Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	16.04.2021 21:54	Hannu Peltola
		Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja kommentoidaan tässä nyt oman vanhan kommenttini perään. Oikealla oleva vaunu on Kanadan lahja Neuvostoliiton rautatiekulttuurille. Kuvan vaunu on joko aito 1. maailmansodan aikana Kanadasta toimitettu 40' Box Car tai siitä 1920-luvulla (metrimitoilla) tehty kopio. Nämä eivät varmaan enää 1960-luvulla olleet kovinkaan yleisiä!
	16.04.2021 21:48	Tauno Hermola
		Perttu kiivennyt tolppakengillä suurjännitepylvääseen https://www.google.com/maps/@62.7461347,29.0522784,3a,76.9y,168.34h,85.51t/data=!3m6!1e1!3m4!1sKY0URNU8snzHL1sJfVAb0g!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi&ucbcb=1 ?
	16.04.2021 20:43
		.
	16.04.2021 20:31	Lari Nylund
		134 oli perinteinen Turun konepajasta vaunujen palauttaja. Aamuisin 123 taas kuljetti vaunuja Ilmalan ratapihalta Turun konepajalle.
	16.04.2021 19:29	Rasmus Viirre
		Ja perkuleen komea veturipari!
	16.04.2021 19:08	Jaakko Tuominen
		Voisko siihen lisätä sähkö avusteen?
	16.04.2021 19:02	Perttu Karttunen
		Ihan poljinvoimalla liikkuu, eli ei ole mitään vakuutuksia tms, huvipuistokäyttöönkin suunnattu polkuauto on kyseessä.
	16.04.2021 18:51	Jaakko Tuominen
		Perttu, Kertoisitko tuon kulkupelisi tekniset tiedot sekä millainen peli se on ajaa ja muita tietoja,vakuutus?
	16.04.2021 18:47
		Kiitos Panu! Mietinkin, että ei mun JT-tenteissä ole koskaan näkynyt ko. JT:n välilehteä. Upeaa historian siipien havinaa!
	16.04.2021 18:06	Jan Jahkola
		Todella hieno Tve1 kyllä.
	16.04.2021 17:36	Panu Breilin
		Huhtikuussa 1989 voimaan tulleessa JT:n korjauslehdessä ei ole enää seislevyssä reikää. Vanhemmissa JT:issä reikä on, kuten myös niiden edeltäjissä signaaliohjesäännöissä ainakin jo niin varhain kuin vuonna 1903. Alun perin seislevyjen ohella oli olemassa myös hiljentämismerkki joka oli muuten samanlainen kuin seislevyt, mutta sen keskusta oli punaisen sijasta vihreä ja yöopasteena oli reiässä näkyvä vihreä valo. Kyseinen merkki tarkoitti sellaisen alueen alkua missä radan korjaustöiden tai muun syyn vuoksi oli nopeusrajoitus 15 km/h. Tällaisen hiljentämisalueen päätti pyöreä kokovalkea levy jonka reiässä käytettiin valkoista valoa yöopasteena.
	16.04.2021 17:30	Juhani Pirttilahti
		Tavallinen kuuden vaunun sininen runko ja pari-kolme Eiliä?
	16.04.2021 17:06	Jouni Hytönen
		Poikkeuksellisen pitkän näköinen juna Rantaradalle lähteväksi. Onko perässä peräti Eilejä?
	16.04.2021 16:54	Jouni Hytönen
		Jyväskylän puunhakija ei juuri koskaan käynyt Pihtiputaata ylempänä ja pohjoisesta käsin haettiin puuta ainakin Alvajärveltä, Pihtiputaalta ja joskus myös Keitelepohjasta.
	16.04.2021 16:51	Jouni Hytönen
		Vuonna 1996 oli jopa vakinainen Dr13-vetoinen juna perjantaisin vaihtelevaan määränpäähän saakka, yleensä Keitelepohjaan, joskus Pihtiputaalle tai Kannonkoskelle. Olin joskus lokakuussa 1996 tuon junan mukana, sillä kertaa käytiin Keitelepohjassa. Tyhjiä vaunuja jätettiin Saarijärvelle, Kannonkoskelle ja Varaseen (!).
	16.04.2021 16:49	Heikki Piirainen
		Tämän mukaan seislevy menetti reikänsä 1996: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautateiden_merkit_ja_opasteet#Seislevy
	16.04.2021 16:40	Jaakko Pehkonen
		2018 keväällä on ajettu Altsikalla Jyväskylästä Haapajärvelle. https://vaunut.org/kuva/126179?s=1 Matkalla Altsikka pääsi/joutui avustamaan myös VR:n mäkeen jäänyttä rapu-junaa.
	16.04.2021 15:30
		"Seis-levyssä käytettiin aikoinaan yöopasteena punaista valoa, joten lyhtyä varten levyssä oli tuollainen reikä (Jt 57: opaste Sro1)." Hienoa, kiitos uudesta informaatiosta! Onko tietoa milloin tämä on JT:stä poistunut / onko kuvaa käytössä olleesta?
	16.04.2021 15:21	Juha Kutvonen
		Kiitos kommenteista. Muokkasin kuvatekstin sopivampaan muotoon. Seis-levyssä käytettiin aikoinaan yöopasteena punaista valoa, joten lyhtyä varten levyssä oli tuollainen reikä (Jt 57: opaste Sro1).
	16.04.2021 14:56	Hannu Peltola
		Mikko: 57 mm Nikolain tekemä reikä???
	16.04.2021 14:54	Mikko Mäntymäki
		Mikä kaliiberi tekisi seislevyyn tuollaisen reijän...
	16.04.2021 14:49	Petri Heikkinen
		Tämä mäki, jossa rata nousee Taavetin asemalta ylös Salpausselän harjulle, tunnetaan paikkakunnalla Okkolan mäkenä. Entisaikaan se oli vetureille niin tiukka paikka, että junan vauhti hyytyi ylämäkeen ajettaessa liki kävelyvauhdiksi. Tällöin salamatkustajilla oli ukkini kertoman mukaan helppo hypätä tavarajunan kyytiin ja päästä siten matkustamaan "pummilla" Kouvolan suuntaan.
	16.04.2021 14:18	Tommi K Hakala
		Kyllä tulee lapsuus mieleen... https://vaunut.org/kuva/10785
	16.04.2021 14:18	Hannu Peltola
		No nyt nämä muutamat viimeiset kommentit aukesivat! Ihmettelin tuota lausetta "Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan!", mutta nyt selkisi. YÖKS!
	16.04.2021 14:09
		Hieno kuva!
	16.04.2021 13:51
		Tuossa Seis-levyssä punaisessa osassa on jotain ylimääräistä, jota ei ole JT:ssä koskaan määritelty. Olisiko tämä siis syytä tulkita epäselvänä opasteena eli Seis-opasteena?
	16.04.2021 13:39	Jouni Hytönen
		Sama tilanne kuin Karjaalla viime vuonna. Uusi silta taisi siellä kyllä tulla aika lailla vanhan paikalle, mutta joidenkin kuukausien ajan Karjaalla ei ollut ratapihan ylittävää ylikulkusiltaa.
	16.04.2021 13:16	Reijo Salminen
		Juuri näin. Aikamoinen soppa ollut tuo margariiniskandaali aikoinaan, siitä edellinen sukupolvi puhui pitkään vielä 70-luvulla ja myöhemminkin. https://yle.fi/uutiset/3-6504391
	16.04.2021 13:15	Jimi Lappalainen
		Periaatteessahan siltaa ei remontoitu, vaan purettiin, ja vanhan viereen rakennettiin uusi :)
	16.04.2021 11:00	Tuomo Kärkkäinen
		^Edellinen kommentti viitannee vuoristoneuvos Eino Kivivuoreen, joka perusti Mekesin v. 1962 jouduttuaan sitä ennen eroamaan Raision Tehtaat Oy:n pääjohtajan virasta osittain margariiniskandaalin vuoksi.
	16.04.2021 10:17	Juha Kutvonen
		Ainakin yhden kerran on Alstomilla ajettu Jyväskylä - Haapajärvi -rataosa läpi, kun Raahen koksijuna vedettiin kokeeksi tätä reittiä joskus 1970-luvun puolivälissä.
	16.04.2021 08:53	Jukka Voudinmäki
		Jos kyse on kuvassa https://goo.gl/maps/w6kKEdf2XJHJFxLf8 näkyvästä merkistä, niin saa ajaa, mutta sn on 40km/t.
	16.04.2021 07:00
		Juu aukesi ylhäältä alaspäin, toki näin päin. Ja muistelen, että Sr1:ssä oli ennen uudistuksia sama tekniikka sivuikkunassa. Kun tarpeeksi antoi vauhtia alhaalta ylös, niin ikkunan sai roimaistua yhdellä liikkeellä kiinni ja lukkoon asti. Ylhäällä oli sellainen kynsikahvalukitussalpa. Vaikkei tähän kuvaan liitykään, niin tuosta tuli myös mieleen miten Sr1:n ovikin piti osata paiskata juuri oikealla voimalla kiinni, muuten ovi ponnahti aina takaisin auki. Noita toistoja kun teki tarpeeksi monta tuhatta, niin meni ihan rutiinilla ajattelematta. Nyt kun miettii pitkien aikojen kuluttua, niin olihan noissa monenlaisia ominaispiirteitänsä noissa koneissa. Ei näköjään 30 vuodessakaan katoa ihmisen mielestä miltä jokin tekninen yksityiskohta tuntui, tuoksui tai kuulosti. Esim. maadoituskahvan ääni kun sen ottaa virroittimen venttiilistä irti..pieni sihahdus ja ontto kolina. Tai miltä apusäiliön tyhjentämisestä aiheutuva ääni kuulostaa ahtaalla käytävällä. Tai miten johdonsuojakatkaisijat sai auki kämmenellä vai huiskimalla, mutta miten ne piti yksitellen napsutella ylös kun viritti konetta ja siinä vieressä olevat pari kolhoa kytkintä, toinen muistaakseni asentoon 2 ja toinen 1. Oliskohan ollut paristo ja varaus, ja se toinen muistaakseni muuntajan valinta virranlähteeksi? Nämä siis ot. Sr1:ssä. Muisti palailee pätkittäin, nimittäin tuli mieleen tuo Sm-yksiköiden kolmiportainen kiihtyvyyden asettelu. Hyvällä kitkakertoimella 3-asennossa, mutta joskus lehtikelillä piti liikkeelle lähdössä käyttää jopa 1-asentoa, jossa muistaakseni ohitettiin automaattinen tehonsäätö ja päästiin säätämään tehoa käsipelillä ratista ja estämään ympärilyöntiä. Yleensä käytettiin kyllä yleensä 2-3 vaihtoehtoja. Oli muuten jarruissa eroa Sm1-yksiköiden välillä. Joissakin rungoissa jarrutusteho oli vaarallisen heikko, ja joissakin taas ihan ok. Ehkä ikävin yhdistelmä oli Sm1-letka huonoilla jarruilla ja lehtikeli. Siinä oli ajamisen meininkiä. Ottaa pannuun jarrutella laituriin lähtöaikana.
	16.04.2021 01:44	Mikko Ketolainen
		Äänekoski-Haapajärvi-rataa koskevaan keskusteluun, niin ainakin Äänekoskella oli hieman ennen radan ylittävää Hämeentien siltaa, joka tunnetaan paremmin nimellä Hautalan silta, radan varressa jokin liikennemerkki, jossa oli kyltti ja dieselveturien Dv12 ja Dr13 tunnukset. Itse tulkitsin tuon kyltin, että näillä dieselvetureilla voi ajaa tällä radalla.
	16.04.2021 00:10	Joona Kärkkäinen
		Alla on akuston ampeerimittari.
	15.04.2021 23:59	Harri Pesonen
		Taitaa olla Brown powerin releitä noi mustat ? Mikähän mittari tuossa pariston volttimittarin alla on ?
	15.04.2021 23:52	John Lindroth
		Veturin lempinimi on Saksassa Harzbulle eli suomeksi Harzin härkä! Viittaa suureen tehoon ja vetovoimaan!Näistä yksi eli 99222 on jäljellä kolmesta tehtaan Schwarzkopff alkuperaisversiosta toiset kaksi siirrettiin Norjaan sotatoimien alla ja jäivät sinne sekä päätyivät ikävä kyllä romutettavaksi! Hoe rienoismallin rakennussarja on saatavilla firmoilta Weinert ja Kehi /valmismalli)
	15.04.2021 21:51	Perttu Karttunen
		Näin n pääsi käymään. Lainaanoa sinun kuvasta tousen veturin numeron, sitä tuskin on Kinahmissa vaihdettu.
	15.04.2021 21:11	Eemil Liukkonen
		Taidettiin kuvata sama juna, mutta eri paikassa ja eri aikaan!
	15.04.2021 19:33	Juhani Pirttilahti
		Sm1:n alkuperäisen kuljettajan ikkunan pystyi laskemaan alas samankaltaisella ranskalaisperäisellä mekanismilla kuin muissakin Valmetin tuotteissa. Se siis avautui alas seinän sisään laskeutuen ja sulkeutui ylöspäin. Mekanismissa oli ikkunalasin painon mukaan säädetty lasia paikallaan pitävä vipumekanismi. Alhaalla seinässä näkyykin edelleen olevan siihen liittyvä huoltoluukku.
	15.04.2021 17:33	Tuomo Ala-Keturi
		Rovaniemelle tämä näyttää nyt päätyneen. https://www.lapinkansa.fi/lattahattu-tuli-rovaniemen-torille-vaunun-yhteytee/3521870
	15.04.2021 14:30	Timo Oinonen
		Mihin lie matkalla? Tämä 195 pyöri paljon täällä Pielisen itärannikolla, niin siitäkin tuli lempparikone 187:n lisäksi. 187:ssa tuli aikoinaan matkusteltua muutamia kertoja.
	15.04.2021 13:34	Reijo Salminen
		Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan!
	15.04.2021 13:10	Kari Haapakangas
		Vähän ot, mutta itse palvelin juuri sinä siirtymäaikana, kun armeijassa hoksattiin, ettei varusvässyköille voi kovia antaa kuin suuresti harkiten ja pakottavasta syystä, so. ampumaradalla, joten väijykoneiksi ruvettiin kouluttamaan spolleja. Me tavalliset varusmiehet palvelimme porttiorankeina ihan vaan pampun kera. Pienemmissä ja perinteisimmissä varuskunnissa kiertoväijyyn ei ollut spolleja laittaa ja mekin saimme ihan lippaallisen kovia. Kyllä siinä juhannusyönä Nakkikosken kiitorataa kiertäessä tuli mieleen, että tänne ei ole hyvä humalaisten tulla. Kovia ammuksia oli, mutta aikaa ampumaradalla käyntiin ei ollut liiennyt. Olisi ollut ihan herrassa mihin sillä aseella olisi osunut. Varastojen seiniin kiellettiin jyrkästi ampumasta! Oheisvahingot olisivat nousseet liian kalliiksi.
	15.04.2021 11:32	Pasi Seljas
		Kari, Annettiin toki patruunat mukaan, mutta käskettiin pitää taskussa. Vasta hätätilanteessa saisi käyttää heh, heh. Hädän tullen ala sitten kaivaa lipasta taskusta jne. Siviileille piti valehdella että marssitiedustelusta oli kysymys, mutta kyllähän siviilit tiesivät miksi siellä oltiin. Virnuilivat vielä lippaan puuttumisestakin.
	15.04.2021 10:29
		Joskus kävi niin, että ovien sulkemisen jälkeen ovien välissä näkyikin asiakkaan liikehdintää ja/tai kippari saattoi antaa seis-opasteen sähkösoittopasteena ring-ring-ring-ring-ring, jolloin napista ovet välittömästi auki. Muistaakseni tästä syystä lukitsin ovet erillisenä sormenliikkeenä vasta kun kaikki oli todella kunnossa. En tiedä onko "väärin sammutettu", mutta näin se silloin opetettiin. Kämmenelläkin onnistuu aivan mainiosti nyt kun jälkikäteen ajattelee.
	15.04.2021 10:22	Topi Lajunen
		Ovet suljetaan ja lukitaan tietysti yhdellä kädenliikkeellä kämmenellä painamalla.
	15.04.2021 09:50	Erkki Nuutio
		Hieno yllätystallennus! Parkanolainen Mekes Oy toimi 1963-1967 ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekes ). Vaunukehittelyä ja -valmistustakin siis yritettiin. Keskuksista kaukana olevan konepajayrityksen aloitus ei ollut helppoa suurista markkinoista syrjässä olleessa maassa. Vielä kun omat kiinnostavat tuotteet puuttuivat oli yritettävä vähän kaikkea. Isoja pääomittajia konepajateollisuuteen ja alueen työllisyyteen ei ollut silloin, eikä juuri nykyäänkään. Suursijoittajia toki on nykyään, mutta sijoitukset menevät kiinteistökeinotteluun sekä ulkomaille,, sielläkin keinotteluluonteisiin kohteisiin. Keskeisemmät kaupungit ovat tänäänkin kiinteistökeinotteluun niin uppoutuneita, että konepajayritykset suorastaan ajetaan pois. Esimerkiksi päivän Aamulehti kertoo puoli vuosisataa Tampereella toimineen Tammermatic Oy:n pakotetusta pikamuutosta yritysystävälliseen Pirkkalaan (Onnea kehitykselle ja kasvulle ystävällisemmässä ympäristössä!). Pakottaja oli kiinteistökeinotteleva Tampereen kaupunki. Tällä kertaa se ei korottanut tontinvuokraa 7...10 -kertaiseksi, vaan myi pikaisesti tontin alta kiinteistörahastajalle.
	15.04.2021 07:36
		Hieno kuvasarja ja mukavaa että pääsit tutustumaan kalustoon tarkemmin! Siitä on jo 30 vuotta kun aloitin "polkemaan" näitä paikkuja Pk-seudun lähiliikenteessä sellaisena 14-kesäisenä innokkaana poikana. Noiden namiskoiden sormituntuma ja ajamisen dynamiikka ei ole vieläkään kadonnut muistista! Vasen peukalo ovien sulkupainikkeella ja vasen etusormi vähän koukussa valmiina lukitsemaan suljetut ovet (sulkuasento suoraan eteenpäin, lukitus myös). Katse tiukasti sivupeiliin odottaen kipparin "valmis lähtöön" -käden heilautusta tai pimeällä vilkkuvaa valkoista Airam-taskulampun tuikkua. Tai sähkösoittoopasteella ring-ring. Lähtöajan varmistus Hasslerin viisarikellosta, oikealla kädellä jarrut irti ja ovet kiinni ja lukkoon. Punaisen ovien aukiolosta ilmoittavan lampun sammuttua tarkistus, että jarrusylinterin paine laskenut ja sitten kevyt heilautus nopeudenasetteluratista (pyörähti kevyesti laakereillaan kevyesti nypyttäen toisinkuin esim. Sr1:n ratti), ja värien/nopeusmerkkien/viikkovaroituksen ilmoituksen tai seisakkeiden välimatkan rajoittama nopeuden säätö. Juna nytkähtää liikkeelle ja jalka hakeutuu turvalaitteelle. Katse eteenpäin kohti uusia ilometrejä. Kesäisin ohjaamossa tuoksui pistävä hiki ja tyristorit surisivat selän takana. Sivuikkunat taisivat aueta alhaalta ylöspäin ja aikataulukirjan sivut olivat valkosinisiä. Saisipa noista vuosista edes palan vielä takaisin. Ai niin! Luomassa oli vihellysmerkki ja Kkn ja Epo suoritti aina! Pellossa ei mahtunut aina pitkä juna laituriin ja Keran seisake oli kaarteessa niin, että kipparin oli käveltävä pitkälle sivuun laiturilla, että näki koko junan sivun olevan selvä. M-junat ajettiin vain Martsariin asti, mutta muistaakseni Vantaankoskea rakennettiin jo ja siellä käytiin vaihteen takana juna "kääntämässä" vai oliko niin, että sinne pidemmälle ajettiin kun nukuttiin junassa yön viimeisen ja aamun ensimmäisen vuoron välillä. Sitä en tarkkaan enää muista. Kirkkonummella Tolsan jälkeen aina 35-vaihteen kautta joko 2- tai 3-raiteelle riippuen menikö aikataulun mukaan Turun pikuri paikkua ennen Helsinkiin edellä. Sielläkin on raide/vaihdejärjestelyt muuttuneet sittemmin.
	15.04.2021 06:08	Jimi Lappalainen
		Tämä on kyllä ollut mielenkiintoinen näky jossain Melkkolan kaarteissa.
	15.04.2021 02:43	Jimi Lappalainen
		Paikka näyttäisi olevan remondis.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset