Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2020 16:00 | Lari Åhman | ||
| Onhan tuohon ilmakuvan perusteella infraa rakentunut tämän kuvan oton jälkeen. | ||||
|
27.11.2020 14:40 | Raimo Harju | ||
| Kiitos Teemu, pitääpä katsoa jos aamulla ehtis. | ||||
|
27.11.2020 14:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tämä ole OTSO 4. | ||||
|
|
27.11.2020 13:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Äkkiä kun menee, niin vielä ehtii: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&operator=3803&via=pri | ||||
|
27.11.2020 13:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuskin :) | ||||
|
27.11.2020 13:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Logosta kerrotaan Škodan sivulla seuraavasti: "Hyvin tunnettua siipinuolilogoa käytettiin ensimmäisen kerran 1926. Logon alkuperä on jäänyt hämärän peittoon, mutta toisinaan logon (viisisulkapäähineellisen intiaanin tyylitelty pää) idean isäksi on mainittu Škoda Plzeňin tehtaiden kaupallinen johtaja Tomáš Maglič." ( https://www.skoda.fi/skoda/logo-history ) | ||||
|
|
27.11.2020 13:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Enpä olisi tuotakaan asiaa huomannut ilman kommenttiasi. Juhlia ei liiemmin taida olla? | ||||
|
|
27.11.2020 13:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Pendolino-liikenne Suomessa täyttää tänään 25 vuotta! | ||||
|
|
27.11.2020 13:30 | Raimo Harju | ||
| Oliskohan kellään näitten kulkuajoista tietoa, tekis vähän mieli mennä katsomaan, kuuntelemaan ja kuvaamaan. | ||||
|
27.11.2020 12:57 | Erkki Nuutio | ||
| Kun suomalaisten kansainvälisesti maineikkaiden Sisu- ja Valmet-työkoneiden nimet hylättiin ja korvattiin Kalmar-nimellä, lienee hyvä tietää mitä erinomaista Kalmarin -nimen täytynee merkitä asiakkaille Suomessa ja muualla: Kalmar Verkstads Ab (KVAB) luotiin 1900-luvun alussa SJ:n rautatievarikosta Kalmarissa. Se valmisti vuosikymmenten ajan lähinnä rautatievaunuja SJ:lle. Sen lisäksi se touhusi 50- ja 60-luvuilla epäonnistuneissa pyöräkulkuneuvohankkeissa, kuten nokkaovinen Kalmar Terminal -kuormuritrukki ja Tjorven -posteljooniauto (lujitemuovikori ja Dafin kumihenskelit). Kannattavuutta ei oikein ollut, joten Ruotsin valtio päätti 1971 alasajaa KVAB:n lukuunottamatta rautatiekaluston valmistusta. Tämä lopetettiin vuonna 2005 Bombardierin toimesta oltuaan aikaisemmin usealla eri omistajalla. Jäljelle 1971 jäänyt KVAB osti Ljungbyn kylästä kaksi pientä trukkivalmistaja, Lidhult (1974) ja Lundbytruck (1975). Kalmarin trukkivalmistus siis alkoi varsinaisesti vasta tällöin ja oli pienimuotoista. Vähän myöhemin se osti ASEA:n kannattamattoman sähkötrukkivalmistuksen ja otti nimekseen Kalmar Industries. Partek osti tämän vaatimattoman yrityksen vuonna 1997, ilmeisesti osana suunnitelmaansa kaapata Sisu-yhtymän Sisu- ja Valmet kumipyöräliiketoiminta. Kun kaappaus toteutui vielä samana vuonna, suomalaistuotteilta riistettiin nimen mukana niiden ansiokas historia. KTM oli syksyllä 1995 toteuttanut mainoskampanjan Sisu-yhtymän yksityistämisestä kansankapitalismin periaatteella. Koska itsekin olin ilmoittautunut kiinnostuneeksi osakkuudesta, lähetti yhtymä asiaa koskenutta talousaineistoa. Kansankapitalismin sijasta toteutui kansanhuijaus: samanaikaisesti jo 8.1995 yhtymän hallituksen pj. Leif Ekström myi yhtymää tiskin alta Partekille. Yhtymän hallituksessa nousi niin raju erimielisyys Ekströmin ja Juhani Linnoisen (aiempi Saab-Valmetin pitkäaikainen tj.) välillä, että kumpikin vapautettiin hallituksesta. Linnoisen ansiosta Suolahdessa tehdään yhä traktoreita ja Linnavuoressa moottoreita. |
||||
|
27.11.2020 11:41 | Roope Prusila | ||
| Tampereen Ratikan tiedote kertoo että lähtee varusteltavaksi. Tuostahan puuttuu sisältä kaikki matkustamoon kuuluva, penkit, paneelit yms sisustus. | ||||
|
27.11.2020 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin minäkin muistan nähneeni sen räjäytyksen telkkarissa. | ||||
|
27.11.2020 09:41 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä näin 12 vuotta myöhässä kuvitella Sakarin mainitsema kuulutus ja hekotella täällä itsekseen. :D | ||||
|
27.11.2020 09:08 | Petri Sallinen | ||
| Tämän asiakirjan mukaan vuonna 1946 yhtiöllä olisi ollut Suomessa yhdeksän vaunua. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12700.0 |
||||
|
27.11.2020 09:03 | Mikko Mäntymäki | ||
| Topi, totta kyseessä on tietokanta jonka mallin olen ottanut VR:ltä ennen kuin kilpailusta puhuttiinkaan, tuossa lyhyt esittely https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12703.0 , viimeisimmän taulukon 20200901-20201231 muokkaamiseen on mennyt 2604 min koska valokulokuvista tiedot+muistiinpanot ja tietojen varmistaminen/kalustorekisterin päivitys. | ||||
|
|
27.11.2020 08:39 | Pasi Seljas | ||
| Heikki: Tuon koneen koekäyttö selittänee operaattorinimen poissaolon. Tosin siinä on ollut Finnsteven nimi ainakin jossakin vaiheessa sivurungossa, sekä tyyppinumero 3592. Tarkoittanee 35t konetta ja aukon vapaata korkeutta 9,2 m. | ||||
|
|
27.11.2020 08:27 | Pasi Seljas | ||
| Nythän on menossa uusi luku jatkokertomukseen, jossa Kalmar ja Konecranes yhdistyvät. Tällöin muodostuu uudelle yhtiölle lähes monopoli lukkimarkkinoilla. Tietysti on vielä kiinalainen ZPMC. | ||||
|
|
27.11.2020 07:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Oliko tuossa peltivuorattujen CIWLin ravintolavaunujen maalaustiedossa päiväystä? | ||||
|
|
27.11.2020 07:54 | Kari Haapakangas | ||
| Mutta taisi näkyä elokuvasta laajennetussa tv-sarjassa. | ||||
|
|
27.11.2020 07:35 | Petri Sallinen | ||
| Valtion Lentokonetehtaan Historia, osa 3 "Vihureita ja vetureita 1945-1965" kertoo laudankuljetusauton eli Lukin synnystä. Valmetin pääkonstruktööri Martti Vainio kertoo, miten suomalaisittain ja pohjoismaisittain täysin outo laite suunniteltiin. Kirjassa on myös piirustus ensimmäisestä häkäpöntöllä varustetusta Lukista. | ||||
|
27.11.2020 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva Dr20:n "salaisuuksista" "kanaverkon" takana. | ||||
|
27.11.2020 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Onnistunut tapahtuman kuvaileminen miehistön vaihdosta Kuopiossa Pertulta. | ||||
|
26.11.2020 23:34 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Talmassa yhden kesän viettäneenä ja soraraiteen sekä liikennepaikan jäännöksiä etsineenä ei voi kuin hattua nostaa tälle kuvasarjalle! Kiitos Tapio! | ||||
|
26.11.2020 22:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko kuva sittenkin otettu ennen vuotta 1981? Jimin linkkaaman tekstin mukaan: "Till sist, den 13 januari 1981, gick det sista persontåget till Rimbo och tillbaka till Östra station.", eli 13. tammikuuta 1981 kulki viimeinen juna. | ||||
|
|
26.11.2020 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Sinnepäin. Mutta, kukapa enää muistaa esimerkiksi Ivar Kreugerin? Ihan muuten apropå, hänen kotikaupunkinsa oli Kalmar... Hänen teollisuusimperiuminsa härski toiminta käy oikein mainiosta esimerkistä siitä, mitä tarkoittaa yritysten "kehittäminen". Varoittavasta esimerkistä, josta ainakin etevämmät yritysjohtajat olisivat saanee ottaa oppia; varoittavassa mielessä eikä suinkaan esikuvana. | ||||
|
26.11.2020 21:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja tuollahan on hitto vie ollut vielä Uact-vaunukin! :) | ||||
|
26.11.2020 21:43 | Arto Papunen | ||
| Kyllä väkeä sitten on ollut radan varressa useampi... | ||||
|
|
26.11.2020 21:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiinni jäit, katoin tuossa Karjarannantien tasoristeystä ylittäessä heti tämän junan jälkeen että siinä sivutiellä on kameramies. | ||||
|
|
26.11.2020 21:33 | Jarmo Pyytövaara | ||
| ”Nykyinen” ja vanhempi maisema, vastakkaisesta suunnasta: https://vaunut.org/kuva/105957?u=1499&paik=Maaria+%28uusi%29 | ||||
|
|
26.11.2020 21:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyky-Rö: https://tinyurl.com/y46r8p5d | ||||
|
|
26.11.2020 21:09 | Lasse Hinkkanen | ||
| En tiedä mittakaavasta, mutta kuulemma kirkossa pidettiin jumalanpalvelus. Kirkon torni räjäytettiin sittemmin, vaikka ei sitä elokuvassa tainnut näkyä. | ||||
|
26.11.2020 21:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Täytyy muistaa, että Eil-vaunut ovat merkittävästi esteettömämpiä kuin nyt käytössä oleva vaihtoehto, eli koko kymmeniä kilometrejä pitkän matkan käveleminen omin jaloin. | ||||
|
|
26.11.2020 21:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvia Röstä: http://www.rosocken.se/Places/Detaljer/Stationen.aspx | ||||
|
26.11.2020 20:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Paljonkohan tällä nelosraiteella on ollut käyttöä? :) | ||||
|
|
26.11.2020 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, ihmekös tuo! Siis Cristopher Taxellin huseeraaminen. Hän on suomenruotsalainen, pitkäaikainen RKP:n satraappi, eli bättre folk! Ja Volvo kylmästi lopetti Wiiman autokoritehtaan ja siirsi toiminnan Puolaan! Wiima minun käsitykseni mukaan oli kunnossa, ei vain suomalainen työ mahtunut Volvon pirtaan. | ||||
|
26.11.2020 20:14 | Jussi Pajunen | ||
| Upea kuva, tykkään :) | ||||
|
26.11.2020 20:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvatekstissä mainittuihin lämpöisiin oloihin viitaten: sivuston https://www.saahistoria.fi/ mukaan lämpötila Turussa tiistaina 12.7.2005 kello 20 oli 21,7°C. | ||||
|
|
26.11.2020 20:04 | Erkki Nuutio | ||
| Olavi J Mattilan myötä Metsäkonetehdas kuului Valmetissa Traktoriryhmään ja Siirtokonetehdas Kuljetusvälineryhmään. Nämä ryhmät eivät olleet toteutustasolla yhteyksissä keskenään, vaikka samalla tehdasalueella toimivatkin. En siksi tarkemmin tunne konttipinkkarien vaiheita. Liitoa-kiitoa-siirtoa -kirjan sivulla 226 on kuitenkin kuva oheista kuvaa vastaavasta pinkkarista otsikolla konttipinkkarin prototyyppi vuonna 1975. Kuvissa edellinen on jälkimmäiseen nähden vastakkaisessa asennossa, mutta sama yksilö lienee. Koska melkein sanoit että Valmet myy protonsa, sanon myös hyvällä varmuudella että tämän kuvan pinkkari on tuo protopinkkari vuodelta 1975. Mitä tulee historiansa ajan vaatimattomaan ja heikkomaineiseen Kalmar -yhtiöön, sen harrastelija Taxell osti ylihintaan Ruotsista. Hän häpäisi ja hylkäsi maailmallakin maineikkaammat Valmet-, Sisu- ja Sisu Terminal Systems -tuotemerkit ja siirsi työpaikat Ruotsiin. Se on tyyppiesimerkki assimiloituneen suomalaisjohtajan toteuttamasta tuhosta Suomessa köyhän Ruotsin hyväksi. Valmet- ja Sisu-työkoneiden valmistuksen tuho toteutettiin kevytmielisellä vehkeilyllä, jonka silloisen (1995) Sisu-yhtymän hallituksen puheenjohtaja Ekström, KTM:n kansliapäällikkö Vuoria ja Partekin (+ Kalmar) johtaja Taxell toteuttivat, Sisu-yhtymän johtajaksi hommatun Granskogin kanssa. Tämä paljastuu alastomuudessaan Partekin historiassa Läpi valkean kiven vuodelta 1998 (s. 324). Kaappauksensa johdosta voitonriemuinen Taxell paljasti touhunsa varomattomasti jokaisen luettavaksi. Joitakin vuosia myöhemmin, kun Taxellin touhuilu oli vaarantamassa myös Valtra -traktorit ja -dieselmoottorit, kaatoi edellä mainittu Wuoria Partekin ja työkonetuotteet siirrettiin Herlinin Cargotecille ja tältä paljolta Puolaan EU-tukia hyväksikäyttäen. Kun arvokkain osa Suomen teollisuudesta toistuvasti siirretään hyödyttämään etenkin Ruotsia tuhoamalla samalla omat maineikkaat tuotemerkit, vahvistetaan maailman liikemiehille, että kaikki arvokas Pohjolasta tulee Ruotsista. Näin aiempi pääministeri Sipiläkin toitotti maailman liikemiehille myymällä Kekkosen kruununjalokiven, Rautaruukki Oy:n halvalla pahimmalle kilpailijalleen, eli teknisesti ja kannattavuudeltaan samalla tasolla olleelle SS Ab:lle. Kehnommat suomalaispoliitikot ja -johtajat vajonneet taloudellisessa assimiloitumisessaan niin syvälle, että tällainen maatamme tuhoava toiminta jatkuu kerrasta toiseen. Ruotsi on Suomen vaarallisin ja kiero taloudellinen kilpailija, koska kumpikin maa valmistaa paljolta samoja tuotteita. Ns. Pohjoismainen yhteistyö on harkittua harhaanjohtamista, jolla Ruotsi pyrkii peittämään dominointiaan - tuoreimmin Lahden Autokori Oy:n tuhoamisessa Scanian toimesta. Neleksen kaappauksen Alfa-Lavalin toimesta pystyy Valmet kenties estämään. |
||||
|
26.11.2020 19:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Kerran myös piti mennä kiertolaisyöjuna P 10933 ( muistelisin että se lopulta meni normaalia reittiä ) ja silloinkin tässä taulussa luki P 109. | ||||
|
|
26.11.2020 19:36 | Topi Lajunen | ||
| Kyseessä on siis käsittääkseni Mikon oma, käsin ylläpitämä kalustotietokanta. En tiedä, onko sitä julkisesti nähtävillä missään. | ||||
|
26.11.2020 19:25 | Mikko Ketolainen | ||
| Löysin hesarin arkistosta uutisen tuosta 8.3.1988 tasoristeysonnettomuudesta. Veturin ohjaamo on mennyt törmäyksessä kasaan noihin ritilöihin asti. Lehden kuva on samalta suunnalta kuin tämä kuva. Kyseessä oli kuten tuolla jo aiemmin mainittiin törmäys tukkirekan kanssa ja veturi osui rekan perävaunuun. Toinen veturinkuljettaja jäi puristuksiin ja kuoli, toinen veturinkuljettaja vietiin sairaalaan. Uskoisin, että hän ei ollut törmäyshetkellä tuolla ohjaamossa, ainakaan uutisessa ei hänen sijaintiaan törmäyshetkellä ei mainita. Vietiin shokkitilassa sairaalaan, josta pääsi myöhemmin illalla pois. | ||||
|
26.11.2020 19:22 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Väyläviraston tasoristeyspalvelu löytyy kyllä: https://vayla.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=0569634588c940dcab28c794a656adf5 | ||||
|
|
26.11.2020 19:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä, nämä junat on haettu kulkuun S-tyypillä. Eivät ne muuten tuonne olisi päätyneet. | ||||
|
|
26.11.2020 19:05 | Antti Grönroos | ||
| Tuota en tiennyt. Miksi sivusto poistettiin? | ||||
|
Kuvasarja: viime kesän kuvailuja joensuussa (11.6-13.6) |
26.11.2020 18:58 | Tuomas Pätäri | ||
| On hyvää kuvasarjaa, tuollainen vihreys näyttää todella piristävältä nyt kun vuodenkierto on noin 180 astetta toisessa asennossa... | ||||
|
|
26.11.2020 18:54 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvauspaikka lienee tuossa https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6720270.382688681&e=245609.7530754731&title=Kuvauspaikka%3F&desc=&zoom=12&layers=%5B%7B%22id%22%3A3%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D Vaikuttaisi mahdolliselta nykyäänkin. |
||||
|
26.11.2020 18:27 | Eemi Heino | ||
| kiitos! | ||||
|
|
26.11.2020 18:13 | Mikko Mäntymäki | ||
| Junatietokantaan jolla pystyy kirjoittamaan vaunuluettelon. | ||||
|
|
26.11.2020 18:05 | Lari Åhman | ||
| Vertailukuvat ovat aina mielenkiintoisia, mutta en hakemalla löytänyt vastaavaa nykypäivän verrokkia sivustolta. Paikkaa tuntemattomana en tiedä, onko se mahdollistakaan enää. | ||||
|
26.11.2020 18:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Upeaa. Eivät yhdet kiitokset riitä. | ||||
|
|
26.11.2020 17:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoinen vastaus myös Mikolta, että "ei niitä erikseen kuvata", kun juuri olin kommentissani linkannut säiliövaunusta tyyppikuvan, joka aivan taatusti on kuvattu ns. erikseen, tarkoituksella :) | ||||