Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.07.2021 02:44 | |||
| Toinen vieläkin aktiivikäytössä ja toinen museossa. Niin se aika vaan menee. :) | ||||
|
03.07.2021 02:37 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitoksia Juhani yksikön numerosta! | ||||
|
|
03.07.2021 02:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Uusi kone on kyseessä. | ||||
|
03.07.2021 01:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Hmmm... | ||||
|
|
03.07.2021 01:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko kyseessä tämä sama vehje, 91501? https://vaunut.org/kuva/40268 | ||||
|
03.07.2021 00:57 | |||
| Hannun ja Rikun kommentteihin: 3D-tulostimella voidaan tehdä muoviset numerot, jotka sen jälkeen maalataan jollain messinkiä muistuttavalla maalilla. Metallien 3D-tulostus on tällä hetkellä vielä niin kallista ettei siihen liene tavallisella ihmisellä varaa. Luulisi kyllä tästä puuttuvat numerot löytyvän muista hylätyistä/hylättävistä Deevereistä. Valmistajanlaatat voi olla hiukan hankalampi juttu. | ||||
|
02.07.2021 22:56 | Juha Kutvonen | ||
| Omistajalta Suomen rautatiehistorian vaalijana sopii sitten aikanaan kysyä, miksi ruotsalainen motti (Ds1) säilytettiin, mutta suomalaisen annettiin tuhoutua. | ||||
|
02.07.2021 22:52 | Juha Kutvonen | ||
| On ne vaan hienoja tässä värityksessä! | ||||
|
02.07.2021 22:09 | Perttu Karttunen | ||
| Huh mikä tunnelma! Ä | ||||
|
|
02.07.2021 21:39 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä oli Ttk4 99109424401-9. | ||||
|
|
02.07.2021 20:20 | Teppo Niemi | ||
| Omistajaa tuskin kiinnostaa..... Aikoinaan tuo oli suullisella sopimuksella deponoitu Rautatiemuseolta Wanhat Waunut ry:lle, jolloin harrastajat tekivät siihen katon. | ||||
|
02.07.2021 18:54 | Reijo Salminen | ||
| Wikipedia kirjoittaa: "Suomalaisomistaja Göran Ehrnrooth myi yhtiön neuvostoliittolaiselle Sojuznefteeksportille vuonna 1948. Valvontakomissio oli vaatinut maaliskuussa 1946 Suomea luovuttamaan Neuvostoliiton hallintaan Suomessa olevan saksalaisenemmistöisellä omistuspohjalla olevan kaiken omaisuuden." Göranin poika? Casimir sitten johti Oy Petko Ab:tä, mielenkiintoisia kuvioita näissä energia-asioissa. Jotkut wanhat parrat saattaa muistaa Petko-asemat. |
||||
|
02.07.2021 17:49 | Vertti Kontinen | ||
| Ei tuo varmaan paljoa heitä. Pari minuuttia ehkä | ||||
|
|
02.07.2021 17:49 | Petri Nummijoki | ||
| Niin ja ajosuoritteista päätellen muutenkin hyviä https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1937.07%20Veturiyhteenveto.rtf |
||||
|
|
02.07.2021 16:22 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka tarkka kuvan exif-tiedoissa näkyvä kellonaika on? Olisi mukava jäljittää, mikä vaunuyksilö tuossa on menossa kohti Hervantaa. Minulla on avoimesta datasta otetut vaunutiedot torstaiaamulta, ja käsittääkseni kovin laajoja vaununvaihtoja ei tuona päivänä sattunut. Melkein joka päivä joku vaunu vaihtuu kesken päivän. | ||||
|
|
02.07.2021 15:47 | Juha Kutvonen | ||
| Puumotit olivat pieni, mutta tärkeä lenkki siirryttäessä paikallisliikenteen veturijunista kiskoautoihin, joten historialliselta kannalta jokainen jäljellä oleva yksikkö olisi säilyttämisen arvoinen ja ensimmäinen askel olisi saada tämä pois taivasalta. Niin kauan kuin Haapamäellä ei ole omaa kalustosuojaa, tälle pitäisi saada tilapäinen turvapaikka - Haukivuori, Suolahti...? | ||||
|
02.07.2021 14:40 | Vertti Kontinen | ||
| Ensimmäisellä. Jos asetuksia joku kyselee, niin suljinaika oli muistaakseni 1/15 | ||||
|
02.07.2021 14:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eik 22339 hylättiin vuonna 1972. Huom. Tässä vaunussa EI ollut koneellista tuuletusta! 2. luokan osastossa oli putkikalusteet. | ||||
|
Kuvasarja: Kiertelyä ja kaartelua sekä muuta raideliikennettä Tampereella |
02.07.2021 12:59 | Oula Ahlholm | ||
| Hienoja kuvia! | ||||
|
02.07.2021 12:03 | Miko Ojala | ||
| JKV:n takia ei liene pudonnut. Tämä siis oma veikkaukseni. | ||||
|
|
02.07.2021 11:49 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yhdessä vaiheessa viranomaiselta kyllä tuli museokalustolle käyttöönottolupia, joissa nopeus oli pudotettu arvoon 80 km/h. Sen takia joidenkin puukoristen matkustajavaunujen suurin nopeus on 80 km/h vaikka toisilla se on 110 km/h. | ||||
|
|
02.07.2021 11:27 | Topi Lajunen | ||
| En näe syytä, miksi olisi sn pudonnut. | ||||
|
02.07.2021 11:13 | Jussi Tepponen | ||
| Tämä kuvattu Bender-vaihteenasetin on sitten hieman korkeampaa tasoa, koska kokemuksen mukaan särkee helpoisti polvet. | ||||
|
|
02.07.2021 10:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäläistä vaihteenasetinta kiiteltiin nilkansärkijäksi. | ||||
|
02.07.2021 10:15 | Juha Kutvonen | ||
| Samaan aikaan lännessä oli lunta jo huomattavasti vähemmän: https://vaunut.org/kuva/65130 | ||||
|
02.07.2021 10:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä on Ttk2 eli vaihteentukemiskone. Merkittävänä erona Ttk1-sarjaan eli raiteentukemiskoneeseen on tukemisyksiköiden suurempi sivuttaissiirtomahdollisuus ja osassa koneita myös mahdollisuus tukea useampaa kuin kahta kiskoa yhtä aikaa. Tyypillisesti vaihteentukemiskone on siis monipuolisempi, mutta myös työnopeudeltaan hitaampi kuin raiteentukemiskone. Yksilöiden välisiä eroja löytyy näistä sarjoista paljon, ja esimerkiksi tässä koneessa on myös mahdollisuus harjata, säilöä ja tasoittaa sepelitukikerrosta. Youtubesta löytyy Destialta näiden esittelyitä myös suomeksi: https://www.youtube.com/watch?v=sn6O2Zc0bWk | ||||
|
|
02.07.2021 09:06 | Aapo Niemelä | ||
| Erinomainen kuva! Onko vauhdin vaikutelma saatu aikaan polttovälin muutoksella ja pitkällä suljinajalla, vaiko kuvan jälkikäsittelyllä? | ||||
|
|
02.07.2021 08:58 | Arttu Räsänen | ||
| Mitä tällä työkoneella tehdään? | ||||
|
|
02.07.2021 07:24 | Ossi Rosten | ||
| Tämä siis kävi 30.6. kääntymässä pariin otteeseen Lielahti-Ylöjärvi välilläkin. Erikoisen näköinen yhdistelmä kun työkone Sr1 perässä, eikä ilmeisesti pelkästään hinauksessa ole ollut tämä, paitsi siirtymät toki :) | ||||
|
|
02.07.2021 06:11 | Pertti Miettinen | ||
| En saanut koneen numeroa itsekään ylös., harmi. | ||||
|
|
02.07.2021 02:48 | Jari Kuusinen | ||
| Jonnet ei muista, joten olisiko Haapamäellä aika järjestää taas suuret R-O-M-U-T-U-S-T-A-L-K-O-O-T sitten syksyn 2004 nyt kun uutta kalustoa on taas hankittu raiteet täyteen ja vanhasta tullut osin romua, kun se kassakin kuulemma on tyhjä ja nälkä kurnii talkoolaisten vatsoissa? :) :) :) Tällaiset Dm2:t tuntuvat olevan täysin unohdettuja - ja siten romutuslistan kärjessä esimerkiksi uusinta hottia olevien sinisten vaunujen rinnalla. Porkkanakalustoakin on aivan liikaa nyt kun alustavasti haaveillaan jo pendolinon saamisesta Haapamäelle - puhumattakaan tavaravaunuista, jotka eivät edes mitään tuota! :) :) :) | ||||
|
01.07.2021 23:21 | Konsta Uusimäki | ||
| Rautainen sähkökäärme :D | ||||
|
01.07.2021 22:47 | John Lindroth | ||
| Juurikin tuolta sillan alituksesta tuli ne junat joka saivat aikaan unohtumattoman äänimuiston vuonna 1965. Pikkupoikana vietin aikaa koulun kesälomalla Savonlinnassa muistaakseni viikon päivät. Hotelli Tottissa asuttiin,ja silloin tuli myös tehtyä laivaretki Punkaharjulle ja seurattua lähtevien ja saapuvien höyrylaivojen liikennettä .Mutta se pääpointti oli se että löysin tieni Kauppatorin liikennepaikalle, josta tuo kuvan silta näkyy, seuraamaan tapahtuvaa junaliikennettä. Hoyryjä tietenkin odotin näkeväni .Ja niinhän odotus palkittiin kun TK3 järjestelijä liikkui Pääskylahden suuntaan ja takaisin. Mutta sitten illansuussa jaksettuani seurata paikalla tapahtui jotain sensaation omaista HV veturin vetämä iltajuna tuli aivan mahtavalla voimalla ja lähitienoon räjäyttävällä äänellä tuon kuvassa olevan sillan alitse pysähtyäkseen sitten Kauppatorilla ja ottaakseen sieltä matkustajia,jatkaakseen sitten saman HV veturin vetämänä kohti Imatraa.Tämä mahtava ääni ja visuaalinen huippuelämys toistui lähes kaikkina iltoina ja olin tietenkin aina siellä! HV oli varustettu kolme akselisella tenderillä ja hiilipiipulla!HV ja sen kuljettaja sen minkä teit teit tosiaankin jättiläisvaikutuksen pieneen koulupoikaan kiitos! | ||||
|
01.07.2021 21:56 | Jouni Halinen | ||
| Olen sitä mieltä että tuotanto täydellä teholla oli pyörinyt vasta vähän aikaa kun kaverini kanssa 1975 (1 tai 2 vuotta?) satapiikiprätkillä käytiin kääntymässä Holmenkollenilla.. https://vaunut.org/kuva/51922?s=1 ”Norjan merialueilta löydettiin öljyä viimeisellä yrittämällä 50 (1971) vuotta sitten. Nyt valtion öljyrahasto liikuttaa maailman pörsseissä noin tuhannen miljardin varallisuutta sijoitusarmeijansa voimin”. Juttu on kirjoitettu vuonna 2021. Siinä on voinut tulla viivästystä siitä että isot öljy-yhtiöt eivät katsoneet hyvällä uusien toimijoiden tuloa tuottoisille öljymarkkinoille. Eli heitetään ”kapuloita rattaisiin”. Öljykriisi (hinnat nousivat taivaisiin) ja porauslauttojen kysyntä oli tietenkin tapissaan mitkä seikat omalta osaltaan vaikuttivat tilanteeseen hidastavasti. Eli tilanne oli se että Norskit lähtivät opettelemaan öljyn porausta A:ta alkaen. Samanlaista kapuloiden heittämistä rattaisiin tapahtui 50-luvun puolessa välissä kun Suomi päätti rakentaa oman öljynjalostamon Naantaliin. Isot öljy-yhtiöt yrittivät kaiken tavoin estää hankkeen. Edes ulkomaisia ammattimiehiä ei meinattu saada Suomeen. Mutta vuonna 1957 jalostamo oli valmis. Wikibedia: ”1940-luvun lopulla suurin osa Suomeen toimitettavasta öljystä oli peräisin lännestä, joten Yhdysvaltain ja Ison-Britannian hallitukset lähettivät Suomelle nootin vuonna 1954 hankkeen kaatamiseksi, koska sen johdosta tuolloin lännestä tuotavan öljyn määrä oli romahtanut noin viiteen prosenttiin”. Video jalostamon rakentamista. ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva öljynjalostamon paikaksi”, toteaa ohjelman selostaja ajan henkeä kuvaten. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/03/suomen-ensimmainen-oljynjalostamo Vuonna 2011 kirjoitettu juttu kertoo, että Norjan öljy on loppumassa reippaan 8 vuoden päästä, eli pitäisi olla jo loppu https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001715147.html onkohan öljyä löytynyt lisää?. Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: öljynvienti toi puolet vientituloista ja lähes 30 prosenttia valtion tuloista Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian, Venäjän, Arabiemiirikuntien, Iranin ja Kuwaitin jälkeen. Norjan öljyrahaston markkina-arvo oli toukokuussa 2019 yli 9 000 000 000 000 Norjan kruunua eli lähes biljoona euroa. Rahastolla Norja varautuu aikaan, jolloin sillä ei ole hyvinvointinsa turvana enää öljyä ja kaasua. Koska Norjassa on noin 5,2 miljoonaa asukasta, ovat asukasta kohden rahaston varat siis noin 191 000 dollaria, mikä on 1,5 miljoonaa Norjan kruunua. Öljyrahaston ansiosta jokainen Norjalainen on siis kruunumiljonääri. Nettovelka on noin –85 %, joten Norjan valtio on faktisesti saamapuolella. Öljyrahaston arvo on ylittänyt 1000 miljardin rajan ja jos Norja päättäisi ostaa koko rahalla hävittäjä lentokoneita, niin sillä summalla niitä saisi yli 6000 kappaletta! |
||||
|
|
01.07.2021 21:11 | Jyrki Längman | ||
| Täällä https://vaunut.org/kuva/17578 on tuosta vaihteen asetin mallista hieman tietoa | ||||
|
|
01.07.2021 21:09 | Jouni Halinen | ||
| TB Trustivapaa Bensiini, vääräleuat puhuivat ToveritsBetroil:ta. Firma on perustettu 30 luvulla ja sodan jälkeen se osin saksalaisomistuksen takia jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle ja siellä sen omistus on nykyjäänkin (Lukoil). Trustissa mukaan lähteneet yritykset muodostavat ”löyhiä” liittoja ja yhteisen johdon jolloin ulkopuolisille näyttää, että kyseessä on yksi ja sama yritys joka voi hinnoitella tietenkin tuotteensa miten haluaa, mutta takana on kuitenkin itsenäisiä yrityksiä. Kartellissa sovitaan esim. ”hintayhteistyöstä” ja mukaan lähteneet yritykset ovat kaikki täysin itsenäisiä yrityksiä vailla minkäänlaisia omistus ym. muita kytkentöjä. Tästähän on esimerkkinä keväällä julkitullut isännöintikartelli, auton varaosakartelli 15 vuotta sitten ja asfaltti kartelli 5 vuotta sitten. Käytäntö on sellainen, että jos joku osapuolista päättää irtaantua kartellista ja kertoo tämän jälkeen viranomaisiille (KKV) kaiken tietämänsä kartellista, niin häntä ei rangaista asiasta ollenkaan. Asfalttikartelli maksoi mukana oleville firmoille yli 80 miljoonaa euroa. Monopoli on markkina, jossa yksi ainoa suuri yritys hallitsee tietyn tuotteen tai palvelun koko markkinaa. |
||||
|
01.07.2021 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäksi Bender- vaihteenasetin vanhentaa kuvaa vieläkin iäkkäämmäksi. | ||||
|
|
01.07.2021 20:21 | |||
| Olikohan tuo niin että se on mallia venäläinen? Limppu on varmaan heilahtaessaan aika lailla oman arvonsa tunteva. | ||||
|
01.07.2021 20:14 | |||
| En osaa verrata muiden Sr sarjojen vetureihin koska niistä ei ole kokemusta, mutta kyllä ne aika samanlaisia olivat. Kaikissa on tehoa niin paljon ettei läheskään kaikkea tarvinnut käyttää tai ei pystynyt käyttämään kun pito pyöriltä loppui. Joillakin oli tapana nykiä aika inhottavasti sivusuunnassa kaarteissa varsinkin pikajunissa. Tuo sivuttainen nykiminen ei tee selälle hyvää. Yleensä koneet oli säädetty niin että jos oli sn 140 niin veto loppui jossain nopeudessa 141-142. Jotenkin karkeita olemukseltaan mutta kyllä niillä työt luonnisti. | ||||
|
01.07.2021 20:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai, sori... Tulee helposti viimeksi lisätyn kuvan päiväys, kun laittelee kuvia vaunusomeen. | ||||
|
|
01.07.2021 20:12 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ok, minä katoin aluksi et kuva on otettu 28.6, kuvaaja ehti korjata tunnistetiedot samaan aikaan kun kirjoitin ekaa kommenttia? | ||||
|
|
01.07.2021 20:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ainakaan iltapäivän puolella ollut. Olisko Dv12 2609 sitten hajonnut siinä edellispäivänä? | ||||
|
|
01.07.2021 20:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko Tahkoluodossa ollut useampi deeveri töissä tuona päivänä? 28.6 Tkosta tuli pois illalla Dv12 2609 kahden Sr1 hinaamana. | ||||
|
01.07.2021 17:45 | Jouni Halinen | ||
| Haapamäen kyllästämö näkyy nykyjään olevan pelkkä R-liikennepaikan nimi. varsinaista kyllästämö toimintaa harjoittaa NRC Group Finland Oy. Lähde: Wikibedia "Haapamäen kyllästämö (lyh. Hmk, km 304+940) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Haapamäki–Seinäjoki. Kyseessä on linjavaihde, jolta erkanee raide NRC Group Finland Oy:n kyllästämölle, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1956. Kyllästämölle on liikennöity vaihtotyönä läheiseltä Haapamäen asemalta". |
||||
|
|
01.07.2021 17:14 | Jouni Halinen | ||
| Virallinen nimi on Pölkky Oy joka sijaitsee Kuusamossa. Liikevaihtoa kertyi tilikaudella 2020 150 miljoonaa euroa. Aika hyvä LV ”nälkämaan” seutuvilla. Tulos onkin sitten 2020 tasan 0 euroa. Koko hallitus on rukattu uusiksi viime joulukuussa. Näkyy siellä kuitenkin olevan 7 kpl Virranniemiä eri tehtävissä . Firman on perustanut vuonna 1968 maanviljelijä Erkki Virranniemi | ||||
|
|
01.07.2021 17:11 | Marko Laine | ||
| Pölkyt tulevat meille Haapamäen kyllästämöltä. Sitä en tiedä, mistä kyllästämö pölkkyjen puumateriaalin hankkii. | ||||
|
|
01.07.2021 16:02 | Timo Salo | ||
| Kiva idea vääntää värit pois historiakaluston kuvista, kuva vanheni heti 50v... | ||||
|
|
01.07.2021 15:21 | Timo Salo | ||
| Tässä näyttäisi olevan horisontti vaaterissa, eli tuulikysymys...??? Onko pölkyntoimittaja kenties Kuusamon Pölkky Oy. | ||||
|
01.07.2021 15:05 | Jouni Halinen | ||
| Mutsilla ja faijalla oli tuttuja joilla oli ”kesämökkinä” Mäntyharjun asemapäällikön entinen virka-asunto. He kävivät 80-luvulla siellä useasti, ja rakennus oli kuulemma komeassa kunnossa, eli tuskin sitä on purettu? Katselin kuukelimapista josko sopiva rakennus löytyy. Ainoa mikä löytyi on nyt ravintolana toimiva rakennus. https://www.kurkiniemi.fi/kurkiniemi Tässä rakennuksessa on kaksi (kahdet portaat) asuntoa. Kuka oli ko. asemalla niin korkea viskaali että hänellä oli sallittua asua samassa rakennuksessa asemapäällikön kanssa. Onko jollain tarkempaa tietoa asiasta?. Tässä vielä ilmakuva alueesta. http://bot.fi/3mfy Matkaa asemalta on noin 250 metriä. |
||||
|
01.07.2021 14:56 | Tauno Hermola | ||
| Keinovalo? | ||||
|
01.07.2021 14:54 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi olla ihan normaali olikeakätinen kaksoisvaihde. | ||||