Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.12.2020 20:15 | Juha Toivonen | ||
| Tässä kuvassa on tyyliä ja kuria. Lisää tällaista, mutta sijoitettuna 2020-luvulle. | ||||
|
Kuvasarja: Klubivaunu A 50 |
22.12.2020 20:11 | Juha Toivonen | ||
| 1970-luvun Eikd discovaunussa ja sen aiheuttamissa hormonaalisissa jälkitunnelmissa, on kenties "laitettu" alulle 1980/90-lukujen A50 bilettäjiä. Vaan mitä A50 jälkeen? | ||||
|
22.12.2020 20:06 | Juha Toivonen | ||
| Madonna, Billy Idol, Culture Club, Wham, Bananarama, ABC, jne, jne, jne.... Voin vain kuvitella menon, kun kasari/ysäri nuoriso on laskettanut "laidasta-laitaan". Iso Peukku! | ||||
|
22.12.2020 20:02 | Juha Toivonen | ||
| Tässä vaunussa on todella isosti aitoa "kasaria". Melkein nuorennuin 35 vuotta....mutta vaan:- melkein. | ||||
|
22.12.2020 20:00 | Juha Toivonen | ||
| SOL hoitamassa junakuormauksia? Oikeinko totta? Siinä meni sekin uskottavuus VR:n palveluiden laadusta... | ||||
|
22.12.2020 19:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Juuri siten. Tiettyinä toisina päivinä kulkeva 5002 on säännöllisestikin vain Hämeenlinnaan asti kulkeva. Kulkuhistoriaa kun katselee niin marraskuussa tämä 5008 on useammin mennyt Riihimäelle asti, mutta etenkin nyt joulukuussa useimmiten jäänyt 5002:n tapaan Hämeenlinnaan. | ||||
|
22.12.2020 19:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Siinä on vain joki välissä, joten alikululle päästäkseen on kierrettävä pitkä lenkki tien 290 kautta. Puhun kuvatekstissä siis tuosta kuvassa näkyvästä puolesta, en tästä jolla itse olin. | ||||
|
|
22.12.2020 18:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä mää väittäisin että alikulku näkyy tässä kuvassa, ainakin Googlen ilmakuvissa sellainen on. | ||||
|
|
22.12.2020 18:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin, tällähän taitaa olla kulkuvälinä Raahe - Riihimäki, mutta kuorma kuitenkin viedään Raahen SSAB:lta Hämeenlinnan SSAB:lle. | ||||
|
22.12.2020 17:46 | Tuomas Kraft | ||
| Onnettomuuden syy oli katkos tiedonkulussa. Kuurilan junanlähettäjä MM oli alun perin sopinut Iittalan junalähettäjä PU:n kanssa junien 64 ja 41 kohtaamisen Kuurilaan. Liikennetilanteen muuttuessa Riihimäellä toiminut junaohjaaja RK oli kuitenkin arvioinut tarkoituksenmukaiseksi siirtää kohtaaminen Iittalaan. RK oli tässä tarkoituksessa yrittänyt soittaa Iittalaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämän jälkeen RK oli soittanut Kuurilaan, mistä hän olikin tavoittanut MM:n. RK kertoi kuulustelussa määränneensä uudeksi kohtauspaikaksi Iittalan sillä ehdolla, että MM saisi asian järjestymään. Kuulustelupöytäkirjan mukaan RK oli käyttänyt ilmaisua ”mikäli voit muuttaa”. RK oli niin ikään käskenyt MM:n ilmoittamaan muutoksesta Iittalan junaohjaajalle. Heti tämän jälkeen RK oli uudelleen yrittänyt soittaa Iittalaan todeten kuitenkin puhelimen olleen epäkunnossa. Puhelinyhteydessä oli ollut vikaa aikaisemminkin, ja RK oli 10.3.1957 raportoinut siitä. Vika oli ilmennyt siten, että junaohjaajan puoleisesta päästä ei ollut saanut yhteyttä linjalle ennen kuin jostakin linjalta oli soitettu junaohjaajalle. MM selostus RK:n kanssa käydystä puhelinkeskustelussa poikkeaa tietyltä osin edellä selostetusta. MM:n mukaan heidän välillään ei ollut ollut mitään puhetta siitä, että kohtauspaikka muutetaan ”siinä tapauksessa, jos ehditään”. MM:n mukaan RK ei myöskään ollut kehottanut häntä ilmoittamaan asiasta Iittalaan. RK ei myöskään ollut MM:n mukaan maininnut ilmoittavansa asiasta Iittalaan. Joka tapauksessa klo 9.26 juna 64 oli ohittanut Kuurilan aseman. Pian tämän jälkeen Iittalasta soitettiin Kuurilaan. ”Täältä meni 9.26”, oli PU todennut. ”Niin meni täältäkin”, oli MM:n vastaus kuulunut. Kyseessä on ollut eräänlainen ”sana vastaan sana” –tilanne. Tuntematta asian oikeuskäsittelyä Toijalan KO:ssa, veikkaan asian ratkenneen tuolloin voimassa olleiden VR:n säännösten (JtO?) nojalla. Oli tehty kahden liikennepaikan välinen sopimus junien kohtaamisesta, jota ”sopijapuolilla” ei (luonnollisesti) ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa. Tässä suhteessa ei voinut ollut merkitystä sillä, mikä lopulta sai toisen ”sopijapuolen” rikkomaan sopimuksen. Relaatiossa MM – PU molemmat ”sopijakumppanit” olivat vastuussa sopimuksen noudattamisesta. Todennäköisesti tällä perusteella MM tuomittiin rangaistukseen ja korvausvelvollisuuteen. https://imgur.com/SIomZR9 |
||||
|
22.12.2020 16:56 | Kari Haapakangas | ||
| Tällanen se pitää radan olla. Jos tasoristeykselle ei joudu nousemaan, ei ratapenkkaa ole rakennettu tarpeeksi korkeaksi! | ||||
|
|
22.12.2020 16:39 | Turkka Saarela | ||
| komia kuva. Multakin tulee näistä kuvia ku on joululoma niin kerkee kuvaan | ||||
|
22.12.2020 16:35 | Lauri Rantala | ||
| Kontteja saa näihin vaunuihin vaikka raakapuun kuljettamiseen https://www.innofreight.com/en/logistics-solutions/timber/ | ||||
|
22.12.2020 16:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Arvatenkin juuri sininen. Vuonna 1910 annettiin määräys maalata veturit uudelleenmaalattaessa tummansinisiksi. (Dark indigo blue.) Ja kesäkuussa 1927 annettiin esitys veturien maalaamisesta ruskeiksi. | ||||
|
|
22.12.2020 16:02 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut varmaan vielä tässä vaiheessa sininen? | ||||
|
22.12.2020 16:00 | Lasse Reunanen | ||
| Juu, tuo Ford FK 1000/1250 tunnettiin paremmin nimellä Taunus Transit. | ||||
|
|
22.12.2020 15:57 | Onni Tikkala | ||
| Sinivihreä raakapuujuna vihreävalkoisen Deeverin vetämänä sointuu tähän lumettomaan maisemaan aivan erinomaisesti. | ||||
|
|
22.12.2020 14:42 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos! Valitettavasti kyllä. Vähän tuo näyttäisi jotain loskaa jouluksi, mutta kovin ankeaa kyllä on | ||||
|
|
22.12.2020 14:27 | Antti Kukkonen | ||
| Tänään Siilinjärvellä havaitsin Sggrrs-vaunun ennennäkemättömällä päällirakenteella. Liekö pasutteen kuljetukseen tarkoitettu? Kuvaa ei ole tähän hätään kuin bussin ikkunasta ohimennen räpsäisty tärähtänyt kuva | ||||
|
|
22.12.2020 14:19 | Lari Åhman | ||
| Hieno on! Kovin on synkän näköinen joulu tulossa Pohjanmaallekin. | ||||
|
|
22.12.2020 14:06 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
22.12.2020 13:07 | Eljas Pölhö | ||
| Knorr esilämmitin korvattiin 769:ssä Friedmann-imurilla 9.5.1944. Ensimmäinen N1/Pr1, jossa se tehtiin oli 766 (28.11.1935) ja viimeisenä 762 (21.8.1948). | ||||
|
|
22.12.2020 12:38 | Ilkka Hovi | ||
| Taas kuvassa Tampellan ihmeellinen laiteviritelmä kolmannen vetopyöräparin kohdalla. Veturin varoventtiili näyttää olevan jotain minulle uutta mallia ? Toisaalta Tampella piirustukset on hävitetty, joten eipä sitä tarvitse miettiä enempää. |
||||
|
22.12.2020 12:31 | Mikko Herpman | ||
| Oliko ketjut vielä hyväkuntoiset, meillä olisi Keitele-Museon Tevessä tarvetta paremmille ketjuille. Nykyiset alkavat olla jo aika huonot. | ||||
|
|
22.12.2020 11:57 | Esa Leskinen | ||
| Eikös se ole Ford FK 1000 eli esi-transit. | ||||
|
|
22.12.2020 11:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Knorr - esilämmittimen pumppu sijainteineen näkyy hyvin. | ||||
|
|
22.12.2020 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä tuon Doppelkabine - auton merkki on? Kansanwaunu se ei ainakaan ole, liian lyhyt! Mopo on vanha Oglaend, sellainen tekninen keksintö ja harminaihe minullakin oli. | ||||
|
22.12.2020 10:59 | Teppo Niemi | ||
| Sama koski myös Sm1-2 kaluston adaptereja ennen 1980-luvun puolta väliä. Vapiti-kytkimien asennus Dv15 vetureihin pakotti kehittelemään tuon kytkimen SA3 kytkimeen soveltuvaksi. Martinlaakson radalla kun avustettiin Sm-junia säännöllisesti Dv15 vetureilla. | ||||
|
|
22.12.2020 10:53 | Erkki Nuutio | ||
| Valmistajansa tehdasalueella Tampereella raiteella kohti Tampereen asemaa. Taustalla Masunninmäki. | ||||
|
22.12.2020 10:31 | Timo Salo | ||
| Taitaa olla suht rankkaa hommaa tuo veturien huolto/korjaus, isolle lekalle on käyttöä! Tietysti myös säädettävää kiintoavainta tarvitaan? :-) | ||||
|
|
22.12.2020 10:26 | Timo Salo | ||
| On muuten entinen työnantaja tehnyt hienon (ainakin ulkonäöltään) veturin ja kuvan laatukin on huippuluokkaa!!! | ||||
|
|
22.12.2020 10:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Dm8/9-junien adapteri on tehty juuri koukkukytkimeen eikä sivupuskimia siinä hyödynnetä mihinkään. | ||||
|
|
22.12.2020 09:51 | Esa Leskinen | ||
| Näkyykö oikeassa reunassa peräti kiskokalle? Sellaisella pääsin ajelemaan Turengin asemalla joskus 1960-luvulla. Äiti oli vihainen, kun uusi valkoinen paita meni rasvankirjavaksi, mutta se oli pieni hinta siitä elämyksestä. | ||||
|
|
22.12.2020 09:30 | Petri Sallinen | ||
| Määräys Dk-litteran käytöstä löytyy täältä. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12368.0 |
||||
|
22.12.2020 06:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Itsekin näen Ilkan tavoin, että kommentoinnin - ja kuvien täällä julkaisemisenkin - tarkoitus on tiedon lisääminen ja kokoaminen yhteenkuuluviksi kokonaisuuksiksi. Myös minä katselin tuota lähemmän vaunun katonreunan huipulla olevaa pitkää tappia, mutta en keksinyt sille mitään selitystä. En oikein osaa pitää sitä ylimääräisten ja työjunien signaalien kiinnitystappina. Esim. vuoden 1903 signaaliohjesäännössä on mallikuvat näiden signaalilevyjen käytöstä. Kuvissa on toki konduktöörivaunu, mutta signaalit on kiinnitetty vaunun päätyseinään oven vasemmalle puolelle, oven ikkunan korkeudelle. |
||||
|
|
22.12.2020 06:38 | Teppo Niemi | ||
| Sarjamerkintänä Dk on uudempi kuin kuva. Kuvan ottamisen aikoihin sarjatunnus oli siis pelkkä D. Dk vaunuthan saivat vuoden 1956 luokkamuutoksessa taas yksikirjaimisen sarjatunnuksen: C. |
||||
|
22.12.2020 02:29 | Topi Lajunen | ||
| Pienehkö kilpi sinne lopulta tulikin: https://www.hel.fi/static/liitteet/hkl/DSC_7730_helsivu.jpg |
||||
|
|
22.12.2020 01:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Koukkukytkin tuskin onnistuu, koska vaatisi sivupuskimet. Nuo metron ikäänkuin-sivupuskimet eivät ole siinä puuhassa avuksi. | ||||
|
22.12.2020 01:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin Helsingin Aleksanterinkadun osalta tuo kyllä mun käsittääkseni koskee vain jalkakäytäviä, ei ajorataa. | ||||
|
22.12.2020 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä muutettiin: uusi sarja ja numero on BG 040158. Se kuului Johdonvetojuna 7:ään. | ||||
|
22.12.2020 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin uskon olevan Jumpo. Sen vantringilla näyttää olevan Knorr - esilämmittimen lämmönvaihdinpönttö. Ettei tuon jäähdytysvaunun kyltissä lukisi: "Helsingin maitovaunu"? |
||||
|
|
22.12.2020 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dk 380 muutettiin vuonna 1956 hedelmienkuljetusvaunuksi Ggh 32'155. Vaunu oli valmistunut vuonna 1926. Siinä oli 46 istumapaikkaa II luokassa. Lämmityksenä oli Pintsch-höyrylämmitys ja saman firman korkeapainekaasuvalaistus oli siinä myös. Junanlähettäjätär vaikuttaa aika nuorelta. |
||||
|
|
22.12.2020 00:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen kommenttiketju. | ||||
|
21.12.2020 23:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
21.12.2020 22:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoista. Juliassa olevan havainnon perusteella tämä olisi vedetty Riihimäelle toisella veturilla. | ||||
|
|
21.12.2020 22:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/143683?tt=1&i1=Dr20 | ||||
|
|
21.12.2020 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| Ovatko nuo ulommat puskinlyhdyt "kaksitoimiset (?)" - toimivat myös tarvittaessa loppu-opasteina. | ||||
|
21.12.2020 21:46 | Juhani Pirttilahti | ||
| Viimeinen JTT vuodelta 2006 kertoo, että "vaunujen tekniset tiedot ovat KALRE:ssa". | ||||
|
|
21.12.2020 21:37 | Teppo Niemi | ||
| JTTtä voisi tutkailla... Sieltä voisi löytyä jopa maininta asiasta. Täysin outohan tyhpin vaunu ei ole Suomessa. Olikohan Hovin Ilkalla jopa kuvakin moisests. Tälläinen muistikuva minulla on. | ||||
|
21.12.2020 21:26 | Tauno Hermola | ||
| Tosiaan olikin nuo 900 mm radat omassa artikkelissaan, eivät löytyneet tuosta Wikin listasta suoraan hakemalla. Muutamalla muullakin yleisesti käytetyllä raideleveydellä on oma artikkelinsa, josta yksittäiset radat pitää katsoa. | ||||
|
|
21.12.2020 21:13 | Jorma Rauhala | ||
| Turun hevosraitiotie oli ensimmäinen 1435 mm rata Suomessa. Portugalissa Lissabonissa on käytössä ratikkaleveys 900 mm ja samoin Itävalloissa Linzin ratikoilla. Ja on niitä muitakin alle metrin, Euroopassa. |
||||
