Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.06.2021 11:50 | Oula Ahlholm | ||
| kuka omistaa nämä? sain tietää että tälle firmalle tulee uusi vaunu. | ||||
|
13.06.2021 09:50 | Erkki Nuutio | ||
| "Junassa" tyypillinen brittien brake van. Miksi laittaa vaunuihin ilmajarruja, kun ne voi korvata brake vanilla https://en.wikipedia.org/wiki/Brake_van . Eihän veturissa ole kompressoriakaan. Työllistyy samalla jarruttajaukkeli. Dieselveturien yhteydessä voi käyttää brake tenderiä, ettei tarvitse jarruttaa pelkällä veturilla. |
||||
|
13.06.2021 08:50 | Pasi Seppälä | ||
| Jukan kehuma petroliWarre oli tuttu peli, valitettavasti. Isällä oli sellainen 80-luvun alkupuoliskolla. Nesteen jalostamon asuntoalueella asuttiin, jossa pientä taustahaisua oli ilmassa muutenkin. Kulloon Kesoilin takapihan pumpusta Warren alkuperäiseen tankkiin tankattiin petrolia. Takapaksiin oli haponkestävästä tehty bensiinille yhdeksän litran oma tankki, jolla auto herätettiin lämpöiseksi. Kun kone oli lämmin, kojetaulun kytkimestä magneettiventtiili vaihtoi polttoaineen petrolille. Petrolilinjassa oli muistaakseni vielä jonkinlainen lämmönvaihdin jäähdytysnesteen kanssa. Petrovarre lämpöleikkasi usein jos ajeli yli kahdeksaakymppiä. Moottoritiellä rekan ohituksen jälkeen joskus jäähdyteltiin innostunutta Warrea tien sivussa. Isä poltteli piipullisen ja taas Warren moottori lähti startilla iloisesti pyörimään. En tiedä johtuiko lämpöleikkaaminen petrolin huonosta jäähdyttävyydestä vai juurikin tuosta Jukan mainitsemasta öljyn huonosta sekoittuvuudesta. Useita leipomisia kuitenkin sattui ja moottori lopuksi vaihdettiin loppuun ajettuna toiseen ja konvertointi purettiin pois. Petrooliuran aikana sillä käytiin kuitenkin Saksassa ja Hollannissa saakka. Ruotsista petrolia vielä sai, mutta etelämpää sitä ei löytynyt. Matkasta muistan parhaiten lukuisat huoltoasemat, joilla käytiin petrolia kyselemässä. Yhdeksän litran bensatankilla Saksa ja Hollanti ajeltiin läpi. Warren kulutuksella sillä ei päässyt sataa kilometriäkään , joten huoltoasemat tulivat tutuiksi. Todellinen autoloma :) |
||||
|
13.06.2021 07:34 | Oula Ahlholm | ||
| Tällöin ei tullut. | ||||
|
|
13.06.2021 03:43 | Timo Salo | ||
| Eikös Eliten myyntiä vauhditettu joskus kaviaarilla? Model Elite Caviar? Muistanko oikein, että joka yksilön hanskalokerossa oli purkki kaviaaria... Mitähän Trabantissa olisi pitänyt liittää oheisvarusteeksi, purkki lahosuojaa? :-) | ||||
|
|
13.06.2021 01:40 | Heikki Jalonen | ||
| Ahaa. Austin K8 (1947...54) pakettivaunu on jo ehtinyt paikalle vaikka miljöö ei aivan valmis olekaan. Kokoluokka 25 cwt (=noin 1250 kg) kantavuutta. Äärimmäisen brittiläinen koje. | ||||
|
|
13.06.2021 01:21 | Mikko Mäntymäki | ||
| Seisontatilassa kumpaankin päähän tulee punavalot. | ||||
|
13.06.2021 01:15 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo kuvan tiilitehdas oli Eurajoella, länsimurteiden kovassa ytimessä suorastaan. Siksipä siis tiilejä. Ehkäpä myös George Herriman via Soile Kaukoranta vaikuttaa minun kirjoitustapaani, mutta siitä itse vastaan. Kun en ole mistään kotoisin... |
||||
|
13.06.2021 00:50 | Vertti Kontinen | ||
| Varmaan katoavat Pyhäkummun myötä | ||||
|
|
13.06.2021 00:48 | Jukka Viitala | ||
| Kieliopillinen kymysys: tiilejä vai tiiliä? Edellinen kirskahtaa kymenlaaksolaiseen korvaan pahasti, mutta lännempänä sitä viljellään. Saunassa meillä oli kumminkin Vihta eikä mikään savolaisviritys, mut toril myytii lihatsui kahella nakilla ja niit syötii ihan täs näinää lihatsukopin vieres. Kahden nakin lihapiirakassa oli oikeasti 3 nakkia. Siihen kun veti jatkoksi hedelmän, eli höyrytetyn munkkipossun, niin seuraava nälkä tuli kello 21. Pari kesää sitten halusin Vetyy. Ei jumankauta Lappeenrannasta löytynyt yhtään autoon näkyvää snagaria. Kebabia olis kyllä saanut jopa kylmäasemalla. |
||||
|
|
13.06.2021 00:30 | Juha Kutvonen | ||
| Jossain vaiheessa asemarakennus sai harjakaton ja pienen laajennuksen. | ||||
|
13.06.2021 00:25 | Juha Kutvonen | ||
| Onni | ||||
|
|
12.06.2021 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Olin ostanut mm. värillisiä kartonkeja juuri tähän käyttöön ja aika nopeasti se syntyi, kun tavarat olivat käsillä. Samalla tämä näytti että Kyle of Loch Glen -pienoisrautatieni tulee olemaan ihan toimiva! | ||||
|
12.06.2021 23:36 | Jimi Lappalainen | ||
| XT 01605, entinen BT 01175, entinen CEm 2413 vuodelta 1920. | ||||
|
|
12.06.2021 23:26 | Juhani Pirttilahti | ||
| Erittäin taidokkaasti valmistettu dioraama! Ja jos vain 45 minuuttia meni niin todellakin olet tiennyt mitä olet tekemässä. :) | ||||
|
|
12.06.2021 23:09 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ome-vaunuja siis on vielä liikenteessä. | ||||
|
|
12.06.2021 23:08 | Jukka Viitala | ||
| Itäautoissa oli hauskat mittarit, neukuissa ja polskeissa ne toimivat kuten lännessä, mutta Skodassa ja Warressa neulat pomppasivat pystyyn kuin pienen seurakunnan papilla rippileirillä, kun käänsi virrat päälle. Warressa bensamittari toimi pyyhkijöiden asennonnäyttäjänä, jos lataus oli heikoilla ja Rintintin simahti aamukasteiselle nurmikolle pahana päivänään. 80-luvun pirullisin keksintö oli PetroWartburg, joku neropatti keksi, että 2-tahtari polttaa petrolia nakuttamatta kunhan ruuvaa sytkää aikaiselle... 2-tahtisen ja petrokoneen katkut samassa paketissa. Tehoa joku 30 heppaa. 2T-öljy ei tarttunut petroliin joten koneita simahteli tuon tuosta, mutta osat olivat puoli-ilmaisia ja joku kehitti tuoreöljyvoitelun, pumppu imusarjaan. Warre seisoi minuutin virta päällä ja pata oli puolillaan öljyä, siitä tulille niin maailmaa ei näkynyt. | ||||
|
12.06.2021 22:26 | Jukka Viitala | ||
| Olin 1985 tuon sillan kupeessa olevassa AUK-akatemiassa ja muistaakseni jänteissä ei ole juurikaan varmuuskerrointa, eli 1-2:n vinotuen pätkäisy pudottaa pääjänteen jokeen, periaatteessa siis parilla telamiinalla poikki. Terässillat ovat yllättävän heikkoja, Pohjan silloille Tammisaaressa riitti muistaakseni 11 kg viksusti sijoitettuna, eli kyliltä ei hajoa ikkunat sillan pudotessa. Junan ollessa päällä joku 8 kg hoitais homman. Myrkkynä riittää TNT, sillat on patarautaa. | ||||
|
12.06.2021 22:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Vatialan pysäkkirakennus: http://siiri.tampere.fi/displayContent.do?uri=http://siiri.tampere.fi/content/20200801/15970470661490.jpg&type=big&view=Valokuva | ||||
|
12.06.2021 22:15 | Jukka Viitala | ||
| Virtauksia tulkiten kuva on otettu länsirannalta punatiilisen poliklinikan kohdilta ja takana 6 km:n päässä on Kouvola, rata kaartaa sillalta oikealle. | ||||
|
|
12.06.2021 22:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Kolarin tavaraliikenteestä puhuttaessa ei pidä unohtaa näitä: https://vaunut.org/sarja/1556 | ||||
|
|
12.06.2021 22:11 | Kari Haapakangas | ||
| Lada ja Mosse ovat sentään autoja. Trabista ei voi olla aivan varma. Kieltämättä Samaran ajokokemus oli... mielenkiintoinen |
||||
|
|
12.06.2021 22:06 | Jukka Viitala | ||
| Öliko Kolarin sementtitehtaan lopetukselle muuta syytä kuin VR:n mulk.. korjaan muuttunut hinnoittelu? Olin Partekilla/Nordkalkilla 15 vuotta ja silloin mulle jäi kuva siitä, että Kolarin sementti oli Euroopan lujinta, siitä tehtiin voimalaitokset ja ties mitä kemikaaleja kestävää betonia, Turun tautikin olisi jäänyt väliin. Joku vaan sammutti valot. | ||||
|
12.06.2021 21:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Lyhyen polttovälin näkymä: https://flic.kr/p/2m57WM6 | ||||
|
|
12.06.2021 21:23 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvää valon ja varjon sopusuhtaa tässä vehreässä kuvassa. Mainio kuvauspaikka muutenkin kun rataa nykyy pitkästi ja sähkömiehet ovat kerrankin pystyttäneet pylväät oikealle puolelle. | ||||
|
|
12.06.2021 21:14 | Jukka Viitala | ||
| Lada ja Moskvits olivat eri tarinoita. Mosse sai alkunsa, kun Saksan vapauttajat riisuivat Opelin tehtaan aseista ja alkoivat väsätä 1939 Kadettia ennennäkemättömänä 4D-versiona. Opel oli 2-ovinen. Lada oli Fiat 124:n kehitysmaamalli, painoi rapiat 100 kg enemmän kuin esikuvansa johtuen paksummasta(heikommasta) plootusta. Pellin alla oli neukkuspesiaali 1200 cc moottori, jossa oli Fiatin järein alakerta ja ennennäkemätön ketjuvetoinen heiluvipu-OHC. Mekaaninen ketjunkiristin loi unohtumattoman venäläisen äänen, jolle ei ole verrokkia kuin kotomaisen Horizonin muodossa. Lada erosi fiudesta myös jarruiltaan ja takaiskarien sijoitukselta, orkkispumput vaimensivat vain sisäänjoustoa ja nimismiehenkihara oli yhtä juhlaa Ladan mennessä poikittain jopa kolmenkympin vauhdissa - mikä ei haitannut, jos jäsenkirjassa oli oikeanväriset kannet. |
||||
|
|
12.06.2021 21:00 | Heikki Jalonen | ||
| Lada ja Moskvits ovat aivan eri autoja, niitä ei pidä missään tapauksessa sekoittaa toisiinsa. Lada (vientinimi Lännen markkinoilla paitsi Ruotsissa) tai Ziguli on passissa olevalta nimeltään VAZ, Volgan Autotehtaan mukaan. Moskovalainen (tuttujen kesken Mosse) on puolestaan Moskovassa toimineen MZMA, myöhemmin AZLK-tehtaan valmiste. Eräitä malleja tehtiin muuallakin, muun muassa Izhevskissä. Kalasnikovien ohella siellä tehtiin IZh-lavapakua, myös Suomessa myynnissä ollutta. Ensimmäinen myyntierä Ladoja saapui Suomeen jo alkuvuodesta 1970. Tarkka päivämäärä ja kappaleluku on hämärän peitossa, ehkä Lada-spesialistit saattaisivat tarkentaa? |
||||
|
|
12.06.2021 20:59 | Jukka Viitala | ||
| Yksisilmäistä Mossea oli myös 1500-koneella, olisko 410, hakattiin semmoisen kupumännät lekalla ja koivuhalolla tasapäisiksi, kun mylly oli hiukan jumissa 15 v seisonnan jälkeen, mutta kannen ym hilpetöörin palauttamisen jälkeen käynnistyi nöyrästi, vaikka puristussuhde putosi varmaan pari pinnaa ja kolmospytyn mäntä jäi sentin muita alemmas. Nykyään tuommoisesta sais varmaan nelinumeroisen nipun juuroja... | ||||
|
12.06.2021 20:22 | Harri Junttila | ||
| Oliskohan veturin 110V akustossa jotain vikaa esim. Viallinen akku ? | ||||
|
|
12.06.2021 20:00 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ennen vanhaan kun oli virkamiehiä pieni asemakin pullollaan, niin oliskos tässä Saab asemapäällikön, Mosse junansuorittajan ja VW asemamiehen kulkuväline..D | ||||
|
|
12.06.2021 19:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikähän muuten mahtaa olla kuvaajan etunimi? Olavi? | ||||
|
|
12.06.2021 19:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Itsekin olen kerran saanut kunnian ajaa tuttavani Lada Samaralla yhden päivän ajan, ja hyvin se meni :) Kytkin siinä hieman luisti mutta tehokkaasti silti eteni. | ||||
|
|
12.06.2021 19:38 | Timo Salo | ||
| Korvaamattoman arvokkaita nämä historian hämärästä jälkeen jääneet kuvat! Esim. Saariselkä oli hiukan toisen näköinen vuonna 1980, jolloin eka kertaa kävin paikalla... (nyyh) | ||||
|
|
12.06.2021 19:31 | Timo Salo | ||
| Ladojen maahantuonti alkoi muistaakseni 60/70-lukujen taitteessa ja loppui 2012... (onneksi) Ainakin Samaralla ajettu kyyti oli ikimuistoinen, voi sitä tärinän ja kolinan määrää... | ||||
|
|
12.06.2021 19:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Näissä vanhoissa kuvissa on usein niin, että se minkä minä ymmärrän Ladaksi, muut sanovat sitä Moskvitsiksi. Milloin Lada-nimeä alettiin yleisesti käyttää? | ||||
|
12.06.2021 19:20 | Petri Sallinen | ||
| Eihän replikan tarvitse olla hirsirakenteinen — hirret eivät näy ulospäin. | ||||
|
|
12.06.2021 19:15 | Heikki Jalonen | ||
| Hrrr, kylmää ja huurteista. On varmaan joulu-tammikuuta, valo on kovin vaisua ja lunta vielä melko vähän. Mutta, Saab 96, Mosse 408 (Elite 1300) ja VW Kupla eivät pimeää, lunta ja pakkasta säikähdä. | ||||
|
|
12.06.2021 19:07 | Heikki Jalonen | ||
| Ei ole nykyvaatimuksessa tuo radanpiston kuormauspaikka. Toisaalta, entisempien aikojen tiilenkärrääjät eivät juurikaan lueskelleet standardeja, direktiivejä, normeja tahi muita hallinnollisia määräyksiä. Kärräsivät vain tiilejä, olipa tasaisempaa tai kuoppaisempaa. Pahimpien kurujen yli mentiin kapoisilla & heppoisilla lankongeilla. Kuvassa taitaa näkyäkin muutama sellainen. Eihän tiililetka painakaan kuin nelisensataa kiloa, mikäs juttu taitokärrääjälle semmoinen oli... Vaan tiilikärry oli kaksipyöräinen, lankonkien raideleveys piti olla just tasan eikä vain melkein. | ||||
|
12.06.2021 18:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko nyt vastavuoroisesti saatavilla kuvia, miltä vanhalla ratalinjalla näyttää nykyisin? | ||||
|
12.06.2021 18:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Siinäpä. | ||||
|
|
12.06.2021 18:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Tätä yritin juuri kertoa. | ||||
|
12.06.2021 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihrein valinta. Just joo. | ||||
|
12.06.2021 18:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirpaisi oikein, kun katsoi tätä kuvaa, kun lämmin kesäkuun illansuu on tuolla ikkunan toisella puolella! | ||||
|
12.06.2021 17:50 | Tero Korkeakoski | ||
| 3805 kulkee enää Harjavaltaan asti ja 3807 yleensä pelkällä veturilla Harjavallasta Poriin. | ||||
|
12.06.2021 16:59 | Antti Kukkonen | ||
| Ahaa, no tämäpä selvitti epäselvyyttä | ||||
|
|
12.06.2021 16:41 | Teemu Sirkiä | ||
| Porha operoi junaa, jossa on sinisten ystävien omistamaa kalustoa. | ||||
|
|
12.06.2021 16:27 | Topi Lajunen | ||
| Onko siis Sinisten vaunujen ystävät ry.:llä ihan operaattoristatus? Vai omistaako vain kaluston? Juliadatan mukaan operaattorina kun tosiaan on Porha. | ||||
|
12.06.2021 16:21 | Erkki Nuutio | ||
| Uljaan rakennuksen suunnittelijoista on vaihtelevaa tietoa. Thure Hellström on mainittu pääsuunnittelijaksi mm. virallisen asemansa (SVR:n arkkitehti) ja muotokielen eräiden yhtäläisyyksien (verrattuna mm. Hämeenlinnan toiseen asemataloon) johdosta. Jarl Ungern on mainittu toisena arkkitehtina (VR:n arkkitehdiksi tämä tuli kuitenkin vasta 1925) Mohell mainitaan, ja hänen osuutensa tekee todennäköiseksi erityisesti työskentely Raudussa. Asemarakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 1916, joten arkkitehtipiirustusten on täytynyt olla valmiina jo silloin. Vuonna 1918 keskeneräinen rakennus vaurioitui pahoin tulipalossa ja Raudun taistelun tulituksessa. Ehkä puolen vuoden mietinnän jälkeen rakennus päätettiin rakentaa valmiiksi alkuperäistä suunnitelmaa vastaavaksi syynä (ehkä tekosyynäkin, tai ainakin rohkeana toiveena) läpikulkuliikenne Raudusta ja Tornioon (jonne oli valmistumassa ruotsalaisten pelkojen määräämä järjetön siltayhteys Haaparantaan Pohjanlahden kautta kiertäen) ja maailmalle. Läpikulkua ei tullut, vaan rata katkaistiin rajan molemmin puolin Raasulissa viitisen kilometriä Raudusta itään. Ei myöskään tullut sitä valtavaa ratapihaa, joka suunniteltiin keisarivallan aikana (mistähän sen suunnitelmat löytyisivät?). Valistunut arvaus asematalon suunnittelijoista: Hellström hahmotteli päälinjat ja tarkasti ja hyväksyi suunnitelmat. Ungern ehkä suunnitteli 1916-1917. Mohell ehkä suunnitteli alkuperäisten päälinjojen puitteissa lopullisen toteutuksen 1918-1919. Varmistuksen ehkä saa arkkitehti- ja työpiirustuksista, joista ainakin osa on säilynyt arkistoissa. Itse en oli niitä nähnyt. |
||||
|
|
12.06.2021 15:51 | Antti Kukkonen | ||
| Minäpä korjaan, kalustohan on Sinisten vaunujen ystävien mutta sitä ei ollut vaihtoehtona (tästä kehitysidea ylläpidolle :) ) | ||||
|
|
12.06.2021 14:51 | Pauli Kyllönen | ||
| Operaattorina vaunusiirrolle oli Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry. | ||||
|
12.06.2021 14:34 | Jarno Piltti | ||
| Vaunu on mallia 20-Х351, omistaja Leonhard Weiss RTE AS. | ||||
