|
|
26.12.2020 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkikksi tarkastus, että oliko vesilasit ehjiä, mittareiden näyttämät, kuinka varatuli eli moppa paloi, voitelu tarvittaessa, voitelurasioista sydänlankojen tarkastus tarvittaessa, pikkukorjauksia jos tarpeen. Vikailmoitusten tarkastaminenkin kuului asiaan. Aika yleinen merkintä oli "jarruja lähennettävä" eli jarrukenkien kulumisen aiheuttama säätäminen. Höyryveturihan on aika simppeli laite, jos tarkkoja ollaan. |
||||
|
|
26.12.2020 13:24 | Pasi Utriainen | ||
| Lisätty. | ||||
|
|
26.12.2020 13:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoista myös, että tämä on rekisteröity nyt "ihan oikeasti" VR:lle Suomeen; aiempi vaunuhan oli rekisteröity Itävaltaan. Saisiko tagiin koko numeron? | ||||
|
|
26.12.2020 13:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan kakkosraiteenkin sähköistykseen varauduttu mahdollista Naantalin paikallisjunaliikennettä silmällä pitäen? | ||||
|
|
26.12.2020 13:01 | Oula Ahlholm | ||
| Hyvää kalustoa. | ||||
|
|
26.12.2020 12:38 | Vertti Kontinen | ||
| Vaan kuinkas kävikään. Näistä lienee osa jo paalissa tai ainakin matkalla sinne | ||||
|
|
26.12.2020 12:10 | Alex Chudoba | ||
| Tämä lienee tällä hetkellä vorgin paras tuoreehko kuva BG 04628:sta. Sen takana ovat Tepon kommenttia tarkentaen Lv-Rto 101, Lv-Rto 179 ja Gmz 16247. | ||||
|
|
26.12.2020 12:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Osuuskuntatoimintaa. | ||||
|
|
26.12.2020 12:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihastuttava tuo makasiini :) | ||||
|
|
26.12.2020 11:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tyypillisiä huoltotoimenpiteitä veturille tehtiin tallissa tällaisen paikallisjuna-ajon jälkeen, ennen seuraavaa ajoa? | ||||
|
|
26.12.2020 10:52 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä liikennemerkki- ja -valohenkilöistä ja Ampelmannista : https://fi.wikipedia.org/wiki/Ampelm%C3%A4nnchen | ||||
|
|
26.12.2020 10:49 | Erkki Nuutio | ||
| Mahtava Joulukuvaelma ! | ||||
|
|
26.12.2020 09:39 | Erkki Nuutio | ||
| Sanoisin että matkustajalaiturit on asfaltoitu. Siten aikaisintaan talvi 32/33. | ||||
|
|
26.12.2020 09:30 | Kari Roininen | ||
| Malleissa JXB 12,JXB 13 ja JA-4SI oli Sisun 6-sylinterinen 4-tahtinen AMI bensiinimoottori,sivuventtiileillä. Teho 110hv/3000r/min. Lisäksi nämä kuivalla kytkimellä ilman momentinmuunninta,ei varmaan soveltuisi tähän työhön... Kun taas JA-4SI ja JA-5SU momentinmuuntimella ja Leyland 0,375 6-sylinterisellä 4-tahtisella AMU suoraruiskutusdieselillä. Teho 115hv/2400r/min. | ||||
|
Kuvasarja: Iso-vaalee Seinäjoella |
26.12.2020 09:16 | Oula Ahlholm | ||
| Sinnekö se 2815 on eksynyt? :) | ||||
|
Kuvasarja: Iso-vaalee Seinäjoella |
26.12.2020 09:14 | Robert Sand | ||
| Harvoin käy Dr16 Seinäjoella. Hyvä että sait kuvia tästä. | ||||
|
|
26.12.2020 00:51 | John Lindroth | ||
| 534 oikealla lienee Decapod 2-10-0 joita varustettiin myös Giesl ejektorilla, | ||||
|
|
25.12.2020 22:44 | John Lindroth | ||
| Missä on tahto,sieltä löytyy myös tie! | ||||
|
|
25.12.2020 21:11 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva. Kiva kesäinen tunnelma :) | ||||
|
|
25.12.2020 21:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Museovirasto on ajoittanut kuvan toukokuulle 1932. Junan lähto on ollut iso asia 1800-luvulla. Silloin väki kävi ajankulukseen asemilla katselemassa junia. 1930-luvulla saattajalauman Helsingissä selittää lähdön syy tai lähtijä/t, ei junan lähtö itsessään. |
||||
|
|
25.12.2020 20:42 | Rasmus Viirre | ||
| Mahtava vauhtikuva! | ||||
|
|
25.12.2020 20:26 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva Brocken vuoren karuissa maisemissa.Täällä saattaa talvella esiintyä melkoisia lumipyryjä asettaen HSB aurauskaluston koville. HSBlle on valmistumassa uusi veturinkorjaushalli Wernigerode Westerntor asemalle.HSBn johto on nähnyt edullisemmaksi veturiensa korjaukset omalla pajalla kuin että ostettaisiin palvelut Meiningenista mitä tähän asti on tehty! | ||||
|
|
25.12.2020 20:18 | Juha Toivonen | ||
| Suurempi huomio kuvassa kiinnittyy allekirjoittaneella kylläkin kansainvälisen ravintolavaunuyhtiön kapyysiin ei R:n | ||||
|
|
25.12.2020 20:10 | Juha Toivonen | ||
| Populaa riittää asemalaiturilla. Yksi kansainvälinenkin on eksynyt junarunkoon. | ||||
|
|
25.12.2020 20:09 | Juha Toivonen | ||
| Junan lähtö oli joskus aikoinaan iso asia. | ||||
|
|
25.12.2020 20:08 | Juha Toivonen | ||
| Kenellä tahansa palaisi sätkää/tupakkaa tuossa tilanteessa.....mulla palaa yhä, vaikka en tee muuta kuin katson kuvasta tuota raatamista. | ||||
|
|
25.12.2020 20:05 | Juha Toivonen | ||
| Kumitakkimies...Oulun Gestapoko? - Sus sentään! | ||||
|
|
25.12.2020 20:03 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallisen höyryisä onnistunut otos! | ||||
|
|
25.12.2020 20:00 | Juha Toivonen | ||
| Romutuspa hyvinkin....ennen kuin järkevä kalustopankki tulevaisuuden varalle. Tämä on VR-monopolin aiheuttamaa aiheetonta tuskaa ja ennen kaikkea: - verorahojen totaalihaaskausta! | ||||
|
|
25.12.2020 19:51 | Juhana Nordlund | ||
| Tällä hetkellä tunnisteissa näkyy vaunun numerona 23. Käsittääkseni se on kuitenkin 25. HKL:llä käytössä olleella kultanumerofontilla kolmosen yläosa oli kaareva. Moottorivaunu on siis Valmet RM3, sarjasta HKL 16 - 30. Sitä seuraa perävaunu Karia HPII sarjasta HKL 501 - 530. Ruuhka-aikaan tällainen yhdistelmä oli vakiokalustoa linjalla 6. | ||||
|
|
25.12.2020 19:00 | Erkki Nuutio | ||
| Olet varmaan oikeassa dieselmoottorin suhteen. Arvaukseni oli, etta alkuperäinen moottori olisi ollut Sisun omatekoinen bensiinimoottori, koska Tka lienee jo 50-luvun lopulta. Moottorin vaihtaminen dieseliksi lienee ollut tarpeen käyttötarkoituksen muuttuessa. Tka1:n vakio pakoputki näyttäisi olevan tässäkin näkyvä ohkainen pystyputki. Sen halkaisija on kyllä liian pieni ilmeisesti dieselille, vieläpä alkuperäistä suurempitehoiselle. Pakokaasujen vastapaine tulee moottorille epäterveellisen suureksi. |
||||
|
|
25.12.2020 18:56 | Timo Salo | ||
| Tässä veturissa on kieltämättä tyyliä!!! (paremmin kuitenkin sellainen poutakelin juttu) | ||||
|
|
25.12.2020 18:35 | Matias Kauramäki | ||
| Näissä vanhoissa kuvissa taas ei näy yhtään luvattomasti kiinnitettyjä mainosjulisteita. Nykyään Helsingissä tolpat ovat täynnä niitä. | ||||
|
|
25.12.2020 17:36 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä pakoputken tuotoksesta arvioisin ainakin kaivurille olevan dieselmoottori. Muutenkin kaivurikäytössä bensamoottori olisi aika haasteellinen kuormituksrnsäädön kannalta. Mutta onko erikseen ajomoottori ja kaivutin hydrauliyksikölle oma moottori? Näyttää kuin pakokaasua tulisi kahdesta paikasta. | ||||
|
|
25.12.2020 17:27 | Petri Soronen | ||
| Sitäpä juuri että näinkö oikein. | ||||
|
|
25.12.2020 17:25 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllä vain! | ||||
|
|
25.12.2020 17:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Näkyy olleen toisella puolella: https://vaunut.org/kuva/144181 | ||||
|
|
25.12.2020 17:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi, mikä kuva! :) | ||||
|
|
25.12.2020 17:01 | Pasi Seppälä | ||
| On kyllä hieno ja tunnelmallinen. | ||||
|
|
25.12.2020 16:38 | Turkka Saarela | ||
| Minä innokkaana juna fanina menin kattoon junaa pyörällä :) | ||||
|
|
25.12.2020 16:22 | Timo Salo | ||
| Puhelinpiuhat oli tuolloin avolinjoja kaikkityynni... Kaapelit tuli vasta myöhemmin! | ||||
|
|
25.12.2020 15:45 | Petri Soronen | ||
| Posliini eristimiä seinällä? | ||||
|
|
25.12.2020 15:45 | Oula Ahlholm | ||
| Tää on hieno kuva!! | ||||
|
|
25.12.2020 15:39 | Juhana Nordlund | ||
| Korsteenit tosiaan paljastavat, että Siljan väreissä näkyvä lautta on nimenomaan M/S Bore Star. Noiden vuosien kesinä Helsingin ja Tukholman välillä purjehti kolme samanlaista modernia lauttaa, ne kaksi muuta olivat M/S Svea Corona ja M/S Wellamo. Kuvan pääkohde, HKL 68, on jotakuinkin alkuperäisasussaan (en äkkiseltään keksi yhtään poikkeamaa alkuperäisestä). Tuon ajan nivelet olivat rahastajarahastuksessa, joskin aivan noina aikoina kuljettajarahastus teki tuloaan Helsinginkin raitioteille. NRV1-vaunuissa myös sisustus oli alkuun erilainen verrattuna myöhempiin aikoihin. Ovia 2 ja 3 vastapäätä oli istuimia, ainoa lastenvaunutila oli vaunun takaosassa. Istuinten sijoittelu nivelen luona poikkesi myös myöhemmistä ratkaisuista. Linjatunnuksena näkyvä 3 ilman kirjainosaa mietityttää minuakin. Onko kilpilaitteen kirjainnauha jumissa tai poikki, vai onko tunnusta asetettaessa vaan tapahtunut erehdys? |
||||
|
|
25.12.2020 15:25 | Kurt Ristniemi | ||
| 3-akselisiksi tehtiin suuremmat ja raskaammat vaunut, sillä alkuaikojen kevytrakenteiset radat eivät olisi kestäneet vaunujen akselipainoa 2-akselisina. 3-akseliset vaunut olivat kuitenkin hankalia tiukkakaarteisilla radoilla eikä niitä siksi voinut kaikilla radoilla edes käyttää. Sentähden niiden keskiakseleita muunnettiin ensin lenkkiakseleiksi, jotka pääsivät hieman liikkumaan sekä pitkittäis- että poikittaissuunnassa, mikä paremmin mahdollisti kulun tiukemmissa kaarteissa, ja myöhemmin ratojen kantavuuden parannuttua niiden keskiakseleita poistettiin. Valtionrautatiet 1912-1937 kertoo: "Aikaisemmin meillä oli koko joukko 3-akselisia matkustajavaunuja, joiden kokonaisakseliväli vaihteli 6,1-6,4 m, mutta ne on suurimmaksi osaksi muutettu 2-akselisiksi poistamalla vain keskiakselit, koska ne eivät olleet kuormituksen tähden tarpeellisia enää sen jälkeen, kun on ruvettu käyttämään raskaampa kiskoja." Ihmetteln siis edelleen, milloin kaikki 3-akseliset vaunut oli muunnettu 2-akselisiksi tai hylätty. Selvästikin vasta vuoden 1937 jälkeen. |
||||
|
|
25.12.2020 14:48 | Erkki Nuutio | ||
| Kaiketi tämä on ratakuorma-autona Tka1, ja muunnettu paljon myöhemmin kuvan mukaiseen tehtäväänsä. Ukko-Mestarit : https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukko-Mestari. Ratakuorma-autoksi ilmeisesti 50-luvun lopulla tehty. Ohjaamossa puukehikko ja ulkopellitys. Oletettavasti Sisun Helsingin tehtaan tekemä bensiinimoottori, mutta oliko 6- vai 4-sylinterinen? |
||||
|
|
25.12.2020 14:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Olympialaiturissa on kiinnitettynä Siljan väreissä purjehtinut matkusttaja-autolautta Bore Star. | ||||
|
|
25.12.2020 14:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kirjassa Hiivan tarina on tämä kuva huonolaatuisena. Kuvatekstinä on Rajamäen asema ja tehtaat 1920-luvun alussa. Kuvassa näkyvä hiivatehdas valmistui (täydellinen uudistus) vuoden 1914 lopulla. |
||||
|
|
25.12.2020 14:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Täähän on hieno | ||||
|
|
25.12.2020 14:06 | Erkki Nuutio | ||
| Mutta tälle asemalle ei laitettu nimikilpeä minnekään. | ||||
|
|
25.12.2020 13:56 | Erkki Nuutio | ||
| v.d. Goltzin saksalaislentäjät ilmakuvailivat ahkerasti vuoden 1918 kahinoiden aikana, mm. Helsinkiä ja Tamperetta. Suomalaisetkin lentäjät ilmakuvailivat 1919 ja 20-luvun alkuvuosina, mm. Pietarin Suomen aseman ratapihaa (kts. Janarmo Varhaisilmailumme Otava 1963, kuva 105) vuonna 1919. Kuvassa torikauppiaat ovat Rautatientorilla, joten tämä on suomalaisen kuvaama, varmaankin 1921-1923 väliltä. Uusi rautatieasema vihittiin vuonna 1919. |
||||