Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.12.2020 23:46 | Seppo Rahja | ||
| Rombakin aseman kohdalla vuonon etelärannalla (linnuntietä n. 1 km päässä) on saksalaisen Z2 luokan hävittäjän Georg Thielen hylky (siis laivan). Kapteeni ajoi liittoutuneiden hyökkäyksissä pahasti vaurioituneen aluksen rantakalliolle 13.3.1940 pelastaakseen loput miehistöstä. Hengissä selvinneet kiipesivät malmiradalle. Hylyn keula näkyy malmiradalta junankin ikkunasta paljain silmin ja hylyn viereen pääsee rantaa pitkin. Tämä laivan hylky on ilmestynyt Google Mapsin karttaan kamera-symboli nähtävyydeksi. Aivan upea kuvasarja Hannulta suosikkiradaltani ja -maisemista! |
||||
|
16.12.2020 23:28 | Petri Nummijoki | ||
| Savuhormeista päätellen tähän talliin ei ilmeisesti ollut tarkoitus ajaa etuperin. Tosin voisihan veturi olla tallissa kylmäksi laskettunakin. | ||||
|
16.12.2020 22:38 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Sitä mietinkin kun Nappa-Machinen sivuja selailin ja muutakin krääsää näytti pihalta löytyvyän. | ||||
|
|
16.12.2020 22:33 | Toni Puolatie | ||
| Samalla pihallahan toimii myös kuljetusliike joka hoitaa myös rautatiehen liittyviä kuljetuksia, lähinnä vaihde-elementtejä sun muita, mutta voihan tämä olla vain odottamassa myös jatkokuljetusta johonkin. Nappa-machine on taas enemmän perehtyny hydrauliikka yms töihin. Tämä nyt siis aivan vain mutu-tuntumalla. |
||||
|
16.12.2020 21:46 | Alex Chudoba | ||
| Vuonna 1959 oli vielä käyty Pasilan konepajalla remontissa. Koskahan polkupyörävaunujen käyttö alkuperäisessä tarkoituksessaan päättyi, liekö ollut kuitenkin 60-luvun puolella? Aivan kuin littera ja numero olisi vielä vuoden 1959 jälkeen vaihdettu, eli olisiko tämä sitten toiminut virkatarvevaununakin. Niin selkeältä näyttää tuo vaaleampi ylimaalattu kohta, ja jotain siihen maalattujen numeroidenkin tuhrua on näkyvillä. Melko hyvin se on joka tapauksessa ehtinyt kulumaan, kun uudesta litterasta ja numerosta ei tässä saa juurikaan selvää. Alustassa näkyvän perusteella voisi ehkä veikata virkatarvevaunun numeron päätteen olevan -27. |
||||
|
|
16.12.2020 20:22 | |||
| Voiskohan tuo tallin kummajainen olla kanan peräpää? | ||||
|
16.12.2020 18:24 | Erkki Nuutio | ||
| Oheinen kuva ja siihen liittyvä keskustelu koskee kaupunkiraitioteitä ja niiden päätepysäkkien kääntösilmukoita. Keskustelu EI koske tulevia pikaraitioteitä, joiden kalusto on pidempää ja käyttötapakin toisenlainen. Kuten selkeästi mainitsin, en ole ollut haluamassa kääntösilmukoita pikaraitioteille. Viitattu yleisluonteinen raportti ei esitä kääntösilmukoista luopumista kaupunkiraitiolinjoilla eikä luonnollisesti myöskään tarvetta uudenlaisiin, kaksisuuntaisiin kaupunkiraitiovaunuihin. Olisihan sellainen järjetöntä kyseisen raportin esittämien tehokkuustavoitteidenkin valossa. Jos todella joku taho siis valmistelee luopumista uusien kaupunkiraitiolinjojen päätesilmukoista, ja on luomassa tarvetta kaksisuuntaisille kaupunkiraitiovaunuille (nykyisten tällöin muuttuessa kelvollisiksi vain osalla kaupunkiraitiolinjoista), ei tällaiselle toimelle saa tukea viitatusta raportista eikä varmaan valtuustostakaan. |
||||
|
16.12.2020 18:08 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Aivan Petri se aika mistä puhuin oli n 70-80 lukujen taitteessa. | ||||
|
|
16.12.2020 17:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Ajettinhan 60- ja 70-luvulla pidempiä pikajunia yleensä raskailla Huruilla ja Alsthomeilla joissa oli tehoa. Voi olla että jos veturi vaihtui matkan aikana Tampereella, Kouvolassa, Seinäjoella tai Pieksämäellä tms, vaihdetiin Reeveri vetämään loppumatkan, mutta silloin junaakin saatettiin lyhentää, vai olenko väärässä? Pohjanmaalla taas tasainen maasto mahdollisti että pystyi säästämään hevosvoimissa. Aikataulut olivat tosiaan hitaita ennen sähköistystä, junalla palveltiiin paikallista liikkumista ennemmin kuin Helsinkiin suuntautuvaa työpendelöintiä. Lentäminen oli suosittua siihen aikaan pitkillä matkoillla ja omalla autolla ja jopa bussilla pääsi nopeammin kuin sen ajan juniilla. |
||||
|
|
16.12.2020 16:49 | Lauri Rantala | ||
| "Asia on siis tullut puskasta: Muutoksen kustannus- ja muita vaikutuksia ei siis ole julkistettu, tuskin laskettukaan, eikä asiaa ole tältä pohjalta saatettu valtuuston käsiteltäväksi. " jos on elänyt puskissa, niin asia on tietysti uusi. Virallisesti jo 2017 julkaistiin raportti ratikkaongelmien ratkaisemiksi: https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2017-2.pdf "Pikaraitiotiet asettuvat luokittelussa luontevasti näiden kahden pään väliin: matkanopeus on pienempi kuin raskaalla raideliikenteellä, mutta kuitenkin suurempi kuin kaupunkiratikoilla ja busseilla – ja erityisesti kapasiteetti on merkittävästi bussiliikennettä suurempi. Kaupunkiraitioteihin verrattuna kapasiteetti on suurempi pidempien vaunujen ansiosta. Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun tiivistävä kasvu ja runkolinjojen aiempaa suurempi painotus joukkoliikenteen suunnittelussa luovat kasvavaa kysyntää pikaraitiotien tyyppiselle ratkaisulle" |
||||
|
|
16.12.2020 16:27 | Erkki Nuutio | ||
| Asia on siis tullut puskasta: Muutoksen kustannus- ja muita vaikutuksia ei siis ole julkistettu, tuskin laskettukaan, eikä asiaa ole tältä pohjalta saatettu valtuuston käsiteltäväksi. Sinne tänne toimien siis aiotaan esittää uusien kaksisuuntaisten raitiovaunujen hankintaa, mikä muuttaisi raitiokaluston tyypeiltään kirjavaksi. Tämä johtaisi väistämättä kaluston tehottomampaan, siis kallimpaan käyttöön. Samalla tuoreesti hankitut raitiovaunut muuttuisivat epäkuranteiksi - niitä ei voisi käyttää suurella osalla linjastoa. Kääntösilmukka on normaaleilla raitiolinjoilla halpa toteuttaa ja tarjoaa liikenteellisiä etuja. Eräs eduista on se, että poistuvat matkustajat voivat esteettä poistua päätepysäkillä ja vaunu tuulettaa ja tarkastaa ennen sen siirtymistä lähtöpysäkille. Tämän laituri on usein tuputtaen täynnä tulevia matkustajia: Usein toistuva tilanne esimerkiksi satamissa olevilla päätepysäkeillä. Muutoksen aiheuttama jatkuva lisäkustannus olisi todella suuri kääntöympyröihin verrattuna. Voi voi voi ! Uusia koronalinkoja ollaan näin suunnittelemassa! En ole haluamassa kääntöympyröitä raitiovaunua suurempaa ratakalustoa varten. |
||||
|
16.12.2020 15:52 | Tauno Hermola | ||
| Jos tuo Plastexin tuote on se, jonka lapsena näin kaverilla, minusta sekin on enemmän lelu kuin malli, mutta melko hyvin esikuvansa mukainen kuitenkin. Kuvakin http://www.fintoys.com/plastex_train.jpg löytyy netistä. | ||||
|
16.12.2020 15:15 | Timo Salo | ||
| Katohan vaan, vielä -93 oli nuo puhelinlangat paikallaan... | ||||
|
|
16.12.2020 14:59 | Lauri Rantala | ||
| "Ei se ole kummempi ongelma, että sen puolen vuosisadan ajan on jokunen linja, joissa on kääntöpaikat päissä. Tarkoittaa myös, että tuo "kääntösilmukat poistuvat" ei ole asia, joka tapahtuisi kovin pian, vaan ennemminkin seuraavien 30 vuoden aikana hiljalleen. Voi siis olla, että noin vuoden 2050-2060 paikkeilla puretaan Helsingistä viimeinen kääntösilmukka." Juuri näin, ensimmät pikaratikkalinjat eivät sisällä enää silmukoita, lähde Helsingin Kaupunkisuunnittelu. Raidejokeri ja kruunusillat. |
||||
|
16.12.2020 14:14 | Lari Åhman | ||
| Nämä olivat kyllä mukava lisä Pohjois-Suomen junaliikenteessä ja kuvauskohteenakin aina vuodenvaihteen jälkeen - varsinkin silloin kun keulilla oli Dv12-nippu. Harmillista, että liikenne ajan myötä tyrehtyi. | ||||
|
Kuvasarja: Hämeentien uudelleenavauksen raitioliikennettä 14.12.2020 |
16.12.2020 14:13 | Mikko Herpman | ||
| Jaa se on Hämeentien remppa saatu valmiiksi. Aika pitkäänhän sitä kuokittiin... | ||||
|
|
16.12.2020 13:52 | Topi Lajunen | ||
| HKL:n 2010 ja 2012 taitavat olla kaksisuuntavaunuja? https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/tyovaunut/hkl-2010-2012/ |
||||
|
|
16.12.2020 13:38 | Jouni Hytönen | ||
| Venäläisten tilausjunien määrä hiipui aikansa ja painui lopulta nollaan asti. Mutta eipä olisi vuosi sitten kukaan vielä osannut kuvitella, ettei tämän vuoden joulusesonkina rajaa ylitä yksikään kansainvälinen matkustajajuna. Eivät edes normaaliliikenteen junat :( | ||||
|
|
16.12.2020 11:24 | Pauli Ruonala | ||
| Todennäköisin valmistaja on joku kätevä alan harrastaja, joka halusi esikuvan mukaisen mallin. Tehdastekoiseksi leluksi se on liian yksityiskohtainen. Esikuvanmukainen ulkoasu tuli lelujen myyntivaltiksi vasta myöhemmin. Tehdas ei olisi maalannut numeroa päätyyn ja jos olisi se olisi tehty siirtokirjaimilla, leimasimella tms. painomenetelmällä. Maalausjälki ei ole riittävän siistiä. Tunnetuin 50-luvun puulelutehtaista on edelleen toimiva Juho Jussila Oy Jyväskylästä. Muita valmistajia oli vankiloiden puutyöverstaat ja pienet yhden miehen verstaat. Jos haluat nähdä millaisia puuleluja silloin tehtiin mene sivulle https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu ja sieltä Pienpainatteet ja hae "Juho Jussila". Sieltä löytyy Juho Jussila Oy:n 40-luvun tuoteluettelo "Mitä puusta valmistamme". Hakusanalla "leluja" löytyy Suomen Gummitehdas Oy:n kumilelujen hinnasto 1939, ja Tervajoella toiminut valmistaja "Pyttysorvaamo ja pyykkipoikatehdas Juho Rönnberg". Oy Plastex Ab valmisti 50-luvulla Dm4:n eli moottorikiitojunan moottorivaunun muovimallia, tehdasmaisesti. Mainoksessa luki "Vaunun pituus 40 cm, korkeus 8 cm, valmistettu tukevasta selluloosa-asetaattimuovista." Tästä saa mittakaavaksi 1:52, mikä ei ole standardi pienoisrautatiemittakaava. Näin mallin jossain myyjäisissä, se oli tukeva, ei niin yksityiskohtainen kuin ylläolevan kuvan malli. |
||||
|
|
16.12.2020 10:53 | Jyrki Längman | ||
| Onhan tietysti tämä https://vaunut.org/kuva/110236 tosin nykyään tämä taitaa olla yksisuuntavaunu. Alun perin tämähän oli kaksisuuntavaunu. | ||||
|
|
16.12.2020 10:47 | Petri Nummijoki | ||
| 5-7 vaunua tarkoittanee aikaa, jolloin pikajunat muodostettiin pelkästään teräsvaunuista, suurin sallittu nopeus oli 120 km/h ja aikataulut laadittu niin, että vauhtia piti olla oikeastikin noin 100 km/h, jos halusi aikataulua seurata. Mutta 60-luvulla ei vielä ollut niin kiire kiitojunia lukuun ottamatta. Toisaalta pohjoisen yöjunissa sallittiin vielä tämän vuosituhannen alussa Dv12-parille 1000 t eli 20 teräsvaunua, josta tulee 10 vaunua/veturi, joten ei kaikilla pikajunilla ole ollut vielä edes 20 vuotta sitten kovin nopea aikataulu. Vanhoissa valokuvissa voi nähdä Hv-höyryvetureitakin noin 10-vaunuisten pikajunien edessä. Siihen aikaan tosin 60-70 km/h riitti aikataulussa pysymiseen ja Dv12 olisi kelvannut ehkä 15-vaunuisen pikajunan vetäjäksi (puuvaunuilla), jos niitä olisi ollut jo käytössä. |
||||
|
|
16.12.2020 10:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta, esimerkiksi Berliinissä on sekä yksi- että kaksisuuntavaunuja. Myös osa uudesta kalustosta on yksisuuntavaunuja: https://vaunut.org/kuva/77609? . On siis ihan mahdollista sekin, että Helsingissä vuosikymmenten vieriessä päädytäänkin samaan ratkaisuun. Yksisuuntavaunuun saadaan enemmän istumapaikkoja ja ne ovat silti hieman halvempia rakentaa. Erot ovat pieniä, mutta jos linjalla on jo kääntösilmukat ja on oletettavissa, että näin tulee olemaan hamaan tulevaisuuteen, ei kaikkien ratikoiden hankkiminen kaksisuuntaisina välttämättä ole järkevä investointi. Tietysti se häiriösietoisuus on iso plussa, samaten kuin kaluston yhteneväisyys. | ||||
|
|
16.12.2020 10:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei se ole kummempi ongelma, että sen puolen vuosisadan ajan on jokunen linja, joissa on kääntöpaikat päissä. Tarkoittaa myös, että tuo "kääntösilmukat poistuvat" ei ole asia, joka tapahtuisi kovin pian, vaan ennemminkin seuraavien 30 vuoden aikana hiljalleen. Voi siis olla, että noin vuoden 2050-2060 paikkeilla puretaan Helsingistä viimeinen kääntösilmukka. | ||||
|
16.12.2020 10:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aivan, tämä selvensi. Yritin etsiä nyt joulukuussa metrojen Pieksämäen-siirroista otettuja kuvia, ja syystä tai toisesta avasin vahingossa myös tämän kuvan siinä samalla muita kuvia tutkaillessani. Mutta, tässä ollaankin puolen vuoden verran eri kohdassa kalenteria. | ||||
|
|
16.12.2020 10:11 | Erkki Nuutio | ||
| Mistä puskasta tällainenkin asia on tullut?! - juuri kun on hankitty pelkästään yksisuuntaisia vaunuja ja niitä riittää seuraavaksi puoleksi vuosisadaksi. Voi hellanlettas tätä kaoottista toimintaa , sinne tänne mäkeä mennään! Vaihdettaisko seuraavaksi ovet toisellekin puolelle? |
||||
|
16.12.2020 10:09 | Pertti Miettinen | ||
| Mites A. Lehtinen Äetsään on eksynyt? | ||||
|
|
16.12.2020 10:02 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä tosivanhoja 2-akselisia matkustajavaunujakin on tullut romutettaviksi. Rautatiekaluston melko kallista hankintahintaa on viime vuosiin asti voitu suhteuttaa ja perustella pitkällä käyttö- ja käyttökelpoisuusajalla - 40...70 vuotta. Romutuspäätökset ovat olleet vedenpitäviä tilintarkastajienkin silmissä, koska ne ovat perustuneet pitkästä käyttöajasta seuranneeseen huonokuntoisuuteen sekä alkuperäisen käyttötarpeen poistumiseen ja korjauskelvottomuuteen. Polkupyörävaunukin on tästä hyvä esimerkki. Tässä näyttää tapahtuneen muutos säiden ja ilkivallan käsiin välinpitämättä heitteille jätettyjen, ja tämän seurauksena homehtuneina ja töhrittyinä romutettujen matkustajavaunujen muodossa. Pitkäikäistä kelpoisuutta ei siksi voine enää Suomessa käyttää oikeutuksena rautatiekaluston kalliille hankintahinnalle. Nyt ja lähitulevaisuudessa keskeistä on kaluston käytettävyyden parantaminen sujuvasti korjattavien ja uudistamiskelpoisten vaihtolohkojen (moduulien) muodossa sekä käyttövarmuuden parantaminen - myös nykyistä aktiivimmin toimin. Veturi- ja vaunuteollisuutemme alasajon (pl. ratikat) seurauksena VR ja uudetkin toimijat tuntuvat kuitenkin olevan kaluston suhteen vain tarjousten pyytäjiä ja käsittelijöitä. Maassamme vaikuttaa lopetetun syvällinen ja ennakoiva selvittely tulevista muutoksista - vaikka ne eivät vielä vetytaloutta olisikaan. Eipä silti, eivät selvittelyt ehkä hyödytä, jos omaa kehittämis- ja valmistamiskykyä ei ole eikä tule, koska olemme erityistarpeinemme pieniä toimijoita. Sveitsistäkö vai mistä suuntaviittoja toimille? - omia osaajiamme unohtamatta. |
||||
|
16.12.2020 09:55 | Pertti Miettinen | ||
| Juhana. Veikkaisin, että opastinporttaali on tullut 1984 joka otettu käyttöön 7.3.1984 ( Nokia Tlj 226g ). Edellisessä väliaikaisesta turvalaitoksen käyttösäännössä 1983 ei vielä tuota portaalia ole. | ||||
|
|
16.12.2020 08:37 | Jouni Hytönen | ||
| Jos ollaan matkalla Vuosaaresta Keravan kautta Ilmalaan, kulkusuunta muuttuu Keravalla ja yksinkertaisempaa se on varmaan tehdä kolmioraiteen kautta kuin tosiaan purkamalla kytkentä ja kierrättämällä veturi. | ||||
|
|
16.12.2020 07:52 | Lauri Rantala | ||
| "Mutta vaihtuuko koko kalusto kerralla kaksisuuntavaunuiksi? Tuskimpa..." ei kalusto kerralla tietysti vaihdu, vaan linja kerrallaan. Ensiksi kruunusillat. "Sekä Haakoninlahden että Yliskylän linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla raitiovaunuilla, joiden pituus on ovat 35 metriä. Vaunuun mahtuu noin 180 matkustajaa. Kaksisuuntaisia raitiovaunuja ei toistaiseksi ole käytössä Helsingissä. Vaunuissa on ohjaamo molemmissa päissä ja ovet molemmilla puolilla. Ajosuunnan vaihtamiseen ei tarvita kääntösilmukkaa. Tämä säästää tilaa päätepysäkeillä sekä helpottaa toimintaa häiriötilanteissa." |
||||
|
16.12.2020 07:46 | Lauri Rantala | ||
| Suomi on Euraasian valtavirroista syrjässä | ||||
|
|
15.12.2020 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelen, että aikoinaan "isot miehet" kertoivat, jotta yhdellä deeverillä pikajunissa max. kuusi vaunua oli riittävä junanpituus (ei vielä kostunut virkalakin hikinauha) ihanteellisin oli viisivaunuinen runko (sanokoot aikataulun suunnittelijat/teoreetikot mitä tahansa olivat laskennelleet). 5-vaunuisella junanrungolla saattoi hieman "huilailla" paikoitellen ja jopa mahdollisesti "ajaa aikaa kiinni". |
||||
|
|
15.12.2020 20:32 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Aivan..muistan Pohjanmaan radalta että yhdelle deeverille junapituus oli max 6-7 vaunua (tosin teräsvaunuja kaikki) tällainen oli Oulusta Helsinkiin matkannut Ep Polaria pisimmillään. | ||||
|
|
15.12.2020 19:23 | Petri Nummijoki | ||
| Mainitussa 9-vaunuisessa oli siis 7 puuvaunua ja 2 teräsvaunua eli junapaino noin 380-390 t, jos vaunut olivat täydessä kuormassa. Tuollainenkin juna saavuttanee yhden Dv12/Sr12-veturin vetämänä tasaisella radalla sen 110 km/h, jota puuvaunuja sai viedä. Aikaa siinä menee ja ensimmäiset 20 km pysähdyksen jälkeen voi kulua kiihdytellessä eikä nousuvoittoisella radalla (esim. Kerava-Hyvinkää) noin kovaa vauhtia ylläpitäne. Toisaalta tuohon aikaan 80-90 km/h riitti pikajunalle aikataulussa pysymiseen, jos ei ollut ratatöistä johtuvia tilapäisiä hidastuksia tai muita esteitä, joten 9 vaunua oli ihan sopiva juna yhdelle Sr12-veturille | ||||
|
|
15.12.2020 18:59 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Mimmoinenhan oli 9 vaunun junalla kiihtyvyys jos nokalla oli 1 Dv12? | ||||
|
15.12.2020 18:18 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitos paljon mukavista kommenteista. :-) | ||||
|
15.12.2020 16:31 | Heikki Pätynen | ||
| Bodölainen kummiperheeni isä kertoi vuonna 2006, että Osloon kuskataan hiihtokisoihin lunta täältä Finsestä, jos pääkaupungissa sitä ei tarpeeksi ole. - Finse on Pohjoismaiden korkeimmalla sijaitseva rautatieasema. 10.6.2006 aseman viereinen järvi oli jäässä. | ||||
|
|
15.12.2020 16:25 | Jyrki Längman | ||
| Tuosta edellisestä kommentista tulikin mieleen että Helsingin raitioliikenteessä kaksisuuntavaunujen tarve taisi loppua vasta 1940 kun Kulosaaren ja Haagan raitiolinjalle rakennettiin kääntöpaikat | ||||
|
15.12.2020 14:15 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva! Tulee ikävä Helsinkiä. | ||||
|
15.12.2020 13:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan Ge oli valmistunut 1936. Tätä ei muutettu virkatarvekalustoon. | ||||
|
|
15.12.2020 10:21 | Tero Korkeakoski | ||
| Mutta vaihtuuko koko kalusto kerralla kaksisuuntavaunuiksi? Tuskimpa... | ||||
|
|
15.12.2020 10:11 | Lauri Rantala | ||
| Kun Helsinki saa kaksisuuntavaunuja, niin kääntösilmukat poistuvat. | ||||
|
Kuvasarja: Hämeentien uudelleenavauksen raitioliikennettä 14.12.2020 |
15.12.2020 10:06 | Lauri Rantala | ||
| Hieno kuvasarja Hämeentien muuttumisesta, autokaistat vähentyneet mukavasti. | ||||
|
15.12.2020 08:10 | Kari Haapakangas | ||
| Nopealla vilkaisulla kuva voisi olla mistä tahansa suurkaupungista, mutta kuitenkin jää vaivaamaan tunne, että jotain tuosta kaupunkinäkymästä puuttuu... | ||||
|
15.12.2020 01:27 | Reijo Salminen | ||
| Ketku mikä ketku tuo Vadenblick. | ||||
|
|
15.12.2020 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla olevat kaksi sotaherraa ovat Luftwaffesta. Samoi kaksi suikkapäistä mosuria keskellä. Vasemmanpuoleisimman arvomerkkejä.ei erota, upseeri kuitenkin. Kädet selän takana Vadenblickistä vasemmalle myhäilevä Untersturmführer EI OLE SS:stä, sillä hihakotka on erilainen, sekä lakin kokardi ei ole SS:n mallia. Hihakotkan muoto tuo lähinnä mieleen tullin. (Kauluslaatta kuitenkin ei ole tullin.)Eikä kyseessä ole myöskään Technische Nothilfen upseeri, sillä muutoin hihakotka olisi mustaan kärjellään olevaan kolmioon ommeltuna. Eikä kauluslaattakaan täsmää. SA ei käyttänyt hihakotkaa, vaikka kauluslaatta täsmäisikin, SA käytti hakaristikäsivarsinauhaa, eli "Kampfbindeä". Sääli, ettei toisesta kauluslaatasta erota tarpeeksi yksityiskohtia... Apua! Olisiko jannu sitten puolueakatemiasta? Kun ei vyötäkään ole. Hihanauhassa pitäisi silloin lukea joko "Krössinsee" tai "Vogelsang", ja pitäisi olla hakaristikäsivarsinauha. Eikä ole myös puoluevirkailija eli kultafasaani. Kuvan takin väri ei tähän täsmää. Köyhänä on kapteeni Vadenblick maailman raitille lähtenyt, ei minkäänlaista kunnIamerkkiä! Ei edes toisen luokan rautaristin nauhaa napinlävessä! Vadenblick taisi tienata puuristin? |
||||
|
|
15.12.2020 00:23 | Harry Rajala | ||
| Tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/144151 mukaisella Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa paikallisesti valmistetulla metrorungolla olen muutaman kerran matkustanut. | ||||
|
15.12.2020 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| On näköjään "korridooritenderi". Toisin sanoen, siinä näkyy olevan sivukäytävä, jota pitkin vaihtomiehistö pääsi junasta veturiin, vuoronvaihdon "yllättäessä" kesken non-stop-matkan. | ||||
|
Kuvasarja: Riston kunnostus |
14.12.2020 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Selvennetään senverran, että ohitusventtiilit ovat jumissa. Ei tosin luistin sylinterin kunnossakaan ole kehumista, mutta varsinainen syy on ohitusventtiilien jumiutuminen auki, jolloin kaikki kattilasta lähtevä höyry menee suoraan piipusta uloa. | ||||
|
|
14.12.2020 23:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Löysin myös tarinaa korjaustöistä: https://www.sirnigelgresley.org.uk/overhaul-1520/overhaul-a.shtml | ||||
|
|
14.12.2020 23:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| 60007 Sir Nigel Gresley oli täällä konepajakorjauksessa. Sen tenderi tämä on. | ||||
