Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.06.2021 22:31 | Pasi Seppälä | ||
| Normaalien säiliövaunujen perässä oli vihreävalkoinen vaunupari. Uuden mallinen, mutta en tiedä litteraa. Ja tällä mökkitabletilla en nyt jaksa lähteä hakemaan. Kuvan voin laittaa kunhan pääsen kotipimiöön muistikorttia kehittämään. | ||||
|
22.06.2021 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Elias koordinaateista. Likimain Otavan kirjapainon vaihteen kohdilla kuvattu. | ||||
|
|
22.06.2021 22:24 | Jukka Suortanen | ||
| Tällä kertaa kyllä. Luovutin jo tämän jälkeen, kuvauspaikalla oli tuhansien märäkäisten lisäksi paikallisen hevostallin verenhimoiset paarmat. Mitä mielenkiintoista oli T2554:n häntäpäässä? Vai laitatko kuvaa näytille? | ||||
|
|
22.06.2021 22:19 | Pasi Seppälä | ||
| Nopeaa toimintaa Harjussa. Vasta äsken kuvasin tämän Hillosensalmella ja ehdin juuri putsata mäkäräiset punteista. Kerkesitkö huomata T2554:n mielenkiintoisen häntäpään? | ||||
|
22.06.2021 22:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapamäki - Myllymäki. | ||||
|
22.06.2021 20:52 | Timo Salo | ||
| Jos joku ei huomannut tuota ohjelmaa, ajellaan Tk3:lla n. 20min alusta vintage valtakunta:https://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-tv1#autoplay=true | ||||
|
|
22.06.2021 19:55 | Elias Murto | ||
| Ei ole Tyrisevän penkereeltä tällä kertaa. Lisäsin koordinaatit kuvan tietoihin. | ||||
|
22.06.2021 19:54 | Tauno Hermola | ||
| Onkohan tuolle Haapamäellä muuta kunnostusta tehty, kuin katto uusittu https://vaunut.org/kuva/13525 https://vaunut.org/kuva/37677 | ||||
|
22.06.2021 19:42 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Tuon katoamista ihmettelin minäkin toissapäivänä ohi ajaessani, eipä tarvinnut kun täältä jo vastaus löytyi. | ||||
|
|
22.06.2021 19:33 | Alex Chudoba | ||
| Tämäkin on museouransa aikana peräti kahteen kertaan kunnostettu, ensin Pasilassa 60-luvun alussa ja toistamiseen Haapamäellä 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Ilmeisesti jälkimmäisessä ulkoisessa kunnostuksessa laitettiin myös huopakatto, mitä ilman vaunu ei olisi varmasti näinkään hyvin muodossaan. Joka tapauksessa hyvä esimerkki siitä, mitä ulkosäilytys ja kunnossapidon puute pidemmän päälle tekee kalustolle. Vertailun vuoksi vasemmalla taka-alalla näkyvä Ei 22793 seisoi ennen viimeisintä kunnostusta taivasalla vailla kunnossapitoa vain kymmenisen vuotta. Siinä tosin oli massakatto, joka hoitamattomana alkaa nopeasti vuotaa. Sen kunnostuksen aikainen kuva https://vaunut.org/kuva/92792 kertonee jotain siitä, kuinka paljon lahoa puurakennetta voidaan kunnostuksen yhteydessä korvata uudella. |
||||
|
22.06.2021 19:30 | Elias Murto | ||
| Mistäs tuon numeron voi tarkistaa - muualta kuin kuvasta. Vorgin klassista ilmaisua käyttäen, minä en N E Ä muuta kuin 4417. Ehkä se on sitten 4407, kun ei 4417 taida olla olemassakaan! | ||||
|
22.06.2021 19:27 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kerkeskö kukaan tämän hakua kuvaamaan Roissa? Se otetaan tänään T 7014 mukaan.. | ||||
|
22.06.2021 19:18 | Erkki Nuutio | ||
| Vahvistan Harrin tunnistuksia Valmet 1200- tai 1400- pyöräkuormaajan ja Valmet Jehun osalta, mutta kuitenkin niin, että Jehu on mitä luultavimmin armeijan aurauskone. Sellainen aurasi päälle metriseen nietokseen nelisen metriä leveää kulkutietä, jota pitkin tykit voitiin viedä (incognito) vihollisen havaitsematta tykkiasemiinsa. SA-hankki näitä koneita 1982:n vaiheilla 15 kpl Valmetin Metsäkonetehtaalta Tampereelta. Päinvastoin kuin alkuperäinen Jehu (= RKP:n tuote Valmetin Traktoritehtaan alustakoneen pohjalta), nämä Jehut olivat Metsäkonetehtaan suunnittelemia, vaikkakin kokoonpano tapahtui RKP:lla Rovaniemellä. Niiden nykyaikainen ohjaamo luotiin ja tehtiin Kiitokorilla ja mm. uusi ketjuteli kehitettiin näitä varten. Yksi tällainen lienee edelleen esillä (ruostumassa) Militaria-museon ulkoalueella Hämeenlinnassa. Siviiliin likivastaavia Jehu 822-metsäkoneita myytiin vain yksi, urakoitsija Tuomiselle Rovaniemen suunnalla. Itse jouduin tarvittavassa määrin tukemaan tämän suunnittelua, johon pystyin irroittamaan vain yhden, mutta kyvykkään ja joutuisan suunnittelijan (Pekka Koponen) ja ajoittain FEM-lujuuslaskijan. Muut suunnittelijat synnyttivät Valmet 832-metsäkonetta. Aurajehun alkuvaiheen ongelma oli veto takavaunuun keskinivelen yli. Koska keskinivel Jehuissa nivelöityy kääntymis- JA nyökkäyssuuntaan, oli käytettävä sisäisesti puolittavaa kaksoiskardaaniniveltä. Kun sellainen parikymmentä kiloa painava nivel pyörii siirtoajossa (30 km/h) noin 3000 rpm kierrosnopeudella, kuumenee keskityslaakeri ja suorastaan sulaa kitkalämmön johdosta. Sitten kyseinen mötikkä lentää moukarin tyylillä jorpakkoon. Asia onneksi voitiin ratkaista irtikytkemällä veto takavaunuun siirtoajoissa. |
||||
|
|
22.06.2021 19:08 | Jaakko Tuominen | ||
| Millä rataosalla tää on? | ||||
|
|
22.06.2021 19:03 | Hannu Peltola | ||
| Todella hieno kesäinen kuva! | ||||
|
22.06.2021 18:23 | Kari Suominen | ||
| Mitä tästä nyt opimme ? No ainakin sen, että kannattaa rakentaa dioraamoja ja pienoismalleja... | ||||
|
|
22.06.2021 17:48 | Hannu Peltola | ||
| No niin, litteraan sain tietysti typon / ajatusvirheen eli kuvassa on suomalaislitteraltaan Vh. Minusta tuo näyttää kasvihuonetta lukuunottamatta täysin lajityypilliseltä. Linkin takana on pienoisrautatievalmistajan tulkinta tästä mallista: https://www.rongid.ee/en/Bergs-0144-Stake-car-20-tonns-Nr-413-445-02960 | ||||
|
|
22.06.2021 17:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja täsmennetään Harrin vanhaa kommenttia siltä osin, että sillalla näkyvät tykit ovat vanhoja neuvostoliittolaisia 130 mm kanuunoita M-46, jotka Suomessa tunnettiin 130 K 54:na. Tykeissä on selkeinä tunnusmerkkeinä edeltäjä ja tälle aseelle tyypillinen suujarru. Edeltäjä oli myös 150 H 40:ssa ja 152 H 37:ssä, mutta nämä on helppo erottaa kuvan tykeistä. Tykkien veturit näyttäisivät kovasti Scanian SBAT -vetureilta. | ||||
|
|
22.06.2021 17:40 | Kari Suominen | ||
| Jos näin on, niin osaatko Hannu sanoa, onko suomettuminen muuttanut vaunua miltäosin. Onko aluskehys ja fillarit alkuperäisiä, sekä laidat. | ||||
|
22.06.2021 17:33 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mukava seurata homman etenemistä etänä. Minun projekti on Espoon kaupunkirata työmaa. Laittelen kuvia kun on edes siedettävä sää lähteä tekemään 5-10km kävely lenkki. | ||||
|
|
22.06.2021 17:19 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on ilmiselvästi venäläinen sotasaalisvaunu, Suomessa tämä tunnettiin litteralla Vo. | ||||
|
|
22.06.2021 16:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, varsin todennäköistä olisi myös se, että perusvaunu oli ollut neuvostoliittolainen sotasaalis. Vaunun numerostakin voisi päätellä jotain. Umpivaunukaan se ei ole ollut, sillä sivulaitojen alareunassa on selvästi nähtävillä saranat. Päällysrakenteen muodosta helposti kyllä saa rikkavaunumielleyhtymän. Kasvihuoneen ovi on yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva! |
||||
|
22.06.2021 16:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tampereelta on mennyt Oriveden suuntaan jokunen koulutusajo takavuosina, mutta muuten on tosiaan liikkumiset vähissä. | ||||
|
22.06.2021 16:16 | Juhana Nordlund | ||
| Dm10:n moottorien lähde, eli Volvo B59, oli esitelty vuonna 1970. Ensimmäiset toimitukset alkoivat pian sen jälkeen. B59 oli Volvon ensimmäinen sarjatuotantoon asti päätynyt linja-autonalusta. Alusta oli tarkoitettu kaupunki- ja lähiliikenteeseen. Ensimmäiset B59:t rekisteröitiin Suomessa 1972, molemmat ehtivät saada mustapohjaiset rekisterikilvet (AIH-9 ja XF-142). Suomeen toimitetuista B59:istä jokunen sai muunkinlaisen kuin raakaan katurikäyttöön suunnitellun korin. B59:issä on nähty mm. Kutter 8, Kutter 9 ja Lahti 11. Erikoisimmat B59:t olivat Someron Linjalle toimitetut korkeat pikavuoroliikenteeseen tarkoitetut autot (Lahti 33 ja Delta 300). Aivan ensimmäisissä B59:issä moottori oli THD100A. Suurimmassa osassa Suomeen toimitetuista B59:istä moottori oli kuitenkin THD100D, jollaisia kaksi tosiaan päätyi Dm10:een. B59:ssä oli tosiaan makaava eli "pannarimoottori" taakse pitkittäin sijoitettuna. Volvo ehti jo 1950-luvulla toimittaa Tukholmaan muutaman kappaleen protosarjan vielä vanhempia takamoottorialustoja. Niiden esikuvana oli ihan selvästi usalainen standardikaupunkiauto taakse poikittain sijoitettuine moottoreineen. Malli oli Volvo B647. Volvo ei Tukholmassa menestynyt, Scania-Vabis sai suurkaupat C50 Metropol -mallillaan. Metropol oli lisenssiversio amerikkalaisesta Mack C50 -kaupunkiautosta. Kun Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuussa 1967, Metropolit olivat jo niin vanhoja, ettei niitä kannattanut muuttaa oikeanpuoleiseen liikenteeseen sopiviksi. Suurin osa laivattiin kehitysapuna kauas Ruotsista muutaman jäädessä museoautoiksi. |
||||
|
|
22.06.2021 15:44 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti, tuli mieleen miete että mahtaakohan olla tosi harvinaista että Sami on tällä rataosuudella Tpe-Pm. Vakituista Sm1-2 liikennettä ei ole tainnut olla koskaan ja satunnaisetkin liikkumiset vähissä. | ||||
|
22.06.2021 15:18 | Mikko Herpman | ||
| Tuleeko ykkösen paikalle korkea aita? | ||||
|
|
22.06.2021 14:12 | Jouni Hytönen | ||
| Juurikin se, tällä hetkellä käyttökiellossa. | ||||
|
|
22.06.2021 13:44 | Juhani Pirttilahti | ||
| Raide 532? Näköjään junia viimeksi maaliskuussa 2018. | ||||
|
22.06.2021 13:40 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitän, Hannu. Minulle tämä silta on äärimmäisen tuttu, olen kuvannut/katsonut tässä 2014 vuodesta lähtien. Vai oliko se 2013?? :) | ||||
|
|
22.06.2021 13:38 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Ja kas, tämähän on minullekin tuttu silta, väijyin kuvan vasemmassa reunassa rapujunaa maaliskuussa. | ||||
|
|
22.06.2021 13:37 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Timo! | ||||
|
|
22.06.2021 13:34 | Timo Salo | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
22.06.2021 11:23 | Jouni Hytönen | ||
| Aseman edustan sivuraide on ollut vailla käyttöä jo jonkin aikaa ja tänä kesänä se puretaan erkanemisvaihteineen pois. | ||||
|
|
22.06.2021 10:21 | Erkki Nuutio | ||
| Kirjoitin toivomuksen tämän hankkeen teknisen toteutuksen, keskeisten henkilöiden ja myös koejakson ja sen tuomien kokemuksien kertomisesta. Kertojina olisivat parhaita joku/jotkut asianomaisista ihmisistä. Heitä lienee vielä keskuudessamme nyt 25...30 vuoden kuluttua - osa kaiketi turvallisesti eläkkeellä. Käsittääkseni keskeinen osa totetusajatuksesta oli käyttää perustana sinistä matkustajavaunua, ja jatkaa sen päitä ohjaamo/sisääntulo/moottoritilaosuuksilla. Näin pystyi sisääntulon saamaan varsin laadukkaaksi jopa pyörätuoleilijalle, ja myöskin järjestämään tälle kulun invapaikalle matkustamossa, sinne inva-vessan vierelle. Protossa ei ehkä kaikkea tätä vielä ehditty toteuttaa - protohan on proto ja tarkoitettu erilaisia kokeiluja varten. Voimalaite Volvo THD100 -mahurimoottori on itselleni kovin tuttu mm. itsekantavasta Hollming-säiliöautosta, jonka hankkeen vetäjänä olin vuonna 1979 Hollmingin Kankaanpään konepajalla (Vetku 1/2018 , s.8-13). Volvo B59, joissa moottori oli alunperin oli konseptiltaan jatkumo jenkkibussista 50-luvulta, DAFista 60-luvun alusta ja SISUsta 70-luvun alusta ja viimeisimpänä Volvosta 70-luvun lopulta. Kaikissa konsepti oli huono (tonnin moottoripaketti oli 3 metrin varrella taka-akselin takana, ilmajousitettuna ilman jousitusta). Volvo kehnonsi konseptia sisääntulon eduksi poistamalla yhtenäisen etuakselipalkin, tulos etupyörät alkoivat joustojen vuoksi ajoittain vipottaa (wheel shimmy). Mielestäni salamailmassa oli NIH- (not invented here) tai NIP- (not invented properly) -otsoonituoksua, eli isomman organisaation luovuuden, rohkeuden, viitsimisen ja osaamisen puutetta. Tuoreesti romutetut uudemmat matkustajavaunut olisivat soveltuneet muutostöihin vielä paremmin. Varmaan tällaistenkin irvokkuuksien estämiseksi ne oli kiireesti romutettava. Olisi ollut kamalaa jos niistä olisi voitu muuntaa Pieksamäellä, Kuopiossa (tai Hyvinkäällä) edullisesti ensihätään sata Salamaa lähiliikenteeseen eri puolille Suomea. Vähäpäästömoottoritkin olisi saanut Linnavuoresta. |
||||
|
22.06.2021 09:07 | Timo Salo | ||
| Hyvä, kun sanoit mikä tuo täppi on! "Luulin ufoksi"...!!! :-) | ||||
|
22.06.2021 08:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Tällainen: https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/H/Helsingin+Bussiliikenne/0500-0599/507+JGB-747+kooen+290715.jpg | ||||
|
|
22.06.2021 08:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainitut uudet autot taisivat olla M-B Sprintereitä, sellainenkin oli hetken aikaa myös P 16:lla ennen kuin siitä tuli Jouko-kaupunginosalinja J60. | ||||
|
|
22.06.2021 08:45 | Juhana Nordlund | ||
| Variotrameja ehti ajaa kuutosen vanhallekin Arabian päätteelle sentään jonkin aikaa. Ensimmäinen Variotram-linja oli tietenkin 10, mutta muistaakseni kuutonen sai Variotrameja ajoon jo syksyllä 2001. Kohtalaisen suorat linjat olivat Varioiden kannalta edullisia. Aleksanterinkadulle Varioita ei myöskään haluttu päästää ennen vuoden 2002 remonttia. Se sulki tietyt linjat pois. Länsi-Pasilan raitiotie haluttiin myös kunnostaa ennen kuin Varioilla tohdittiin ajaa siellä. Jokin asia esti myös Varioiden sijoittamista linjalle 8 varsin monta vuotta. Viimeistään sitten, kun 8 jatkettiin Arabianrantaan, silläkin alkoi Variotrameja näkyä hyvinkin paljon (eli 2007). Variotramien käyttöaste oli muuten jonnekin 2008 asti todella vaatimaton. Sitten kun niiden vahvistamisprosessi oli saatettu loppuun, niitä alkoi näkyä tosissaan liikenteessä. Vaikka oikeasti sekään ei ollut kuin noin kymmenen vuoden jatkoaika. | ||||
|
22.06.2021 08:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyseessä on Hkb. https://juliadata.fi/rollingstock/search?q=Hkb:134105-6 | ||||
|
|
22.06.2021 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Linkittämässäni kuvastossa näkyvä palvelubussi oli vuokrattu Porin Linjoilta. Porissa se oli kulkenut Porin Linjat Oy:llä järjestysnumerolla 20 (sen sisar oli PoLi 14). Tilanne oli erikoinen, kun suuri Helsinki päätyi vuokraamaan hätävarakalustoa pienestä Porista. HKL-Bussiliikenne oli tilannut Keski-Euroopasta palvelubusseja, mutta bussien toimittaja oli ajautunut vararikkoon. Hankinta viivästyi, toisaalta uusien sopimuksien mukainen liikenne oli alkamassa ja kalustoa oli saatava tavalla tai toisella. Kyseiset Neoplanit eivät olleet menestystarina Porin Linjoille oikein missään vaiheessa, niiden vuokraaminen oli itse asiassa hyvä juttu PoLin kannalta. Keväällä 2005 HKL-BL oli saanut uudet autot käyttöönsä ja väliaikaiset Neoplanit palautettiin Poriin. Kuvassa http://jno.1g.fi/06053575A.html ne seisovat toimettomina Porin Linjojen Hevoshaankadun varikolla lähellä Mäntyluodon rataa. Eivät päätyneet enää ajoon Porissakaan. Porissa oli ollut myös muita samanlaisia Neoplaneja, joiden historiaan sisältyi ajanjaksoja eri isäntien omistuksessa eri paikkakunnilla. | ||||
|
22.06.2021 08:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, tuo Petter Forsström oli se "Kalkki-Petteri", asiat loksahtavat kohdalleen :) | ||||
|
|
22.06.2021 08:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainittakoon, että olen myös itse yhden kerran vuonna 2004 ollut kutosen kyydissä kun se ajoi tänne. Asuimme Pasilassa, mutta menimme ostamaan tietokonetta Hobby Halliin, ja siksi (onneksi) tuli täälläkin käytyä normaaliliikenteen aikana. | ||||
|
|
22.06.2021 08:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Meinasinkin juuri kysyä, kävikö Variotram täällä vanhalla päättärillä, mutta näköjään ehti käymään :) Kiitos kuvalinkistä, JNo, ja hienoa on myös se, että kuviin on mahdutettu palvelulinjan P 16 vakiokalusto, Neoplan N8008 Metroliner -bussi. Matkustin sillä usein koulusta kotiin. Bussi myytiin myöhemmin Riihimäelle. Onkohan se vieläkin liikenteessä? | ||||
|
|
22.06.2021 08:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa, vaikutti että ne ovat hitsattu kiinni rataan. Ainakaan ne eivät rullanneet, kun yritti työntää. | ||||
|
|
22.06.2021 07:04 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Jimille erittäin tyylikkäästä tutkielmasta. Kävin paikan päällä perjantaina 27.8.2004 katsomassa alkuillan ja samalla koko raitiovaunuhistorian viimeisiä raitiovaunulähtöjä tuolta perinteikkäältä päätepysäkiltä. NRV2 HKL 111 oli viimeinen tuonne ajanut kaupallisen liikenteen vaunu. Se näkyy Arinkin kuvassa. Loppuillan kuutosen ratikka ajoi vain Vallilaan ja jatkoyhteys hoitui korvaavalla bussilla 6X, 6X ajoi Arabianrantaan saakka. Lauantaina 28.8. kaupallinen liikenne hoitui samaan tapaan korvausbussijärjestelyin kuin perjantai-iltana. Lauantaina päivällä johonkin aikaan toimiva yhteys uudelle linjaukselle Arabianrantaan oli saatu käyttöön. Samana päivänä myöhemmin Arabianrantaan ajoi jokin tilausvaunu, jossa ilmeisesti oli kyydissä päättääjiä, mahdollisesti joukkoliikennelautakunnan jäseniä ja ehkä muuta kaupungin johtoa. Sunnuntaina 29.8. raitioliikenne sujui aamusta alkaen Arabianrantaan asti, tilaisuutta kunnioitti myös Stadin Ratikoiden kunnostuttama VTS-vaunu HKL 339. Tuo oli myös 339:n virallinen ensiesiintyminen entisöitynä ja täyskunnostettuna. Kutosen pidentämisviikonloppuna minulla oli ollut PowerShot-digikamera vain viikon käytössä. Olin siis juuri siirtymässä filmeistä digiaikaan. Valokuvaaminen oli siis pitkän ajan jälkeen "palannut harjoitteluasteelle". Seuraavassa kuvastossa näkyy kuitenkin satoa noilta ajoilta: http://jno.1g.fi/ara_arb.html Siellä näkyy useita samankaltaisia kuvia, kuin mitä Ari ja Mika ottivat samana ajankohtana. |
||||
|
|
22.06.2021 06:56 | Mikko Palosvirta | ||
| Kyllä tuolla on resiinaonnettomuus tapahtunut, jossa ratavartija E.V ehti hyppäämään resiinan kyydistä, mutta hänen vaimonsa menehtyi törmäyksessä. | ||||
|
|
22.06.2021 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan kukaan anabolisilla terästetty bodari koettanut nostaa noita pyöräkertoja? | ||||
|
|
22.06.2021 02:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö Tyrisevänjärveltä otettu kuva? | ||||
|
|
22.06.2021 02:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa holvin muodostavien kivien paksuuden muutos! Ennen oli hyvä järjestys, maksoi mitä maksoi. Nyt pitää olla järjestys, joka ei saa maksaa mitään! Niinpä, järjestystä se on huonokin järjestys... | ||||
|
|
22.06.2021 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kalkki-Petterin firman, eli Lohjan Kalkin vaunu. Petter Forsström kuului sisällissodan 1918 aikana valkoisten tukijoihin. | ||||
|
22.06.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän radalla ovat kulkeneet ainakin myös Bm1 nro 2 sekä Ds2 7. Viime vaiheessa ennen henkilöliikenteen lakkauttamista 1953 keväällä käytössä oli Dm2 14. Silloin kun 14 oli huollossa, sitä tuurasi 13, eli juuri kuvan vaunu. Tuon Ds2:n tapauksesta sen verran, että siis vuoden 1933 aikataulun mukaan Ds2 lähti Mäntästä aamulla 7 aikaan Tampereelle, teki siellä ollessaan kaksi reissua Orivedelle (toinen vuoro jatkoi Oripohjaan). Tampereelle paluun jälkeen se lähti sitten kolkuttelemaan kohti Mänttää. Joka marjapaikan koluttuaan motti saapui puolenyön aikaan Mänttään ja vielä siirtoajo virkajunana Vilppulaan talliin. 14 aikoinaan kulki myös Haapamäeltä Porin suuntaan. Kerran elokuussa 1949 motti lähti illansuussa Mäntän asemalta kohti Vilppulaa. Konduktööri hämmästyi, kun motti meni pysähtymättä Koskelan seisakkeen ohi, vaikka sieltä olisi ollut kyytiin tulijoita. Mentyään ohjaamoon konduktööri totesi kuljettajan kuolleen ohjaimiin. Pumppu oli pettänyt. Sen verran konduktööri oli oppinut motin pysäyttämisestä, joten hän sen sitten pysäytti. Motissa oli ollut kyllä kuolleen miehen kahva, mutta se oli ollut sidottuna nahkahihnalla kiinni tehonsäätökahvaan. Tapauksesta uutisoitiin pitäjänlehdessäkin (Kuorevesi-Mänttä-Wilppula). Äitinikin muisti tapauksen, oli 13-vuotias koulutyttö silloin. |
||||
