175-75622 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.02.2021 14:43 Harri Pesonen  
  Höyryfestivaalien aikaan Suolahti-Jkl
kuva 03.02.2021 14:41 Harri Pesonen  
  Täyttää nykyään kaikki standardit =D Turvallista matkaa.....
kuva 03.02.2021 13:29 Eljas Pölhö  
  Kova tuntipalkka saa niillä olla, jotka tarvitsevat varttitunnin nopeamman yhteyden Helsinkiin (viiden vartin "tunnin junan") tai sen vartin ansiosta siirtyvät juniin. Munkkiniemestä Piispanristille taitaa bussi pysyä nopeampana.

Tavaraliikennettä ei ole ollut vuosiin, joten Karjaa-Salo puretaan armotta ja Kirkkonummi-Karjaa muuttuu uhanalaiseksi. Hankolaiset ja Raaseporilaiset voidaan ajattaa yhtä hyvin Lohjan kautta. Mutta missä siellä olisi liityntäasema Turun suuntaan. Olisiko se Leppävaara?

Suurnopusradan kunnossapidon määrärahoista ei voi luistaa niinkuin muualla, muuten saadaan suurnopeusrata, jonka sn on 120 km/h.
kuva 03.02.2021 13:26 Rainer Silfverberg  
  Muistan kyllä kun seurasin keskustlua ELSA:sta vaikka olin vielä koulupoika, että varauduttiin kyllä 200 km/h nopeuteen jos jossain vaiheessa tulee sellaisia junia, mahdollisesti kallistuvakorisia, jotka siihen pystyy.

Elettiin täysin erilaisessa maailmassa, ELSAaa vastaan puhui koko junaliikenteen vanhanaikaisuus ja usko autoihin ja lentokoneisiin, myös siiihen että VT1 muutettaisiin moottoritieksi, sekä Karjaan-/Tammisaaren seudun jääminen paitsioon. Puolesta puhui öljykriisi. Tavaraliikennettäkään ELSA ei olisi erityien paljon palvellut, joten siksi muut ratahankkeet menivät ohi.
kuva 03.02.2021 13:17 Jussi Kortman  
  Kiitos Eljas. Mielenkiintoista tietoa. Olen myös nähnyt piirustukset 6 -akselisesta BL2 veturista mutta sitähän ei koskaan toteutettu.
kuva 03.02.2021 13:05 Eljas Pölhö  
  Messukylän raidesopimukset 1985 tilanteen mukaan:

2497/7739, 28.7.1920: Oy Tampella Ab

1447/6273, 20.5.1943: Pate Oy --> SOK

1306/4031, 3.8.1954: Oy Tampella Ab

965/1775, 31.3.1960: SOK

2313/38/68, 21.8.1968: Paperinkeräys Oy
kuva 03.02.2021 12:51 Eljas Pölhö  
  Esa, hienoa, että olet jaksanut kaivaa nämä tiedot ja jakaa ne. Minä voin avittaa omalla osaltani pienellä detaljilla: Renlundin tiilitehtaan raidesopimus (Renlundilla oli tiilitehdas myös Oitissa, selityksenä):
Vehmainen: raidesopimus 922/10684, 23.8.1945, Oitin Tiilitehdas Oy --> Tampereen kaupunki (tilanne 1985)
kuva 03.02.2021 12:48 Juhana Nordlund  
  Eiköhän se vanha ELSA olisi aikataulutettu juurikin niin, että tästä päivästä katsoen rata olisi palvellut meitä todellakin nelisenkymmentä vuotta.

Varmasti oltaisiin saatu 160-rataa sen ajan speksein. Ja lisäksi vastaavia tunnelikohtaisia pistemäisiä rajoituksia, kuin mitä Rantaradan 1980-luvun puolessa välissä rakennettujen tunnelien kohdalla on sovellettu. Uusimmat Tunnin juna -projektin sn300 -normitukset ovat täysin eri maailmasta. Toki hintalappukin on sen mukainen, mutta niin varmasti ovat yhteiskuntataloudelliset hyödytkin.
kuva 03.02.2021 12:36 Eljas Pölhö  
  R. Hundman on julkaissut veturisarjasta kirjasen: EMD's BL2 - Diesel Data Series Book 3. Siinä on piirroksia Phase 1 ja Phase 2-malleista (harrastajien versionimet ulkonaisille eroille). Tarkkaan sai katsoa, että huomasi eroja (esim päätyovien ikkunat vai ei). RH sanoo, että vaikka veturimäärä oli pieni, niin detaljien sijoittelussa oli tavattomasti eroja ja perfektionisti saa olla tarkkana MU-kytkimien ym sijoittelussa ja päätykaiteiden muotoilussa. Veturisarjan suurimmaksi viaksi mainitaan rungon heikko rakenne, joka mahdollisti enintään kahden veturin käytön moniajossa. Vain Monon kokeili vahvistaa runkoa yhdessä vetureistaan (# 30). Kolmen yhtiön vetureissa oli höyrynkehitin uutena (B&M, C&EI ja C&O 1800-sarja) ja Rock Islandin vetureihin se asennettiin jälkikäteen. B&M veturit olivat ainoat, joissa ei ollut MU (moniajo).
kuva 03.02.2021 12:36 Timo Järvi  
  Hieno kuva ja värisävyt :)
kuva 03.02.2021 12:32 Niila Heikkilä  
  Vanha ELSA oli kaarremitoituksiltaan sn160 -rataa. Nykypäivänä voidaankin jälkiviisaana ajatella että oliko onni että sitä ei rakennettu silloin. Uusi tuleva ELSA on n. sn300-rataa jolla tunnin juna sitten kulkisi. Suhteessa nykyisen rantaradan kunnostustöiden pohjattomaan rahankuluun, sn160- ELSAkin olisi tietysti ehtinyt palvella jo kohta 40 vuotta, sujuvoittaen liikennettä. Milloin se sitten olisikaan valmistunutkaan 1970-luvun suunnitelmissa?
kuva 03.02.2021 12:25 Juhana Nordlund  
  Rantaradan peruskorjaus oli käsittääkseni alkanut jo 1979 (samana vuonna, jolta kuvakin on). ELSA oli joutunut koipussiin jo sitä ennen. Työt alkoivat Karjaan itäpuolelta, Kaunislahden oikaisu otettiin vaiheittain käyttöön 1980 - 81. Siitä mentiin itään, Päivölä oli valmis 1982. Sitten loikattiin Siuntion yli, Vuohimäen oikaisu valmistui 1983. Sen jälkeen oli Siuntio vuorossa, asemaa lähin osuus valmistui 1984 aivan loppupuolella. Ja syksyllä 1985 saatiin käyttöön Siuntion vaativin osuus Kelan ja Viiman väliltä sisältäen kaksi tunneliakin.

Jotain oikaisuja oli tehty kaikkia edellä listattuja aiemmin Turun päässä (esim. Littoinen), mutta ne olisivat palvelleet Rantarataa siinäkin tilanteessa, että ELSAan olisi päätetty lähteä jo 1970-luvulla.
kuva 03.02.2021 11:17 Seppo Ramstedt  
  Aikataulukirjassa n:o 138 voimassa 23.5.1971 alkaen on aikataulu junalle T 7645 (Vna) Pm-Ilm (Rhe).
Lähtö Pieksämäeltä 19.40 ja saapuminen Iisalmeen 23.17.
Hr13 1700 t.
Junassa 27 Vok + 2 Hka.
kuva 03.02.2021 11:07 Teppo Niemi  
  Ja muistelempa, että Siuntion kampiasetinlaite kin korvattiin vaihde- ja opastinturvalaitoksella siinä vaiheessa, kun Siuntion itäpuolen oikaisu otettiin käyttöön.
kuva 03.02.2021 10:39 Juha Kutvonen  
  Savon radan sähköistys valmistui kahdessa osassa: Kouvola - Pieksämäki 1980 ja Pieksämäki - Iisalmi 1984.
kuva 03.02.2021 10:30 Juha Kutvonen  
  Tässä vaiheessa oli ELSA-oikorata vahvasti tapetilla, joten rantaradan kehittäminen oli jäissä. Sähköistys- ja perusparannuspäätökset tehtiin 1980-luvulla, kun ELSA haudattiin liian kalliina hankkeena.
kuva 03.02.2021 10:23 Jan Jahkola  
  Etualan vanha Wille näyttää olevan myös VR:n logolla.
kuva 03.02.2021 10:02 Seppo Ramstedt  
  Pieksämäkeläinen eläkkeellä oleva kuljettaja vahvisti ajaneensa ko. junaa Pieksämäeltä Iisalmeen. Hän kertoi seuraavaa: "Raskas juna, piti osata hieman omalla tavallaan ajaa. Venäläiset vaunut, joissa kaikissa automaattiväli, antoi kauheita tällejä kun varomattomasti laittoi alamäkeen rullaamaan."
kuva 03.02.2021 09:32 Tuukka Ryyppö  
  Toisaalla on kerrottu, että metron pohjaan on näitä siirtoja valmisteltaessa asennettu jarrujohto, jonka avulla A17 osaa totella vekin toiveita hidastuvuudestaan.
kuva 03.02.2021 06:15 Topi Lajunen  
  Metrojunayksikön jarrujärjestelmä ei ole yhteensopiva rautateiden jarrujärjestelmien kanssa.
kuva 03.02.2021 04:05 Esa J. Rintamäki  
  Vatialan seisake korotetaan laituriksi 1.2.1946 lukien, liikennöintitapa on oleva HrlTp, etäisyydet ovat ennallaan: Wh 1 km, Tpe 9 km, Wp 80 km, Msk 4 km, Hpk 105 km. KL6/46-6.
Vatialan nimilyhennykseksi vahvistettu: Vat. KL3/47-1.
Vehmaisten aseman alainen Vatialan laiturin liikennöintitapa on oleva HrlTpR 17.3.1952 lukien. KL15/52-6.
Vatialan laituri on alennettu seisakkeeksi, tapa HilTpA 26.5.1968 lukien. KL18/68-5.
Kangasalan asena alentamisen johdosta on Messukylä määrätty Vatialan uudeksi päällystöasemaksi 1.6.1969 lukien. KL20/59-7.
Vat muutettu seisakkeeksi 1.7.1976 lukien, liikennöintitapa Hil. VT27/76.
Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88.
kuva 02.02.2021 21:26 Heikki Jalonen  
  Saattavat tosiaan olla asetyleenipullojen kuljetusta varten. Jos näin, niin jossain ympäristössä on varmaan kaasuvalo-esiopastimia.

Tuollahan on kätevä käydä pullonvaihdossa. Tosin, kääntely ja radalta/radalle nostelu vaatinee kaksi miestä. Pakkia ei varmaankaan ole, ellei sitten ole viritetty jotain TI-suuntalaatikkoa (suosikki: Popeda) taka-akselille tms. Itse moottorin kuoriin sitä ei varmasti ole saatu rakennettua.

Ehkä noiden seutujen viimeiset kaasuvalot olivat jossain tuolla Siuntion vaikutuspiirissä; silloin tuskin enää ajettiin jollain tekarilla läpi koko linjaa, pullonvaihtojunana?
kuva 02.02.2021 21:09 Heikki Jalonen  
  Siuntio oli tosiaan Solifer-mopedien maata: tässä kuvassa taustalla Solifer SM-sporttimalli. Alapakoputken perusteella automaattivaihteinen.

Hoikahkosta satulasta päätellen vanhempaa, noin 1974-5 luokkaa. Moottorina kaksivaihteinen Tomos. Automaattina suorituskyky oli jopa mopoksi tavattoman rajoitettu. Normaalin jalkavaihteisen Tomoksen sai kyllä kulkemaan, siihen sai jopa rakennettua 5:n vaihteen. Mutta, automaatti vain pärräsi...

Vaihteenlukituspukit ja resiinat edelleen kovassa käytössä. Sähköistys ja kauko oli tietysti jo tiedossa, joten mitään välikauden lyhyen ajan parannuksia ei varmaan haluttu tehdä.
kuva 02.02.2021 20:34 Rainer Silfverberg  
  Savon radan saatua sähköt (Kuopioon 1983, Iisalmelle 1984) vapautui alsthomeja rantaradalle.
kuva 02.02.2021 20:30 Lasse Hinkkanen  
  Onko siinä telineet asetyleenipulloja varten?
kuva 02.02.2021 20:23 Rainer Silfverberg  
  Kovin matalalta uusi silta näyttää. Toivottavasti alle mahtuvat sähköt kanssa!
kuva 02.02.2021 19:11 Esko Peranto  
  Kyllä siinä pari kertaa tuli katsottua, et mitä ihmettä on tapahtunut. Nyt täytyy koukata Hanko pohjoisen kautta et pääsee ratapihan toiselle puolelle. Alikulku on jalankulkijoille käytössä.
kuva 02.02.2021 19:00 Esa J. Rintamäki  
  Liikennepaikan alkuperäinen nimi oli liikenteelle avattaessa 29.9.1883 Wehmais.
Wehmais muutettu asemasta pysäkiksi 1.6.1895 lukien. Cirk. 33/3337, 25.5.1895.
Uusi nimi Wehmainen (Wh) määrätty käytettäväksi 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Avattu yksityiselle lennätinliikenteelle Suomessa ja Keisarikunnan välille nimellä Wehmainen. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Sijainti 28.9.1917: km 195+260. Cirk. 83/H1453, 28.9.1917.
Wh eteläpuolelle on asennettu 1-siipinen semafori 239 m eteläisestä tulovaihteesta, pohjoispuolella on samoin 1-siipinen semafori 290 m päässä tulovaihteesta. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Kun osa 1-siipisistä semaforeista ei ole aivan välttämättömiä, poistetaan Wehmaisten semaforit käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Renlundin tiilitehtaan raide avattu liikenteelle täysin vaunukuormin 27.4.1946 lukien. KL17/46-1.
Wh IV luokan asema alennetaan 1.6.1959 Messukylän alaiseksi laiturivaihteeksi liikennöintitavalla HrlTR. (=henk.liikenne tajoitetulla lipunmyynnillä, täydellinen tavaraliikenne, rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla). KL18/59-5.
Nimilyhenne Vh otetaan käyttöön 30.5.1965 lukien. KL15/65-5.
Kangasalan aseman alentamisen johdosta on Messukylä määrätty Vehmaisten uudeksi päällystöasemaksi 1.6.1969 lukien. KL20/69-7.
Vh asema muutettu Msk alaiseksi vaihteeksi 1.5.1972, liikennöintitavalla HilTtTp (henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin, pikkutavaraliikennettä, jossa yksittäisen lähetyksen paino on enintään 100 kg.). VT15/72-7.
Vh liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva 1.7.1976 lukien HilTt. VT27/76.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. Liikennöintitapa on siis Tt. VT21/90.
kuva 02.02.2021 18:26 Esa J. Rintamäki  
  Messukylä avattiin liikenteelle 1./14.11.1904 Wehmaisten alaisena seisahduslaiturina (henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä ja täydellinen tavaraliikenne), etäisyydet Tf 5 km, Wh 3 km. Cirk. 34/9701, 1./14.11.1904.
Messukylä sai lyhenteekseen Msk. Cirk. 37/3470, 1.12.1922.
Msk ylennettiin pysäkistä V luokan asemaksi 1.5.1946 lukien. KL18/46-3.
Messukylästä tuli uusi päällystöasema Lemetyn seisakkeelle ja Vatialan laiturille 1.6.1959 lukien. KL18/59-5.
Kun linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00, ilmoitettiin --- Msk --- asemalla olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Msk ilmoitettu olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75.
Msk:n tapamerkinnäksi muutettu HTt (=täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.7.1976 lukien. VT27/76.
Uusi tapa: HilT Tampereen alaisena 1.10.1986 lukien. VT32/86.
Messukylän uusi liikennöintitapa: T (=täydellinen tavaraliikenne) 29.5.1988 lukien. VT19/88.
kuva 02.02.2021 18:08 Mikko Mäntymäki  
  Dv12:sta voisi tulla hauska kun siitä tehtäisiin avomalli ja ahtimilta suoratputket ulos, sillä olisi kiva kiihdytellä lentokenttäradalla öisin...
kuva 02.02.2021 17:42 John Lindroth  
  Niinkuin Rainer sanoo ,itse seurasin paljon Ruotsinlaivojen ja monien laivojen lähtojä 60-luvun tienoilla ja Ruotsinlaivat lähtivät aina klo 14.00 paikallista aikaa .Bore II laivalla tulin pikkupoikana äitini kanssa .Saksasta Lyypekistä Hesaan v.62,silloin siinä oli jo 2 piippua,Ellen väärin muista Kööpenhaminan laiva 60 luvulla silloin Botnia ja Ariadne lähtivät klo 15.00.
Pääsin matkan aikana komentosillalle ja muistikuva pitkästä mereen lasketusta kaapelista jonkä päässä oli nopeusmittari.
Myös Wellamolla on tullut matkustettua Tukholmaan näistä laivoista on positiivisia muistoja.
kuva 02.02.2021 17:25 Mikko Mäntymäki  
  A17 viittaa siihen et metro on kulkenut jarruttomana.
kuva 02.02.2021 17:20 Juhana Nordlund  
  Dr13-aika alkoi kesän alussa 1984. Kaksi vuotta mentiin niin, että keskimäärin joka toinen pikajuna oli Dr13-vetoinen. Loput olivat Dv12-vetoisia ja olihan siellä vielä pari edestakaista Porkkana-pikajunaakin. Kesällä 1986 loputkin veturivetoiset pikajunat muuttuivat Dr13-vetoisiksi. Muutos ei tapahtunut hetkessä, vaan "liukumalla" niin, että juhannuksen paikkeilla Deevereitä ei juurikaan enää näkynyt Helsingin ja Turun välisessä pikajunaliikenteessä. Joskus aina näki.

Dr13:a alkoi näkyä Rantaradalla tosiasiassa jo kevättalvella 1984. Mutta kyseessä oli kuljettajakoulutus, eivät vakinaiset kierrot.
kuva 02.02.2021 17:11 Raimo Harju  
  Koska se sitten alkoi, minä taisin muistini mukaan nähdä Alsthomin Turussa kesällä 1988.
Kuvasarja:
Siuntion asemamiljöö silloin ennen
 
 02.02.2021 17:07 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Tapsalle - taas!
kuva 02.02.2021 17:06 Alex Chudoba  
  Erikoinen juttu tuo 124:n savutorven katoaminen varastoinnin aikana. Nykyisin paikallaan oleva halkopiippuhan on jonkin verran uudempaa mallia kuin kuvassa näkyvä.
kuva 02.02.2021 17:04 Esa J. Rintamäki  
  Yllättävän lyhyt Siuntion ratapiha onkin ollut muinoin. Nykyäänhän kohtausraide on huomattavasti pitempi.
kuva 02.02.2021 16:56 Eljas Pölhö  
  Kesäkaudella Köpiksen i.p. lähteviä vuoroja ajoivat myös Ariadne ja Hroar. Toukokuussa klo 17 vuoroja oli viisi. Ei ole kesäturistia 1950, joten en voi tarkastaa kesäkuun vuoroja.
kuva 02.02.2021 16:55 Esa J. Rintamäki  
  Alsthomiaika ei ollut vielä alkanut rantaradalla.
kuva 02.02.2021 16:51 Rainer Silfverberg  
  Tässä kuva Bore II:sta v 1951: https://www.faergelejet.dk/viss.php?id=39496. Tukholman laivat lähtivät ennen autolauttojen aikakautta jo aikaisin iltapäivällä. DFDS:n laivat olivat sihen aikaan kyljiltään mustat ja Köpis-Helsinki reitin s/s Botnia näytti tältä: https://www.faergelejet.dk/viss.php?id=40728
kuva 02.02.2021 16:22 Marko Vornanen  
  Raiteet 1 ja 2 olivat maadoitettuja molemmista suunnista.
kuva 02.02.2021 15:59 Heikki Jalonen  
  Solifer on Siuntion Suosikki - Solifer Succé i Sjundeo! Aseman rappukaiteeseen nojailee viileän koolisti vihreä-valkoinen Solifer Export-mopedi, 1960-luvun mallistoa. Ehkäpä hyvät kokemukset, varsinkin sitkeävetoinen (kiertoluistiohjattu) moottori, antoivat kipinän myös moottoriresiina-sovellukseen...

Kuvassa myös Postinkeltainen Ford Transit, 1-sukupolven bensamalli monesta ajopelistä tutulla V4:lla, tuli markkinoille 1965.
kuva 02.02.2021 14:55 Jussi Tepponen  
  Kesäkuun puolivälissä varjot lankeavat kauppatorilla tuohon suuntaan noin klo 17.00. Eli olisiko silloin ollut joku laiva lähdössä?
kuva 02.02.2021 14:54 Ilkka Hovi  
  Mitenkä työmaan maadoitus on suoritettu. Kuka voi kertoa?
kuva 02.02.2021 14:25 Oula Ahlholm  
  Tää on kyl viihtyisä! On koettu oikeassa elämässäni, sillä koeistuin 2020 pikaisesti.
kuva 02.02.2021 13:15 Mikko Herpman  
  Tuo veturi Sk1 124 https://vaunut.org/kuva/94482 Kuvassa aika raasku. Ilmeisesti tässä kuvassa ainakin ulkoisesti kunnostettu, missäköhän on päässyt noin karuun kuntoon, eikös Kaipiaisissa kuitenkin ollut edes kylmä talli?
kuva 02.02.2021 12:55 Tauno Hermola  
  Jo mainittu 'Turisti' tämän ehkä ratkaisisi, kun kellonaikakin on kuvasta aika tarkkaan pääteltävissä.
kuva 02.02.2021 12:40 Mikko Herpman  
  Hieno moottoriresiina, lieneekö ollut ahkeran asemamiehen omatekemä, vaiko jossain konepajassa tehty kokeilu?
kuva 02.02.2021 12:35 Lasse Reunanen  
  Tottakai kulki Helsinkiin muitakin laivoja, mutta luonnollisesti alkaa yleisimmistä vakiokulkijoista etsimään vastausta. Boren laivaksi en tuota kyllä mieltäisi, enkä neuvostoliittolaiseksi. Niissä oli yleensä korsteenissa leveä panta jossa sirppi ja vasara. Vaihtoehtoja on lukuisua ja varmuutta tuskin koskaan saadaan, ellei samasta tapahtumasta löydy aiemmin otettua kuvaa, missä laiva näkyisi taustalla lähempänä ja helpommin tunnistettavana.
kuva 02.02.2021 12:29 Mikko Herpman  
  Hieno kuva! Konepään kytkimessä vielä tallella Runnvika-sähkölaatikko! https://vaunut.org/kuva/143938 Kuvasta voinee havaita, että toisen pään Runnvika-laatikko on jo poistettu. Mainitussa kuvassa näkyy valonheittäjän ympärillä lommoja, olisikohan vaunu saanut pienen tällin ja kytkin mennyt vaihtoon ja Runnvika silloin poistunut.
kuva 02.02.2021 12:21 Petri Nummijoki  
  Ehkä sekin mutta varmasti Helsingin päässäkin oli yksinkertaisinta sijoittaa autovaunut junan peräosaan niin lähtevissä kuin saapuvissakin junissa sen jälkeen, kun matkustajavaunujen säilytys oli siirretty Ilmalaan ja linjaveturi kytkeytyi junaan/junasta pois siellä.
<<   >>