ja 3042. | ||||
|
|
05.08.2021 18:46 | Heikki Jalonen | ||
| Sähköjä ei vielä ole, painovoimainen Autolux-petroolilamppu roikkuu tolpassaan. Lampun varjo kertoo, että aurinko paistaa kesäisissä korkeuksissa. Rakennukset ovat uusia, vielä hirsipinnalla. Vaakahirsirakenteeseen lautavuoraukset lyötiin aikaisintaan parin vuoden painumisen jälkeen. Myös piippujen pellitykset ovat vielä melko puhtaita, eivät ole ehtineet kovasti nokeentua. Siten voisin yhtyä Jukan arvioon, kesä 1915. |
||||
|
|
05.08.2021 17:53 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| 1914-1918. Kuva voisi olla melkolailla asemarakennuksen valmistumisen jälkeen. Ja koska liikennepaikka avattiin marraskuussa 1914 niin heitetään seuraava kesä eli 1915. | ||||
|
|
05.08.2021 16:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä se vaunun akku on viimeistään tunnin päästä tyhjä ja sittenhän oikein mikään ei toimi. Säännöllisen liikenteen harjoittaminen vaatii sen, että vaunut toimii ja palvelut pelaa. | ||||
|
05.08.2021 15:30 | |||
| Kiitos Markku, linkkikuvat varmistavat - asetinlaitekoppi Huutokoskella. | ||||
|
|
05.08.2021 15:12 | Markku Pesonen | ||
| Voisi olla Huutokosken itäpään asetinlaitekoppi. Vertaa vaikkapa näihin: https://vaunut.org/kuva/22580 ja https://vaunut.org/kuva/1483 | ||||
|
05.08.2021 15:09 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos Hannu selvennyksestä! Vielä riittää minulla opittavaa näistä, vaikka avaruus yms kiinnostanutkin jo pitkään. :) | ||||
|
|
05.08.2021 14:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joona: Ei kaadu, koska sähköttä ajettava matka on niin lyhyt, että se selvitään akuilla, ja Haaparannassa vieläpä voidaan pistää juna kiinni johtoon heti sen saavuttua, jos koetaan ovien avaamisen jotenkin vievän liikaa sähköä. Tuo muutama kilometri jouduttaisiin menemään ilman ilmastointia ja ehkä ilman mahdollisuutta vetää vessoja, mutta nuo nyt tuskin ovat mitään merkityksellisiä ongelmia? | ||||
|
|
05.08.2021 14:39 | Teppo Niemi | ||
| Vaihdekoju tai asetinlaiterakennus. | ||||
|
|
05.08.2021 14:29 | Vertti Kontinen | ||
| Veturi on kyllä maailmaa (tai siis Suomea) nähnyt ja maalipinta on sen mukainen. Näitä kulahtaneita löytyy 26- ja 27-sarjoista useita | ||||
|
|
05.08.2021 14:25 | Hannu Oinas | ||
| Kesäkomion tähdet muodostavat paljon jyrkemmän kolmion. Epäilyksen alaisia kuvan vasemman reunan tähtiin ovat vasemmalta lukien: Andromedan beeta, Pegasuksen delta (älköön sekoitettako erääseen tunnettuun virukseen), ja Pegasuksen beeta. Tunnelmallinen kuva, tummansininen taivas ja veturin värit saavat aikaan mukavan väriyhdistelmän. Nuo tähdistöt ovat olleet suunnilleen idässä ennen puolta yötä. Veturi näyttää eläneen täyttä elämää, lieneekö oikeasti noin kulunut vai johtuuko valaistuksen heijastuksista? | ||||
|
|
05.08.2021 13:24 | Hannu Peltola | ||
| Sivuhuomiona, eri maiden sotilasjohdot olivat varsin vainoharhaisia rautateiden sijoittamisessa 1800-luvulla. Muun muassa Venäjällä radat piti sijoittaa rannikolla laivatykin kantamaa kauemmas sisämaahan ja tämän vuoksi mm. Pohjanmaan rata ja Riihimäki-Pietari -rata kulkevat syvällä sisämaassa ohittaen tuolloiset rannikkokaupungit. Sama toteutui Ruotsissa Norra Stambananin osalta, se kulkee kaukana sisämaassa ja rannikon kaupunkeihin piti rakentaa useita erillisiä pistoja. | ||||
|
05.08.2021 13:15 | Hannu Peltola | ||
| Nämä etualan jenkit ovat niin kustomoituja, että niiden vuosimallia on hankala haarukoida (Esa & Heikki apuun?). Taaempana on kermankeltainen vuoden 1953 Käkkylä. | ||||
|
|
05.08.2021 12:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Yhtä hyvin kai Kolarin juna voisi käydä Haaparannassa ja vaihtaa kulkusuuntaa siellä. Mutta VR ei halua koska se antaisi vääriä viestejä että junalla voisi ihan oikeasti päästä jonnekin. Toinen ongelma on kai että JKV ja muut säännöllisen matkustajaliikenteen vaatimat turvalaitteet puuttuu sillalta ja vain tilausjunat ovat sallittuja. |
||||
|
|
05.08.2021 12:47 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tuo Vectron idea kaatuu siihen, että vaunut jäisivät silloin ilman sähköä. | ||||
|
|
05.08.2021 11:53 | Urpo Mustapää | ||
| Duoda, duoda, tuohon aikaan oli vielä hieman epäselvää kuinka pitkäikäinen Suomen vastaperustettu tasavalta tulisi olemaan joten päätöksiä tehtiin sen mukaan. Molemmat valtiot ovat ovat kuitenkin edelleenkin olemassa joten ehkä olisi aika miettiä pikajunaa Helsingistä Haaparantaan kun tuo Tornion sähköistys valmistuu. Vectronillahan viimeinen pätkä voidaan mennä omalla voimalla. | ||||
|
|
05.08.2021 11:17 | Rasmus Viirre | ||
| Kenties kyseessä voisi olla kesäkolmion tähdet Vega, Deneb ja Altair? https://fi.wikipedia.org/wiki/Kesäkolmio |
||||
|
|
05.08.2021 10:42 | Vertti Kontinen | ||
| Nyt kun sanoit, niin taitaapa näkyä. Ilta oli etenkin pohjoiseen pilvinen, mutta etelään oli pilvissä paljon aukkoja | ||||
|
05.08.2021 10:39 | Vertti Kontinen | ||
| Heh. Se olisi pitänyt sanoa ratapihan päädyssä työskentelevälle kiskopyöräkaivinkoneelle, joka ei millään meinannut muutamaa sekuntia pysyä paikallaan :) | ||||
|
05.08.2021 10:36 | Aapo Niemelä | ||
| Tämänsorttiset tapahtumat olisivat nykyäänkin varsin suotavia. | ||||
|
05.08.2021 10:24 | Raimo Harju | ||
| Idyllinen näkymä, oliko juna täynnä matkustavaisia. | ||||
|
|
05.08.2021 10:21 | Raimo Harju | ||
| Oliskohan lätät ja amerikan kaarat vähän saman ikäisiä. | ||||
|
|
05.08.2021 10:16 | Petri Nummijoki | ||
| Porkkanoiden kaarihalleja oli kaksikin ja eikös käytännön toimiin huoltotilojen saamiseksi ryhdytty vasta talven 1966 kokemusten jälkeen, kun Porkkanat jouduttiin laittamaan jatkuvien jäätymisten seuraksena käyttökieltoon? Siten kaarihallien rakentamisvuodet lienevät noin 1966-1967. Sellaisia kuvia on julkaistu, jossa näkyy Sm1:n nokka Porkkanan kaarihallissa, joten tästä päätellen myös sähkömoottorijunia ehdittiin niissä huoltaa. Mikähän tuollaisen Typ2:n hinta oli Kuplaan verrattuna? Pakettiautot vapautuivat tuontisäännöstelystä syksyllä 1957 mutta henkilöautot vasta heinäkuussa 1962 eli taka-ajatuksena lähinnä, että kuinka kilpailukykyinen tuo oli hinnaltaan henkilöauton korvaajaksi siinä vaiheessa, kun hyötyajoneuvoja sai jo vapaasti mutta länsimaisia henkilöautoja ei. |
||||
|
|
05.08.2021 10:15 | Aapo Niemelä | ||
| No mutta, näkyykö taivaalla tähtiä? | ||||
|
05.08.2021 10:07 | Erkki Nuutio | ||
| Polkuresiinaa muistuttavien laitteiden käyttö kuntosaleilla maksaa ja maisemassa on vain leijuvia viruksia. Täällä sensijaan saa kaikkea, kuntoa, maisemia, tuulenvirettä ja hyvää mieltä. Onko oikein kutsua Tepon istuttavaa ratakulkuneuvoa polkuresiinaksi, vaikka polkupyörän polkimia ei olekaan? Kutsuisin pumppuresiinoiksi vain noita taaempana olevia, seisten pumpattavia ratakulkuneuvoja. |
||||
|
|
05.08.2021 09:54 | Timo Salo | ||
| Olisit Vertti käynyt koputtamassa ikkunaan ja sanonut, että nyt hetki hiljaa paikalla! Kehtaa hosua kuvanoton hetkellä. Hieno tunnelmakuva! | ||||
|
|
05.08.2021 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Johtuen Ruotsin valtion ja sotilajohdon vainoharhaisuudesta ja vastenmielisyydestä vuosien 1917...1919 vaiheilla tehtiin tuo järjetön ja kallis radan kierros Pohjanlahdelle. Paikallisten haluama ja ylivoimaisesti rakentamisen ja käyttökulujen kannalta halvempi yhteys olisi ollut (olisi edelleenkin) vetää Kemin rata suoraan siltaa pitkin yli Tornionjoen ja edelleenkin harvaan rakennetun Suensaaren läpi. Ruotsiin olisi sitten kuljettu sikahalvan 10 m pitkän penkereen yli ja läpi joutomaan (nyt Golf- ym. kenttänä) SJ:n radalle. Henkilöasema olisi järkevimmin yhteinen, ja se olisi ollut sekä Tornion, että Haaparannan välittömässä keskustassa. |
||||
|
|
05.08.2021 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen laadukas kuva. Se ei esitä ainoastaan nyt järjestelytehtävässä toimivaa Paikkua. Yhtä merkityksellinen on Paikun ympäristö. On hiekotuslaitos, joka ei helposti päädy kuvan toiseksi keskipisteeksi (Paikun ohella). Kauempana on ainakin yksi kaarihalli noin vuodelta 1965. Se tarvittiin Porkkanoiden talvehtimista helpottamaan. Porkkana sieltä nytkin kurkistaa. Jo käynnissä olleen sähköjunaliikenteen Samit eivät päässeet Pasilan alapihalle. Ei kaarihalli olisi Sameille kelvannutkaan. Mutta mikä kaarihallilta muistuttava rakennelma on kaarihallin oikealla puolella? Autokalusto oli sellaista, jonka silloinen elintaso mahdollisti (edellyttäen kyllä omatoimisuutta huoltamisessa): Mosse Elite (Caviarilla tai ilman), Kupla 1200 (jo isoin takavaloin) ja VW kaappimalli (Typ2, luultavasti Kastenwagen). Silloisen nopean, mutta pröystäilemättöman henkilöautoistumisen kruunaa pikateiden riesa, Fiat 600 taustalla. |
||||
|
|
05.08.2021 01:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| No kappas! Mitenkähän tuossa on onnistuttu?! | ||||
|
05.08.2021 00:38 | Rasmus Viirre | ||
| Suoraan, kun sanon Valakkofanina, niin ei näitä voi katsoa ilman iloa. :) | ||||
|
04.08.2021 23:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Fh = "Foxtrot hotel" | ||||
|
04.08.2021 23:15 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos molemmille! Hieman kuvan terävyyttä syö suuri ISO-arvo (tässä 3200). Kohina näkyy varsinkin kilometrikyltissä. Pitkällä putkella piti ISO-arvo asettaa aika suureksi, ettei kuva tärähdä. Mieluummin hieman kohiseva kuva kuin tärähtänyt. :) | ||||