5761-179283 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.02.2021 12:35 Lasse Reunanen  
  Tottakai kulki Helsinkiin muitakin laivoja, mutta luonnollisesti alkaa yleisimmistä vakiokulkijoista etsimään vastausta. Boren laivaksi en tuota kyllä mieltäisi, enkä neuvostoliittolaiseksi. Niissä oli yleensä korsteenissa leveä panta jossa sirppi ja vasara. Vaihtoehtoja on lukuisua ja varmuutta tuskin koskaan saadaan, ellei samasta tapahtumasta löydy aiemmin otettua kuvaa, missä laiva näkyisi taustalla lähempänä ja helpommin tunnistettavana.
kuva 02.02.2021 12:29 Mikko Herpman  
  Hieno kuva! Konepään kytkimessä vielä tallella Runnvika-sähkölaatikko! https://vaunut.org/kuva/143938 Kuvasta voinee havaita, että toisen pään Runnvika-laatikko on jo poistettu. Mainitussa kuvassa näkyy valonheittäjän ympärillä lommoja, olisikohan vaunu saanut pienen tällin ja kytkin mennyt vaihtoon ja Runnvika silloin poistunut.
kuva 02.02.2021 12:21 Petri Nummijoki  
  Ehkä sekin mutta varmasti Helsingin päässäkin oli yksinkertaisinta sijoittaa autovaunut junan peräosaan niin lähtevissä kuin saapuvissakin junissa sen jälkeen, kun matkustajavaunujen säilytys oli siirretty Ilmalaan ja linjaveturi kytkeytyi junaan/junasta pois siellä.
kuva 02.02.2021 11:49 Heikki Jalonen  
  Moottori on peräisin Solifer Export-moposta, malli Thermomat, vuosikertaa 1964-69.

Moottori on tyypiltään Laura F-38, valmistuspaikasta ja -ajankohdasta riippuen joko Anker-Laura (Hollannista) tai Solifer-Laura (Herttoniemestä). Kuvassa näkyy selvästi moottorin puhallinkopassa oleva rako, siitä näkyi termostaattiläpän asentoa osoittava keltainen muoviviisari.

Tankki on vähän kinkkisempi. Soliferista tai Tunturista se ei taida olla. Vahvin veikkaus olisi Rabeneick, mofan kulta-ajoilta 1950-luvun lopulta. Ajalta jolloin ajokin luksukkuutta korostettiin monivärimaalauksin, mutta kaiken kromaaminen ei vielä ollut välttämätönta vaan liian kallista...

Lyhty puolestaan muistuttaa Putkirunko-Tunturin tuikkua. Melkoinen aikansa Ponsse on tuo resiina siis...
kuva 02.02.2021 11:34 Rainer Silfverberg  
  Boren piiput ovat pääsääntöisesti keltaisia ja nauhan pohjaväri on sininen jossa valkoinen kapeampi nauha+risti "B"-kirjaimella kummallakin sivulla. Vaikka kuva on vanha mustavalkokuva niin en usko että keltainen ja valkoinen olisivat niin tummat että värit näkyisivät "väärin päin". Toinen juttu että koska laiva oli vastikään ostetttu tanskalaiselta DFDS:ltä korvaamaan sotakorvauksena mennyttä samannimistä uudempaa niin ollaan saatettu olla niin laiskoja että ollaan ensi tilassa vain maalattu nauhat mustan piipun päälle. Toinen juttu että tuli kai Helsinkiin siihen aikaan muidenkin varustamojen laivoja kuin FÅA ja Boren, saksalaisia, DFDS, neuvostoliittolaisia ym.
kuva 02.02.2021 10:44 Erkki Nuutio  
  Tuntematta liputetun aseman juhlapukuisia tyttäriä ja juhlan, luultavasti perhejuhlan aihetta, ei tarkempi ajoitus onnistu.
Jokseenkin varmasti ollaan 20- tai 30-luvulla.
Vaikutelma on 20-luvun puoliväliltä: Öljylyhtypylväs, varhainen Rautatiekirjakaupan kioski (luultavasti 10-luvulta).

Suinulassa tapahtui vuoden 1918 surkeista tapahtumista Suinulan verilöyly Markkulan talon pihalla. Paikalle tullut Hyrskymurron Turun punaisista sekä venäläisistä koostunut joukko alkoi hämmingissä ampua jo antautuneita suojeluskuntalaisia. Viidestätoista kaatuneesta yhdeksän oli Tampereen teknillisen opiston oppilaita.
TTO:n oppilasyhdistys vei lippuineen vuosittain 60-luvun loppupuolelle asti seppeleen tapahtumapaikan muistomerkille jäsentensä muistoksi. Ainakin 50-luvun lopulle asti tultiin junalla Suinulan aseman kautta.
Olin vuonna 69 TTO:n oppilasyhdistyksen sihteeri.
Muistokäynnit olivat silloin juuri loppuneet. Oli henkistä murrosaikaa. Haettiin etäisyyttä entiseen ja ylilyöntejäkin tuli.
kuva 02.02.2021 10:10 Erkki Nuutio  
  Nykyisen torni- ja tötteröarkkitehtuurin varhainen edustaja, jota taidettiin tulla ihailemaan joka puolelta Suomea.
Tästä omaksuttuja vaikutelmia näemme kaupungeissamme.
Eikö tämä olekin saanut jonkun valtakunnallisen arkkitehtuuripalkinnon?
kuva 02.02.2021 10:01 Erkki Nuutio  
  Ei näin mahtavaa kuvaa jätetä huomiotta! Ilmeisesti johtuen autovaunujen purkausraiteiden järjestelystä kohdeasemilla joudutaan autovaunut sijoittamaan junan takapäähän. Junaan kävellen pyrkivä joutuu kävelemään puoleenväliin Pasilaa!
kuva 02.02.2021 09:53 Kari Haapakangas  
  Melkoisen rouhea rakenne. Näinköhän lokasuojat ovat oikeasti olleet tarpeen, eli paljonko tuollainen rautapyörä irrottaa kosteutta kiskonselästä?

Taustalla arvossa pidetty liikkumisväline on saanut suojaisan lepopaikan, mutta näinköhän nykyisellään tuollaiseen mahtuisi edes mopoauto...
kuva 02.02.2021 09:21 Jouni Hytönen  
  Kangetkin on taisteltu paikoilleen. Hetken aikaa on saattanut kuulua ähinää veturin ympäriltä. (Tähän hauisemoji)
kuva 02.02.2021 09:20 Kari Rantanen  
  Tunturi luovuttanut osiaan.
kuva 02.02.2021 09:03 Tuomo Kärkkäinen  
  Pilkunviilausta: viljankäsittelylaitteiden yhteydessä puhutaan elevaattoreista.
kuva 02.02.2021 08:27 Lauri Rantala  
  Onkohan VR:ltä omat veturit taas loppu ?
kuva 02.02.2021 07:54 Juhani Pirttilahti  
  Tämä on muistomerkkiveturi, joten kunnostus on vain ulkoisesti tehty.
kuva 02.02.2021 07:06 Jimi Lappalainen  
  Tulee mieleen tämä toinen legendaarinen horsmakuva: https://vaunut.org/kuva/3892 :)
kuva 02.02.2021 03:31 Esa J. Rintamäki  
  Siitaman historiaa, silvuplee!

Siitaman plattform avattu tänään liikenteelle, 9 km Ov ja 13 km Sui. Tapamerkintä: matkustaja- ja pikkutavaraliikenteelle (yksittäisen lähetyksen paino enintään 100 kg). Cirk. 54/7500 30.10.1895.
Siitaman vaihde seisahdussiltoineen avataan tänään tavaraliikenteelle ilman painorajoituksia. Cirk. 46/10582 10.11.1905.
Siitaman seisahduslaituri ja vaihde, jotka tähän asti oli Ow aseman alaisia, ovat nyt Suinulan alaiseksi luettawat. Cirk. 17/1801 12.2.1907.
Koska Hirsilän, Siitaman ja Töysän laitureita ja vaihteita tullaan 1.5.1916 lukien liikennöimään myös ohikulkupaikkoina, on RH määrännyt, että puheena olevilla paikoilla saa järjestää nyt junakohtauksia. Näitä siis pidetään asemien veroisina. Lennätinhuudoksi Siitamalle on annettu Sta. Cirk. 39/1566 25.4.1916.
Cirk. 34/1725 (20.4.1917) Sta eteläpuolelle, 299 m päähän tulovaihteesta ja samoin pohjoispuolelle 195 m päähän tulovaihteesta on asennettu 1-siipinen semafori. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien.
RH muuttaa nimihuutoja: Siitama = Sma 1.2.1919 lukien. Cirk. 111/3460, 20.12.1918.
Sma laiturivaihdetta on 1.4.1919 lukien liikennöitävä virkamiesten hoitamina liikennepaikkoina täydelliselle matkustaja- ja tavaraliikenteelle. (On yhtäkuin ylennys pysäkiksi). Näin ollen Sma kohdalle välimatkatauluun on laitettava tähti *. Cirk. 17/928, 28.2.1919.
Runsaan sota-ajan liikenteen päättymisen johdosta on RH päättänyt, että vain Sma eteläinen tulosemafori pidetään käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Sma pysäkille on asetettu uudet semaforit: 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen 300 m päähän Sui suunnan tulovaihteesta. Samoin on Ov suunnan tulovaihteesta 300 m päähän asennettu 2-siipinen tulosemafori B1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Turvalaitos otetaan käyttöön 8.12.1930, jolloin vanha eteläinen tulosemafori poistetaan. Samalla kumotaan Cirk.43/1642 4.4.1919 Sma koskeva osa. Cirk. 203/1578, 15.5.1931.
Sma pysäkin alainen Kivilouhimon raide muutetaan Oriveden alaiseksi 1.9.1957 lukien. KL34/57-1.
Linjaradio otetaan käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Radiopuhelin on --- Sma --- liikennepaikalla.
Siitama - Orivesi - kaksoisraide on avattu liikenteelle 4.9.1967. KL35/67-4.
Sma pysäkki alennettu Oriveden alaiseksi laiturivaihteeksi 1.4.1968 lukien. Tapa: HrlTR. KL11/68-7. Samalla Sma liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1968 lukien.
Liikennöintitavan muutos: Sma: HrlTt 31.5.1970 lukien. VT20/70-7.
Liikennöintitavan muutos: Sma: Hrl 1.6.1973 lukien. VT20/73-3.
Liikennöintitavan muutos: Sma: Hil 3.6.1984 lukien. VT22/84. (= miehityksen poisto)
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 02.02.2021 03:04 Tauno Hermola  
  S/S Bore II? Tuohon aikaan siinä oli vielä yksi korsteeni ja laiva liikennöi Helsinki-Tukholma väliä. Kuvia 4. S/S Bore II:sta on niukasti.
kuva 02.02.2021 02:40 Esa J. Rintamäki  
  Ja historiaa Säynäjärveltä:

Säynäjärven laituri on tänään avattu liikenteelle Rautatiehallituksen määräyksestä henkilöliikenteelle ilman painorajoituksia 15.7.1911 lukien. Cirk. 57/229 4.7.1911. (7 km Sui, ja 15 km Ov.) Liikennöintitavat A ja B1 vuoden ympäri.
Säynäjärvi avattu R-liikenteelle (= rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. KL56/47-14.
Säy laiturivaihde ilmoitettu olevan vaarallisten liikennepaikkojen luettelossa. (Ilman turvalaitteita oleva liikennepaikka, jossa aikataulun mukaan voidaan järjestää junien kohtaamisia ja sivuutuksia.) KL4/52-4.
Säy lv on 1.4.1968 lukien alennettu Suinulan alaiseksi seisakkeeksi ja siirretty km:ltä 212+757 km:lle 212+280. Tavaraliikenne lakkautettu samana päivänä, uusi liikennöintitapa: Hil (=henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä.), Sui 7 km, Ov 15 km ja Tpe 27 km. KL11/68-7.
Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88.
kuva 02.02.2021 02:22 Esa J. Rintamäki  
  Joitakin historiatietoja Suinulasta:

Suinula avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle, Suomen ja keisarikunnan välillä 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074 7.6.1899.
Cirkulääri 34/1725: Suinulan eteläpuolelle on asennettu 1-siipinen semafori 316 m etäisyydelle tulovaihteesta ja pohjoispuolelle samoin 1-siipinen semafori 201 m etäisyydelle tulovaihteesta. Otetaan käyttöön 1.5.1917.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että Suinulan molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642 4.4.1919.
Kg - Sui kaksoisraide avataan liikenteelle 28.12.1960. KL1/61-4.
Linjaradio otetaan käyttöön 18.3.1963 rataosalla Toijala - Haapamäki klo 9.00. Radiopuhelin on --- Sui--- asemalla. KL10/63-5.
Sui - Sma kaksoisraide otetaan käyttöön 1.4.1968 klo 12.00. Tämän jälkeen on koko väli Tampere - Orivesi kaksoisraide liikennöitävässä kunnossa. KL14/68-3.
Suinulan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.11.1969 lukien. KL44/69-4.
Suinulan liikennöintitapa muutetaan: HTt 31.5.1970 lukien. VT20/70-7. (Tt = tavaraliikenne täysin vaunukuormin, H = täydellinen henkilöliikenteen lipunmyynti.)
Suinula muutetaan: uusi tapa on oleva HrlT, sen päällystöasema on oleva Messukylä 15 km, Tpe 20 km, Ov 22 km ja Vlp 65 km. 28.5.1972 lukien. VT19/72-4. (Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, T = täydellinen tavaraliikenne.)
Suinulan liikennöintitapa on oleva Hrl 1.7.1973 lukien. VT24/73-2.
Suinulan uudeksi päällystöasemaksi muutettu Tampere 1.10.1986 lukien. VT32/86.
Henkilöliikenne lakkautettu Suinulasta 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 02.02.2021 02:06 Lasse Reunanen  
  Tuossa korsteenin vasemmalla takapuolella? näyttäisi olevan mahdollisesti suuri raakitorvi. Sitö ei ole kummassakaan FÅA:laivoista. Ja kun nuo korsteenimerkit näyttää liian leveiltä, niin voisiko kuitenkin olla jonkun muun varustamon laiva?
kuva 02.02.2021 02:02 John Lindroth  
  Joo näinhän se on,etukansirakennelman korkeus antaa myös viitteitä1
kuva 02.02.2021 01:56 Lasse Reunanen  
  Oihonnassa ei ollut yläkannessa valkoista takaa katsottuna, ainakaan suuressa määrin. Ainoastaan pelastusveneet ja bryga edestä ja sivulta olivat valkeita. Ariadnessa oli koko yläkannen reunus valkea, leveämmin kuin Wellamossa. Ariadne oli "valkein" noista laivoista. Korsteenin valkeat raidat näyttävät kyllä mielestäni hieman liian leveiltä v. 1950 FÅA:n laivaksi, mutta ei kyllä muutakaan varustamoa mieleen tule, millä olisi vastaava korsteenimerkki leveämmin raidoin.
kuva 02.02.2021 01:36 John Lindroth  
  Lasse! Ajattelin juuri samoja asioita. Tulin siihen johtopäätelmään että Wellamo ja Ariadne tai joku muu Oihonna ? Ehkä Turisti 1950 voisi selvittää asiaa? Tarkemmin Lasse voit olla oikeassa!
kuva 02.02.2021 01:26 Lasse Reunanen  
  Taustalla lähdössä oleva FÅA:n höyrylaiva on mielestäni Ariadne, mahdollisesti myös voi olla Wellamo. Voin melko varmasti sanoa, ettei kyseessä ole ainakaan Oihonna tai Arcturus. Ne olivat takaa katsottuna kovin eri näköisiä.
kuva 02.02.2021 01:04 John Lindroth  
  Juna seisoo tilapäisellä raiteella aivan satamaradan vierellä,taustalla Keskon pääkonttori valm v.1940 Katajanokalla. Laiva lähdössa joka lienee SHO/FÅA yhtiön.
Ps. Jäikö tuo kuvan savutorvi Kaipiaisiin?
kuva 02.02.2021 00:52 Lasse Reunanen  
  Kunnostettiinko liikennöintikuntoon, vai ainoastaan ulkoisesti?
kuva 02.02.2021 00:17 Lasse Reunanen  
  Mikko, eikös tuo ole Keskon pääkonttori osoitteessa Satamakatu 3, kuten kuvatekstissäkin mainitaan.
kuva 01.02.2021 22:57 Tauno Hermola  
  Boren(?) laiva lienee kuitenkin lähtenyt Eteläsatamasta?
kuva 01.02.2021 22:41 Mikko Otava  
  Tuo takana näkyvä teollisuusrakennus ja savupiippu ei kyllä oikein sovi kauppatorin maisemaan.
kuva 01.02.2021 22:08 Jouni Hytönen  
  Jos työkonearvonnassa olisi vierekkäin 94xx-sarjan Scania N113/Carrus City L ja 95xx-sarjan MaxCi-Scania, kyllä valinta kallistuisi oikopäätä MaxCiin. Jos ei nyt täysin räminätön ollut MaxCikaan, hiljaisempi ja kaikin puolin miellyttävämpi se kyllä oli. Erityisesti 9408 ja 9409 olivat ikäviä työkaluja.
kuva 01.02.2021 19:50 Lari Åhman  
  Vau, hienosti lumi pölisee! Nämä Pasin kuvat eteläiseltä Savon radalta sykähdyttävät joka kerta.
kuva 01.02.2021 19:07 Jari Kuusinen  
  Ja sitten kun TÄMÄ silta valmistuu, alkaa Hangossa taasen jo seuraavan ylikulkusillan rakentaminen ensi vuoden alussa! :)
kuva 01.02.2021 18:13 Jussi Tepponen  
  Uudesta sillasta enemmän juttua (valitettavasti linkki ei ole pitkäikäinen):
https://www.hanko.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaupunki_rakentaa/kaynnissa

Ovat näimä jutun kuvan mukaan uusimassa samalla myös vanhat Dm12 uusilla moteilla, mikähän lie Bombardierin luomus tuolla sillan alla kyyhöttää?
kuva 01.02.2021 18:01 Timo Salminen  
  Milloin lie Rekolan näyttötaululla viimeksi näkynyt junia Tampereelle ja Lahteen ja muita kuin T-junia Riihimäkeen?
kuva 01.02.2021 17:59 Petri Nummijoki  
  Vai puuttuiko tästä vielä tuki sähkölämmitykselle ja muutokset liittyvät siihen?
kuva 01.02.2021 17:54 Mikko Herpman  
  Aika kätevää, että on yhdistettävissä Sm4 ja Sm5, taisi olla aiemmin kommenttia että kytkimet eivät ole ihan samalla tasolla, joten irroituksessa voidaan tarvita voimaa... Eiköhän ollut Sm4 vaunuja riittävästi että olisi voitu niillä hakea saman sarjan vaunut.
kuva 01.02.2021 17:50 Kimmo Säteri  
  Onkohan tuo viistoperä sitten kerännyt ajon aikana enemmän lunta ja/tai jäätä ja sen vuoksi on tehty uudelleen muotoilua?
kuva 01.02.2021 17:48 Kimmo Säteri  
  Tosiaan. Jos tuon linjatunnuksen jättää huomioimatta, niin tässä kuvassa on hyvä aikamatka jokusen vuoden taakse.
kuva 01.02.2021 17:13 Tuukka Ryyppö  
  Mikäs tämä viistopäisyys nyt on? Milloin poistunut? Miten iso osa vaunuista oli viistopäätyisiä? Miksi nykyään eivät ole?
kuva 01.02.2021 15:35 Tommi K Hakala  
  Jeps, Salossa Mesera jatkaa Fiskarsin (välissä oli Loglift) tuotteiden elinkaarta, vielä on puomistoissa ja kääntölaitteissa vahva Fiskarsien muotoilu. https://mesera.fi/fi/
kuva 01.02.2021 13:59 Ari-Pekka Lanne  
  Jo noina päivinä voimassa ollut Jt ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-14_junaliikenteen_vaihtotyon_web.pdf ) oli tullut hieman tarkemmaksi sen suhteen, miten raiteenkäyttäjien tulisi menetellä yliajojen turvallisuuslaitosten vajaatoimitilanteissa. S. 20 muotoiltiin tällä viissiin:

»Kuljettajan on varoituslaitoksen toimintahäiriön havaitessaan annettava Juna tulee -vihellinopasteita tasoristeyksen tieosuudelle saakka ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan noudattamaan 30 km/h nopeusrajoitusta sekä ilmoitettava havaitsemansa tasoristeyksen varoituslaitoksen toimintahäiriö liikenteenohjaukselle. Tällöin rajoitus on voimassa siihen asti, kunnes yksikön veturi on ylittänyt tasoristeyksen.

Liikenteenohjauksen on varoituslaitoksen toimintaan vaikuttavan toimintahäiriön ajaksi määrättävä tilapäinen nopeusrajoitus enintään 30 km/h vähintään 200 metrin matkalle ennen tasoristeystä ja määrättävä kuljettaja antamaan opaste Juna tulee.»

Jt 2017:n edeltäjässä, 1/6-2016 voimaan tulleessa ohjesäännössä »Liikennöinti valtion rataverkolla» ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2015-23_liikennointi_valtion_web.pdf ) käytettiin s. 14 hieman vähemmän kärkästä sanamuotoa:

»Kuljettajan on ilmoitettava havaitsemansa tasoristeyksen varoituslaitoksen toimintahäiriö liikenteenohjaukselle.
Liikenteenohjauksen on varoituslaitoksen toimintahäiriön ajaksi määrättävä tilapäinen nopeusrajoitus enintään 30 km/h vähintään 200 metrin matkalle ennen tasoristeystä ja määrättävä kuljettaja antamaan opaste Juna tulee.»

Sen lisäksi lähinnä toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla olevilla sivu- ja teollisuusraiteilla on jo pitkään nähty olevan tasoristeysopastimia, joilla saatetaan antaa käsitteet »Ei opasteita» (kaksi silmää) ja »Lähesty varovasti» (yksi silmä). Ensin mainittu opaste antoi ymmärtää, että ylikäytävän turvallisuuslaitos toimii asianmukaisesti. Opastimen antaessa jälkimmäistä opastetta Jt kehotti vaihtotyöyksikön kuljettajaa toimimaan seuraavaan tyyliin:

»Lähesty varovasti tarkoittaa, että:
- opastimen saa ohittaa ja
- opastimen takana olevaan ensimmäiseen tasoristeykseen saavuttaessa nopeus saa olla enintään 10 km/h.»

Mäpsikuvan perusteella tässä Jäppiläntien tasurissakin vaikuttaisi olevan tasoristeysopastimet: https://tinyurl.com/y5w8v9ey Siispä kuvan Kanalla on ollut tilanteessa Sn 10.

Yllä olevat, Jt:öön kirjatut, ohjeet koskevat liikennöintiä Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) eli nykyisen Väylän hallinnoimilla raiteilla. Muiden raiteistojen haltijoilla on omat ohjeensa. Sen lisäksi rautatieliikennöitsijöillä voi olla vielä sisäisissä ohjesäännöissään tiukennuksia näihin turvallisuutta edistäviin sääntöihin. Siltikin asfaltinkuluttajaan pätee Tieliikennelaissa säädetty väistämisvelvollisuus kiskonkuluttajaa kohtaan.
kuva 01.02.2021 13:29 Kurt Ristniemi  
  Junahan ei ole rataverkolla, joten eiköhän se liene kuljetettu paikalle muilla keinoin.
kuva 01.02.2021 13:13 Kari Haapakangas  
  Nythän tuota voisi käydä tarkistamassa minkä verran maatumista on tapahtunut 17 vuodessa...
kuva 01.02.2021 13:11 Kari Haapakangas  
  Liikkuiko 124 tuolloin enää omin konein, vai hinattiinko tämä näytille?
kuva 01.02.2021 11:07 Petri Sallinen  
  Hannu — Finnasta löytyy kymmenittäin kuvia saha-alueesta. Laita hakusanaksi "Espoon kaupunginmuseo rautatatiet". Haku tuottaa dataa myös Kökkelistä, Lepuskista ja muustakin meidän lapsuudenmaisemista :)
kuva 01.02.2021 10:20 Ilkka Hovi  
  Hyvää tietoa Erkiltä. Mielenkiintoinen pajavajaryhmä. Tekivät myös pieniä hinaajia. Joenvartta alaspäin (kuvattu ylävirtaan) raiteet päättyivät Fiskars Ab:n tehtaille. Valmistivat siellä hydraulinostimia kuorma-autoihin. Kävin siellä noin 1986 jolloin olivat lopettamassa toimintaa, näin paikalla vain yhden henkilön toimistossa. Muistini mukaan nosturituotanto olisi siirretty Salon tehtaalle. Mutta huom kuvassa on kiiltävät kiskot. Niin, tietenkin henkilöliikenne jatkui Porvoon keskustan lähellä olevalle seisakkeelle, Porvoo Keskusta.
kuva 01.02.2021 09:46 Erkki Nuutio  
  Aug. Eklöf Oy:llä oli Porvoossa useita teollisuuslaitoksia. Näistä vanha hevosenkenkätehdas muutettiin vuonna 1940 konepajaksi takomoineen ja valimoineen. Tuotanto oli sekalaista ja sotakorvausaikana varmaan pääosin osatoimituksia sotakorvaustuotteisiin.
Traktorilla vedettävää vaijerikaivinkonetta tehtiin 1950-62 Pikku-Jussi -nimellä, pohjana ruotsalaisen Åkermanin lisenssi.
Eklöf oli niitä kovasti ruotsinkielisiin yrityksiin, jotka katosivat vähemmän uusiutumiskykyisinä ja -haluisina.
kuva 01.02.2021 08:32 Markku Pulkkinen  
  Olisiko käynyt pyöräsorvissa, mene ja tiedä? Mahtaako Seinäjoellä sellaista olla? Oulussa on joskus näkynyt melko eksoottisiakin kamppeita niillä asioilla. Tuolta puolen varmaan harvemmin Kannuksessa kuvia otetaan. Siellähän oli ennen se kivinen lastauslaituri, jonka päältä kävin muutaman kuvan joskus 90-luvulla ottamassa. Tuolloin oli myös uloin raide sähköistetty. Lohtajan ampumaleirille meneviä joukkoja purettiin ja lastattiin sillä raiteella. VR:n työntekijältä saamani tiedon mukaan (vain tuo yksi tietolähde) tuon raiteen sähköistys olisi sittemmin purettu puolustusvoimien aloitteesta. Asemalle jäi kolme läpiajettavaa sähköistettyä raidetta, joskus ruuhkaisina aikoina olisi kuulemma tarvittu sitä neljättäkin. Sotaväen junakuljetukset siirtyivät sitten melko pian Kokkolaan. Nythän silloisesta ratapihasta ei ole enää juuri mitään jäljellä.
kuva 01.02.2021 01:22 Jimi Lappalainen  
  Tähän kuvaan kannattanee laittaa vaunun littera CEd oikein tunnisteisiin? (Kuvauspaikalla ei sisäkuvan ollessa kyseessä niin väliä ole, mutta ei tässä olla välillä Joensuu–Kitee vaan jo perille saapuneena Helsingin asemalla.)
kuva 01.02.2021 00:41 John Lindroth  
  Talossa toimi myös aikoinaan VRn käyttämä henkilöstöruokala,kävin siellä kerran syömässä tuntemanti veturinkuljettajan kanssa. Toinen Pasilan miesten ja muun henkilökunnan käyttämä henkilöstöruokala sijaitsi Pasilan varikon tallien välisessä rakennuksessa.
kuva 01.02.2021 00:02 Kari Suominen  
  Heittolaukaus vihreän suuntaan on ollut onnistunut, sillä tästähän tuli varsin taiteellinen otos niukasta värin määrästä huolimatta.
<<   >>