Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 23:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se Hv3 joka ennen oli Pasilassa Rauhanaseman vieressä sama joka nykyisin on Keravalla? | ||||
|
26.01.2021 22:16 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuonkaan kuvan kommenttikeskustelun melkoista tietopankkia ei ehkä ensimmäisenä juuri tuon kuvan kohdalta osaisi etsiä... :-) | ||||
|
|
26.01.2021 22:04 | Petri Nummijoki | ||
| Sr1:n luistonestosta on keskusteltu mm. kuvan https://www.vaunut.org/kuva/6756 yhteydessä. Niissä oli jo uutena alkeellinen luistonesto mutta noin 1977 Strömberg kehitti paremman, joka ilmeisesti on ainakin jossain muodossa käytössä vieläkin. Tosin vuoden 1977 jälkeen meni vuosia, ennen kuin luistonestolaitteet oli uusittu koko sarjaan. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 21:59 | Esa Ojanperä | ||
| Kouvostoliitossa on kaksi, toinen asemalla ja toinen kauppakeskuksen pihalla. Parolan panssarimuseossa löytyy myös panssarijunassa. Skoodalla Otanmäessäkin taisi olla yksi. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 21:49 | Teppo Niemi | ||
| Haapamäki asema Vr2 valtatie Vr1, Forssa (sähköveturi, dieselveturi), Kerava Hv3, Jyväskylä Vr2, Äänekoski (höyryveturi), Karjaa Tk3, Eskola (venäl. höyryveturi), Tuuri Vr2, Kurikka Tr1, Mitä vielä uupuu? Eikös HMVY vienyt jonkun pohjammaan radan varteen, olikohan se Oulaisiin? Ja sitten on vielä Aira Samulinin Vr1 Lohjan Hyrsylän mutkassa. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 21:41 | Hannu Peltola | ||
| Totta, ja Salo / Vr1 | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 21:38 | Esa Ojanperä | ||
| Tampellan pihassa on yksi, Keravalla ja Riihimäellä myös. Onkohan Hyvinkään konepajallakin vielä se yksi höyryveturi vitriinissä? | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 21:30 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja tässä oli muutama veturi, joista en tiennytkään. Mitä vielä puuttuu sarjasta? - Kouvola / Tk3 - Kuopio / Vr3 - Karjaa / Tk3 - Båtvik / Vr1 - Lokomo / Hv1 - Pieksämäki / Tk3 Oliko vielä muita muistomerkkejä? |
||||
|
26.01.2021 20:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Martti! | ||||
|
26.01.2021 20:19 | Reijo Salminen | ||
| Mielenkiintoisia lapetikkaita tuolla katolla. | ||||
|
|
26.01.2021 18:28 | Mikko Mäntymäki | ||
| On ollut jo 80-90 luvulta asti, ennen kuin tuli luistonesto veturilla pystyi ruopimaan niin että kipinät lenteli pyöristä. Onko ykköseen tullut jotain uutta kun viimeisin ajokokemus on vuodelta 2009? | ||||
|
26.01.2021 17:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun kokemukseni veneilijöistä on kyllä, että aika paljon enemmän kuin muutama päivä vuoden aikana ne veneet käytössä ovat. | ||||
|
26.01.2021 17:08 | Pasi Utriainen | ||
| Komea taidonnäyte on tämä 1938 valmistunut silta, jonka saksalaiset poksauttivat 1944. Silta korjattiin entiselleen 1946. | ||||
|
26.01.2021 16:16 | Teppo Niemi | ||
| Kuvahan on otettu vuonna 1974. Oliko silloin radalla vakinaisia läpimeneviä tavarajunia? Ainakin pari vuotta myöhemmin tilanne oli se, että Jyväskylästä kävi järjestelyjuna Pihtiputaalla. Pihtiputaalta pohjoiseen ei ollut säännöllistä liikennettä. Olisiko hakevaunut matkalla sittenkin Kajaaniin tai Kuopioon? |
||||
|
|
26.01.2021 16:07 | Erkki Nuutio | ||
| Lyhennelmä i.l. vastaavasti tarkoitti, että osuuskunnan jäsenellä ei ole lisämaksuvastuuta. | ||||
|
26.01.2021 16:06 | Osku Reinikka | ||
| Erikoisen mallinen savutorvi tähän on valmistettu ilmeisesti viimeisimmän ehostuksen yhteydessä. | ||||
|
|
26.01.2021 15:59 | Kimmo Huhta | ||
| Voisivatko taaimmaiset puruvaunut olla matkalla Äänekoskelle? | ||||
|
|
26.01.2021 15:24 | Tapio Keränen | ||
| Rakennus on purettu https://vaunut.org/kuva/43308?t=osuuskaup. | ||||
|
|
26.01.2021 13:41 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Jäin ihmettelemään osuuskauppa-sanan jälkeistä merkintää r.l. Näköjään se on lyhenne lausekkeesta: rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella. "1900-luvun puoliväliin asti osuuskunnan nimestä tuli lisäksi käydä ilmi, olivatko osuuskunnan jäsenet vastuussa osuuskunnan veloista, jos osuuskunta meni vararikkoon. Jos osuuskunta oli perustettu rajoitetulle lisämaksuvelvollisuudelle, osuuskunnan nimessä tuli olla lyhenne r.l. tai sanat rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella." (Wikipedia). |
||||
|
26.01.2021 13:24 | Timo Järvi | ||
| Hieno letka perinteisiä puukorisia vaunuja, ja Siperian Susikin alkuperäisissä väreissä. :) | ||||
|
|
26.01.2021 13:19 | Eljas Pölhö | ||
| Museovetureissa on usein "feikkilaattoja" (kopioituja tai muista vetureista siirrettyjä). Myös alkuperäiset laatat ovat usein täysin "väärissä" vetureissa esim. seuraavista syistä: 1) Valmistuslaatta on kiinnitetty kattilaan, jolloin kattilaan niitattu laatta vaihtuu sen mukaan missä veturissa kyseinen kattila kulloinkin on. Erityisen selvästi tämä tuli esiin Tr2-vetureissa, joissa "valmistustietona" oli ajoittain myös jomman kumman varakattilan numero. 2) Hyttien vaihto vetureiden kesken ei ehkä ollut aivan yhtä säännöllistä toimintaa, mutta sitäkin tapahtui. Hyttien kylkinumerot vaihdettiin luonnollisesti ja yleensä myös valmistuslaatat. Loppuaikoina tästä periaatteesta luovuttiin ja esim. 1960/70-lukujen taitteessa oli kaksi samannumeroista Vr1-veturia. Toinen oli töissä Savonlinnassa ja toinen romujonossa Vaasassa. Vetureiden hytit vaihdettiin päikseen ja numerot muutettiin vain käytössä olleeseen veturiin. Romuveturissa näkyi maalauksessa, mitkä numerot siinä olivat olleet. | ||||
|
|
26.01.2021 13:16 | Martti Vuorikoski | ||
| Kiitos hienosta kuvasarjasta. | ||||
|
|
26.01.2021 12:58 | Jouni Hytönen | ||
| Hätäinen arvaus: olisiko tästä puuttunut valmistajalaatat kunnostustyön aikana ja sitten on muitta mutkitta valettu kopiot Imatralle päätyneen muistomerkkiveturin laatoista? | ||||
|
|
26.01.2021 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy hyvin myös veneilyharrastuksen reaalinen käyttöaste vuoden aikana: muutama päivä vesillä käytössä, lopun aikaa laiturissa ja/tai pressun alla. "Navigare necesse est, non vivere!" |
||||
|
26.01.2021 11:48 | Ilkka Hovi | ||
| Waude, tämä on jo toinen replika ? Aika poikia (jos oli tyttöjä mukana mainitaan heidät ensin). | ||||
|
|
26.01.2021 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Vaikuttava rakennus ja ajankohtaan sovelias Moskvits Elite! Ladojen ohella enempi osa niistäkin taidettiin ostaa takaisin neukkulaan. | ||||
|
|
26.01.2021 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Onko ilmassa biologinen drone vai kaksi biologista dronea, jotka taistelevat keskenään? | ||||
|
26.01.2021 03:36 | Lauri Rantala | ||
| löytyy paikasta myös kuva https://vaunut.org/kuva/92856 | ||||
|
|
26.01.2021 02:23 | Miko Ojala | ||
| Vr1 667 on 10262. 670 on 10265. Lähde: Höyryveturit valtionrautateillä. |
||||
|
26.01.2021 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli värimaailma kuvassa! Sopisi vaikka pienoismalliin...? | ||||
|
26.01.2021 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Polttopuuvarastona, aittana ja myöskin "syötyjen leipien makasiinina". | ||||
|
25.01.2021 23:53 | John Lindroth | ||
| Erään tuntemani Pasilan veturinkuljettajan( Eikka Nyman) mukaan,joka oli aktiivivuosinaan virassa 50-luvun alusta eläköitymiseensa 70-luvun alkuvuosina,jäi mieleeni että hän kokemuksien mukaan piti Ukko-Pekan HR1 nopeuden nostamista raskaalla pikajunalla yli 100km/h nopeudesta parempana HR12 veturiin verrattuna! Ja mieleen jäi myös lause ettei junanpainolla niinkään ollut merkitystä voimaa riitti ,yli sadan se mittari nousi!Muistaakseni tästä asiasta keskusteltiin muutamaankin otteeseen! Ps Eikka on Malmerin kirjassa HR1 Pekka 1001 kuvassa veturin ohjaimissa ! Eikka R.i.P. | ||||
|
|
25.01.2021 23:21 | Petri Nummijoki | ||
| Kun sähköistyksen myötä tehdyt oikaisutyöt olivat Kemi-Rovaniemi-välillä vielä tekemättä niin Dr16-vetoinen lähemmäs 20-vaunuinen yöjuna ei siellä juuri 100 km/h rajaa ylittänyt. Kemin suuntaan "alamäkeen" tultaessa nopeus saattoi käväistä ennen Laurilaa jossain 110 km/h lukemassa mutta siihen se suunnilleen jäi. Muulla joku yksittäinen kilometri meni ehkä 100 km/h pitkän kiihdytyksen päätteeksi mutta sitten piti jo jarruttaa seuraavaan hidastukseen tai pysähdykseen. Dieselvedon loppuaikoina oikaistua ja perusparannettua rataa ajettiin kyllä varsin vauhdikkaasti Tervolasta Laurilaan mutta se oli siis parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Dr12-vetureiden käyttö oli tällä rataosalla päättynyt. Kemi-Oulu oli tasaisempi ja kaarrenopeusrajoituksia vähemmän. Jos ratatyöt ja vastaantuleva liikenne eivät olleet hidasteena, saattoi raskaskin yöjuna ylläpitää siellä Dr16-vetoisena jopa 40 km:n matkoja yhtäjaksoisesti yli 100 km/h ja huippunopeudet olivat 110-120 km/h. Dr12-vetureista ei ole havaintoja mutta se on hieman Dr16-veturia heikkotehoisempi joskin myös puuvaunut vähän kevyempiä. Ehkä sillä tilanne oli suunnilleen sama, joskin hitaamman välityksen Dr12-vetureissa (2200-2231) nettoteho heikkenee yli 100 km/h vauhdeissa, joten todennäköisesti huippunopeudetkaan eivät olleet niillä paljoa yli ko. lukeman. Nopeamman välityksen yksilöillä (2232-2241) puuvaunuille sallittu 110 km/h lienee mahdollinen. |
||||
|
|
25.01.2021 22:59 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvin komea | ||||
|
25.01.2021 21:49 | Eljas Pölhö | ||
| Tsl 881 Plasser SSP-103 / 1981 Tsl 882 ? Tsl 883 Matisa R-7D /1974 Tsl 884 Matisa R-7 /1969 Tsl 885 ? Tsl 886 Sollinger Hütte Sk-73 1302 / 1976 (ex Tsl-Rto-57) Tsl 887 Plasser SSP-103 / 1985 Tsl 888 Plasser PBR 400 RS / 1993 Tsl 889 Plasser USP 403 / 1994 - Solinger Hütte Sk-73 / 1979 (ex Tsl-Rto-47 destroyed by fire, E/1980s in Tampere) - Plasser USP 3000C / 1969 Allocation in 1994: Helsinki 884, 886, 888; Tampere 887; Oulu 881; Kouvola 889; Pieksämäki 883 |
||||
|
25.01.2021 21:27 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Juuri tuo ääni muistui mieleen lapsuudesta Pohjanmaan radalla Seinäjoki-Oulu ja erityisesti kesäkuumalla kuului tuo "möö" ääni ensimmäisenä paljon ennen junan tuloa (muistan kuunnelleeni Kannuksessa monen monta kertaa kun Junan tuloaika oli klo 16.08 Kannukseen, niin tuo "möö" ääni alkoi kuulumaan jo 15.58-16.00 paikkeilla (n.8-10 min ennen junan tuloa Kannuksen asemalle) Ensin ääni oli sellasta että välillä se hälveni ja tuli taas uudelleen esiin. Lopulta ääni voimistui ja voimistui junan lähestyessä asemaa suorastaan pauhuksi. | ||||
|
|
25.01.2021 20:46 | Peter Verschelden | ||
| I suppose that there were at least two of these machines, Tsl-Rto 47 and Tsl-Rto 57: https://www.vaunut.org/kuva/61504?a=1 That leaves some questions: Which one is the one on https://www.vaunut.org/kuva/145093?a=1? Which one is the machine on https://www.vaunut.org/kuva/21760?a=1? Which one was later renamed as Tsl 886? Were both machines of exactly the same type and are the production numbers/years known? |
||||
|
|
25.01.2021 20:40 | Kari Ranta-Ojala | ||
| jep eli sitä koltuteltiin parhaimmillaan joissakin kohdilla, mutta varmaan Hurulla piti pitkään hurutella ett siihen päästiin noin pitkän junan kanssa. | ||||
|
|
25.01.2021 20:19 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan ottamisen aikaan JTTn mukaan Laurila - Rovaniemi rataluokka oli B2 ja osuus oli kiskotettu K43 kiskoilla. Dr12 veturin suurin sallittu nopeus B2 radalla oli 110 km/h, joka myös on junan puukoristen vaunujen suurin sallittu nopeus. | ||||
|
25.01.2021 20:15 | Heikki Jalonen | ||
| Ne olivat hienoja aikoja: Postitalossa oli hyvin loogisesti liiketila nimeltään "Posti", josta saattoi ostaa "postimerkkejä" ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Postimerkki ) joiden arvottamana "kirjelähetys" otettiin kuljetettavaksi ja se vaivatta tavoitti halutun vastaanottajan, jopa ihan ulkomailla saakka. Vielä hienompaa: samassa paikasta oli mahdollisuus lähettää "paketti" joka postimaksua vastaan toimitettiin "vastaanottajalle" ihan tuosta vaan, koko maan syrjäisempäänkin kolkkaan. Perille tai ainakin hyvin lähelle, suurella varmuudella. Edelleen hienompaa: mainittu "Posti" toimi jatkuvasti samassa paikassa ja se oli jokaisen helppo löytää! Sinne pääsi junalla, metrolla, ratikalla tai bussilla. Tai omalla autolla, kaiken kruunasivat "Postin" asiakkaille varatut "Pysäköintipaikat" ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Pysäköintialue ). Uskomatonta mutta totta. Sellaista palvelua kerran saimme, me ikivanhojen muistelijat. Nykyinen tehokas aikamme on tuonut tähänkin palveluun "parannuksia"... Kirjeen lähettäminen on nykyään paljon jännittävämpi kokemus, paketin matkaanpano suoranainen haaste. Ja vastaanottaminen, varsinkin syrjäseudulla, todellinen seikkailu... |
||||
|
|
25.01.2021 19:26 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Mikähän oli tämän pikajunan maksiminopeus välillä Kemi-Rovaniemi? pääsikö missään vaiheessa 100 vai paljonko edes pätkäkiskotus salli suurimmaksi nopeudeksi. | ||||
|
25.01.2021 19:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on kyllä harvinainen kuva. | ||||
|
25.01.2021 18:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tällainen: https://vaunut.org/kuva/20741 | ||||
|
|
25.01.2021 17:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onhan siitä valokuva olemassa, miltä osin Dv12 siitä mahtui. Ja miltä osin ei. Silta saattiin ilmeisesti aikanaan aika nopeasti takaisin käyttökuntoon onneksi? | ||||
|
25.01.2021 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Puhelinlinja sopisi hyvin myös Taivalkosken radalle. Linjassa on suoritusjohdon lisäksi yksi johdinpari. Siis joko asema- tai ratasellektojohto.Toinen näistä keinoyhteydellä. |
||||
|
|
25.01.2021 16:26 | Vertti Kontinen | ||
| Tosiaan pahoittelut hieman sekavasta tekstistä. Ei tuohon aikaan enään meinaa aivot toimia :P | ||||
|
25.01.2021 16:09 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva. Toteutuneen bensiinimoottorivaunu Bm1:n sivu- ja päällikuva on Keksintöjen kirja - Tiet ja maakulkuneuvot -kirjassa sivulla 665. Dieselsähköisen moottorivaunu Ds1:n vastaavat kuvat ovat sivulla 664. | ||||
|
|
25.01.2021 15:26 | Ossi Rosten | ||
| Puhelinlinjasta pätellen ei ainakaan millään pääradalla olisi, ja puuston mieltäisin rannikolle päin. Vosiko olla Ukin rataa? | ||||
|
|
25.01.2021 14:57 | Niila Heikkilä | ||
| Olikos se niin että deeveri mahtuu mutta ilmastointilaite ei? :) | ||||
|
25.01.2021 13:59 | Tapio Keränen | ||
| Olisikohan työkoneesta vähän vanhempana ja varusteltuna voinut tulla https://vaunut.org/kuva/145095?a=1? | ||||
|
25.01.2021 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun sivupylväissä ollut entinen omistajamerkintä DB oli muutettu DR:ksi litistämällä B:n alaosan vaakaviiva. Kotiasemana näillä oli ollut Grevesmühlen, joka sijaitsi entisen DDR:n luoteisnurkassa, Mecklenburg - Etupommerissa. Siellä on nykyisin yli 10 000 asukasta. | ||||