2183-78755 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.11.2020 16:48 Tapio Keränen  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/58095?t=Breda yhteydessä on enemmän moottoritietoa.
kuva 29.11.2020 16:47 Jimi Lappalainen  
  180 asteen V, väittää Kvist kuvassa https://vaunut.org/kuva/82210.
kuva 29.11.2020 16:43 Markku Naskali  
  Muuten,. Onko se Berda Boxeri vai 180-asteeseen levitetty V? Tästä kiisteltiin kovasti aikanaan Kumpi voitti?
kuva 29.11.2020 16:27 Markku Naskali  
  Juuri noin. Ne moottorit olivat se ongelma. Perheemme tuttavapiirissä oli useita Tampereen metallitehtaiden työläisiä ja sieltä "Hevosmiesten tietotoimistosta " tuli paljon ns. sisäpiirin tietoa, erityisen kuuma peruna oli sähköveturien hankinta.
kuva 29.11.2020 16:11 Tapio Keränen  
  Porkkanoissa oli italialaisvalmisteiset Bredan dieselmoottorit, jotka suojaamattomina eivät pitäneet Suomen talvesta. Koteloimalla ne alkoivat toimia vähän paremmin.
kuva 29.11.2020 16:00 Tuomas Pätäri  
  Korjataan, että tarkoitin 3023:a - ei siis menneet vastavirtaan. Eikä ollut eka kerta, kun sekoitan nuo junanumerot päittäin...
kuva 29.11.2020 15:56 Markku Naskali  
  Korjatkaa te asiantuntijat, mutta kaikei monen veturin moottori ja moni muukin tekniikka oli tuontitavaraa, mutta "Lätän" malli ja idea oli peräisin Ruotsista, mutta moottori oli Valmetin tekoa.
kuva 29.11.2020 15:43 Markku Naskali  
  En tunne tarkemmin historiaa. Toiset kyllä tietävät. Monia vetureita ja vaunuja kyllä koottin Suomessa, mutta suuri joukko osista tuli muualta. Nimen omaan ensimmäset Pendolinotkin koottiin Suomessa.
kuva 29.11.2020 14:14 Timo Salo  
  Eikös tämä aikansa "luotijuna" olekkaan : Made by Valmet? Tai designed by Valmet?
kuva 29.11.2020 13:36 Timo Salo  
  Hieno kuva Teemulta, mutta kiinnostaa miten tuon videon valotus on ihan erilainen? Eri juna, eri aikaan , vai toinen kamera...
Luulisi videollakin noitten valojen edes olevan yhtä kirkkaita?
kuva 29.11.2020 13:36 Markku Naskali  
  Aikansa Pendolino. Jouduttuaan kotimaataan talvisempiin oloihin kärsi monista lastentaudeista. Tosi harmi että kunnostusprojekti Haapamäellä on lopetettu. Sen verran tavaraa olisi olemassa että kunnostus ajokuntoon olisi mahdollinen jos olisi rahaa ja talkooväkeä. Itse en voi auttaa.
kuva 29.11.2020 13:20 Erkki Nuutio  
  Vaikka nämä asiat eivät suorastaan liity rautateihin, ne luullakseni tuovat ymmärrystä sotiemme ja nykypäivän välisen ajan tosiasioihin - myös niihin jotka kenraali Roosin, DI Aallon ja myöhempien ja koko kansan oli silloin hyväksyttävä.

Etenkään 1945-1952 (ja vuosia sen jälkeenkään) ei olisi ollut MITÄÄN (paitsi peruselintarvikkeita ja viinaa, sekin kortilla) ilman Valmetia ja vastaavia ilmiöitä. Suomen oli ostettava vähällä valuutallaan metalleja, polttoaineita, komponentteja (kuten SKF:n laakereita) ja muuta, jotka sitten jouduimme antamaan ilmaiseksi neukuille osana sotakorvaustoimituksia.
Ei olisi ollut edes kunnon työtä, josta työntekijä ja teknikko olisi saanut oppia.
Veneeseen olisit joutunut etsimään jotain vanhaa Kipinää tai Wickströmiä, jotta olisit saanut kalasta leivänjatketta.
Tietysti Terhin ärsyttävät ominaisuudet olisi pitänyt poistaa. Tehtailla hajottiin liian moneen suuntaan, kun kannattavuutta ei saavutettu liian vähäisellä tuotannolla ja viennin puuttuessa.

Kuitenkin kiitos Valmetin Jyskän tehtaan, pääsi nuori DI Juhani Linnoinen Terhi-perämoottorien kehittäjäksi, ja sieltä Linnavuoren tehtaan kautta Saab-Valmetin tuotantopäälliköksi, ja aikanaan toimitusjohtajaksi.
On nautinnollista lukea Jan Hökerbergin erinomaisesta ja tarkasti analysoivasta kirjasta Spelet om Saab (1992) Linnoisesta Uudenkaupungin autotehtaan tiukkana ja menestyksellisenä puolustajana Saabin hallituksessa.
Valmetin (esimerkiksi eversti Tuloisela) taitavasti toteuttama Saab-Valmet oli välttämätön Saabin kannattavuudelle. Ja Valmetin vahvoista sopimuksista Wallenbergin kanssa voi suuresti kiittää Kekkosta.

Uudenkaupungin autotehdas on eräs Kekkosen kruununjalokivistä. Hänen sanoillaan "Köyhä rajakansa kokoaa valtion kautta pääomia, jotka se ohjaa teolliseen rakennustyöhön sulkematta pois yksityistä teollisuutta."
Tärkeitä Kekkosen kruununjalokiviä, joihin hyvinvointimme osaltaan perustui ja joiden ansiosta valuuttamme vahvistui ovat myös esimerkiksi Rautaruukki, Neste ja mm. Loviisan ydinvoimala. Vaikka olimme NL:n kuristusotteessa,
hän sai vietyä meidät Eftaan ja toimiviin suhteisiin EEC:n kanssa.
Koivisto ja seuraajat paljolta tuhosivat hyvään kehitysvauhtiin päässeen ja itseensä taloudellisesti uskoneen maan.
kuva 29.11.2020 13:17 Oula Ahlholm  
  Kiitoksia Pasi!
kuva 29.11.2020 13:16 Robert Sand  
  Normaalia liikennettä. Viisi vuoroa päivässä, kesällä jopa enemmän.
kuva 29.11.2020 13:00 Riku Outinen  
  Ja tämä on siis Uudenmaan Prikaatin juna. Ovat lastanneet jo reilu 5 vuotta Riksussa, ennen vanhaan Karjaalla ja Hangossa, ja vielä sitä ennen Tammisaaressa.
kuva 29.11.2020 12:55 Riku Outinen  
  Tuo deeveri mennyt varmaankin Parolaan Mis-Prl junan purkuun. Tuomas: mielenkiintoinen tieto että 2036ssa ollut kanssa kaluja, vähän kuin vastavirtaan. 3023ssa ollut eilen Lappeenrannan MAASK kakut.
kuva 29.11.2020 12:53 Pasi Seppälä  
  On hieno!
kuva 29.11.2020 12:47 Markku Naskali  
  Tulevat mieleeni ensimmäiset junamatkani VR:n kyydissä. Jotenkin tämänoloinen mielikuva on III-luokan vaunuista.
kuva 29.11.2020 12:05 Markku Naskali  
  Onko tämä ns. normaalia liikennettä eikä vain museo- sellaista?
kuva 29.11.2020 11:43 Mikko Otava  
  Taustalla mennee sähkömootorijuna Tampereen suuntaan.
kuva 29.11.2020 11:34 Hannu Lehikoinen  
  Minun käsityksen mukaan yksittäiset yhtiöt eivät ole päässeet vaikuttamaan ratamaksuun ja -veroon suoraan. Mielivaltaisesti määritelty ratavero (sähkövedolla puolet dieselvedon vastaavasta) tuli tiensä päähän rautatiemarkkinadirektiivin vaatimusten myötä. Tuolta voi lukea tarkempaa tietoa rataveron ongelmista: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140271

Sittemmin ratamaksussa on huomioitu mitä osaa ratainfrasta käytetään. Ratamaksun on oltava kustannusiin perustuva ja siten sähköistysinfrasta ei tarvise maksaa, jos sitä ei käytä. Viranomaisten kertoman mukaan myös tämä linjaus tulee EU-sääntelystä.
kuva 29.11.2020 11:31 Pasi Utriainen  
  Nykyistä rataverkkoa nimenomaan. Pitäisi ehkä olla Sr3-tyyppinen veturi, jolla voi liikkua myös sähköistämättömillä ratapihoilla ja teollisuusraiteilla.
kuva 29.11.2020 11:09 Lauri Rantala  
  "Tämähän on seurausta Fenniarailin valituksesta, että sähkövetoista liikennettä suosittiin ratamaksuissa."

Kyseessä oli VR:n valitus, ei Fenniarailin.
kuva 29.11.2020 10:41 Oula Ahlholm  
  Kiitoksia Jaakko!
kuva 29.11.2020 10:40 Teemu Saukkonen  
  No olipa sitten kerrankin muuta kuin Uimaharjun sellua tässä.
kuva 29.11.2020 10:39 Jaakko Pehkonen  
  Tässä on tunnelmaa!
kuva 29.11.2020 06:33 Jimi Lappalainen  
  Täällä Huttulassa on mielenkiintoinen kaksoisoikaisu, joka näkyy selkeästi Karttapaikan Rinnevarjostus-työkalulla.
kuva 29.11.2020 00:16 Esa J. Rintamäki  
  Tillotson - kaasutintehdas on toiminut vuodesta 1914 lähtien, Toledossa Ohiossa.
kuva 29.11.2020 00:12 John Lindroth  
  Tämä on niin mahtava nostalginen kuva kuin vaan kuva voi olla!
kuva 28.11.2020 23:52 Vertti Kontinen  
  Aivan käsittämättömän upea kuva! Tunnelma luo jo varsin jouluisen tunnelman
kuva 28.11.2020 22:53 Timo Humalisto  
  Haapamäki klo 14:00
kuva 28.11.2020 22:46 Heikki Jalonen  
  Aletaan liukua epäilyttävän kauas rautatieteemasta mutta Valmet-aiheessa kyllä ollaan, kun nyt noista Turhi-perämoottoreista (sitkeä kirjoitusvirhe) puhumaan ruvettiin. Puhutaan nyt niistä pienistä 3,5...5 hv tavallis-moottoreista, yleisiä kun aikanaan olivat.

Sikäli kun oikein tiedän, Valmet teki pienempien ILMAJÄÄHDYTTEISTEN moottoreiden osalta itse vain ne perämoottori-osuuden osat: siis pohjakotelon, rikiputken, klämpin, alavaihteen, hantaakit ym. (painevalettua AlMgSi-seosta + koneistamista + teräsosia ym) sekä moottorikopan (lasikuitua, ehkä Velsa Kurikassa leipoi sen).

Itse moottoripää sytytys- ja käynnistinlaitteineen oli ymmärtääkseni saksalaisen Mahlen toimittama ostokokonaisuus, varmaan yleismoottori vesipumppuihin-myyriin-mopoihin-päristimiin tms.

Mutta, varsinainen ongelma oli mielestäni kaasutin: Tillotson. Auringontarkka säätää ja kun (ei jos) joku vähän joku kokeilumielessä "ruuvaili" (helppoa, niissä oli näppinupit, missaamiseen ei tarvittu edes ruuvimeisseliä...) niin koko asia alkoi mennä soutamiseksi ja huopaamiseksi (erittäin sic!). L/H-neulojen asennot piti tietää ja osata, niitä ei kokeilemalla kohdalleen saanut. Ja jokainen moottori taisi vieläpä olla jotenkin yksilöllinen niiden suhteen.

Epäilen, että kaasutin oli Valmetin valinta. Tillotsonissa nimittäin oli sisäänrakennettuna polttoaineen siirron hoitava impulssipumppu, yksinkertaisti ja ennen kaikkea halpuutti rakennetta. Mutta, mutta. Tillotsonin pumppu vain taisi olla alimittainen (=kalvon halkaisija) siihen nostokorkeuteen+imuvastukseen+ilmavuotovaraan, joka irtotankillisessa perämoottorissa olisi tarvittu ja sellaisihan kaikki Terhit olivat. Täysi tankki, yksin ajaen (keula pystyssä) ja nätti keli, homma saattoi toimia. Mutta, vene kuormassa, pytty vajaana ja falskaavat liittimet, niin jopa rupesi katkomaan. Pumppu sieti liian heikosti nostoa.

Sellaisella 3,5 Terhillä aikonaan minäkin ajelin. Polttoainetankki keskituhdon päälle tuuvattuna. Ja kuulosuojat päässä, kamala melumyllyhän se toimiessaan oli. Eivät sitä mökkinaapurit kovinkaan rakastaneet, mutta antoihan se Terhi heille aika useinkin korvalomaa. Mutta, sitten hankin Yamaha BS5:n, sellainen ilmajäähdytteinen melumylly sekin. Sitä naapurit vihasivat, se kun vain toimi ja toimi ja toimi. Toimii varmaan vieläkin, josko vain kaivaa liiteristä puukasan takaa esille ja ruuvaa haapion perään.

Sikäli kun tiedän, loppupään pienissä Terheissä oli Bing-luistikaasutin ja erillinen MIC-pumppu. Toimivat ilmeisesti paljon paremmin.

Isommat, nestejäähdytteiset moottorit olivat sitten oma maailmansa, jätetään johonkin toiseen säikeeseen.
kuva 28.11.2020 21:45 Pietu Tuovinen  
  Oulusta etelän suuntaan lähti sotakalustoa myös 5010:ssa. Idän suuntaan junia meni ainakin Kajaaniin ja Vuohijärvelle.
kuva 28.11.2020 21:26 Esa J. Rintamäki  
  Ilmeisesti kuvassa on tilanne ennen varsinaista sisustusmuutosta, toisin sanoen numero ja littera muutettu vastikään.
kuva 28.11.2020 20:30 Matias Immonen  
  Deeveri meni tästä 12:52, ja oli ilmeisesti vienyt vastaavan kuorman. Tämä Sr1 vetoinen meni 13:03.
kuva 28.11.2020 20:12 Pasi Seppälä  
  Kyllä tässä jouluista yritystä on. Punanuttuinen susi ja mistelinoksaa hahmoteltu kuvan ylälaitaan. Ja junakin vaunustoltaan mukavan yllätyksellinen. Kyllä mä ainakin tykkään :)
kuva 28.11.2020 20:09 Tuomas Pätäri  
  Mihinkä aikaan tällainen meni? Myös 2036:ssa oli tänään sotakalustoa. Liittyykö asiaan myös salaisella aikataululla pohjoiseen mennyt yksinäinen deeveri, joka kohtasi Operailin junan Hämeenlinnan ja Parolan välillä?
kuva 28.11.2020 19:49 Tapio Keränen  
  Matkustajavaununa kuvassa https://vaunut.org/kuva/143717?a=1.
kuva 28.11.2020 19:48 Tapio Keränen  
  Kiitos, Esa, tiedoista! Virkatarvevaununa kuvassa https://vaunut.org/kuva/143725?a=1.
kuva 28.11.2020 19:35 John Lindroth  
  Ilkka!Kiitos palautteesta. Ja filmin vetureiden tunnistamisesta.
kuva 28.11.2020 19:11 Tuukka Ryyppö  
  Siitähän tässä on kyse, että markkinoilla ei ole saatavissa Suomen olosuhteisiin soveltuvia käytettyjä sähkövetureita, mutta markkinoilla on saatavissa Suomen olosuhteisiin soveltuvia käytettyjä diiselvetureita. Se taas johtuu Suomessa toteutetusta tietoisesta ja tavoitteellisesta politiikasta.
kuva 28.11.2020 18:47 Jyrki Längman  
  1906 Lohjan sähkörata. Tosin tuo pohdinta taisi koskea nykyistä valtion rataverkkoa
kuva 28.11.2020 18:36 Pasi Utriainen  
  Niin, milloinhan nähdään ensimmäinen muun kuin VR:n sähköveturi liikenteessä?
kuva 28.11.2020 17:26 Pietu Tuovinen  
  On kyllä komea kuva! Juna on T 4860 Oulusta Riihimäelle. Runko saapui eilen illalla Misistä Ouluun kahden Dv12:n vetämänä junassa 4862 :)
kuva 28.11.2020 17:02 Eemil Liukkonen  
  Tosi nättiä!
kuva 28.11.2020 16:53 Antti Grönroos  
  Väylästä löytyy tasoristeyksiä joita ei löytynyt tasoristeyshausta, Väylästä ei löydy lakkautettuja
kuva 28.11.2020 16:46 Topi Lajunen  
  Tämähän on seurausta Fenniarailin valituksesta, että sähkövetoista liikennettä suosittiin ratamaksuissa. Ilmeisesti tällainen vetovoimatapakohtainen ohjaus hinnoittelulla oli tasavertaisen kohtelun kannalta ongelmallista ja täten laitonta.
Tämän näkemyksen mukaan dieselvedon ratamaksulla ei saisi subventoida sähköratalaitteiden kustannuksia.

Oma kysymyksensä on, pitäisikö sen olla sallittua.
kuva 28.11.2020 16:38 Reijo Salminen  
  Talvikeleillä ollut varmaan unelmaduuni.
kuva 28.11.2020 16:26 Esa J. Rintamäki  
  CEi 2638 valmistui vuonna 1941, se rakennettiin käyttäen perustana CEm 2443 - makuuvaunua. 2443 taas oli vuodelta 1928. 2638:n sisustus oli uusitttu ja 2. luokassa putkikalustus. Muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01364 vuonna 1978. BT:tä näki mm. Karjaalla.
kuva 28.11.2020 15:33 Rasmus Viirre  
  Siisti ja terävä kuva pitkällä valotuksella!
kuva 28.11.2020 15:26 Antti-Matti Hartikainen  
  Kiitos tästäkin kuvasta. Aseman pohjoispuolella olleesta läpiajettavasta raiteesta en ollutkaan tietoinen. Radan länsipuolella ollut sivuraide on ilmeisesti ollut puunkäsittelyalueen tarpeita varten. Raiteen pohja erottuu edelleen maastosta Karttapaikan rinnevarjostuksen avulla. Tarkempia tietoja en sivuraiteista tähän väliin löytänyt - Radan varrella -kirja ei tarjonnut juuri lisäinfoa niiden käyttötarkoituksista.
<<   >>