Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.11.2020 17:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoinen vastaus myös Mikolta, että "ei niitä erikseen kuvata", kun juuri olin kommentissani linkannut säiliövaunusta tyyppikuvan, joka aivan taatusti on kuvattu ns. erikseen, tarkoituksella :) | ||||
|
26.11.2020 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otettu käyttöön vaihteena 1920-luvun lopulla nimellä Koivionsuo. Lyhennykseksi vahvistettu Kvo, kirjeessä Lt 1557/128 10.1.1928. (--- tulee käytäntöön liikekannalle panon sattuessa.) Ylennetty laiturivaihteeksi 15.5.1929, liikennöintitapa HTt, eli täydellinen henkilöliikenne, tavaraliikenne täysin vaunukuormin. (Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-luettelo, lisäys 10, 15.5.1929). Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 1: liikennöintitapa oleva HrlTtTp 10.3.1937 alkaen. Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin ja avattu pikkutavaraliikenteelle, yksittäisen lähetyksen paino enintään 100 kg. Liikennepaikkojen välimatkat 1942-julkaisu, korjauslehti 3: Koivio on pysäkki, tapa HT, eli täydellinen henkilö- ja tavaraliikenne 10.3.1944 alkaen. Lennätinhuuto: Kwo. Linjaradio otettu käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Kwo asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL 10/63 - 5. Kvo pysäkki alennetaan Lylyn alaiseksi laiturivaihteeksi 1.9.1964 alkaen. Tapamerkintä on oleva HrlTR. (R= rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla.) Kvo laiturivaihde muutetaan Vlp aseman alaiseksi. 1.6.1966 alkaen. KL 19/66 - 2.. Koivion asema alennetaan seisakkeeksi, tapa Hil (=henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä) 23.5.1971 alkaen. VT17/71 - 6. Lakkautettu 3.6.1984 alkaen. VT 14/84. |
||||
|
|
26.11.2020 17:52 | Erno Palonheimo | ||
| Mihin tietokantaan? | ||||
|
26.11.2020 16:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoista verrata Oton kommenttia ja tätä kuvaa: https://vaunut.org/kuva/117360 ;) | ||||
|
26.11.2020 16:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Valko-Venäjällä venäjän kieli olekaan virallinen, vai lukeeko rakennuksen vasemmassa päässä venäjäksi? | ||||
|
|
26.11.2020 16:16 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei niitä erikseen kuvat ellei sattunut sattumalta kuvaan. Resiinassa olisi hyvä ilmoittaa kun koko vaunusarja on hylätty ettei jää turhaan roikkumaan tietokantaan. | ||||
|
Kuvasarja: Rauhan junaturma 6.10.1938 |
26.11.2020 16:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Rauhan aseman pääraiteella purkanut ja kuormannut järjestelyjuna oli jo siirtymässä läntiseltä tulovaihteelta toiselle raiteelle, kun lännestä etuajassa tullut matkustajajuna törmäsi sen perään, ilmeisesti juuri rikkidioksidivaunuun. Rikkidioksidivaunu 'räjähti' törmäyksessä. Liikennetarkastajan selostus tapahtumasta. Laatokka, 08.10.1938, nro 114, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1740793?page=1 Järjestelyjuna, joka muodostaa myös kappaletavarajunan, päästetään yleensä asemien pääraiteille, jonka varrella on tavarasuoja, niin että tavaran purkaus ja kuormaus käy nopeasti. Tämän vuoksi myös juna n:o 1233 eilen aamulla Rauhassa laskettiin pääralteelle, jossa se oli purkamassa ja kuormaamassa, minkä jälkeen junaa ryhdyttiin siirtämään läntisen päävaihteen kautta toiselle raiteelle. Turvallisempaa olisi ollut tämä siirto itävaihteen kautta, jolta suunnalta el ollut junaa odotettavissa, mutta kun itäpuolella on kaarre ja nousu asemalle päin, olisi ollut pelättävissä, että tämä 113-akselinen junaa jää mäkeen eikä pääse ylös asemalle. Matkustajajuna oli saapunut Rauhaan jo klo 7,25, vaikka aikataulun mukaan tuloaika on klo 7,30, Joten täytyy katsoa tämänkin seikan olleen syynä päälleajoon. Tapahtuma-aikaan vallitsi hyvin sankka sumu, näkyväisyyden silminnäkijäin kertoman mukaan rajoittuessa n. 100 metriin. Törmäys olisi ollut vieläkin tuhoisampi, ellei tavarajuna olisi jo ollut perääntymisliikkeessä samaan suuntaan kuin päälle ajava matkustajajunakin. Junan konduktööri on ilmoittanut junan ehtineen peräytyä jo noin 150 m, kun päälleajo tapahtui. Teknillisen korkeakoulun kemialliselta laboratoriolta saadun tiedon mukaan ei rikkidioksidilla itsessään ole räjähtäviä ominaisuuksia. Todennäköisin selitys onnettomuudessa tapahtuneeseen räjähdykseen on se, että nestemäisessä muodossa oleva aine, joka on kuljetussäiliössä n. 2 ilmakehän paineen alaisena, vaunun rikkoutuessa on haihtunut tavattoman nopeasti ja levinnyt kaasuuntuneena laajalle. |
||||
|
26.11.2020 15:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Toden totta tässä penkereessä on vain yksi ainoa virtausaukko. https://tinyurl.com/y49lwhlg | ||||
|
26.11.2020 15:37 | Heikki Jalonen | ||
| Valmet-antipaattiset henkilöt tapaavat usein hokea: "Jokaikinen tehty Valmet-kone on proto...". Sinänsä väärin, tuokin konemalli perusti edelleen valmistuksessa olevan ja maailmalla ammattipiireissä hyvämaineisen koneperheen. Nykyisin merkiltään Kalmar, eikä nääs-nyky-Härmälän-hanu ole semmoisesta kuullutkaan. Yritin minäkin etsiä lisäkuvia tuohon proto-koneeseen (?), huonolla menestyksellä. Koneen varhaisuutta päättelin myös ohjaamon tyypistä, se on kovin agraarisen oloinen, olisiko suoraan värkätty MSK-hytistä... Koneesta myös puuttuvat ne tavalliset operattorien (isot ja näkyvät) merkinnät, tyyliin "Finnsteve". Lukee vain maalattuna Valmet, eikä edes mitään tyyppinumeroita. Olisiko Nuution Erkillä tähän lisätietoja, olit ehkä tekemisissä? |
||||
|
|
26.11.2020 15:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että 2000-luvulta ei ole ainuttakaan Sri-kuvaa, vaikka sellainen on vielä 2005 ollut käytössä. Hakalan näkemä vaunu oli tällainen https://vaunut.org/kuva/141041 ja selviääpä kuvasta, että sitä käytettiin muurahaishapon ajoon. | ||||
|
26.11.2020 15:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Tätä samaa tekstiä olen ihmetellyt itsekin. Mitähän nämä A333-anturat mahtavat oikein olla? | ||||
|
26.11.2020 15:14 | Eemil Liukkonen | ||
| Tosi hieno!! | ||||
|
26.11.2020 14:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jimi aina liikenteeseen palaavat saa palautettua hylätyt taulukosta. | ||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 14:34 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuvasarja, kiitoksia tästä | ||||
|
26.11.2020 14:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo Opel Vectran kasvojenkohotusilme julkaistiin vuonna 2005, joten kyllä, kahdeksan vuosikymmentä :) ( 1930–40–50–60–70–80–90–00 ) | ||||
|
26.11.2020 14:28 | Oula Ahlholm | ||
| Juuri tähän aikaan Sr3 liikuskeli tuolla. Näkyy kuvassa jos zoomaa oikein tarkasti. Tuolla käyn ehkä 27.11.2020. | ||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 14:28 | Tapio Keränen | ||
| Kannattaa lukea Kurtin mainitsema Talman historia. Vanhoista kartoista näkyy laiturin sijainti. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ | ||||
|
|
26.11.2020 14:25 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo henkilöauto taitaa venyttää skaalan kahdeksannelle vuosikymmenelle... | ||||
|
|
26.11.2020 14:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikeastihan se lopullinen viimeinen matka on Lahdesta Myllyojalle, mutta onhan tämäkin juna tietenkin hyvä merkitä :) Tällä hetkellä minulla ei ole tietoa, missä vuorossa nämä kulkevat Myllyojalle. | ||||
|
26.11.2020 14:20 | John Lindroth | ||
| Suunnitelmista en tiedä, mutta asiantuntija tiedon mukaan ainakaan toinen HV4 ei olisi lainkaan niin huonossa kunnossa. Pikkutulistajan etu olisikin sen suuri kattilateho ja nopeus! |
||||
|
|
26.11.2020 14:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Esimerkiksi tällainen Hk5 tai Tk2 tai jopa TE 3397 olisi erittäin sangen mielenkiintoista nähdä höyryssä :) | ||||
|
|
26.11.2020 14:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko näitä Höyryveturipuiston vanhempia vetureita ollut koskaan tarkoitus kunnostaa ajokuntoon? Nyt on tietysti vaikeat ajat, mutta... joskus? | ||||
|
26.11.2020 14:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Piikkiössä sellaista on ainakin harrastettu: https://tinyurl.com/y66lbdxv ( tasoristeys oli nimeltään Navire, mutta sen tietoja ei valitettavasti pääse enää katsomaan tasoristeys.fi -palvelun lakkauttamisen vuoksi. ) | ||||
|
|
26.11.2020 14:00 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kirjasin näillevaunuille tietokantaan et "VIIMEINEN MATKA 23.11.2020 MV 11993 TKU-LH". | ||||
|
26.11.2020 13:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo voi olla ihan totta. | ||||
|
26.11.2020 13:51 | Topi Lajunen | ||
| Tuohon aikaan ei saanut matkustajia kuljettaa tietyillä pääradoilla museokalustolla. Vaihtotyönä onnistui, mutta ei liikennepaikalta toiselle ulottuvana. Tuolleen kikkailemalla saatiin säännöstön kirjain täytettyä. Samalla tuli osittain osoitettua säännön typeryys, ja sittemminhän koko museoliikennesäännöstö on purettu. | ||||
|
Kuvasarja: viime kesän kuvailuja joensuussa (11.6-13.6) |
26.11.2020 13:50 | Rasmus Viirre | ||
| Mukavaa kuvasarjaa Valakoista kesällä itäkeikoilla! | ||||
|
|
26.11.2020 13:46 | Topi Lajunen | ||
| ...jolloin se on todellisuudessakin ollut S. :) | ||||
|
|
26.11.2020 13:45 | Topi Lajunen | ||
| Voi olla, että kapasiteetti on haettu vahingossa S-junatyyppinä, jolloin informaatiojärjestelmät tulkitsevat sen kaupalliseksi junaksi. | ||||
|
|
26.11.2020 13:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tällaisesta manööveristä en ollut tiennytkään, vaikka retki olikin muiden kuvien ansiosta tuttu. | ||||
|
|
26.11.2020 13:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Esan mainitsema Raateri taitaa näkyä kuvassa https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/V/Vastamaki+Vaino/bussit1+MM+240111.jpg oikeassa reunassa. | ||||
|
|
26.11.2020 13:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ford Thames Trader 20539E/3000. Käyttöönottovuosi 1963. Iskutilavuus 3 610 cm3. Omamassa 2 700 kg. Poistettu liikenteestä ( ehkä ajossa vain kesällä? ) | ||||
|
|
26.11.2020 13:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Heinäkuussa 2016 otettiin Valko-Venäjällä käyttöön uusi rupla, kurssilla 1 uusi rupla = 10 000 vanhaa ruplaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4n_rupla | ||||
|
26.11.2020 12:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos, Esa! Pystyisitkö perustamaan myös kuvaan https://vaunut.org/kuva/58495 esittämäsi Koivionsuo -kommentin? Olisin kiinnostunut. | ||||
|
Kuvasarja: viime kesän kuvailuja joensuussa (11.6-13.6) |
26.11.2020 12:54 | Eemi Heino | ||
| juu unohdin pistää ne oikeiksi päivämääräksi :) kiitos kun huomautit | ||||
|
|
26.11.2020 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| Ehdittiinköhän tältä laiturilta myydä koskaan lippuja / oliko se koskaan miehitetty? | ||||
|
Kuvasarja: viime kesän kuvailuja joensuussa (11.6-13.6) |
26.11.2020 12:29 | Jukka Martio | ||
| Laita toki oikea kuvauspäivä kuvan otsikkoon. | ||||
|
26.11.2020 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevyt Osasto 8:n hyökkäyksen 5.3.1940 aamulla Äyräpään kirkonmäelle sanottiin olevan kuin ratsuväen hyökkäys, mutta ilman hevosia. | ||||
|
26.11.2020 12:04 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten Radan varrella -kirja kertoo, oli Pölläkkälä Äyräpään kunnan taloudellinen keskus. Valtioneuvosto nimesi sen vuonna 1927 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. 30-luvulla siellä asui noin 2500 henkeä - sahat työllistivät liikenteen ja maatalouden ohella. Hienoa että on kuva asemarakennuksesta uudenuutukaisena. | ||||
|
|
26.11.2020 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautatiehallitus on keisarillisen senaatin suosituksesta päättänyt muuttaa Filppulan aseman nimen Wilppulaksi (lennätinhuuto Wp). Muutos astuu voimaan 1.5.1897 alkaen." [Cirkulär 15/1571, 6.3.1897] "Uusittu nimilyhenne otetaan käyttöön (w-kirjain jää pois) 30.5.1965." Vilppula = Vlp. [KL 15/65 - 5]. |
||||
|
|
26.11.2020 11:51 | Erkki Nuutio | ||
| Talvi- ja Jatkosodan raskaita ja verisiä taisteluita käytiin kuvan alueella ja siitä vähän oikealle (pohjoiseen) päin. Kuva-alue ja eteläpuolella oleva Pölläkkälä näkyvät yksityiskohtaisesti Radan varrella -kirjan karttaotteessa (s.396). Pohjoispuolella olevat Äyräpään ja Kylä-Paakkolan väliset harjanteet eivät näy kuvassa eivätkä eteläosaansa lukuunottamatta karttaotteessakaan. Armeijamme puolusti erityisesti näitä harjanteita kummassakin sodassa Vuoksen ylitysyrityksiltä. Hyökkääjän yritys oli päästä muun muassa kuvan vasemmassa alanurkassa näkyvän Vasikkasaaren puolelle ja edelleen Vuosalmelle ja sieltä edelleen Kannaksen rintaman selustaan. Jos harjanteet menetettäisiin, pääsisi punaväki helposti ylittämään Vuoksen sekä hallitsemaan tykistöllään alavaa Vuosalmen aluetta. Talvisodassa kuvan aluetta, Vuosalmen lohkoa puolusti EvL Matti Laurilan johtama JR23. Raskaissa taisteluissa sodan kahtena viime viikkona sitä vastaan hyökkäsi 15.AK:n 4.D ja 50.D., ja Kylä-Paakkolan kohdalla 17.Mt.D. Äyräpään kirkonmäki menetettiin 4.3.40. Myöhässä alueelle tuodussa naapuridivisioonan kevyen osaston tuhoon tuomitussa vastahyökkäysyrityksessä kaatui 5.3.40 kirkonmäelle 38 nurmolaisnuorta. Punajoukot pystyivät ylittämään Vuoksen vain kuvan kohdalta ja valtaamaan Vasikkasaaren. Ne eivät päässeet pidemmälle, koska Äyräpään ja Kylä-Paakkolan harjanteet pysyivät JR23:n hallussa. Jatkosodassa Kylä-Pakkolan harjanteita puolusti Ev. Ragnar Wahlbeckin johtama JR49. Wahlbeck itse haavoittui kuolettavasti taisteluiden alkuvaiheessa 4.7.44 ja rykmentin sankarillista taistelua johti väliaikainen komentaja EvL Eino Vänttinen. Vuosalmen-Pölläkkälän aluetta puolusti samoin sankarillisesti EvL Adolf Ehrnroothin johtama JR7. Näitä vastassa oli alkuvaiheessa 98.AK ja ylimenohyökkäyksessä 9.7. kuvan oikeasta reunasta eteenpäin 115.AK. Eri osastoista kootut puolustajat saivat katkaistua hyökkäyksen etenemisen ja punajoukot joutuivat asettumaan puolustukseen 15.7.44. Leningradin Rintaman komentaja, NL:n marsalkka Govorov totesi käskyssään, että 23.Armeijan tehtävä ei toteutunut sietämättömän raskaista tappioista huolimatta. Tappiot olivat hyvin raskaat myös viimeiseen asti, selkä vuolasta Vuoksea vasten puolustaneille suomalaisille. |
||||
|
26.11.2020 11:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Hajonnut junavuoro oli HL 8016. Noutaja oli HV 11661 ( https://juliadata.fi/timetables?s=11661&d=14.3.2016 ) ja pois lähdettiin junana HV 11662 ( https://juliadata.fi/timetables?s=11662&d=14.3.2016 ). Nämä asiat selviävät Leppävaaran raideosuusluettelon raiteesta 300. ( https://juliadata.fi/live/station?s=LPV§ions=1 ) | ||||
|
26.11.2020 11:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Resiinan 2 / 2020 mukaan nämä kaikki 10 Fks-vaunua on romutettu. | ||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 10:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Talman historia kertoo mm. Talman asemasta, raiteista ja liikenteestä: https://www.talma.fi/sijainti-ja-historia |
||||
|
26.11.2020 10:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Turvalaiteasentajatkohan noissa aurinkotuoleissa lepäilevät iltapäivän auringossa? :) | ||||
|
26.11.2020 10:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Minun mielestäni vaunussa lukee GblY, siis pienellä ällällä. | ||||
|
|
26.11.2020 10:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin Fp muutettiin Wp:ksi? | ||||
|
|
26.11.2020 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan vaihtokonduktööri kertoi minulle 1979, että Vilppulan lennätinhuuto Wp muutettiin Vlp:ksi 1965. Uusi huuto olisi olliut Vp, mutta kun se tarkoitti varastopiiriä, niin käyttöön tuli Vlp. | ||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sympaattinen kuvasarja sympaattisesta liikennepaikasta! Kivaa! | ||||
|
26.11.2020 09:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Digitaaliarkisto ( http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=779632 ) kertoo tämän rakennetun vuonna 1931, siirrettynä Meltolasta. Olisikohan uusi sijainti 33+800 otettu silloin käyttöön, alkuperäisen vuodelta 1919 ollessa 33+960 ? Tuolla sijainnilla lienee sijainnut vain vaatimaton laituri? | ||||
|
|
26.11.2020 09:21 | Alex Chudoba | ||
| Tuohon mielipiteeseen on helppo yhtyä. Varsin upea kuvasarja. | ||||
