Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2021 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun sivupylväissä ollut entinen omistajamerkintä DB oli muutettu DR:ksi litistämällä B:n alaosan vaakaviiva. Kotiasemana näillä oli ollut Grevesmühlen, joka sijaitsi entisen DDR:n luoteisnurkassa, Mecklenburg - Etupommerissa. Siellä on nykyisin yli 10 000 asukasta. | ||||
|
25.01.2021 12:47 | Mikko Herpman | ||
| Lätän varustukseenhan taisi kuulua kyltti ovinappien päälle "käynti vaunun toisesta päästä".. Olisi tällä lämmöt pysyneet sisällä. Noin iso pölläys, mahtaakohan keli olla aika kylmä ja ohjaamossa märkiä kamppeita eli kostea ilma. | ||||
|
25.01.2021 10:32 | Markku Pulkkinen | ||
| Kuvan laadussa ei ole mitään moittimista, dramaattinen tunnelma välittyy erinomattain tässä kuvaajan itsensä ilmeisesti hätäotokseksi mieltämässä kuvassa. Teknisesti ei niin täydelliset otokset välittäväst useinkin parhaiten kuvan ottamisen hetkellä vallinneen tunnelman. Viittaan tässä legendaarisen sotakuvaajan Robert Capan Normandian maihinnousussa ottamiin kuviin. | ||||
|
|
25.01.2021 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Hyvää sattumaa kun katsoo pienoisrautatievalmistaja NPEn vuoden 2021 uutuusluetteloa..... | ||||
|
25.01.2021 09:33 | Petri Sallinen | ||
| Gd-littera otettiin käyttöön 8.4.1921. Sitä ennen yhdysliikennevaunujen littera oli Gb. Viimeinen Gb-vaunuksi rakennettu yhdysliikennevaunu oli numeroltaan 738500. Numero seitsemän kertoo sen, että vaunu oli tarkoitettu yhdysliikennettä varten. Litteramuutoksen yhteydessä seiska jätettiiin numerosarjan edestä pois, joten esimerkiksi entinen Gb 738500 oli muutoksen jälkeen Gd 38500. Tästä eteenpäin jatkettin todennäköisesti, kuten Erkki kuvaa. Kansallisarkistosta löytyy vaunulistaus, jossa on jokainen Gb/Gd-vaunu ja vaunukohtaista dataa aina 1940-luvulle saakka. Tämä sarja on kuitenkin sen serran suuri, että lopetin listauksen kuvaamisen kameralla vaunuun (7)38500, koska en silloin tarvinnut tietoa uudemmista vaunuista. Jahka tutkijasali taas avataan, niin tsekkaan, löytyykö listauksista Gd-vaunuja, joille olisi annettu säiliövaunusarjan numerot. |
||||
|
25.01.2021 09:29 | Timo Salo | ||
| VR:llä on tuo turvallisuus aina ykkösenä, nytkin IC274 tulee Tampereelle 49 km/h turvanopeudella neljä tuntia myöhässä... :-) (Aikovat ilmeisesti jättää kaikki Gd:t Tampereelle, että autolla pääsee nopeammin Helsinkiin?) |
||||
|
|
25.01.2021 09:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| VR voisi maalata (tai edes teipata) jonkun suden näin retroväreihin. | ||||
|
|
25.01.2021 09:25 | Kari Haapakangas | ||
| Veturilla ja vaunuilla erinomainen maastoon sopiva väritys. | ||||
|
25.01.2021 09:25 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvia en ole laskenut, mutta syvällisenä tukena virtuaalihankkeelle ja Miettiselle oli edesmennyt rakennusarkkitehti, intendentti Juha Lankinen, lukuisten Viipuri-kuvakirjojen luoja. Viipurin kaupunginarkkitehdin poikana tämä oli maan paras henkilö tuomaan piirustuksia digitoitavista rakennuksista ja lukemattomia valokuvia kokoelmastaan. Viipurin konepaja-aluetta koskien SVR 1862-1912 II (s. 509-519) oli myös hyödyksi. Käytössä oli luonnollisesti myös Jussi Iltasen toimittama Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006) Lankisen kokoelmat lienee siirretty Lappeenrannan museoon. Siellä tunnetusti on vuoden 1939 tilannetta kuvaava suuri Viipurin kaupungin pienoismalli. Lankinen oli siinäkin keskeinen henkilö. Lehtori Harri Miettinen kirjoitti kirjan Historian havinaa Viipurissa - Monrepos´ssa kentällä ja Viipurissa virtuaalisesti (TAMK, 2006, 119 s.). Painopiste siinä on Monrepos. Sen kunnostushankkeiden merkeissä tuli Venäjän hallinnon tyyli tutuksi. |
||||
|
25.01.2021 09:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Hieman myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/21760 | ||||
|
25.01.2021 09:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Taisi tarkoittaa siltaa, joka on niin matala ettei Dv12 mahdu ali. :) | ||||
|
|
25.01.2021 08:40 | Lauri Rantala | ||
| toinen yksikkö ? ja miksi Dv12:n pitäisi kulkea metron virtakiskon alta ? |
||||
|
|
25.01.2021 07:48 | Kari Haapakangas | ||
| Jostain varjoista kuuluu höyryveturin lämmittäjän tuhahdus. Ette te nuorukaiset tiedä mitään talvipukeutumisen haasteista! | ||||
|
|
25.01.2021 00:58 | Timo Salo | ||
| Minulle jää hiukan epäselväksi noitten rautatieaiheisten valokuvien osuus tässä projektissa, niitähän on 41 kpl! | ||||
|
25.01.2021 00:54 | John Lindroth | ||
| Ostin tuolla Croydonin kaupungissa lelukaupasta kesällä 1966 Tri-Ang pienoisveturin ,se oli kauniin sininen 4-2-2 Caledonian OO mittakaavassa. | ||||
|
|
24.01.2021 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Tunnelmaa? Kuljettaja saanut hieman nousemaan ohjaamon lämpöjä lähes siedettävälle tasolle. "Mummelin" oven aukaisulla katoavat viimeisetkin työpaikan lämmöt pakkasilmaan. "Nuoriso" ei ole liene koskaan kuullukkaan vet.kulj:an talvisesta työvarustuksesta: "villahousut", lämmin palttoo, "karvarukkaset", tarvittaessa "pitkävartiset nahkasaappaat" - myös Etelässä. | ||||
|
|
24.01.2021 23:08 | Vertti Kontinen | ||
| Samanlaisena siirtona. Vuosaaressa A17 jää ratapihalle ja Dv12 painattaa M100:sen yhdysraiteelle jossa toinen yksikkö vetää metroverkolle. Syy tälle on silta juuri ennen virtakiskon alkamista, jonka alta ei Dv12 mahdu kulkemaan | ||||
|
|
24.01.2021 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinka tuo jatkokuljetus Ilr:sta toteutuu? | ||||
|
|
24.01.2021 21:12 | Erkki Nuutio | ||
| Minulla on tuo Viipurin konepaja-aluetta koskenut Mikolan ja Salmen insinöörityö (tutkintotyö) vuodelta 2007 kansissa ja cd-romina. TAMKin rakennusosaston oppilaat tekivät noita mallinnuksia (esimerkiksi asema-alue), jotka löytynevät Virtuaali-Viipurin sivustolta. TAMKin opettaja Harri Miettinen on VirtuaaliViipurin aikaansaaja. Palautusta odottaessamme. |
||||
|
24.01.2021 21:07 | Pave Saarinen | ||
| Laadukas kuva filmille. Työtä pitää kuvata myös, ei vain junia. | ||||
|
24.01.2021 21:02 | Pave Saarinen | ||
| Hyvä kuva filmille. Filmin käyttö on palaamassa. | ||||
|
|
24.01.2021 20:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten alussa totesin, arvelen syyksi halun toteuttaa tuleva, ilmeisesti tuolloin jo valmisteltu tuleva Gd-vaunutilaus yhtenäiseen numerosarjaan. Tällöin kuitenkin numerot menisivät päällekkäin mainittujen öljyvaunujen numeroiden kanssa. Tämä siis haluttiin välttää siirtämällä öljyvaunut numeroille jotka olivat vapaina. Mainitut Gd-vaunut valmistuivat vasta 1920-23, mutta viivästyminen oli varmaankin seuraus sisällissodasta ja mahdottomuudesta saada ulkomailta vaunuihin tarvittavia komponentteja. Lisäksi kirjelmän lähetyshetkellä valtio oli kahden päivän ikäinen ja sen kassakirstussa oli pitkään vain velkakirjoja. Heti itsenäistymisen jälkeen kuviteltiin, että Suomen läpi kulkisi suurimittainen transitoliikenne länsimaiden ja jonkinlaisen Venäjän välillä - kuten päättymässä olleen maailmansodan aikana oli toteutunut. Siten tarvittaisiin etenkin umpivaunuja - yhdysliikenteeseen tarkoitettuja Gd-vaunuja. Kuten tiedämme, transitoa ei tullut Venäjän sekasorron vuoksi. |
||||
|
|
24.01.2021 20:09 | Timo Salo | ||
| Löytyi repullinen kuvia vanhasta Viipurista, katsokoon ken tahtoo: http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/block/170 (liekkö näitä nähty ennen vorgissa?) |
||||
|
|
24.01.2021 18:48 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvaan palatakseni, mikä mahtaa olla tämä esiin tullut syy? Mihin se voisi liittyä? | ||||
|
24.01.2021 18:47 | Ilkka Lundberg | ||
| Asuin lapsena 50-luvun lopulla rautatieläisten talossa Satamakatu 15:ssä. Korttelin toista puoliskoa hallitsi Vuorelankulma, mutta tässä sataman puoleisessa osassa oli kerrostalon lisäksi vain pari pienempää puutaloa. Pihaa siis riitti meidän kakaroiden leikkiä. Kapteeninkadun toiselta puolelta mahtavasta talokolossista Merikotkasta (?) tuli lapsia roikkumaan meidän pihan aidalle ja huutelemaan, että mitäs kiskonpätkät. En usko, että sitä pidettiin muuna kuin kateellisten hoilotuksena. Rautatieläisyydestä voi hyvinkin olla ylpeä jo pikkunassikkana! | ||||
|
|
24.01.2021 18:25 | Konsta Uusimäki | ||
| Tässä kuvassa on juuri sitä tunnelmaa. Juuri sitä, kun kävelet asemalle kotoa, ja seisot kirpeässä pakkasessa lumivalkeassa iltaruskossa, kun juuri juna kolkuttaa kohdalle. Lämmin ilma tulvii junasta ulos kun astut sisään, ja istahdat valuvan nenän kanssa ikkunapaikalle. Konnari tulee viereesi, ja ostat lipun. Uppoudut junan kolinaan, ja katselet, kuinka talvinen taikamaa lipuu silmiesi ohitse. | ||||
|
|
24.01.2021 17:31 | Petri Sallinen | ||
| Yksityisillä yrityksillä ei ole velvotteita tallentaa historiaansa kuin siltä osin, mitä lainsäädäntö edellyttää. Tämä koskee hyvin pientä osaa siitä datasta, mitä yrityksissä kulkee — olivatpa ne paperia tai digitaalista tietoa. Osa yrityksistä arvostaa historiaansa, osa ei arvosta, vaan arkistojen ylläpitäminen on joillekin pelkkä kuluerä. Virastomuotoisesta Valtionrautatiesta säilyy todennäköisesti enemmän dokumentteja kuin mitä säilyy osakeyhtiömuotoisesta. Virastoilla oli velvollisuus säilyttää dokumenttejaan ja arkistoida niitä. Tiedon sirpaloitumisesta johtuva lähdekritiikin kasvava tarve on sitten toinen juttu. Tähän liittyy ajatus siitä, että olisi olemassa objektiivista tietoa. Sitä ei ole. Tietoa käsittelevä ihminen antaa asialle — "tiedolle" — merkityksen. Objektiivisuuden sijasta usein puhutaankin "luotettavasta tiedosta" (mitä se sitten onkaan). Ei ole muuta keinoa kuin jatkuva epäily ja kriittisyys — ei välttämättä lainkaan huono asia. |
||||
|
|
24.01.2021 16:54 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tieto myös digitalisaation myötä jakautuu monille alustoille. Päätöksentekoon liittyviin prosesseihin saatetaan käyttää perinteisien pullakahvipalaverien, puhelujen ja etanapostien ohella myös sähköpostia, teamsia, whatsappia, telegramia, signalia... | ||||
|
|
24.01.2021 16:52 | John Lindroth | ||
| Tiedon poistaminen niinkuin Juhani sanoo tai myös tiedon lisääminen! Irrottaminen asiayhteldestä.liittäminen johonkin muuhun tms.Taitaa olla vain mielikuvitus rajana! | ||||
|
|
24.01.2021 16:44 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tiedon sirpaloitumiseen liittyy jollain tasolla aina myös yhteisön sisällä tapahtuva vuorovaikutuskulttuurin rapautuminen. Trumpin hallinnon toiminta käy esimerkiksi. Jäljitettävyys heikkenee oleellisesti aina, kun jotakin tietoa poistetaan tai siitä ei puhuta oikeilla faktoilla. | ||||
|
24.01.2021 16:31 | Pasi Seppälä | ||
| Komea on vaunu ja väritys isänmaallisen pirteä. Ulkopinnan patinointi on varsin aidon oloinen. | ||||
|
|
24.01.2021 16:08 | Heikki Jalonen | ||
| On ehdottomasti totta, että digitalisaatio avaa arkistot ja lähteet aivan uudella teholla ja tavoitettavuudella. Kaikille halukkaille, fyysisestä paikasta riippumatta. Siksipä en olekaan erikoisen huolissani tuosta vanhasta materiaalista, alunperin paperisia dokumentteja ja valokuvia, skannattuina ja tallennettuna, usein pätevien arkistolaitosten hallitsemaa. Indeksoituna, luetteloituna ja varmistettuna, jos kaikki on hyvin. Tai pahinta sekasotkua, jos ei. Huoleni kohdistuu siihen, mitä tänään ja tulevaisuudessa viestitetään. Mikä on viestin tai viestiKETJUN elinkaari, kauanko se säilyy, miten kauan se säilyttää ymmärrettävyyden? Säilymisellä en tarkoita jonkin yksittäisen viestin fyysistä (digitaalista) säilymistä, vaan viestin kontekstia. Mihin viesti liittyy, mikä aiheutti viestiketjun alkamisen, ketkä olivat mukana, mitä tuloksia saavutettiin? Jos tarkasteltavaksi saadaan ainoastaan fragmentteja, voidaanko kokonaisuus hahmottaa oikein? Perustan edellisen omaan kokemukseeni: todella monet päätökset ja ratkaisuihin johtaneet syyt ovat puhtaasti muistitiedon varassa. Monilla toimialoilla (terveydenhoito, pankkitoiminta, liikekirjanpito ym) on laillisia velvoitteita päätäntäketjujen tallennuksesta. Mutta ellei pakkoa ole, niin ei ole myöskään tallennusta. Yrityksissä tieto katoaa, kun henkilö lähtee ja hänen sähköpostitilinsä haihtuu. Tai kun työsema romutetaan. Tai palvelin vaihdetaan. Varmuuspilvestä ehkä joku joskus voisi kuvitella kaivavansa jotain irti - mutta kun yrityksen tietoturvapolitiikka sanelee, että tallenteet tuhotaan ennen niiden tarvetta... Ja sitä paitsi, se pilven tarjoaja katoaa joka tapauksessa markkinoilta vuosikymmenen kuluessa. Joku isompi ostaa sen pois touhuamasta. Palvelu ehkä jatkuu, mutta varmasti kalliimpana. "Ilmaiseen" palveluun hairahtunut yritys ei enää maksa ja data kuolee. Toisekseen, suuri määrä arvokasta tietoa, varsinkin kaupallista dataa, kuten hintoja, katelaskelmia, tuotantomääriä, aikatauluja ja vastaavia on sisällä toiminnanohjausjärjestelmissä kuten SAP. Yrityssalaisuuksiin vedoten ne ovat ja pysyvät ulkopuolisilta suljettuina. Muutoinkin, relaatiotietokannassa oleva data on käypää vain niin kauan kun ohjelmisto toimii. Mutta, eräänä vähemmän kauniina päivänä, ohjelmiston tuki loppuu. Tai yritys tekee konkurssin ja ohjelmistolisenssi raukeaa. Data kuolee silloinkin. Käytännön tilanne: miksi Nokia ei ryhtynyt valmistamaan kosketusnäytöllisiä puhelimia? Idea ja teknologia sillä oli omasta takaa mutta sitä ei otettu markkinaan. Kuka saa kaivetuksi esiin ne (tuhannet ja tuhannet) sähköpostit, joissa asiaa vatvottiin? Kuka puolsi, kuka vastusti, miten argumentoitiin, ketä uhattiin potkuilla, kuka uhkasi? Ja kuka lopulta sanoi: "EI". Kukaan ei enää pysty asiaa selvittämään alkuperäisiä lähteitä käyttämällä, vain reilut 10 vuotta tapahtumien jälkeen. Mukana olleet ovat toki muistelleet ja voivat vielä kokemuksistaan kertoilla, mutta tieto ohentuu koko ajan. Ja se, joka sanoi "EI", hänellä saattaa olla keskivertoa valikoivampi muisti... Kyseessä on kuitenkin luultavasti Suomen teollisuushistorian eräs pahin väärinarviointi. Kuvitellaan tilanne: historiantutkija vuonna 2121 lueskelee Donald Trumpin twiittejä (ne ovat tietysti koottuina näppärään tietokantaan) ja yrittää tehdä johtopäätöksiä jostain vuoden 2021 tammikuun tapahtumista. Mahtaakohan tilanne aueta, jos mitään muuta aineistoa ei olisi tueksi ja tulkinnaksi? Sellaista aineistoa, joka voidaan luotettavasti liittää johonkin yksittäiseen viestiin, selittämään itsessään päätöntä viestiä? "Covfefe" on helppo, tekoäly varmaan kursii kaiken löytyvän viiteaineiston heti kokoon. Mutta "Fake"? Mikä "Fake" tänään ja tässä, entäs se edellispäiväinen "Fake"? Mitä tarkoittaa edellisen viikon "Fake"? Toivotonta sotkua, jos mitään rinnakkaista vertailukelpoista tieto ei voida yhdistää. Puhumumattakaan "vaihtoehtoisista faktoista". Tiedon sirpaloituminen ja joutuminen irti kontekstista, se minua huolettaa huomisessa. Varmasti asiaa helpottavia palveluita tulee yhä paremmin saataville ja tekoäly helpottaa tiedon hakijan elämää. Mutta, kenen vastuulle lähdekritiikki sitten jää? |
||||
|
|
24.01.2021 16:07 | Tauno Hermola | ||
| Valitettavaa vaan, että tekijänoikeussäädösten takia tuo ei suurelta osin päde alle 100 vuotta vanhaan aineistoon, vaan siihen käsiksi päästäkseen pitää kuitenkin fyysisesti raahautua fyysiseen vapaakappalekirjastoon tutkimaan paperidokumentteja. Uudempaa materiaalia ei välttämättä ole edes digitoitu ja vaikka olisi, sitä ei 'kotisohvalta' pääse tutkimaan. | ||||
|
24.01.2021 16:07 | Jussi Kortman | ||
| Kiitos John. | ||||
|
24.01.2021 15:36 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkistin kilometrit varikoittain marras- ja joulukuussa 1919. Joulukuussa kaikki K4:t olivat käytössä. Marraskuussa veturit 618, 624 ja 625 eivät vielä olleet liikenteessä. Lisäsin nämä sijoitukset ja kilometrit arkistoon (Veturisarjat -> K4-Tv2) http://rautatiearkisto.info/epolho/ | ||||
|
24.01.2021 13:15 | Jimi Lappalainen | ||
| https://ratikkakartta2030.hsl.fi/ | ||||
|
|
24.01.2021 13:02 | Jyrki Längman | ||
| Lähivuosina tuohon tulee 1000mm kaksoisraide Kalasatamasta Pasilaan kun uusi raitiolinjan rakentaminen toteutetaan. Siitä alkaa kulkea raitiolinja 13 Nihdistä Kalasataman kautta Pasilaan | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
24.01.2021 12:29 | Oula Ahlholm | ||
| Mietiskelin, ostaisiko kameradronen.. Vaiko kameran? | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
24.01.2021 12:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisikohan seuraavaksi kameraksi harkittavissa seuraavanlainen: https://www.youtube.com/watch?v=EfoPRZURqHk | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
24.01.2021 12:24 | Oula Ahlholm | ||
| Nää on kuvattu varmaa 5-10 vuotta vanhalla kännykällä... | ||||
|
|
24.01.2021 11:19 | Petri Sallinen | ||
| Digitalisaatio on helpottanut historiantutkimusta aivan olennaisella tavalla. Vanhoista valokuvista, asiakirjoista ja lehtien vuosikerroista skannattujen tietokantojen käyttäminen onnistuu kotisohvaltakin — siinä papat voivat vetää saksalaista kaljaa ja pienessä pöllyssä käydä läpi rautatiehallinnon antamia määräyksiä ilman, että ei tarvitse rasittaa muuta kuin näppäimistöä käyttäviä sormia. Enää ei tarvitse raahautua haistelemaan arkistopölyä, jos ei halua. Digitalisaatiohan ei kadota alkuperäisiä dokumentteja mihinkään. Jos osaaminen tai kantti eivät kestä käyttää digitaalisia arkistosovelluksia, niin sitten vaan matka kohti fyysisiä arkistoja. Niiden käyttökin on nykyään helpottunut — digitalisaation ansiosta. Tarjolla saattaa olla netin yli käytettävä arkistotietokanta tai arkiston yhteydessä tietokoneella käytettävä arkistotietokanta. Ilman digitalisaatiota olisi varmaan tämänkin keskustelun avaukseksi skannattu/kuvattu ja tänne digitaalisessa muodossa postattu asiakirja jäänyt monelta lukematta. Kävin taannoin läpi rautatiehallituksen antamat määräykset vuosilta 1862-1972 — keskimäärin 400 määräystä per vuosi. Kaikki ne ovat digitaalisessa muodossa ja tallennettuina OCR-muotoon. Tämä tarkoittaa sitä, että data on tekstimuotoista, jolloin selausohjelman sanahakutoimintoa voi käyttää helposti. Tämä säästää aikaa, jos etsii jotain tiettyä asiaa, ei tarvitse lukea kaikkea läpi. Lisäksi fileet voi tallentaa omalle koneelleen ja käyttää niitä yhä uudestaan ja uudestaan, jos etsii seuraavalla kerralla jotain muuta asiaa. Otetaan vielä toinen esimerkki digitalisaation kätevyydestä: Englannissa valmistettujen Suomeen tuotujen vetureiden datan etsiminen. Enää ei tarvitse matkustaa Brittein saarille asti, vaan dataa löytyy brittien arkistotietokannoista ja keskustella voi sähköpostin välityksella — ja lopulta tilata vaikka B1:n skannatun piirustuksen omaan sähköpostiin ja maksaa parin kymmenen punnan kulut sähköisesti omalta pankkitililtään. Tietojen vaihtaminenkin jäisi kirjeenvaihdon tasolle ilman digitalisaatiota — josta tämäkin saitti on yksi esimerkki. Se on tietenkin totta, että erilaiset johtopäätökset, uudet koosteet ja tutkimustietojen yhdistely voivat kadota unholaan tällaisilta saiteilta, mikäli dataa ei tallenneta. Saiteille tallennettujen keskustelujen ja tutkimustiedon sellaaminen jälkikäteen ei sekään ole aina kovin näppärää. Tämäkin on tosin asia, jota voidaan kehittää. Tieton sirpaloituminen ei välttämättä ole huono asia. Se voi tarkoittaa parhaimmillaan myös sitä, että sama tieto on saatavilla kymmenistä eri paikoista — vähän erilaisissa viitekehyksissä, mutta tietona kumminkin. Jos yksi paikka tietoa haettaessa ei toimi, niin ne muut voivat toimia. Jos joku data on hävinnyt Tampellan arkistosta, niin se voi löytyä Tampellan asiakkaiden arkistoista. |
||||
|
24.01.2021 10:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, no nythän se löytyi tuolta Infra-APIstakin. Olin katsonut väärästä kohdasta. Kiitos! | ||||
|
|
24.01.2021 10:36 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämän mukaan Tupoksessa on pyörävoimailmaisin https://julkinen.vayla.fi/oskari/ Sen löytämiseksi on valittava karttatasoista Ratatiedot, Liikkuvan kaluston valvontalaitteet ja Pyörävoimailmaisin. | ||||
|
24.01.2021 09:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Seisakkeen voisi rakentaa uudestaan, jos K-junaa jatketaan Nikkilään. | ||||
|
24.01.2021 08:11 | Jan Jahkola | ||
| Jos vuosi on 1988, veikkaan että kumpaakin Sisun tyyppiä oli tuossa käytössä siihen aikaan. | ||||
|
|
24.01.2021 01:50 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva tasoristeyksestä jota ei enää ole !Näin nopeasti kaikki muuttuu! | ||||
|
24.01.2021 01:40 | John Lindroth | ||
| Nämä tapahtunat jatkossakin ovat edelleenkin hyvin kannatettavia ja huomattavaa rautatien pr näkyvyyttä lisäävänä toimintana! | ||||
|
24.01.2021 01:21 | John Lindroth | ||
| Discovaunussa tässä kohtaa tarvitaan ylimääräinen askellus jossa voi horjahtaa,toivottavasti partnerin puskurit on kunnossa! | ||||
|
|
24.01.2021 00:57 | John Lindroth | ||
| Heikki puhuu viisaita.en voi pistää paremmaksi!Toi sana Piipitin on erinomaisen hyvä, itse käytän Diggiloo Diggileitä ja siihen perään pari musikaallista tanssiaskelta! Tuo kaiken sirpaloiruminen on mielnkiintoinen ilmiö! Jos jo tänään totuus on hämärtynyt (hämärretty, valemediat ym).Niin miten tulevaisuudessa voidaan tehdä totuuteen perustuvaa tutkimusta? | ||||
|
|
24.01.2021 00:54 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoisia Jenkki diiseleitä ja korkealaatuista kuvadokumentaatiota! | ||||
|
|
24.01.2021 00:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan Tupoksen pyörävoimailmaisin poistettu, koska Infra-API:n mukaan siellä on vain kuumakäynti-ilmaisin ja RFID-lukija, molemmat sijainnilla 735+488. | ||||