Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07.2021 14:54 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi olla ihan normaali olikeakätinen kaksoisvaihde. | ||||
|
|
01.07.2021 14:11 | Ossi Rosten | ||
| Mielenkiintoisen näköinen päällekkäinen vaihde tuossa vasemmanpuoleisen teollisuusraiteen alussa | ||||
|
|
01.07.2021 14:03 | Timo Salo | ||
| Jyrkin drone lentää vähän kyljellään, tai kamera vinossa... No eipä tuo kuvan arvoa haittaa! (Vai onko tuuli syynä?) | ||||
|
01.07.2021 13:23 | Mikko Ketolainen | ||
| Eilen illalla kulki kaksi tavarajunaa Kannonkoskelta etelään, ensimmäisenä T58864 Jyväskylään ja hiukan myöhemmin T58380 Äänekoskelle. Seurasin parvekkeelta T58380:n ohimenoa ja yllätyin kun junan kaikki puutavaravaunut olivat ilman lastia. | ||||
|
01.07.2021 10:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoista - "matkustajat" saivat olla matkan aikana pimeässä...? | ||||
|
01.07.2021 03:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin upea kuva, ja loistava oivallus kuvauspaikasta! | ||||
|
01.07.2021 00:12 | Mikko Mäntymäki | ||
| Palautin tämän alkuperäiselle numerolle tietokannassa et se eroaa kaupallisenliikenteen koneista, putosiko tämän SN 80km/h vaikka JKV onkin? | ||||
|
30.06.2021 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Mat oli eräs harjapohjasoravaunukokeilu https://vaunut.org/kuva/80199 | ||||
|
30.06.2021 23:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikoinaan Ronttosta ei ainakaan saatu. | ||||
|
30.06.2021 23:08 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Savon Radan Museon pienoisrautatiekin on ollut Tasoristeys-palstan havaintojen mukaan myös joskus Pöljällä lainassa. | ||||
|
|
30.06.2021 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kuulemma sittenkin sopivat, juuri ja juuri. | ||||
|
|
30.06.2021 22:48 | John Lindroth | ||
| Hieno Kanakuva! | ||||
|
30.06.2021 22:48 | Jarno Piltti | ||
| Tähän jos saisi vertailukuvan vastaavasta Suomeen rekisteröidystä vaunusta. Minkä värinen pohja on C-kirjaimella? Tässä GE = go everywhere. Koskeeko se kaikkia mahdollisia kuormatiloja vai vaan alustaa? | ||||
|
|
30.06.2021 21:54 | John Lindroth | ||
| Siilinjärven kunnalta tuli aikoinaan pyyntö saada pysäkkimuseoon staattinen pienoisrautatienäyttely vuosi taisi olla 1986.Olivat saaneet jostain tiedon että suomalaista HO kalustoa on saatavilla.Tästähän ei voinut kieltäytyä. Sinne sitten mentiin piennoisrautatieharrastaja kollegan Heikki Kannoston kanssa ja näytteillä oli muistaakseni kaksi junakokonaisuutta yksi Ukko-Pekka vetoinen henkilöjuna ja yksi Pikkujumbo vetoinen tavarajuna.Itse kunnan kulttuurisihteeri miellyttävä naishenkilö oli meitä siellä opastamassa.Muistaakseni näyttely oli siellä pystyssä ainakin kuukauden? |
||||
|
|
30.06.2021 21:29 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös kyläyhdistys pelastanut rakennuksen yhdennellätoista hetkellä sen jälkeen kun pysäkkimuseon toiminta oli päättynyt ja rakennus oli jo aika tavalla rapistunut? | ||||
|
|
30.06.2021 21:28 | Tauno Hermola | ||
| Siinähän oli aikanaan Pysäkkimuseo, mutta joutunut sekin näköjään lopettamaan https://vaunut.org/kuva/63214 | ||||
|
30.06.2021 21:10 | Eemil Liukkonen | ||
| Tyylikästä otosta Pöljältä! | ||||
|
|
30.06.2021 20:22 | Aapo Niemelä | ||
| On kyllä. Namia :) | ||||
|
|
30.06.2021 19:18 | Jussi Pajunen | ||
| Hieno kuva :) | ||||
|
|
30.06.2021 18:21 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oulalle, Kyllähän viimeistään tämän vuoden 2021 syksyllä uuden dieselveturin tultua Suomeen koeajoon, näitten Dr16 sarjan vetureiden loppu alkaa häämöttää. Niitä ei varmaan oteta heti romutukseen, mutta jos hajoavat, niitä ei enää pahemmin korjailla. Harrastelijoille taas jälleen paikka, kerätä ainakin kaksi kappaletta talteen, tätä pientä valmistettua sarjaa. | ||||
|
|
30.06.2021 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse en uskaltaisi mennä tarjoamaan hiekkapuhallusta, tunkeutuu vielä laakeripesiin! Lipeäpesu, kuten konepajoilla harrastettiin, olisi hellävaraisempi. Eikös Deevereitten kylkinumerot olleetkin messinkisiä? Huru 13:ssa ne oli kromattuja. Kyllähän se messingin valaminen onnistuu taitajalta varikko-oloissakin, mutta itse menisin kyselemään Pm konepajalta. Näyttää siltä, että 2720:n valmistajalaattakin sijaitsee jossain muualla kuin Haapamäellä....? |
||||
|
30.06.2021 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| --- Lähestyy Pöljän seisaketta. --- Aikomatta ollenkaan pysähtyä siellä! | ||||
|
|
30.06.2021 17:24 | Timo Salo | ||
| Ajattelin samaa, mutta miten lie messingin tulostus onnistuu? https://www.3dstep.fi/palvelut/metallien-3d-tulostus/?gclid=EAIaIQobChMI6uuFocy_8QIVokaRBR2OdATeEAAYASADEgIYVPD_BwE | ||||
|
|
30.06.2021 17:21 | Timo Salo | ||
| Onko joku boheemi ostanut tuon rakennuksen? Näyttää hyvältä, vallankin nuo ilmeisesti takorautaiset valopisteet! Aidasta voidaan olla montaa mieltä, mutta ilmeisesti rata on niin lähellä... | ||||
|
|
30.06.2021 17:16 | Lari Åhman | ||
| Kaunis kuva Pöljältä. En muista viimeksi käydessäni nähneeni tuota aitaa rakennuksen ja radan välissä. Toki onhan siitä käynnistä jo monta vuotta. | ||||
|
|
30.06.2021 17:13 | Hannu Peltola | ||
| Numero 2 löytyy aika monesta deeveristä ja numero 0 noin joka kymmenennestä... :-) Näin 2020-luvulla käytännön ratkaisu voisi olla puuttuvien numeroiden 3D-tulostaminen. |
||||
|
|
30.06.2021 16:14 | Timo Salo | ||
| Mistäs romuista nuo puuttuvat numerot tehdään? Hiukan alakerran hiekkapuhallusta ja miranolia niin= :-) :-) | ||||
|
|
30.06.2021 16:03 | Oula Ahlholm | ||
| Upeaa että tämä museoitiin. Onko Dr16:n museoinnista tietoakaan? | ||||
|
30.06.2021 15:33 | Raimo Harju | ||
| Käytön jäjet näkyy, niin kuin työkalus kuuluukin näkyä. Kuvasta huokuu entisaikojen tunnelma. | ||||
|
30.06.2021 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varsinaista nimityksen etymologiaa en tiedä, luin nimityksen eräästä kirjasta joskus 1980-luvulla. EDIT: Tieto on kirjasta Juna lähtee! (Gummerus 1979). Se nyt mikään tieteellinen opus ole, lähinnä juttukokoelma erään pieksämäkeläisen kuljettajan kokoamana. Sivuilla 88 - 89 on luettelo vetureiden lempinimistä. Sanottakoon, että lempinimet olivat aika lailla maanlaajuisia, mutta myös paikallisiakin oli. Itse olen kuullut puumoottorivaunuja nimitettävän Punttilautanoohapiksi tai Lankkunoohapiksi. Tämäkin tieto oli peräisin Mäntän postitoimistosta, päiväpostinkantajien esimieheltä, 1970-luvun puolivälin tienoilta. |
||||
|
30.06.2021 14:18 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Esa J. voi huokaista helpotuksesta - mitään vähäisiäkään moottorivikoja ei tässä ole. | ||||
|
|
30.06.2021 14:18 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Pieni vemppu kalpenee ja jää ison ja jyhkeän varjoon.. | ||||
|
|
30.06.2021 13:44 | Hannu Peltola | ||
| Esa, mistä moinen lempinimi? | ||||
|
|
30.06.2021 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kukkopillijuna". | ||||
|
30.06.2021 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on siis vetoteli. Takapäässä oli juoksuteli, mallina A8. | ||||
|
|
30.06.2021 13:17 | Joonas Viita | ||
| Yläreunan kolmio on ''salamamerkki'' ja siitä alempana on merkki joka nähdäkseni kertoo päällysrakenteen korkeuden (2,97m) ja leveyden (2,6m) | ||||
|
|
30.06.2021 12:37 | Petri Sallinen | ||
| Brittein saarilla rautatiekuljetukset perustuivat 1800-luvulla pitkälti siihen, että kuljetuspalveluita tarvitseva kauppias/yritys omisti vaununsa itse — tai oli liisannut vaununsa vaunuja valmistavalta konepajalta. Tämä näkyy erityisen hyvin hiilen kuljetuksessa. Hiilikauppahan oli kuin perunakauppaa. Kauppias osti kaivokselta vaunullisen kivihiiltä, joka roudattiin kauppiaaan omalla vaunulla kaupungissa toimivan kauppaliikkeen kupeeseen. Mammat ja mummot kävivät sitten ostamassa kauppiaalta kassillisen hiiltä tarpeen mukaan. Hiiltä poltetiin hiilipannuissa tai huoneistokohtaisissa uuneissa — keskuslämmityskattiloita ei juurikaan ollut edes kerrostaloissa. Kauppias ei omia kuljetuksiaan varten tarvinnut kovin montaa vaunua. J.R.R Tolkien kertoo osuvasti elämänkerrassaan siitä, miten hän kiinnostui kielitieteestä katsellessaan Walesista saapuvia hiilijunia, joissa ei ollut kahta samanlaista vaunua — sen sijaan vaunujen kyljissä oli runsaasti mielenkiintoisia kymrinkielisiä tekstejä. Rautatieyhtiöt olivat aluksi helisemässä yksityisten omistamien vaunujen kanssa. Ne olivat surkeita virityksiä, jotka saattoivat hajota linjalle ja joiden turvallisesta käytöstä ei ollut takeita. Yksityisiä rautatieyhtiöitä valvova Railway Clearing House puuttui asiaan ja kehitti hiilikuljetuksia varten standardisoidun vaunutyypin. Sen piti olla tukeva, mutta halpa rakentaa ja helppo korjata, jotta pienilläkin yksityisillä yrityksillä olisi ollut mahdollisuus hankkia sellainen/sellaisia kuljetuksiaan varten. Vaunujen elinkaari osoittautui kuitenkin lyhyeksi eikä niiden käyttö ollut kovin taloudellista. Ongelmaksi ja kehitystä rajoittavaksi tekijäksi muodostui lopulta se, että infrastruktuuri — lastaus, purkaminen, satamat jne. — rakennettiin tukemaan verrattain pienten tulitikkurasiaa muistuttavien vaunujen käyttöä. Jo ennen toista maailmasotaa monet rautatieyhtiötkin olisivat halunneet päästä eroon vaunuista, mutta vaunuja oli kymmeniätuhansia. Infrastruktuurin muuttaminen olisi ollut kallista ja toisaalta vaunujen omistajat olivat tyytyväisiä verrattain halpojen vaunujen käyttöön. Niiden käytön jatkuminen johti kuitenkin tehottomuuteen. Tilanne alkoi korjaantua vasta 1960-luvulla. Osittain kehitykseen vaikutti se, että toisen maailman sodan jälkeen rautatiet kansallistettiin. Myös yksityisten yritysten omistamia vaunuja otettiin valtion haltuun. Hiilen käyttökin kohdistui entistä suurempiin yksiköihin — voimalaitoksiin. Lisäksi Britannian rautatiet olivat 1960-luvulla jo sen verran heikossa hapessa, että tehostamista tarvittiin lähes joka paikassa. |
||||
|
|
30.06.2021 12:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Myös vaunun yläreunassa näkyisi olevan jonkinlainen keltainen merkintä, josta ei kuitenkaan saa tästä kulmasta riittävästi selvää. | ||||
|
|
30.06.2021 12:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...mikä on vähän erikoista, kun vaunun päälle nyt kuitenkin voi latoa vähän mitä tahansa. Mistä tuo alusta sen tietää, että sen päällä oleva asia mahtuu Sveitsin kuormaulottumaan? | ||||
|
|
30.06.2021 12:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Koska linkit tapaavat vanhentuilla: Tuo C kertoo, että vaunu on "swap body", eli alustan yläpuoliset osat ovat vaihdettavissa toisiin. Se, että C on keltainen, tarkoittaa, että ulottumien puolesta kyseessä on ihan perusvaunu. Samainen merkintä valkoisella pohjalla tarkoittaisi, että vaunu saattaa törrötellä ulos ulottumasta joissain Euroopan maissa, mutta keltaisella pohjalla tuo tarkoittaa, että "hyvin menee, ei hätää". | ||||
|
30.06.2021 11:22 | Pasi Seppälä | ||
| Hannulta hyvä ehdokas viikon kommentti kisaan :) | ||||
|
30.06.2021 10:52 | Stefan Baumeister | ||
| Näköjään minäkin pääsin samaan kuvaan :-D | ||||
|
30.06.2021 10:45 | Jouni Hytönen | ||
| Päällysteurakka -> päällysrakenneurakka, pieni korjaus. | ||||
|
|
30.06.2021 10:44 | Miitre Timonen | ||
| Hietikko on laajentunut sitten viime näkemän. Jotain kaapeleita tms. oli ainakin lähistöllä vedetty, saattaa liittyä siihen. Hiekkarantana ei kovin miellyttävä, sillä porot kuseksivat ahkerasti. | ||||
|
|
30.06.2021 10:36 | Hannu Peltola | ||
| Onko kodin osalta kyseessä jo vanhusten palvelutalo? | ||||
|
|
30.06.2021 10:33 | Hannu Peltola | ||
| Ma on tosiaan vaununa uniikki, minulle ei tule mieleen muuta vastaava toteutusta. Lähimpänä on ehkä vanha saksalainen Oot-malmivaunu. Hopper-tyyppiset vaunut ovat jostain syystä puuttuneet Suomesta kokonaan, ehkä siksi, että täällä ei tunnetusti ole ollut tarvetta kuljettaa hurjia määriä kivihiiltä. Myös korkealaitaiset Gondola-tyyppiset vaunut ovat pitkälti puuttuneet suomalaiskalustosta, kuten Petri totesitkin. Brittiläisten vaunujen osalta ei voi kuin ihmetellä vanhakantaisuutta ja kykenemättömyyttä toiminnan kehittämiseen. Samat 1880-luvun korkealaitaiset avovaunut säilyivät käytössä niin kauan kuin hiiltä kaivettiin Sumujen saarilla. Lähes ainoa muutos oli siirtyminen teräskoriin BR:n myötä 1950-luvulla. Hopper-tyyppisiä vaunuja oli aivan vaatimaton määrä ja korkealaitaisissa vaunuissa ei ollut edes pohjaluukkuja purkamista helpottamaan. Ilmeisesti walesilainen työmies oli niin halpa, ettei ollut tarvetta kehittää toimintaa? |
||||
|
|
30.06.2021 09:59 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäiset 16 harjapohjaista Ma-vaunua ilmestyivät radoille vuonna 1912. Aika pitkään Ma-vaunuja rakennettiin vanhojen käytöstä poistettujen vaunujen aluskehyksille, joista merkittävä osa oli puisia. Kirjavuus oli melkoinen. Listauksissa todetaan: "vaunujen mitat vaihtelevat". Ma-vaunujen määrä kasvoi 1930-luvulta alkaen. Vaunuja ryhdyttiin rakentamaan yksinomaan teräskehyksille, jolloin niiden käyttöikä piteni. Toisen polven Ma-vaunuja oli kahta tyyppiä. Lyhyemmän mallin akseliväli oli 3050 mm ja pidemmän 3500 mm. Vaunuja rakennettiin myös Ga-vaunujen alustoille, jolloin akseliväli oli 3660 mm. Suurimmillaan Ma-vaunujen lukumäärä on vuonna 1954, jolloin niitä oli listausten mukaan kirjoilla 835 kappaletta. Harjapohjainen vaunu olikin oivallinen idea. Tätä ennen käytösssä oli M-vaunuja, jonka soralaslin purkamiseen ratapenkalle lapiomieheltä kuluin noin tunti. Pitkän Ma-letkan sen sijaan kaksi miestä purki hetkessä, kun sorakuorma valuu painovoimaisesti penkalle sen jälkeen, kun ylhäältä saranoidut sivuluukut vapautetaan. Harjapohjaisen vaunun ideaa lämmiteltiin vielä vuonna 1968, jolloin vanhoille kahdeksan metrin alustoille (pääasiallisesti Hdk) ryhdyttiin rakentamaan Mav-sarjan soravaunuja. Vaunuja rakennettiin kaikkiaan 180 kappaletta. https://vaunut.org/kuva/24090?tag0=11%7CMav%7C Englantilaisia korkealaitaisia avovaunuja roudattiin aikoinaan Suomeen, jossa konepajat ryhtyivät niitä kopioimaan. Vaunuja oli enimmillään kuitenkin vain 40 kappaletta. Ne ovat esiintyneet usealla eri litteralla, kuten Ha ja Gl. VR:n historiikki vuodelta 1912 toteaa, että tällainen vaunutyyppi osoittautui Suomessa epäkäytännölliseksi. Viimeinen vaunuyksilö romutettiin, vaikka se oli jo ehditty siirtää rautatiemuseon kokoelmiin. https://vaunut.org/kuva/12494?tag0=11%7CHa%7C |
||||
|
|
30.06.2021 09:35 | Mikko Herpman | ||
| Höm, kuvasta ehkä voisi aistia että mahtuivat pöydälle samaan aikaan..? Ainakin vemppupari mahtuu 22m pöydälle.. | ||||
|
|
30.06.2021 09:11 | Juhana Nordlund | ||
| Molemmissa. | ||||
|
|
30.06.2021 08:57 | Timo Salo | ||
| Ohjaamo molemmissa päissä? | ||||
|
|
30.06.2021 08:53 | Timo Salo | ||
| Jotain iloisiakin asioita sentään tapahtuu! Ulkoisesti näyttää ihan kelpo "työkalulta" tuo uusikin tulokas... | ||||