Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.11.2020 15:26 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Kiitos tästäkin kuvasta. Aseman pohjoispuolella olleesta läpiajettavasta raiteesta en ollutkaan tietoinen. Radan länsipuolella ollut sivuraide on ilmeisesti ollut puunkäsittelyalueen tarpeita varten. Raiteen pohja erottuu edelleen maastosta Karttapaikan rinnevarjostuksen avulla. Tarkempia tietoja en sivuraiteista tähän väliin löytänyt - Radan varrella -kirja ei tarjonnut juuri lisäinfoa niiden käyttötarkoituksista. | ||||
|
28.11.2020 14:10 | Teuvo Piirainen | ||
| Ratamaksujen perusmaksun osalta muu, kuin sähkövetoinen liikenne on hieman edullisempaa: https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattiliikenne-raiteilla/rataverkon-kaytto/ratamaksu |
||||
|
28.11.2020 13:02 | [Tunnus poistettu] | ||
| Koskahan alkaa uudestaan hiililiikenne Tahkoluotoon? Tällä hetkellä seuraava toistaiseksi ei-peruttu hiilijuna Tahkoluotoon on 13 joulukuuta https://juliadata.fi/timetables?s=22054&d=13.12.2020 ??? | ||||
|
|
28.11.2020 13:02 | Timo Salo | ||
| Onko siinä sitten mitään järkeä ajaa Kouvolaan, suoraan Hankoon pääsee lyhyempää reittiä? Nyt jonkun tarttis nähdä noihin vaunuihin... | ||||
|
|
28.11.2020 12:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Hiilet varmaan viedään Koverharin kautta maailmalle. Taustalla kyllä hiili palaa, mutta se on todennäköisesti laivattu Poriin jostain muualta. | ||||
|
28.11.2020 12:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Entisessä elämässä käytiin joskus tuolla kylässä. En tiedä asuuko sama perhe siellä enää, mutta varsin boheemi tunnelma oli tuolloin. | ||||
|
28.11.2020 12:31 | Tero Korkeakoski | ||
| Vähiin käy ennenkuin loppuu :( | ||||
|
|
28.11.2020 12:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei tämä juna käynyt ollenkaan Tahkoluodossa joten kai juna varmaan tulee lastissa pois? | ||||
|
28.11.2020 11:52 | Eljas Pölhö | ||
| Verrokkikaavio 1968 https://vaunut.org/kuva/143715 | ||||
|
|
28.11.2020 11:47 | Pertti Miettinen | ||
| Timo. Hyvinhän tuo jaksoi nousta Nokialle, vaikka välillä nopeus tipahti 40:Iin. Kuvasin itse tämän Nokian asemalla. | ||||
|
28.11.2020 11:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Sillä seisoo se joka täyttää letkulla vesisäiliötä. | ||||
|
28.11.2020 11:31 | Harri Pesonen | ||
| Taustalla oleva koppi taitaa olla valmetin sammutusvesi pumppaamo..... | ||||
|
28.11.2020 11:26 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vertailukuva 2020: https://vaunut.org/kuva/143606 | ||||
|
28.11.2020 11:25 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vertailukuva vuodelta 1971: https://vaunut.org/kuva/69194 | ||||
|
|
28.11.2020 11:24 | Harri Pesonen | ||
| Mikös taso tuossa katolla on ?? | ||||
|
|
28.11.2020 11:07 | Timo Salo | ||
| Meinaatko Teemu, että hiilet viedään takaisin Venäjälle? | ||||
|
|
28.11.2020 11:01 | Timo Salo | ||
| Tuollainen tuosta videosta nyt tuli. (sorry huono kuvanlaatu) Lovipyörät kolkkaa, mutta veturit on hiljasia. Sitten on varmaan eri juttu, kun vaikka täysi propsijuna lähtee kiihdyttämään Siurosta... https://www.youtube.com/watch?v=2Ig4-uXwl4Q |
||||
|
|
28.11.2020 10:59 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei kai se tyhjä ole? Kuorma vain kävi koeajoissa. | ||||
|
28.11.2020 10:03 | Pasi Seppälä | ||
| Märkä ja pimeä alkutalven fiilis hyvin havaittavissa. Mutta silti kuvassa on hyvä tunnelma. | ||||
|
28.11.2020 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Tuhkakuppi lienee ollut Tampereen tehtaan etevän kevytmetallivalimon työtä, jollei sitten Valmetin Jyskän tehtaan kevytmetalli-painevalimon. Edellinen oli lentokoneajan perua ja teki mm. kuorimuottivaluna vain vähän jälkikäsittelyä vaatineita valukappaleita. Jälkimmäinen teki aikanaan mm. Valmet Terhi (painovirhe korjattu) -perämoottorien valuosat. Sen jatkaja on Jyskän Metalli Oy (Kuusakoski -yhtiö). Edellinen kai vain lopetettiin alueen kiinteistönjalostusta haittaamasta. Molemmat mainituista markkinoivat Valmet-aikanaan määrätietoisesti niin Valmetissa kuin ulkopuolisille yrityksille. Siksi niitä tuhkakuppejakin löytyy eri kohteista. Tänä päivänä ei ymmärretä NL:n sotimisellaan Suomelle aiheuttamien suunnattomien menetysten pitkäaikaisvaikutuksia. Enimmillään ne ulottuivat 60-luvun puoliväliin asti, eräissä suhteissa vielä pidempään, kuten 150 000 suomalaisen pysyvä menetys Ruotsin hyväksi omien elinkeinojen viivästyneen muutoksen ja vasta opetelussa olleen viennin seurauksena. Valuutan puutteessa tehtiin kaikkea itse pieninä määrinä, kuten Valmet ja monet muut yritykset - esimerkiksi Lokomo ja Tampella. Jollei näin muuten voitu tehdä, niin sitten lisenssillä. |
||||
|
28.11.2020 09:43 | Lauri Rantala | ||
| kyllä tämän kuvan "veturitalli " on kaukana alkuperäisestä ajatuksesta. | ||||
|
|
28.11.2020 09:34 | Timo Salo | ||
| Jaaha nyt tuo minun "suosikkiveturi" on tulossa Nokiallepäin, saa nähdä kuin selviää Siuro-Nokia noususta? Tyhjä juna kuiteski, pakko mennä radan varteen... :-) | ||||
|
28.11.2020 09:13 | Jaakko Hakala | ||
| Voi olla. Kymmenisen kappaletta Tau-vaunuja seisoskelee Kompin ratapihalla tällä hetkellä. | ||||
|
28.11.2020 08:55 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatie tuli - ja meni (Heikki Kellomäki: Porin-Haapamäen rautatie Virroilla, 3.p. 2016, 107 s.) Tulisiko vielä takaisinkin? |
||||
|
|
28.11.2020 08:21 | Tuomas Pätäri | ||
| Uusimman Resiinan mukaan pölkyt ovat kuidulla vahvistettuja vaahtouretaaanipölkkyjä, joilla haetaan lujuutta ja samalla puupölkkyjen elastisuutta. Länsimetron jatkeen pölkyissä ei tärinä haittaa joten sinne kelpaavat mainiosti vakiintuneen tekniikan betonipölkyt, joten niitä ei tarvitse tuoda yhtä kaukaa, vain Espanjasta asti. Jaan tämän tiedon ainoastaan siksi, että sattumalta kymmenen minuuttia sitten sen toisesta mediasta (Hesarista) luin. |
||||
|
|
28.11.2020 07:35 | Oula Ahlholm | ||
| Millasii nämä ratapölkyt oikeen on? | ||||
|
28.11.2020 07:34 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllä vain. 15:51~16:30 | ||||
|
|
28.11.2020 07:18 | Timo Salo | ||
| Ei taida olla penaalin terävimpiä kyniä nuo päättäjät... | ||||
|
|
28.11.2020 07:11 | Timo Salo | ||
| Ja kotimainen turve jätetään suolle "ympäristösyistä"... :-( | ||||
|
|
28.11.2020 06:46 | Joona Kärkkäinen | ||
| Ja hiiltä Kuzbassista. | ||||
|
|
28.11.2020 06:25 | Raimo Harju | ||
| Jotain sentään vielä tuodaan muualtakin kuin Kiinasta, veturit Turkista ja ratapölkyt Japanista. | ||||
|
|
27.11.2020 23:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllä. Sähkölangat houkuttelevat suuria dieseleitä. | ||||
|
|
27.11.2020 22:57 | Niila Heikkilä | ||
| Eikös viime aikojen trendi Suomessa ole ollut että varmin tapa saada lisää dieselliikennettä radalle, on sähköistää rata :) | ||||
|
27.11.2020 22:43 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Mielenkiintoista, kiitos kuvasta. Pahvitehtaan makasiinille johtanut raide (kuvassa alin pistoraide) lienee purettu seuraavaksi. Aseman makasiinille johtanut pisto on puolestaan ollut olemassa vielä vuonna 1998 ( https://vaunut.org/kuva/44924?liikp1=74 ). Laita toki muitakin Joensuu-Kontiomäki-välin liikennepaikkojen tietoja tänne, kun niitä ilmeisesti olisi olemassa - taustalta näyttäisi erottuvan ainakin Paukkajan tietoja. | ||||
|
Kuvasarja: Balatonfenyvesi kisvasút |
27.11.2020 22:17 | Robert Sand | ||
| Hienoja uutisia Unkarin suunnalta. MAV kunnostaa Imremajor-Csiczta linjan josta liikenne on loppunut 2002. Tulee jopa betonipölkyt uusvanhalle linjalle. Liikenne alkaa kesällä 2021 jos kaikki menee niin kuin suunniteltu. Sitten tämä rautatie on kaksihaarinen. Imremajor: https://maps.app.goo.gl/k7cJpDVUGdHyxkPT9 Csiczta: https://maps.app.goo.gl/C3AaF9sRWByaPrx98 |
||||
|
27.11.2020 21:46 | Ilkka Hovi | ||
| Kannattaa etsiä Karkkila-nimellä. Ensin HKR 6 eli Lokomo (ex Kuurilan metsärata) vetää vaunuja valimolta. Siellä näkyy myös HKR3 suoran savutorven kanssa. Veturilla on yhä Latowski kello jäljellä. Kiitos Johnille hyvästä vinkistä. | ||||
|
27.11.2020 21:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tommin kysymykseen samaan kuvaan mahdutetuista useamman kuin yhden vaunun käsittävistä sarjoista tulee toki mieleen kahdesta vaunusta koostunut Eita-sarja: https://vaunut.org/kuva/119047 . Muita? | ||||
|
|
27.11.2020 21:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taitavat nämä aikanaan Fau-hiilivaunuista muutetut Taimenet jäädä Tau-kaoliinivaunujen sijaan tähän Jokilaakson saviliikenteeseen Kaipolan loppuessa. | ||||
|
|
27.11.2020 21:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siiloutuminen ei koskenut Dm8:n tuhkakuppia. Sitä viljeltiin Valmetin tuotteisiin parin vuosikymmenen ajan tuota lukkia myöten. | ||||
|
27.11.2020 20:44 | Pekka Porkkakoski | ||
| Tottolan sorakuopalta tuli vaunuihin myös savea. Siitä on riittänyt korjauspuuhaa näihin päiviin asti. Savi on tunnetusti routivaa yhdessä veden kanssa. | ||||
|
27.11.2020 20:28 | Pasi Seppälä | ||
| Pimeän aikainen ratapiha omaa aina tietynlaista hyvää tunnelmaa. Myös tässä. | ||||
|
|
27.11.2020 19:58 | Heikki Jalonen | ||
| Pitää myös huomata, että VMT syntyi aivan erikoisen poikkeuksellisissa oloissa: tekemään sitä sotakorvaustuotantoa, johon muut toiminnassa olleet yritykset eivät halunneet tai voineet ryhtyä. Siis tekemään mahdotonta. Samalla, muuttamaan aivan toiseen tarkoitukseen (asetuotanto) suunniteltua kapasiteettia juuri sen mahdottoman tekemiseen. Tolkuttomalla kiireellä ja paineella. Siihen tilanteeseen Valmet myös jotenkin juuttui. Soteva-savotan päätyttyä tulevaisuus oli avoin: mitä tuotteita, missä, mihin? Tietysti valtion ja maan omaa teollisuutta ja taloutta palvelevaa tuotantoa, mutta myös muuta, himoittua vientivaluuttaa tarjoavaa. Siitäpä sitte se moninaisuus lähtikin. Tosiaan, löylymittareita. Ja paperikoneita, laivoja. Seinäkelloja (Junghans-ostokoneistolla, tosin). Tai laskutikkuja (Lentokonetehtaan ylijäämä-potkuriaihoista, kolupuuta ***). Turhi-perämoottoreita, Virhe-sisämoottoreita. Sorry, kirjoitusvirheitä... Traktoreita, trukkeja, dieselmoottoreita, lukkeja. Kantopommeja, vesipumppuja. You name it. Ja vetureita. Vieläkin täydessä työssä ihmeen suuri joukko Dv12:ia, about 50 vuotta valmistumisensa jälkeen. Sm2-juniakin kulkee edelleen. M100-sarjan IIb-saneeraus on hyvää kyytiä menossa, niilläkin 40v-juhlat painavat. Jokunen Dr16:kin jaksaa edelleen. Tämän sivuston kovinta ydintä aina vaan. Valmet oli hyvä insinööritalo ja pätevien ammattimiesten työpaikka. Montakohan diplomityötä Valmetin piirissä mahdettiin tehdä, tuhansissa varmaan. Väitöskirjoja, sadoissa varmasti nekin. Tai kuinka moni koneistaja, hitsari tai muu ammattilainen kouliintui töihinsä siellä ihan oikeasti kovaksi ammattilaiseksi. Tai automaatio-asentaja tai muu Damaticin osaaja. Puhumattakaan mallintekijöistä, kaavaajista ja valureista tai muista erikoisalojen osaajista. Uskomattoman monet olivat elinkautisia, työpaikkauskollisuus oli hyvinkin korkea. Olisiko niin ollut, jos firma olisi ollut tosiaankin ihan huono? Heidän ammattitaitonsa olisi kyllä avannut ovet mihin hyvänsä, jos lähtöhaluja oli. Ammattiyhdistys tai verotus eivät olleeet Valmetin suurin ongelma, eikä se ollut erikoisen lakkoherkkä talo; ainakin jos vertaa Ruukkiin tai Kumpuun. Kyllä se poliittisesti sitoutunut johto taisi olla se pahempi ongelma. Samoin kuin voimien hajottaminen liian moneen toimialaan. Yrityksen pitemmän ajan menestyminen vaatii kuitenkin selkeän fokuksen, sellaisen joka pysyy samana kvartaalista toiseen. Eikä firman sisäinen byrokratia saa tehdä työnteosta aivan mahdotonta... Mutta, lähdenpä tästä nyt saunomaan. Saunan seinällä on muuten neljä (4) Valmet löylymittaria. Tantun kuvituksella. Kyllä niistä löylyn aste ja rangi selviää. *** PS. Jos löytyy irtonainen hahlo Valmet-laskutikkuun, pankaa YV:tä. Puuttuu. |
||||
|
|
27.11.2020 19:51 | Reijo Salminen | ||
| Äärimmäisen mielenkiintoinen viestiketju. Ainakin itselle herätti mielenkiinnon alkaa tutkia asiaa enemmänkin. Kiitokset jo etukäteen. | ||||
|
27.11.2020 18:24 | Ian Oliver | ||
| Hienot kuvat! Suurkiitokset. Olen aina miettinyt miltä asemapaikka näytti mutten ole koskaan löytänyt kuvia Talmasta! | ||||
|
|
27.11.2020 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja lopputulema suomalaisesta "taitavasta" yritysten johtamisesta on se, että yritys on myyty ulkomaille/lakkautettu. Ja taas päästään syyttämään ammattiyhdistysliikettä ja kiskuriverotusta, vaikka hyvin tiedetään että pääsyyllinen on johdossa! | ||||
|
|
27.11.2020 17:52 | Petri Sallinen | ||
| Valmet tai alkuperäiseltä nimeltään VMT ei ollut alkujaan edes puhdasoppinen yritys. Se toimi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena ja sai rahoituksensa suoraan valtion budjetista — siis jonkinlainen kompromissi valtiollisen laitoksen ja itsenäisen yrityksen välimaastosta. Tosin aikakin oli erilainen, kun piti selvitä sotakorvauksista. Vuonna 1953 kauppa- ja teollisuusministeri Teuvo Auran vetämä komitea totesi kohtuullisen kriittisessä mietinnössään, että tuolloin jo yhtiöitetty Valmet Oy oli perustettu virheelliselle pohjalle. Yhtiö oli ottanut vastaan melkoisen määrän jo alkumetreillä tappiollisiksi tiedettyjä tilauksia. Vuonna 1953 Valmetin todettiin olevan 3800 miljoonaa markkaa velkaa valtiolle. Lopulta velka pyyhittiin kokonaan pois — todettiin, että yhtiö ei voisi koskaan maksaa velkaansa takaisin valtiolle. Yhtiön rapakunto ei tosin ollut kokonaan yhtiön omaa syytä, koska politiikot painostivat yhtiötä tekemään myös tappiollisia töitä — kaikkea sitä, mikä ei kelvannut Suomessa yksityisten omistamille yrityksille, esimerkiksi 43 935 kappaletta vauvojen napanuorapuristimia. Yhtiön huonosta hoitamisesta on matkan varrelta muitakin esimerkkejä. Jälkiviisaasti voisi todeta, että monenlaista Valmetilla voitiin hääräilä ja puuhastella veronmaksajien rahoilla, vaikka yhtiössä tehtiin mys paljon oivaltavaa insinöörityötä. Mun faija oli koko ikänsä Valmetilla hissi-insinöörinä. Tältä ajalta on kotona vieläkin kaikenlaista Valmet-krääsää lippalakeista ja luupeista aina Valmet-merkkisiin löylymittareihin. Skideinä aina veljien kansa ihmeteltiin, kun joululahjaksi tuli Valmet-merkkistä kamaa. |
||||
|
27.11.2020 16:55 | Petri Nummijoki | ||
| En tiedä oliko lumen kanssa ongelmia mutta Hr12/Dr12-vetureiden varustukseen kuuluivat suojat kattilahuoneen säleikköjen peittämistä varten. Kuvan https://vaunut.org/kuva/107904 kommenttien perusteella käyttö oli ilmeisesti kuitenkin vähäistä ja siitä päätellen suojien tarvekin. | ||||
|
27.11.2020 16:19 | Mikko Herpman | ||
| Olikos jossain mainintaa että VR Fleetcare huolehtii myös näistä Dr20 vetureista? Joten sinänsä sulassa sovussa! | ||||
|
|
27.11.2020 16:17 | Mikko Herpman | ||
| Joo, mielenkiintoinen kuva. Mitenkähän on tuo ritiläseinä, mahtaako päästä lumi pöllyämään sisälle ja menemään laitteisiin mitä tuolla on.. Lieneekö syytä viritellä jotain verhoja eteen pysäyttämään lumen pölyämistä. Oliko Dr13 vai Dr12 missä oli myös ainakin alkuunsa jotain ongelmia pölisevän lumen sisälle pääsyn kanssa, ja jotain suojia oli mahdollista viritellä? |
||||
|
|
27.11.2020 16:16 | Heikki Jalonen | ||
| Toisaalta, maailma muuttuu ja paikalleen kangistunut yritys peittyy hiljalleen poteroonsa talouden taistelun ryöpyttämään roiskeeseen. Juokse nopeammin, huomenna vielä nopeammin - kunnes joku on vielä nopeampi ja hitaammat syödään. Ja kangistunut se Wanha Valmet pahimmillaan oli, siiloutumisen, politiikan ja kuppikuntaisuuden pesä. Alkuperäinen nimikin oli paljon puhuvasti "Valtion Metallitehtaat", siis "tehtaat" monikossa... Vasen käsi ei tiennyt mitä oikea teki - ja vasempia ja oikeita käsiä oli kuin Durgalla konsanaan. Vessapaperikin oli eri osastoilla eri väristä, jotta mahdollinen osastorajat ylittävä yhteistoiminta paljastuisi... Sisu oli loogisempi, siellä sentään kaikki tiesivät mitä tuotteita tehtiin ja keskityttiin osumaan suurin piirtein samaan maaliin. Kunnes "kansallisia teollisia toimintoja" ryhdyttiin (huolellisesti koordinoidussa polittisessa ohjauksessa, tottakai...) kehittämään ja yhdistelemään "strategisia vahvuuksia": pakottamaan pyöreitä palikoita nelikulmaisiin reikiin ja vice versa. Sitten tarvitaankin pakkoliikkeitä, kun havaitaan ettei onnistunutkaan. Pakkoliikkeet nielevät pääomia, joiden haltijat lopulta antavat suorituspisteet. Ne pisteet sanelevat, mitkä rönsyt leikataan ja mikä on firman strateginen fokus tällä kvartaalilla. Ensi kvartulla on sitten taas uudet arpajaiset, vassokuu... Ja onhan se ruotsalainen selkäänpuukotuskin sentään paljon fiinimpää: tikari on Korkealaatuista Ruotsissa Suunniteltua Ruostumatonta Terästä (made in PRC) ja sukupolvien mittaisella osaamisella timantinteräväksi hiottu. Aivan toista kuin suomalais-kotoinen tylsällä Mora-puukolla (made in Sweden) juovuspäissään suoritettu huitominen... Ja lopulta rahallisen hyödyn korjaavat, niin, tiedätte kyllä. |
||||
|
27.11.2020 16:00 | Lari Åhman | ||
| Onhan tuohon ilmakuvan perusteella infraa rakentunut tämän kuvan oton jälkeen. | ||||