Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.06.2021 02:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän radalla ovat kulkeneet ainakin myös Bm1 nro 2 sekä Ds2 7. Viime vaiheessa ennen henkilöliikenteen lakkauttamista 1953 keväällä käytössä oli Dm2 14. Silloin kun 14 oli huollossa, sitä tuurasi 13, eli juuri kuvan vaunu. Tuon Ds2:n tapauksesta sen verran, että siis vuoden 1933 aikataulun mukaan Ds2 lähti Mäntästä aamulla 7 aikaan Tampereelle, teki siellä ollessaan kaksi reissua Orivedelle (toinen vuoro jatkoi Oripohjaan). Tampereelle paluun jälkeen se lähti sitten kolkuttelemaan kohti Mänttää. Joka marjapaikan koluttuaan motti saapui puolenyön aikaan Mänttään ja vielä siirtoajo virkajunana Vilppulaan talliin. 14 aikoinaan kulki myös Haapamäeltä Porin suuntaan. Kerran elokuussa 1949 motti lähti illansuussa Mäntän asemalta kohti Vilppulaa. Konduktööri hämmästyi, kun motti meni pysähtymättä Koskelan seisakkeen ohi, vaikka sieltä olisi ollut kyytiin tulijoita. Mentyään ohjaamoon konduktööri totesi kuljettajan kuolleen ohjaimiin. Pumppu oli pettänyt. Sen verran konduktööri oli oppinut motin pysäyttämisestä, joten hän sen sitten pysäytti. Motissa oli ollut kyllä kuolleen miehen kahva, mutta se oli ollut sidottuna nahkahihnalla kiinni tehonsäätökahvaan. Tapauksesta uutisoitiin pitäjänlehdessäkin (Kuorevesi-Mänttä-Wilppula). Äitinikin muisti tapauksen, oli 13-vuotias koulutyttö silloin. |
||||
|
22.06.2021 01:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama paikka nykyisin: https://tinyurl.com/prhv8tmh | ||||
|
22.06.2021 01:56 | Tomi Seppänen | ||
| Upea, tunnelmallinen otos. | ||||
|
22.06.2021 01:01 | Robert Sand | ||
| Vaunu pääsi samana päivänä Mjökanin kalustohallin katon alle. Mjökan on liikennepaikka Kovjoen museoradan puolessavälissä. | ||||
|
21.06.2021 23:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienot värit! | ||||
|
21.06.2021 23:15 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tuo silta näkyy nykyisin paremmin kun pusikot on raivattu pois. Moottorivaunun numero kannattaa tarkistaa. | ||||
|
|
21.06.2021 22:55 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tähän maisemaan kiskobussin vihreävalkoinen väritys istuu hyvin. | ||||
|
|
21.06.2021 22:34 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuva. Taulu- , viikonkuva ym. ainesta kertakaikkiaan. | ||||
|
21.06.2021 22:31 | Heikki Kannosto | ||
| Kiitoksia Jormalle ja "Suomalaisuuden Kirjallisuuden Seuralle" lisätiedoista. Jos halutaan olla realisteja (tällä kertaa taidan haluta) tämä näyttää tehdyn nimenomaan kokeilumielessä. |
||||
|
|
21.06.2021 22:23 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vilppula-Mänttä välillä kulki Mot 1 eli Ds 1. Vaarini ajoi sitä. | ||||
|
21.06.2021 21:52 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen Helsingistä säännöllisesti höyryllä ajettu kiitotavarajuna oli TK1077 (21:00 Helsingistä) ja se siirtyi Hr13-vetoon joulukuun alusta 1964. Lisäksi TK1065 oli Hr1 vetoinen suurimman osan maaliskuuta 1965. Havainnot kiitotavarajunista ovat höyrykaudella olleet yksinomaan Pasilaan sijoitettujen Hr1 tai Tr1 vetämiä. Satunnaiset poikkeukset ovat tietysti aina mahdollisia. | ||||
|
|
21.06.2021 21:27 | John Lindroth | ||
| Petri lienee oikeassa,ne kuvat joita olen tästä junasta nähnyt ei ole ollut 1014 vetoisia. Mutta poikkeus on aina mahdollinen. | ||||
|
21.06.2021 21:24 | John Lindroth | ||
| Nämä kuvat on äärimmäisen surullisia kuvia joita ei haluaisi nähdä! | ||||
|
21.06.2021 20:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jonkun kertoneen, että tämä Motti aikoinaan seisoi Kirkkonummen tallissa ja että herra T. Saalasti käski siirtää sen pois sieltä, ettei ole hänen pajansa jaloissa. | ||||
|
21.06.2021 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin kuvaa tuon fiiatin kohdalla, ja luulen sen olevan ihan peruskusiainen. | ||||
|
21.06.2021 19:50 | Panu Breilin | ||
| Tämä veturi on ilmeisesti romutettu toukokuun alussa Kosovossa: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,9758519 | ||||
|
|
21.06.2021 19:27 | Panu Breilin | ||
| 18 vuoden takainen kuva tästä samasta vaunusta: https://vaunut.org/kuva/3918 Kyseisen kuvan alla on myös kommentoitu mm. vaunun moottorin kuntoa. |
||||
|
21.06.2021 19:27 | Eljas Pölhö | ||
| Pieni täydennys koskien 1977 Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisua. Kyllä siihenkin alettiin painaa lisälehtiä, lisälehti 1, 22.9.1978 ja lisälehti 2, 19.2.1979 pomppasivat heti esille. Kumpikin lisälehti käsitti ison määrän sivuja (en laskenut montako). | ||||
|
21.06.2021 19:06 | Esko Peranto | ||
| Lajinsa viimeiset. Irti leikattuja säiliöitä löytyy jokunen vielä. | ||||
|
|
21.06.2021 18:48 | Topi Lajunen | ||
| Sm3:n ajopöydissä onkin ollut alusta saakka kaiverrettu teksti "JVK-ajo sallittu". Kyllä, JVK. Lienee lyhennys termistä "junavulunkalvonta". | ||||
|
|
21.06.2021 18:30 | Jukka Voudinmäki | ||
| Epäitsenäiset liikennepaikat -julkaisuja on myös vuosilta 1920 sekä 1932, jossa on lueteltu vain tuolloiset seisakkeet. LV-julkaisuihin lisään vuodet 1948, 1966 ja 1970. Vuosikerta 1977 tuntuu olevan erittäin hankalasti saatava. En ole löytänyt sitä edes yliopistokirjastojen kautta saati tavallisempia reittejä pitkin. Liekö syynä irtolehtikansiomaisuus. |
||||
|
|
21.06.2021 17:46 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Paikkaan se on tuokin asema täytynyt rakentaa..Siellä asemapäällikön/junansuorittajan fiiatti 500? pilkistää.. | ||||
|
|
21.06.2021 17:41 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Voi ristus..Noh, onhan tuo juhannus tulossa, eikö kokkoon vaan. | ||||
|
21.06.2021 17:18 | Teemu Saukkonen | ||
| Ai niin, Imatra tavarastahan T2743 tulee, ja nämä siinä (https://vaunut.org/kuva/143153). | ||||
|
21.06.2021 17:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voisi juurikin olla tuo vähäkäyttöisyys pitkäaikaisen säilytyksen valintaperuste. | ||||
|
|
21.06.2021 16:57 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vielä voisi hankkia lisää kalustoa, ei ole 500 yksikköä täynnä. | ||||
|
|
21.06.2021 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennepaikkojen välimatkakirjoja on toki varhaisempiakin. Koko juttu alkoi 1926 teoksella: Epäitsenäiset liikennepaikat. Kiertokirjeissä kerrottiin muutokset ja lisäykset. Epäitsenäisistä oli vuosikerrat 1930 ja 1936. Liikennepaikkojen välimatkat - luettelon ensimmäinen painos ilmestyi 1942. Uusia painoksia ilmestyi myös ainakin vuosina 1954, 1955, ja 1963. Vuodesta 1971 jo Jukka V. mainitsikin. Viimeinen kokonaisuus sitten oli vuonna 1977 ilmestynyt irtolehtikansiomuotoinen toteutus. Livään tehtävistä muutoksista tiedotettiin VR:n Käskylehdillä ja Virallisilla tiedotuksilla. Useaimmiten muutokset piti tehdä kynäkorjauksilla. Uusia lehtiä ei julkaistu siten kuin esim. JT:n korjauslehdet. Epäitsenäiset liikennepaikat olivat paikkoja, joiden tilinpito eräässä mielessä "kuului" päällystöasemille. |
||||
|
|
21.06.2021 16:36 | Rasmus Viirre | ||
| Huhhuh! Mielestäni aika siistiä nähdä myös Dr16 ratatyö-kaluston siirtäjänä ratakuorma-autojen tai Dv12 valjakon sijaan, vaikka valikoituikin valkovihreä yksilö. Osaisiko joku kertoa, miksi nämä BOppyt säilytettiin juuri Kontiolahdessa? Sattumalla valittu Suomen kaikista vähäkäyttöisistä sivuraiteista? :P Noh ehkä ei kummiskaan.. | ||||
|
|
21.06.2021 16:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä on vielä malli siitä miten se oli. Tarina sinänsä ei vielä ole taputeltu, mutta on kiire tehdä jotain. Lahoaa teräksinenkin vaunu puuosiltaan samalla tavalla, mutta se ei vain näy ulospäin. | ||||
|
|
21.06.2021 16:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se siitä sitten. Motin tarina on taputeltu... | ||||
|
|
21.06.2021 16:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Minnehän ne menevät, luulisin Pieksämäkeä. | ||||
|
|
21.06.2021 16:13 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ajallisesti lähin Liikennepaikkojen välimatkat löytyy minulta vuodelta 1971, jolloin Hiltula on ollut jo seisake. Hil lukee sarakkeessa 5. Sama lukenee tuoreemmissa LV-julkaisuissa, luulisin. | ||||
|
21.06.2021 10:42 | Teppo Niemi | ||
| XOt, ja numerokin voisi löytyä 1950-luvun vaunumestarikurssin monisteesta telin K10 perusteella. | ||||
|
|
21.06.2021 10:42 | Petri Nummijoki | ||
| Voisiko kuva olla muutamaa vuotta vanhempi? 1014 oli 1965 jo Pieksämäen veturi, joten sen esiintyminen kiitotavarajunassa Helsingissä lienee poikkeuksellista. 1961 veturi oli vielä Pasilassa, joten silloin tämmöinen tilanne olisi ollut normaalia rutiinia. Varmaan Kouvolan aikoinakin 1962-1964 on Helsingin vierailu riittävän todennäköinen, vaikka pääasiallinen käyttö oli Kouvolasta pohjoisen ja idän suuntiin. | ||||
|
|
21.06.2021 10:08 | Iiro Hyrsky | ||
| Itse tapahtumasta/taistelusta en tiedä, mutta kuvassa oleva tykki on täysin varmasti 152/45C eli 152 mm 45 pituuskaliiperin ranskalais-venäläinen Canet-tyyppinen laiva- ja rannikkokanuuna. Venäjä hankki näitä (ja muita saman valmistajan/suunnittelijan tykkejä) 1890-luvulla, samalla ostettiin myös valmistuslisenssit. Itsenäistynyt Suomi peri n. 100 kpl 152/45C-tykkiä ja tämä ase sekä siitä kehitetty kotimainen pitempiputkinen 152/50T (T=Tampella) olivat Suomen kiinteän rannikkotykistön pääkalusto aina 1980-luvulle asti. Alkuperäiseen ranskalais-venäläiseen konstruktioon tehtiin Suomessa 1930-luvulla merkittävä muutos, kun näiden tykkien kehdot (se osa, joka yhdistää putken ja lavetin ja jossa sijaitsee laukauksen rekyylin vastaanottava joustolaite) käännettiin ympäri niin, että joustolaite tuli yläpuolelle. Näin tykin putkelle saatiin annettua suurempi korotuskulma ja pitempi kantama. Rautatietykkinä aseesta (ja lavetista/vaunusta) käytettiin nimikettä 152/45CRaut. Ensimmäinen tällainen tykki valmistui jo 1920-luvulla. Sikäli kun tiedän, näitä aseita oli yhteensä neljä. Kaksi ensimmäistä toimi jo talvisodassa "Rautatiepatterina", jatkosodassa tykkejä oli siis lopulta neljä ja yksikön nimi "2. Rautatiepatteri". Aiheesta on kirjoitettu kirja: OVe Enqvist: Rautatietykistö Suomessa, Kustantaja Laaksonen 2019. 152/50T-tykkien viimeiset (näytösluontoiset) kovapanosammunnat järjestettiin 2002. 152/45C ja 152/50T-museotykkejä on eri puolilla maata entisillä rannikkolinnakkeilla ja Salpalinjan museoiduissa linnoitteissa. Ilmeisesti yhtään museokappaletta tästä rautatietykistä ei ole säilynyt, sotavaltion käyttö loppui 1964. Tietääkö/tunnistaako joku, minkä tyyppinen syväkuormausvaunu tuossa tykin alla on? Ilmeisesti tässä on käytetty sekä 6-, että 4-akselisia vaunuja. Lisää kuvia löytyy SA-kuvagalleriasta. |
||||
|
21.06.2021 08:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sentään tuo tieliikenteen "seis"-levy ei velvoita veturinkuljetustyöläistä tottelemaan! | ||||
|
|
21.06.2021 08:47 | Pasi Seppälä | ||
| No niin mäkin ajattelin että ei kai Kouvolaan asti tule hakevaunuja? Kouvolassa taitaa nähdä hakevaunuja enää Riihimäki-Joutseno junaparissa. | ||||
|
|
21.06.2021 07:47 | Kari Haapakangas | ||
| Asema on varsin kaukana raiteesta ja tonttia VR:llä on molemmin puolin rataa. Suuria suunnitelmia vaiko vain loistava menneisyys? Lieneekö läheinen Putkilahti joutunut järvenlaskun uhriksi? Siihen viittaa paitsi nimi ja soistuneet rannat, myös vuoden 1915 venäläinen kartta. |
||||
|
|
21.06.2021 07:06 | Teppo Niemi | ||
| Seisakevaihde: Liikennöimistapana yleensä Hil Tt eli henkilöliikenteelle ilman lipunmyyntiä ja tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin. Onko kenelläkään käytettävissä Liikennepaikkojen välimatkat julkaisua tuolta ajalta, jotta saisi ketjuun oikean liikennöimistavan. |
||||
|
|
21.06.2021 06:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on hieno. JKV muuten otettiin käyttöön Kirkkonummen ja Kupittaan välillä 23.8.1995. Se oli samaa aikakautta, jolloin pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kiskobussien hankinta. JKV-laitteet ovat olleet alusta pitäen Sm3:sissa, ja laitteet sijoitettiin JKV-kauden alkuun mennessä myös niihin Sr1:siin, joilla ajettiin yli 140 km/h, ensimmäisessä vaiheessa käytännössä reitillä Helsinki - Turku. Ilmeisesti lähes kaikissa Sr2-yksilöissä JKV on ollut alusta pitäen. JT / SKS osannevat kertoa tarkemmin. Kulunvalvonnan laajentamisaikataulut olivat aluksi melko löysät. Lisävauhtia saatiin aivan varmasti Jokelan ja Jyväskylän tuhoisista onnettomuuksista. Viimeksi mainittu etenkin herätti päättäjät. |
||||
|
21.06.2021 06:33 | Lauri Rantala | ||
| 4 miljoonan euron rakennelma, josta puuttuuu vielä toinen raide ja laituri. Kaupunki ja Väylä kumpikin 50 % osuudella. | ||||
|
|
20.06.2021 23:49 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
20.06.2021 23:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotakin mainitakseni: suunnanvaihtolaitteet olivat lättähatusta, ovet, vaihdelaatikot ja moottorit HKL:n linja-autoista. Moottorit (2 kpl) olivat Volvon mallia, joita käytettiin Volvon B59-59-takamoottoribussialustassa, tyypiltään THD100. Olivat siis vuodelta 1976! Vaihteistot olivat Voith 506-tyyppiä, siis automaattisia. Tiedot kirjoista Suomen veturit osa 2, vuodelta 1995 ja Sinisen bussin tarina II/Stadin dösät 1968-1991, vuodelta 2009. Niin ja Salama oli melkoisen pitkä (31 150 mm), verrattuna aihioonsa (26 400 mm puskimenpäitse). |
||||
|
|
20.06.2021 23:43 | Tauno Hermola | ||
| JKV:stä nyt ainakin on tässä turha puhua, kun sitä ei tuohon aikaan Suomessa ollut vielä millään radoilla eikä missään kalustossa! Jyväskylän onnettomuus 1998 kai vasta herätti päättäjät; Jokelan junaturma 1996 tietysti oli jo vakava varoitus. | ||||
|
20.06.2021 23:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miellyttävän näköiset mittasuhteet vasemmanpuoleisessa seinässä, esimerkikisi ikkunat ovat mittasuhteiltaan hyvin istuvat suhteessa seinän mittoihin, ei liian isot tai liian pienet. B. Granholm oli näemmä oikeassa paikassaan suunnittelijana. | ||||
|
20.06.2021 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen kampiasetinlaite. Kampien asennonilmaisimet ovat näemmä kääntyviä nuolia. Lieneekö kulkutiekankia kaksi per pääty? | ||||
|
|
20.06.2021 23:12 | Tauno Hermola | ||
| No tässä https://vaunut.org/kuva/22569 ne venäjänkieliset kilvet ovat, mutta kuva on vuodelta 1906. | ||||
|
20.06.2021 23:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Alhojärven asema-alue nykyisin: https://tinyurl.com/acdf25f6 ( Väylän tasoristeysraporttikuva ) | ||||
|
|
20.06.2021 22:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisätty kuvausvuosi 1918, Finnan tietojen perusteella. | ||||
|
|
20.06.2021 22:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs muuten, kun Hammaslahden kuvassa ( https://vaunut.org/kuva/142003 ) Erkki kertoo, että Bobrikoffin määräämät venäjänkieliset asemakilvet LISÄTTIIN 1900-1901. Mistä voisi olla Hajalan tapauksessa kyse? | ||||
|
|
20.06.2021 22:47 | John Lindroth | ||
| Hieno höyrykuva pikatavarajunasta. Itse näin vuonna helmikuussa 1968 samaisen Pekan useasti Kuopiossa etelään menevässä pikajunassa. | ||||