Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.04.2021 02:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikka näyttäisi olevan remondis. | ||||
|
15.04.2021 02:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvatekstin arveluun vastattakoon, että junat olivat 2860 Kvla–Lvs + 2869 Lvs–Kvt. https://juliadata.fi/timetables?s=LVS&d=9.5.2014 | ||||
|
14.04.2021 19:00 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ah mitä idylliä. | ||||
|
14.04.2021 18:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mahtavaa, nyt on asemarakennuksen molemmat puolet nähtävillä. | ||||
|
14.04.2021 18:08 | Jyrki Längman | ||
| Waude... Tässäpä sitä kadonnutta aikaa on | ||||
|
14.04.2021 17:58 | Ismo Kirves | ||
| Kyllä. Punainen on kirkas ja harmaakin on tarpeeksi harmaa - alakerta likaantuu kuitenkin aika nopeasti. | ||||
|
14.04.2021 17:35 | Pasi Utriainen | ||
| 195 meni tänään lavetin kyydissä pohjoiseen Kuopion moottoritiellä. | ||||
|
14.04.2021 17:33 | Aapo Niemelä | ||
| Hienolta näyttää. Lienee vain kuvakulman tuottamaa harhaa, mutta veturin keulablokki vaikuttaa äkkivilkaisulla varsin tyhjälle. Veturinkuljettaja on kehystetty hienosti ikkunoiden raameilla, taustakseen hän on saanut taivaan. | ||||
|
|
14.04.2021 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Veikaan, että Karjaan itäpuolelelle Hankopaanalle kunnossapitoon tai Rantaradalle pengerlevityksiin. Vaunusto viittaisi ensiksi imainittuun | ||||
|
14.04.2021 15:41 | Hannu Peltola | ||
| Valaistus on tässä toteutuksessa ihan mielenkiintoinen. Perusvalaistus tulee kahdesta himmennettävästä 4400 K värilämpötilan valkoisesta ledinauhasta, jotka on asennettu yläosaan kennolevyn reunoille. Tätä valaistusta täydentää kennolevyn keskellä oleva RGBW-nauha, jolla voi joko tuottaa erisävyisen valaituksen tai lisätä valkoisen valon tehoa. Tein vasta pieniä kokeiluja, mutta näyttää siltä, että esimerkiksi yövalaistus tai aamuauringon nousu ovat hyvin simuloitavissa! | ||||
|
14.04.2021 14:52 | Oula Ahlholm | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
|
14.04.2021 14:32 | Pasi Seppälä | ||
| Valaistuksen värisävy näyttää silmälle hyvältä. Ledinauhaa varmaankin? | ||||
|
|
14.04.2021 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin tuota soraa siihen aikaan ajettiin? | ||||
|
14.04.2021 10:50 | Juhana Nordlund | ||
| Luottakaamme Raition (ja sen verkkopalveluiden) tietoihin, ne on tarkistettu. | ||||
|
|
14.04.2021 10:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Raitio.orgin tietojen mukaan tuo vanha päätepysäkki ei sisältänyt silmukkaa. Tämä Harjutorin "kääntö" rakennettiin tilapäiseksi vuonna 1980, edelleen Raition tietojen mukaan. | ||||
|
|
14.04.2021 10:29 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosina 1941 - 51 kulussa ollut raitiolinja 2 käytti Harjutoria toisena päätepysäkkinään. En ole ihan varma, käytettiinkö silloin tätä silmukkaa, vai oliko raiteet noilla kulmilla eri tavoin. Mutta Harjutori-niminen päättäri on ainakin ollut olemassa vuosikymmeniä sitten kaksiakselisten vaunujen kaudella. | ||||
|
|
14.04.2021 10:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä sama vahtitupa vuonna 2019: https://vaunut.org/kuva/136272 :) | ||||
|
14.04.2021 10:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Loppuvuodesta 2014 Naantalissa on käyty myös "vitosnumerolla"; https://tinyurl.com/stu8s5ep , sen jälkeen alettiin käyttää PAI-tunnusta, ja yleensä numeroparia 65851–65850. | ||||
|
|
14.04.2021 09:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäsin linjahistoriaa kuvatekstiin. Onko muilla käyttäjillä lisätietoja, esim. tarkempaa vaihteen poistoaikaa radasta? Tai onko tätä silmukkaa käyttänyt jokin muu linja vakinaisesti? Vai onko kysessä ollut vain varakääntöpaikka? | ||||
|
14.04.2021 09:02 | Petri Sallinen | ||
| Suomessa kaikki on mahdollista :) | ||||
|
14.04.2021 08:48 | Timo Salo | ||
| Tähän kuvaan "sopiva" video juutuubissa...:https://www.youtube.com/watch?v=gkkSgPt2YtI | ||||
|
14.04.2021 08:13 | Lauri Rantala | ||
| HKL:n virallinen tiedote asiasta : https://www.hel.fi/uutiset/fi/hkl/ensimmainen-pikaratikka-helsinkiin | ||||
|
14.04.2021 00:27 | Misa Lammio | ||
| Tauno: ei voi, vain Sr2 ja Sr3 käyvät. | ||||
|
|
14.04.2021 00:18 | Tauno Hermola | ||
| Niin, voiko Edo:lla ohjata Sr1:stä? | ||||
|
|
13.04.2021 23:15 | Arto Papunen | ||
| Tämäkin näky jälleen mahdollinen kun Cinderella tulee lisäämään rahtikapasiteettia vajaaksi viikoksi ja sen jälkeen muutaman päivän ajaa Gracen tilalla tämän kuun loppupuolella. Sr1:ia ei taida vaan enää näkyä satamassa ja Sr3 saattaisi olla jossakin sataman junavuorossa? | ||||
|
|
13.04.2021 22:27 | John Lindroth | ||
| Onnistunut lopputulos! | ||||
|
13.04.2021 20:58 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos asiantuntijoille! Tämä on Myllyojan asemarakennus kadun puolelta. Samat pyykit kuivuivat narulla. | ||||
|
|
13.04.2021 20:58 | Jukka Martio | ||
| Kyllä tämä on Myllyojalta, yhtenä todisteena on tuo Tuomikalusteen mainos. Sen myymälä oli noin 100 metrin päässä, varastomakasiini vielä lähempänä. Jyrängössä on ollut 1940-1950-luvuilla pieni mökki, joka lienee purettu viimeistään 1960-luvun puolivälin paikkeilla, koska en ole sitä ehtinyt nähdä. | ||||
|
|
13.04.2021 20:44 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä tämä taitaa sittenkin olla Jyrängössä joskus ollut rakennus, koskahan tämä on hävitetty? | ||||
|
|
13.04.2021 20:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Myllyojahan on tämän näköinen: https://vaunut.org/kuva/140939?paik=Myllyoja Ai niin, mutta linkittämässäni kuvassa on radan puoli ja tässä Tapion kuvassa olisi silloin kadun puoli, koska lastauslaituri on vasemmalla ja aurausmerkki sen takana. |
||||
|
13.04.2021 19:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Koulun penkiltä ekaa kertaa teollisuuteen lähtiessä kyllä huomasin, että ammatti-ihmisillä oli montaa tapaa vaihtaa noita kahvoja. Kyllä niitä sähköt päällä vaihdeltiin lennosta ja saatettiin päälle murjaista, että ei näin oikeastaan pitäisi tehdä. :-P | ||||
|
|
13.04.2021 17:36 | Tapio Keränen | ||
| Samalla reissulla kuvasin myös Myllyojan asemarakennuksen. Se on erilainen. | ||||
|
13.04.2021 17:09 | Rasmus Viirre | ||
| Dv12-triot melkein 100% samanlaiset... Suunnat yms. Vain keskiveturien mallit erit, mutta nekin samoin päin kuitenkin. | ||||
|
|
13.04.2021 16:13 | Reijo Salminen | ||
| No ilmankos en mielestäni ollut Jyrängössä mitään rakennusta muistanut nähneeni, tämähän on olemassa edelleen. | ||||
|
|
13.04.2021 15:47 | Vertti Kontinen | ||
| On muuten hienossa värissä | ||||
|
|
13.04.2021 15:41 | Jukka Martio | ||
| Kuvassa on Myllyojan laiturivaihderakennus. Nimi oli Jyränkö vuoteen 1945, sitten Myllykylä ja 1.1.1949 alkaen Myllyoja. Jyrängön laiturivaihde, josta haarautui Hevossaaren raide, oli lähempänä Heinolaa. Jyrängössäkin oli lyhytaikaisesti jonkinlainen laiturivaihderakennus, mutta koskaan en ole nähnyt siitä kuvaa. | ||||
|
|
13.04.2021 15:07 | Heikki Jalonen | ||
| Ei kai pienoismalli koskaan voi olla liian hieno? Jos malli on epätyydyttävä tai tai suorastaan huono, moitteita ei tarvitse kauaa odotella. Hyvä työ pistää äkäisimmänkin kriitikon ainakin hiljaiseksi, jollei nyt vallan kehumaan sentään rupea. | ||||
|
13.04.2021 14:47 | Kari Roininen | ||
| Ei taida pystyä muuhun,kuin ehkä jatkosten nostoon? Varsinainen pölkynvaihtotekniikka näkyy puuttuvan. | ||||
|
13.04.2021 14:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Konsta! | ||||
|
13.04.2021 13:34 | Heikki Jalonen | ||
| AEC:n tapauksessa apuna on tuo (melko omituinen) etupuskuri. Samankaltainen ylösvedetty sarvi esiintyy muissakin 1920-luvun AEC:ssä, busseja enimmäkseen. Tuo korien omavalmisteisuus saattaa olla myös syynä siihen, että noita automalleja ei ole paljoa jälkipolville säästynyt, siis ns. Kabus-periaate: romutetaan kun oma käyttö päättyy. Pikaisilla hauilla en löytänyt yhtään ainutta myynnissä ollutta, missään. Jos ebayssa ei ole, niin ei sitten ole... |
||||
|
|
13.04.2021 13:06 | Eljas Pölhö | ||
| Selitys miksi kaikki Parcels Traffic-kuorma-autot olivat niin samannäköisiä löytyi kirjasta "LMS Railway Road Vehicles". Lähes kaikki tämän ryhmän autot ostettiin valmistajilta alustoina ja korit tehtiin rautatien konepajoissa Derby'ssä ja Wolverton'issa, vuosien 1928/29 vaihteen jälkeen vain jälkimmäisessä. LMS ei ollut koskaan merkkiuskollinen ja autojen määrä lisääntyi suuresti 1928 alkaen, kun parlamentti päätti, että rautatieyhtiöt saavut kuljettaa tavaraa myös niin, ettei mikään osa matkasta kulje kiskoilla. LMS:n Express Parcels traffic-osaston kevyet pakut olivat yleensä Fordson tai Morris Commercial. Kuorma-automaisemmat olivat 1920-30-lukujen taitteessa merkeiltään AEC, Albion, Austin, Bedford, Commer, Dennis, Ford, Fordson, Karrier, Leyland, Morris ja Thornycrofft. Leylandin osuus oli suhteettoman pieni merkin yleisyyteen nähden. Kaikkien rautatieyhtiöiden yhteinen suurtoimittaja Scammel toimitti pääasiassa 3-pyöräisiä "mechanical horse"-vetovaunuja sekä raskasta kalustoa. Nokattomien mallien ulkoinen tunnistus tapahtuu siis helpoiten syylärin ja pyörien keskiöiden avulla, muut näkyvät osat olivat sitten Derby Works tai Wolverton Works. |
||||
|
13.04.2021 12:31 | Panu Breilin | ||
| Vaunustosta päätellen nämä lienevät konepajalla korjattuja vaunuja matkalla Tampereelle. Näin sekalaista päälle päin hyväkuntoista vaunujoukkoa jossa on mukana paljon aktiivikäytössä olevia uudehkoja vaunusarjoja tuskin oltaisiin romuksi laittamassa. Lisäksi vaunujen romutuksia ei enää taideta tehdä Mäntyluodossa, ja Imatralle matkalla oleva vaunusto taas olisi todennäköisimmin kuljetettu Pieksämäeltä etelään tai itään. | ||||
|
13.04.2021 12:29 | Marko Vornanen | ||
| Sr3 3335 oli menossa huoltoon Ilmalaan tuossä välissä. | ||||
|
|
13.04.2021 10:20 | Rasmus Viirre | ||
| Porvoossa taitaa olla tällainen vielä ”toimintakunnossa”. | ||||
|
13.04.2021 09:53 | Kari Haapakangas | ||
| Väistöraiteita ja varasiltoja taidetaan nykyään harvoin käyttää näissä alikulkujen rakennustöissä. Tekniikka on hiottu nopeaksi liikennekatko/paikalleen tunkkaaminen -menetelmässä. | ||||
|
|
13.04.2021 07:52 | Timo Salo | ||
| Selvennys Juhanin kommenttiin: Virraton tarkoittaa sitä, että kuorma ei ole kiinni jännitelähteessä. Jännitteetön taas tarkoittaa mitä sanakin tarkoittaa, eli edes jännitettä ei ole sulakepesän/kahva-alustan kummallakaan puolen. Jopa 25A:n sulake voi "räjähtää" yllättävän voimakkaasti, jos se "hitaasti" kytketään oikosulkuiseen kuormaan... :-( (hitaasti: sulakekansi kierretään niin hitaasti kiinni, että valokaari ehtii sätiä kontaktipinnat huonoon happeen aiheuttaen lämpiämisilmiön, koska johtaa kytkinpinnasta niin huonosti) |
||||
|
|
13.04.2021 07:28 | Juhana Nordlund | ||
| Kaikki kommentit, myös tämä kirjoitukseni, kuvastaa kirjoittajansa mielikuvia ja -piteitä. Ymmärrän hyvin, että kuvassa näkyvä vaunu voi herättää pikaisia mielleyhtymiä johonkin toiseen saman ilmeen omaavaan esineeseen. Kyllä me kaikki varmasti tiedämme, että myös Articin tämä versio perustuu varsin toisenlaiseen konstruktioon verrattuna Variotramiin. Tässä on kääntyvät telit alla, se mahdollistaa kokonaan toisenlaiset kulkuominaisuudet verrattuna Varioihin. Kun tätä vaunua näkee kirkkaassa päivänvalossa kuivalla säällä, ja sitten vielä pääsee jossain vaiheessa kyytiinkin, niin eivätköhän käsitykset tästä mallista ole voittopuolisesti myönteisiä. |
||||
|
13.04.2021 06:31 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Heikki! Korjaan kuvauspaikan Veitsiluodoksi. | ||||
|
|
12.04.2021 23:51 | Petri Sallinen | ||
| Merkittävä osa pienoisrautatiemallieteollisuudesta perustuu nykyään ennakkotilauksiin. Muutamat uudet ja dynaamiset valmistajat ovat jalostaneet asian hyvinkin pitkälle. Harrastajat/asiakkaat voivat toivoa mallia periaatteessa mistä tahansa aiheesta valmistajan sivuilla — mitään rajoitteita ei mittakaavoille tai aiheille ole asetettu. Kun samasta aiheesta on kertynyt kasaan tarvittava minimimäärä — esim. 2000 kpl — lasketaan tuotteelle hinta ja jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle lähetetään postia ja lasku, jolla maksetaan puolet kauppasummasta. Tämän jälkeen käynnistyy tuotanto ja kolmen kuukauden päästä mallit ovat valmiita. Jopa Hornby on lähtenyt tähän, josta esimerkkinä suoraan kuluttajille puhtaaseen ennakkomyyntiin perustuva "Rocket" ja sen jälkeen aiheeseen soveltuvat vaunut. Suuremmat valmistajat taas kartoittavat etukäteen tukkumyyjien ja jälleenmyyjiensä kautta niiden haluja hankkia jotain tiettyä uutta mallia myyntiin. Siksi yhä useammin uutuustuotteet eivät ole todellisia uutuuksia vaan pelkkiä suunnitelmia tai ennakkotiedusteluja, joiden toteutuminen voi kestää vuosia tai suunnitelmat voivat jopa peruuntua, mikäli tilauksia ei synny riittävästi. Halukkuus sitoa pääomia epävarmoihin liiketoimiin on yhä vähäisempää tai kääntäen: halutaan varmistaa, että se mitä tehdään, on myös kannattavaa. Se, mitä tällaisessa kuviossa korkeitaan menetetään, on protoihin tai 3D-piirustuksiin käytetty työaika. Valmistajat esittelevätkin mahdollisia uutuuksia yhä useammin pelkän 3D-piirroksen ja 3D-printistä valmistetun proton avulla. 3D-tekniikka tai laajemmin tietokoneellinen suunnittelu on todellakin tietynlainen taikasauva. Se mahdollistaa tuotannon optimoinnin ja pääomien tehokkaan käytön. Tuotantotapa voidaan ketterästi mukauttaa kysyntämääriä vastaavaksi. Jos tilausmäärät jäävät pieniksi, ei tehdäkään kaikkia osia muovista puristamalla, vaan valmistetaan hybridi: osa hartsia, osa muovipuristeita, osa syövyteosia, osa metallivaluja tms. Tietokoneella laadittuja kuvia voidaan käyttää kaikissa tapauksissa. Tuotantotekniikan ja valmistusmenetelmien kehittyminen näkyy erityisesti niillä aihealueille, joilla ei aikaisemmin ole ollut kaupallista tarjontaa, vaan joissa kaikki on perustunut harrastajien tai harrastajayhteisöjen toimintaan. Nyt Englannissa on saatavilla ensimmäiset valmismallit sellaisiltakin osa-alueilta kuin protoscale (P4). Jo aika monta valmista dieselveturin mallia ja valmista fleksiä on saatavilla P4-skaalaan tai Pecon valmistama EM-vaihde tai melkoinen määrä irlantilaisia moderneja valmismalleja. Aikaisemmin kaikki eksoottisemmat kohteet olivat pelkästään autotallipajojen eriasteisten rakennussarjojen varassa. Mestarimallit täytti viime vuonna kymmenen vuotta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olemme tuottaneet kaupalliselta pohjalta suomalaisia rautatieaiheisia rakennussarjoja noin 150 erilaisesta H0-aiheesta ja noin 20 N-aiheesta. http://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2021/01/OVHTuoteluettelo-15.1.2021.pdf Tämä ei olisi ollut taloudellisesti mahdolllista näin pienille markkinoille ilman modernia valmistustekniikkaa ja mahdollisuutta yhdistellä eri valmistusmenetelmiä. Hulluuttakin tarvitaan. Samalla tavalla toimivat suuremmat keskieurooppalaiset ja englantilaiset valmistajat — ja sieltä oppia on myös haettu. Kustannuslaskentaakin on syytä harjoitella ankarasti, jotta myös talouden reunaehdot pysyvät kurissa. http://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2021/04/Mestarimallit-Uutiskirje-29.3.2021.pdf Valmistuskustannukset suurilla ja pienillä valmistajilla ovat kuitenkin aina samat. Suurilla markkinoilla melko suuriksi muodostuvat kiinteät kustannukset jakaantuvat kuitenkin valtavien valmistuserien kesken, jolloin sarjojen yksikköhinnoita muodostuu alhaisemmat. Samalla yksikkökohtainen kate voi olla selvästi pienempi, koska tavoiteltu taloudellinen kokonaistulos muodostuu volyymeistä. Hyvällä suunnittelulla ja ohjeistuksella voidaan kuitenkin tuottaa laadullista vastinetta korkeahkolle hinnalle. Se, että ei tyydytä suunnittelussa ensimmäiseen ideaan tai masokistisiin perinteisiin, on tässä yksi keino. Etenkin Suomen kaltaisessa maassa perinteet on syytä kyseenalaista. Pahimmillaan perinteet estävät kehittymisen. Meille on usein sanottu, että teidän mallit ovat liian hienoja — ne olisivat varmaan halvempia, jos eivät olisi niin hienoja. Tämän logiikan perusteella huonosti suunniteltu, huolimattomasti piirretty ja kelvottomasti mitoitettu malli olisi siis halvempi. Pellin syövyttäminen maksaa kuitenkin aivan yhtä paljon kaikissa tapauksissa — vain pinta-ala ratkaisee. Samaa pätee valuosiin: valuosan koko ja muoto määrittelevät hinnan. Ei se, onko siihen piirretty jokainen niitti esikuvan mukaan tai ei yhtäkään niittiä. Pari kuppia kahvia voi ehkä säästyä, jos kaikkia niittejä ei piirretä. Kokeneelle piirtäjälle nippeleiden lisääminen ei kuitenkaan ole olenainen kustannuserä. |
||||
|
|
12.04.2021 23:28 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että varasulakkeet ovat vihdoinviimein saatu täydennyttyä asianmukaisesti. Aikoinaan "käytetyt" sulakkeet jokut heittivät komeron lattialle ja huolto täydensi kiireissään uudet sulakkeet samaan kasaan. Etsintään uuden toimivan sulakkeen saattoi hetki tärvääntyä. Eipä noita Sameja tarvinnut aina sulakkeenvaihdon ajaksi "pimentää", kunhan tiesi mitä teki ja teki työnsä määrätietoisesti nopeasti ja päättäväisesti. |
||||
|
|
12.04.2021 23:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunu ei ole edes vielä kulkenut omin voimin rataverkolla ja nyt tulee jo "ikävästi" ja näillä mennään" -kommentteja?? :) | ||||