Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.04.2021 20:58 | Jimi Lappalainen | ||
| WINK. | ||||
|
19.04.2021 20:47 | Alex Chudoba | ||
| Liekö haettava erikoisuus kyltin sijainti teollisuusraiteella? Jimi ehtikin ensin kommentoimaan samaa. Tosin Otavan satamaraiteelta paikantamismerkit ovat ainakin aiemmin löytyneet, eikä maisema oikein muutenkaan siihen sovi. Sijoittaisin siis veikkaukseni teollisuusraiteesta hieman etelämmäs. |
||||
|
|
19.04.2021 20:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on sitten varmaankin Otavan satamaradalta, ja paikantamismerkki puuttuu siksi että virallisesti kyseessä on vain Otavan liikennepaikan sivuraide eikä linjaosuus (enää). | ||||
|
19.04.2021 20:40 | Teppo Niemi | ||
| Näin ymmärrän. Ja näitä on ollut tilapäisesti muutamia, yleensä kolarivaurioiden seurauksina. Ja ne o kaikki palautuneet normaaleiksi, kun korjaukset valmistuivat. | ||||
|
|
19.04.2021 20:38 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ei olla Vilppulan Haapamäen välillä, eikä erikoisuus ole paikantamismerkin puute - joskin veikkaanpa, että haettava erikoisuus on myös syy paikantamismerkin puuttelle. | ||||
|
|
19.04.2021 20:36 | Teppo Niemi | ||
| Tarjotaanpas kisklpainon perusteella Vilppula - Haapamäki. | ||||
|
19.04.2021 20:24 | Jukka Ahtiainen | ||
| 280 km/h telit ovat edelleen käytössä. https://eisenbahn-museumsfahrzeuge.de/index.php/deutschland/staatsbahnfahrzeuge/elektrolokomotiven/baureihe-e-03-1/103-222-6 https://vaunut.org/kuva/110882?s=1 |
||||
|
|
19.04.2021 20:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Sekarunko? Siis ovatko veto- ja liitevaunu eri yksiköistä peräisin? | ||||
|
19.04.2021 20:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä ei ollut? Tasoristeyslaitosta? Paikalla oli nykyisen tasoristeyksen välittömässä läheisyydessä, ts. vieressä, vanha tielinjaus kuluneine puisine tasoristeyskansineen. Katulamputkin olivat vanhalla tielinjalla. Ehkä siinä oli silloin vain vartioimaton tasoristeys? | ||||
|
|
19.04.2021 20:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole paikantamismerkkiä? | ||||
|
19.04.2021 20:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.04.2021 19:27 | Tero Korkeakoski | ||
| Sarjassamme järjetön reittivalinta, koska vaati kaksi veturinvaihtoa ja suunnanvaihdon. Vilppulaan olisi mennyt suoraan täältäkin. | ||||
|
19.04.2021 19:06 | Pasi Seppälä | ||
| Tää on kyllä hieno. Veturikin on parhaimmillaan juuri tästä kuvakulmasta. Mukavasti on värejä myös junarungossa. | ||||
|
19.04.2021 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, tutkimisen arvoinen asia olisi se kuinka nimenomaan kokoomuspoliitikot ovat huoranneet itsensä rakennusliikkeiden nöyriksi lakeijoiksi. Turku tästä oli oikein malliesimerkki "Turun tauteineen", enkä millään jaksa uskoa Helsinginkään, saati muiden kaupunkien välttyneen siltä. Hyvä esimerkki oli myös Helsingin kaupungin antautuminen Malmin lentokentän kysymyksessä, jossa lisäksi kaikenlaisia moottoreita inhoava kokoomuksen puutarhajaosto (vihreät) hyppäsi rahamiesten syliin! |
||||
|
|
19.04.2021 17:58 | Erkki Nuutio | ||
| Edempänä punaisessa tehdasrakennuksessa radan toisella puolella toimi yli 50 vuotta kumi- ja teräspyörillä liikkuvien kulkuneuvojen harjapesukoneiden kehittäjä ja valmistaja. Yritys- ja tuotenimi on Tammermatic. Tonttihintojen nostattelu ja rahastelu jota kaupunki kiihdyttää kaikin keinoin vei tontin ja sen naapuritontit rakennusliikkeiden haltuun. Näiden pyynnöstä kaupunki muutti alueen uudella kaavalla asuinalueeksi. Yritysten tuli viivyttelemättä häipyä pois tieltä, Tammermatic yritysystävälliseen Pirkkalaan. Sellaiset muutokset, kuin Tesoman voimakas muutos ja lähijunayhteyksien tulo sinne ovat tietenkin hyviä asioita. Asumiskustannusten (neliöhinnat ym.) holtiton nousu paljolta kaupungin toimien johdosta (kuten tontinvuokrien jopa kymmenkertaistaminen ja ylipäätään kiinteistökeinotteluun uppoutuminen) on huono asia. Osaseurauksia ovat velkaantuminen ja Tampereen työttömyysprosentin kiistaton johtoasema Pirkanmaalla. Tampereen elinkeinotoimen harrastus ja kyky järjestellä korvaavia tontteja teollisuusyrityksilleen on vaatimaton. Tämä kävi selväksi elinkeinojohtajan selittelyistä Aamulehdessä. |
||||
|
19.04.2021 17:32 | Niklas Savinsaari | ||
| Nåja, mä luulen et kyl suorittaja on sit Stora-Gee! :) | ||||
|
|
19.04.2021 17:09 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä onkin uutta perua, kesällä 2019 sitä ei vielä ollut. | ||||
|
|
19.04.2021 16:36 | Nikolas Peippo | ||
| Kaikki paitsi kaksi, Hyvinkään konepajan raiteistolla on 6001:n lisäksi yksi sekarunko, numeroita en muista. | ||||
|
|
19.04.2021 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon viimeisimpään Rainerin kommettiin liittyen; Kyseinen juna ajoi hellekäyrään, jossa nopeus oli rajoitettu n. 40 km/h likimain 100 km/h. Normaalisti tuossa kaarteessa olisi sn ollut muistaakseni 85 km/h. Yksi junan vaunuista meni kylki edellä omakotitalon läpi. Ja vastaantuleva lättä törmäsi yjteen junan teleistä saapuessaan Reinfellerin liikennepaikalle. |
||||
|
|
19.04.2021 16:16 | Eljas Pölhö | ||
| Pitää paikkansa, että 103 sn määrättiin tilapäisesti arvoon 160 km/h. Tähän päädyttiin kun huomattiin, että vetureihin asennuttu muunnettu DBS 54a-virroitin rikkoi ajolankaa ja ensivaiheessa tilanne korjattiin asentamalla vetureihin tilalle vakio DBS 54a, jonka sallittu nopeus oli 160 km/h. Vuodesta 1976 alkaen vetureihin asennettiin virroitin SBS 65, joka 30 viimeisessä veturissa oli uudesta alkaen. Osittain rajoitetusta suurimmasta nopeudesta johtuen osaan vetureista asennettiin teli, joiden välityssuhde oli suunniteltu nopeudelle 160 km/h. Tämä osittain sen takia, ettäyöjunien sn oli tuohon aikaan 150 km/h ja haluttiin verrata hitaamman telin käyttöä. Viimeiset hitaat telit vaihdettiin pois 1978, kun jo edellisenä vuonna vetureille oli palautettu sn 200 km/h. Veturissa 103'118 oli suurnopeusteli, joka oli tarkoitettu nopeuteen 250 km/h asti ja se lievästi ylitettiin nopeuskokeessa 12.9.1973 (252,9 km/h). Myöhemmin 103'003 asennettiin vielä nopeammat telit, joilla 1985 saavutettiin 283 km/h nopeus. Tilapäinen nopeusrajoitus oli sikäli helppo tehdä, koska liikenneministeriö määräsi, että 200 km/h nopeutta saa käyttää vain LZB-varustetuilla (kulunvalvonta, "sensaaatiomainen" keksintö sanottiin silloin), eikä niitä ollut montaa. Lisäksi 200 km/h sopivaa vaunukalustoa oli hyvin vähän. Kalustoon vaadittiin erilaisia lisäjarrujärjestemiä ja tietysti telit, jotka sallivat korkeammat nopeuden. Poimin ylläolevat tiedot julkaisusta Konrad Koschinski: Mythos E 03 (julk. 2002) |
||||
|
19.04.2021 16:09 | Miitre Timonen | ||
| Oli joo. Yllättävän paljon oli kuvaajia matkan varrella. | ||||
|
|
19.04.2021 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikuttaisi tämän pläjäyksen mukaan http://www.bitte-einsteigen.de/images/Fuhrpark/Elektro/M_37573/DB-Baureihe-103-wikipedia-a.pdf siltä että sarjatuotantovetureilla olisi saanut ajaa vain 160 km/h vuoteen 1977 asti. Veturille numero 103 106 sattui paha onnettomuus, pikajunan raiteeltasuistuminen 120 km/h vauhdissa kaartessa jossa olisi pitänyt hiljentää paljon enemmän, Rheinweilerissa etelä-Saksassa v 1971. 25 ihmistä menehtyi. Siihen aikaan ei vielä ollut automaattista kulunvalvontaa käytössä, eikä kuski huomannut jarruttaa ajoissa. Jostain olen lukenut myös että jotkut DB:n johtajista sai kenkää, ja nopeuksien nosto viivästyi sen takia. Myös virroittimissa oli ongelmia, ja perinteisillä saksityyppisillä määrättiin enimmäisnopeus 160 km/h kunnes vetureihin asennettiin polvivirroittimia. |
||||
|
|
19.04.2021 14:28 | |||
| Oli varsin rentoa sakkia tuo Karjaan suorittajaporukka. Kun Kirkkonummen suorituksesta soittelin Turun pikurille etukäteen lupaa junasuoritusvälille, niin puoliksi ruotsia puhuva miespuolinen "Kaariksen" suorittaja jutteli vaan että "ju klaaria on tänne till Karis, klaaria on". Toki varmisteltiin erikseen junannumero ja vielä soiteltiin toteutunut lähtöaika perään. Eivät turhia hötkyilleet. Puheluthan hoidettiin erillisellä suorituspuhelimella, ja kaikki puhelut meni nauhalle. Onkohan sellaisen pöytään upotetun puhelimen kuvaa jossakin. Painiketta painamalla sai puhelun menemään. | ||||
|
|
19.04.2021 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulikohan suorittajalle kiire antaa lähtölupa junalle? Tilannehan ei suinkaan ole epäselvä, mutta ohjeiden mukaan hänen olisi pitänyt mennä tarkoittamansa junan lähistölle junanlähetyslevyään heiluttamaan, ainakin mitä tulee Asema- ja junapalvelusohjesäännön määräyksiin. |
||||
|
19.04.2021 13:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tauno, tuo perässä oleva vaunu näyttäisi olevan museolle varattu BE 0652 vuodelta 1953 ja joka oli entinen E 741 vuosimallia 1899. VR hylkäsi BE:n 1973 ja vaunu myytiin rautatiemuseolle yhdessä vaunun BE 0665 kanssa. Museo järjesti asian niin loistavan hienosti, että pisti 0652:n sittemmin romutukseen. |
||||
|
|
19.04.2021 13:12 | Eljas Pölhö | ||
| TEE-jatkoa: Unohdin, että TEE "Blauer Enzian" Hampuri-München ajettiin 1968 alkaen 200 km/h, mutta jo 1969 sen nopeutta laskettiin ja uudeksi sallituksi tuli 160 km/h. Veturina oli E03 (103). Samalla muistui, että Rheinblitz 200 km/h taisi olla DB:n ehdotus, mutta pysyvä lupa tuli vasta 1968, kun tasoristeykset oli poistettu (siihen asti katto oli 180 km/h). IVA:n junat ajoivat tilapäisellä luvalla ja se oli yksi niiden messujen kohokohtia saada matkustaa 200 km/h. E03 IVA 1965 messuilla. https://vaunut.org/kuva/80431. | ||||
|
|
19.04.2021 12:57 | Eljas Pölhö | ||
| TEE-junista: DB:n VT11.5, myöhemmin 601/901 oli alkuaan tarkoitettu nopeudelle 140 km/h. Talviaikataulusta 1968/69 alkaen niille sallittiin 160 km/h. Maaliskuussa 1972 alkoi koeajot kaasuturbiinilla vahvistetulla yksilöllä, muutetut sarjaan 602. Ensimmäinen juna, johon de tulivat 1974 oli IC 190/191 "Sachsenross", mutta säännöllinen käyttö loppui jo 27.5.1978. Suurin nopeus koeajoilla oli 217 km/h (huhtikuussa 1975). Italian ETR 300 oli rakennettu nopeudelle 180 km/h, mutta muutostöiden jälkeen sallittiin 200 km/hja koeajoilla ajettiin max 213 km/h. Näitä käytettiin välillä Milano-Rooma. Ranskassa "Le Capitole" ja "Aquitane" sallittiin 200 km/h 1970/1971 alkaen veturivetoisina. DB:n 403 oli suunniteltu nopeudelle 300 km/h, mutta koeajoilla ajettiin "vain" 226 km/h. Niitä käytettiin hetki TEE-junassa "Goethe", mutta eivät soveltuneet siihen. Myöhemmin ne toimivat paremmin "Lufthansa Airport"-Expressissä Frankfurtin ja Düsseldorfin välillä. Espanjan (RENFE) Talgo III junalla ajettiin 222 km/h dieselvedolla (koeajolla 1972). Suora yhteys Madridista Ranskaan ja Sveitsiin oli avattu jo 1.6.1969. Junarungon suurnopeuskokeissa käytettiin DB:n vetureita 103'003 ja 120'001 ja suurin nopeus, jolla Talgo-runkoa vedettiin oli 288 km/h. E03-vetuisilla junilla aloitettiin 200 km/h liikennöinti 1965. Aluksi IVA-junissa München-Augsburg ja sitten "Rheinblitz" (München-Köln-Dortmund). Se ei kuitenkaan ollut TEE-juna. |
||||
|
19.04.2021 12:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Pasilassa noudatetaan minimalistista periatetta joka on suomalainen erityisolosuhde jolla suojellaan maailman harvinaisinta ihmislajia, suomalainen junamatkustaja. Sellainenhan voi luulla että laiturittomalta raiteilta voisi nousta junan kyytiin jos numerot noudattaisi todellista raiteiden sijoittelua? | ||||
|
|
19.04.2021 12:05 | Topi Lajunen | ||
| (...ja lisäksi Pasilan vitosraiteen virallinen numero rikkoo kaiken jatkuvuuden ja logiikan.) | ||||
|
|
19.04.2021 12:03 | Topi Lajunen | ||
| Pasilassa myöskään raiteiden "yleisönumerot" ja raiteen viralliset numerot eivät täsmää (edes loppuosaltaan). Ovat yhden numeron verran vinossa. Onko muita vastaavia jäljellä? | ||||
|
|
19.04.2021 12:00 | Topi Lajunen | ||
| Kuvan tunnisteista kun klikkaa veturin numeroa, sivusto hakee kaikki kuvat käänteisessä lisäysjärjestyksessä, joihin on lisätty sama tunniste. Sen perusteella viimeisin v.org-kuvatieto on joulukuulta 2015, Pieksämäen hylkyjonosta: https://vaunut.org/kuva/108921 |
||||
|
|
19.04.2021 11:12 | Erkki Nuutio | ||
| Silta on jo edesmennyt, mutta sattuuko tuo Deeveri olemaan vielä hengissä? | ||||
|
|
19.04.2021 11:02 | Teppo Niemi | ||
| Nyt Karjaan raide- ja laiturinumerointi on muutettu vastaamaan toisiaan. | ||||
|
|
19.04.2021 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Hangon junat lähteneet laiturista 6? Eli Hangon lättä ja Kirkkonummen lättä eivät ole samalla raiteella. Karjaallahan ei tuohon aikaan raide- ja laiturinumerot vastanneet toisiaan. Se näkyi mm raideopastimien tunnuksista. Pikajunahan saapuu raiteelle II. Raiteella I on Hangosta saapunut henkilöjuna. | ||||
|
|
19.04.2021 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Jossain olisin kyllä lukenut että 1960-70 luvun taitteessa olisi ajettu 200 km/h nimenomaan München-Augsburg väliä jotain TEE-junaa (Blauer Enzian?). Ilmeisesti aikataulu oli laadittu 160 km/hksi mutta juna "saattoi" ajaa nopeammin, vähän samaan tyyliin kuin pendolinojen alkuvaiheessa Suomessa. Olihan DB:llä muita "suurnopeusvetureita" kuten E19 joka tosin oli 1930-luvun kamaa, ja suunniteltu kulkemaanainakin 190 km/h, mutta ei koskaan päästetty oikeuksiinsa. Sitten oli se IC-junia varten rakennettu moottorivaunusarja 403 jota kutsuttiin "Donald Duck"iksi, sillä taidettiin kanssa ajaa 200 km/h jossain Länsi-Saksan rataverkolla, tietääkö Uwe tai Jukka paremmin? | ||||
|
|
19.04.2021 10:02 | Jukka Ahtiainen | ||
| E03 001 poseeraa tuoreessa DB Cargon mainoksessa https://railcolornews.com/2021/04/16/de-expert-goods-belong-on-the-rails-with-db-cargo-deutschlands-193-560/ |
||||
|
|
19.04.2021 09:27 | Tero Laakso | ||
| Kiitos Miitre. Oliko teidän tilausajosta taas kyse? :) | ||||
|
|
19.04.2021 03:49 | Tauno Hermola | ||
| Mikäs tuo toinen vaunu sitten on, kuuluuko sekin samaaan kokonaisuuteen autovaunun kanssa? Vaikuttaa ainakin huomattavasti vanhemmalta, kuin autovaunu. | ||||
|
Kuvasarja: Destian kiskotyömaan tukikohta Kirkkonummella kesällä 2018 |
19.04.2021 03:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukava rautaroikkatyökonekatsaus ihmeellisine vaunuineen! | ||||
|
19.04.2021 03:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menisin ehdottamaan: Etv-nk...? | ||||
|
19.04.2021 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvasta erottuu muinainen sivupylväiden laukaisulaitteisto. | ||||
|
Kuvasarja: Destian kiskotyömaan tukikohta Kirkkonummella kesällä 2018 |
19.04.2021 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Hannulta perinpohjainen katselmus kalustosta. Kuinka suomalainen tiukka byrokatia kohteli kaluston saamista työmaalle? Tuotiinko ajamalla/hinaamalla Vainikkalan kautta? | ||||
|
18.04.2021 23:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| No nyt tämä kuva-alan näkymä on aikalailla samassa kunnossa kuin Ruosniemen ja laskettelurinteen väli. Puuta ja pöpelikköä kasvaa vaan kiskojen välissä hyvää vauhtia. | ||||
|
18.04.2021 23:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Tähän on nykyisin rakennettu maantie rautatien penkereelle. | ||||
|
|
18.04.2021 22:06 | Miitre Timonen | ||
| Hieno kuva ;D | ||||
|
18.04.2021 21:58 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia kehuista! 2821 ei sitten ilmeisesti vaatinut pidempiä huoltoja, lähinnä vain vaihtoi maisemaa. | ||||
|
|
18.04.2021 20:10 | Riku Outinen | ||
| Vilppula on realistinen vaihtoehto senkin takia että kyydissä näyttäisi olevan kuusitukkia. | ||||
|
18.04.2021 20:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siinä oven vasemmalla puolella on ajosuuntavalo. Radio-ohjausta käytettäessä siitä näkee mikä suunta on päällä. | ||||
|
|
18.04.2021 19:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tämä on rapujuna Teuvalta Seinäjoen ja Tampereen kautta Vilppulaan??!! https://juliadata.fi/timetables?s=53272&d=18.4.2021 https://juliadata.fi/timetables?s=53218&d=18.4.2021 https://juliadata.fi/timetables?s=53309&d=19.4.2021 kts aikatauluissa ilmoitettujen raidevalintojen SK_854 VKA_205 puolesta yksi ja sama juna kyseessä. |
||||
|
|
18.04.2021 17:50 | Mikko Ketolainen | ||
| 3332 oli reilu tunti sitten Äänekosken ratapihalla. Seurasin autosta kun veturi ajoi kiinni Hains-vaunuista koostuvaan vaunuletkaan ja kun vaunut kytkettiin kiinni veturiin. Huomioni kiinnittyi tuohon oven vasemmalla puolella olevaan valoon joka oli päällä. Mikä sen tarkoitus on, onko jollain tietoa? | ||||
|
18.04.2021 17:22 | Alex Chudoba | ||
| Mielenkiintoisia vaunuja jälleen kerran. Lieköhän 15739:n säiliö maalattu huomattavasti edellistä konepajakorjausta (1.64 ilmeisesti) aiemmin, kun on aluskehykseen verrattuna melko kauhtunut ja logokin on vanhahtavaa mallia? 16205:n maalauskaavio lienee sama kuin kuvan https://vaunut.org/kuva/33549 vaunulla, vaikka tämä onkin hieman pienempää 25 m³:n mallia kuin vertailukuvan vaunu. | ||||