19-9065 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.10.2020 13:51 Reijo Salminen  
  Missähän noin suunnilleen teillä oli mökki Mäkelässä, jos saa kysyä? Muistatko oliko tuohon aikaan kuinkakin monta kauppaa tuolla?
kuva 23.10.2020 13:48 Jukka Martio  
  Aika erikoista, että laiturilta tehty pitkä silta asemarakennukselle saakka. Rautatiehakemistot antavat sen kuvan, ettei Mäkelässä ollut juuri mitään rahtiliikennettä. Ympäristössä oli vain joitakin maanviljelystiloja.
kuva 23.10.2020 13:47 Eemi Heino  
  Tuo on hyvä idea kiitos:)
kuva 23.10.2020 13:47 Jimi Lappalainen  
  Vaihda toinen kuva joksikin muuksi.
kuva 23.10.2020 13:46 Eemi Heino  
  Olen aika huono vielä julkaisemaan kuvia joten julkaisin vahingossa kaksi kuvaa. :(
kuva 23.10.2020 13:24 Jimi Lappalainen  
  Upea kuva.
kuva 23.10.2020 13:24 Jimi Lappalainen  
  Kyllä Niirala-rajan liikennepaikka (Nrlr) on ihan hyvissä voimissa :)
kuva 23.10.2020 13:22 Jimi Lappalainen  
  FIN-AUR Dr25 98 10 8108 142-5. Entinen Railship Otso 4, 142 / 1984. (Lähde: Resiina 2 / 2020)
kuva 23.10.2020 13:10 Seppo Sandberg  
  Kuvan ottoajaksi on merkitty klo 10.00. Ajat päiväkirjassa ovat noin aikoja.
kuva 23.10.2020 12:40 Eljas Pölhö  
  Minulla on joitakin kulkuaikatarkkkailuja junissa, joissa veturina oli juuri Hk1 332.

Esim. 18.1.1955 juna H281 lähti Lahdesta 5:04 (-29 min = myöhässä). Vierumäellä oltiin 5:55-6:03 (-54 min; lumiesteitä) ja Heinolaan saavuttiin 6:26 (-54 min). Paluumatkalle junassa H282 lähtö Heinolasta 7:07 (-54 min), Mäkelässä 7:50-7:51 (-66 min; lumiesteitä). Tulo Lahteen 8:22 (-58 min).

18.10.1955 Hk1 332 korvasi rikkoutunutta moottorivaunua Lahdesta Kouvolaan ja takaisin. Juna M257 Lahti -70 min, tulo Kouvolaan -70 min. Paluujuna M258 Kv -93 min, tulo Lahteen -80 min.
kuva 23.10.2020 11:47 Rasmus Viirre  
  Tai no jaa... Pitäisi katsoa koko kuvasarja ennen kuin kommentoi...
kuva 23.10.2020 11:46 Seppo Sandberg  
  Kyllä, ramppi menee korotettua siltaa pitkin asemarakennuksen päädyn tavaraovelle.
kuva 23.10.2020 11:42 Rasmus Viirre  
  Nyt pistää miettimään.. 2806 oli jo viime keväästä asti tykännyt savutella aika paljon ja lovipyörääkin kuulosti olevan. Nyt sitten entistäkin sakeampaa ja tummempaa tykkää tulla ulos..
kuva 23.10.2020 11:31 Reijo Salminen  
  Eiköhän tuo silta liene mennyt asemarakennuksen päätyyn? https://vaunut.org/kuva/98110
kuva 23.10.2020 11:22 Timo Salo  
  Tuo pienempi vois olla vaikka meikäläinen, mutta paikkakunta on väärä! Hieno kuva kertakaikkiaan...
kuva 23.10.2020 11:19 Jukka Martio  
  Oikea kuva-aarre! Erikoinen tuo lastauslaiturilta lähtevä silta, mihin se menee? Mitään makasiinia Mäkelässä ei ollut.
kuva 23.10.2020 10:48 Erkki Nuutio  
  Aurinkoinen kuva ajalta jolloin Suomi eli vielä sotien jälkitilassa, onneksi kuitenkin ahkeran jälleenrakentamisen merkeissä.
Nykyisin ollaan niin etäällä näiden aikojen yksinkertaisesta ja oman maan itsenäiseen kykyyn luottavasta ilmapiiristä, että nuorempien on vaikea sitä ymmärtää. Varsinkin kun Kansalliskirjastosta ei voi vielä lukea sen ajan lehtiä, ja ymmärtää niistä aikalaisten murheita ja iloja.

Vasta 15 km matkan Lahdesta alamäkeä kulkeneessa veturissa on vielä täysi puulasti. Veturi kulki lähes viimeisiä aikojaan, koska se hylättiin 11.1957.
Richmondin vuonna 1901 tekemä 332 oli samaa sarjaa kuin Pariisin maailmannäyttelyn vuonna 1900 näyttelyveturi 300 ja ns. Leninin veturi 293, joka on suomalaisten vuonna 1957 lahjoittamana lasikaapissa Pietarin Suomen asemalla.

332 sai Pietariin vuonna 1918 jääneenä (kaiketi punaisten sinne viemänä) rakentaa proletariaatin diktatuuria rajan takana vuosina 1918-1925. Se ostettiin sieltä takaisin, muiden repaleveturien kanssa, varustuksestaan riisuttuna.
Suomen Kuvalehti 17.1.1925 uutiskuvassa Rajajoen asemalta on repalejonon kärjessä Baldwinin tekemä 306.
Toinen kuva on kattilavarustuksestaan riisutusta ohjaamosta.

Jos olisin syntynyt todellista runsaat 5 vuotta aikaisemmin, olisin voinut tietoisesti nähdä tämänkin veturin.
Hieno kuva!
kuva 23.10.2020 10:32 Oula Ahlholm  
  Juuri sieltä tämä löytyi.
kuva 23.10.2020 10:32 Oula Ahlholm  
  Komea kuva!
kuva 23.10.2020 10:27 Juha-Pekka Marttila  
  Oiskohan Rovaniemellä, pohjoispäässä.?
kuva 23.10.2020 09:34 Timo Arolainen  
  Ei ole ensimmäinen vastaava ajosuoritus tuossa paikassa.
kuva 23.10.2020 07:27 Hannu Peltola  
  Onpa upea kuva! Tämä oli jäänyt täysin huomaamatta.
kuva 23.10.2020 04:37 Timo Salo  
  Niin, juttu on heitetty (tai yritetty heittää) huumorilla, mutta totta toinen puoli... Kukaan EI tiedä kuinka pieni annos vaikuttaa haitallisesti aivojen ja muun kropan toimintaan pitkällä aikavälillä! Aivothan ovat sähkökemiallinen elin, johon varastoituu tietoa vuosien varrella. Yksi esimerkki kuinka ulkoinen sähkökenttä vaikuttaa vaikka tietokoneen toimintaan: Jos suht voimakkaan häiriölähteen (vaikka esimerkkinä epävireinen radiolähetin) käynnistää pc:n lähellä ilman galvaanista kontaktia, niin on mahdollista pysäyttää/sekoittaa tietokone. Vain buuttauksen jälkeen ko. kone lähtee taas käyntiin. Joskus pelkästään virheilmoitus USB-liittimien virheellisestä toiminnasta tulostuu monitorille. (teho siirtyy USB-liittimien kautta tietokoneen sielunelämään ja sekoittaa pyörivän ohjeman, tai koko käyttöjärjestemän)
Toinen esimerkki: Ford Mondeo merkkisessä autossa on kauko-ohjaus, joka toimii radioaalloilla. Muutaman kerran kävi niin, että tehtaan (jossa paljon tehoelektroniikkaa) ulkoseinän viereen jätetty auto aukaisi itsekseen kaikki ikkunat, tai ovien lukituksen. Avaimet toimii n. 440 MHz:n taajuudella ja elektroniikka "luki" virheellisesti kohinasta toimintakäskyjä. Eli miksi aivot säästyisivät sähkömagneettisten aaltojen vaikutukselta. Kallo ei niitä juuri jarruta.
Minusta turhaan ei tutkita vaikka kännyköiden (tai paremminkin tukiasemien) vaikutusta ihmiskehoon. Televiestintä on vaan mennyt sille asteelle, ettei tutkijoilla ole "lupa" löytää mitään yhteyttä GSM-lähetteen ja esimerkiksi aivokasvaimien välillä...!!!
Mielestäni näissä pohdinnoissa ei ole mitään "lennokasta". Jostainhan jatkuvasti lisääntyvät syöpätaudit johtuu, eikä kaikkea voi laittaa kemikaalien syyksi.
Veturinkuljettajana pitäisin ainakin kaikki haitallisten laitteiden ovet/luukut tiukasti kiinni, sillä se on ainoa konsti pitää tasot matalampina...!!! Minkä takia nuo amerikkalaiset koteloi kaikki muuntajansa lähes hermeettisesti suljettuun peltikoteloon? Eurooppalaiset/aasialaiset valmistajat eivät sitä tee, vaikka kenties siihen olisi vahvat perusteet.
Haitallisia säteilylähteitä: Muuntajat, korkeataajuinen tehoelektroniikka, hakkurityyppiset pienetkin virtalähteet, kauko-ohjattavat laitteet (vaikka esim. siltanosturit) ja ylipäätään kaikki laitteet missä muokataan sähköä muodosta toiseen. Kuka muuten osaa määrittää tason, joka on haitallinen? Ihmiset eivät vaan yleensäottaen ymmärrä tämänkaltaisia ongelmia ja siksi ne on helppo sivuuttaa olankohautuksella, tai hymähdyksellä! :-(
kuva 23.10.2020 04:01 Lari Nylund  
  Harvinaisen onnistunut otos löytyi kuvabingon arvonnasta ilman yhtään kommenttia. Kyllä tämä sellaisen ansaitsee, hieno!
kuva 23.10.2020 02:10 Esa J. Rintamäki  
  En muistanutkaan F:n Porkkala-luukkuja! Lieneekö käytetty aikoinaan Porkkalan alueen kautta kulkeneissa tavarajunissa?

Eljas Pölhön luettelon mukaan muiden muassa viisi äffää oli luukuilla, samoin yksi Ge. Samoin seitsemän Fo-vaunua, tilanteen ollessa 1.6.1955 mukainen.
kuva 22.10.2020 22:10 Oula Ahlholm  
  makuvaunuisuus
kuva 22.10.2020 22:10 Oula Ahlholm  
  CEmt-
maisuus
kuva 22.10.2020 22:07 Mika Hakala  
  Negatiivit varmaan kärsineet (Ja tehneet mahdollisesti jopa taiteellisesti uuden perspektiivin )
kuva 22.10.2020 22:06 Juhani Pirttilahti  
  Nyt alkaa juttu mennä jo, sanoisinko lennokkaaksi. :D Raskas teräsrunko ja kalvolla varustettu tuulilasi riittävät kyllä blokkaamaan signaaleja ulkomaailmasta.
kuva 22.10.2020 21:38 Alex Chudoba  
  Ensimmäisenä vaununa vaikuttaa olevan Porkkalan luukuin varustettu pitkä F.
kuva 22.10.2020 20:45 Topi Lajunen  
  Ohjaamoissa on käsittääkseni tehty mittaukset haitallisten sähkömagneettisten kenttien varalta, eikä raja-arvot ylity. Sr3-veturia operoivan yhtiön kuljettajien tableteissa ei ole ulkosta GPS liitäntämahdollisuutta, eikä täten tablettitelineissäkään ole vastaavaa liitäntää.
kuva 22.10.2020 20:34 Pasi Seppälä  
  Loistava tilannekuva. Pikkupojat odottavat junaa, pienempi näyttäisi vetävän kättäkin lippaan...
kuva 22.10.2020 19:08 Esa J. Rintamäki  
  Ihme, etteivät paikalliset metsästelijät ole käyttäneet tätä harjoitusammuntamaalinaan...?

Ja nimikyltti vanhenee kvartaali kvartaalilta...
kuva 22.10.2020 19:04 Esa J. Rintamäki  
  VR:n julkisuuskuva oikein tykkäämällä tykkää tällaisesta veturin ulkoasusta...!
kuva 22.10.2020 18:47 Juhani Pirttilahti  
  Dieselveturit on ainakin tähän asti pesty enimmäkseen käsityönä, jos niitä varikoilla on pesty. Tässä jälki on semmoista, että pesussa on saatettu käyttää lipeää...
kuva 22.10.2020 18:19 Reijo Salminen  
  Pesukoneko ne noin rapsuttelee?
kuva 22.10.2020 18:13 Raimo Harju  
  Sehän olis nyt hyvä maalata, pohjatyötkin osittain tehty.
kuva 22.10.2020 17:27 Hannu Peltola  
  Kuvien indeksointiin tärkeä lisäys olisi operaattoritunniste. Suomessakin on jo useampia raideliikenteen operaattoreita puhumattakaan ulkomaista. Tunniste helpottaisi tietyn operaattorin kuvien löytymistä.
kuva 22.10.2020 17:20 Jussi Laukkanen  
  Teollisuusratojen kuvat (ja yleensäkin kuvat kapearaiteisilta radoilta) ovat myös minun mielestä jääneet huonoon asemaan, kun alkujaan kuvien tunnistetietoja on kai ajateltu valtion rataverkkoa silmälläpitäen. Tämä on yksi tärkeä asia, mikä pitää saada kuntoon.
kuva 22.10.2020 16:50 Erkki Nuutio  
  Vaunut -sivuston haku- ja muut avut palvelevat varsin hyvin yleistä liikennettä koskevia asioita.
Oma vilkas teollisuusratojen facebook-sivusto on ollut tarpeen, koska näitä asioita Vaunut -sivusto palvelee lähinnä vain kuvien säilytyspaikkana.
Teollisuusradat tarvitsisivat esimerkiksi Vaunut -sivustolle oma hakuluokittelunsa, joka palvelisi riittävän hyvin näitä.
Mitä tulee Keskustelu -sivustoon, nykyisellään se ei palvele edes välttävästi - varsinkaan rautatiehistorian tutkimusta.
Tästä asiasta on hyviä pohdintoja ja toiveita edeltävissä kommenteissa.
kuva 22.10.2020 16:44 Juhani Pirttilahti  
  Dokumenttiarkiston perustamiseen on jo olemassa aivan käyttökelpoisia ohjelmistoja. Esimerkkinä vaikka kotimainen Finna käyttää VuFind-ohjelmistoa, joka on avointa lähdekoodia. Ja onhan noita muitakin.
kuva 22.10.2020 16:41 Kurt Ristniemi  
  Vaunut.org eli kuva-arkisto on idealtaan ja toiminnaltaan oivallinen arkisto. Kuvien suhteen. Mutta se ei tietenkään sovi siihen tarkoitukseen, josta aloituksen tein: Mitä ohjeita ja määräyksiä on vaununnumeron maalaamisesta, milloin määränpääkilpi siirrettiin ikkunoiden yltä niiden alle jne.

Kuvienkin suhteen on toki ongelmia: Vaikka hakutekijöillä voi rajata hakua esim. ajallisesti, niin varsin paljon haku tuo kuvia, joissa etsitty kohde on korkentaan sivuosassa, huonolaatuisessa kuvassa, hädin tuskin nähtävissä. Turhan usein käyttäjillä on tarve merkitä esim. junan jokaikinen vaunu, jopa silloin kun ne eivät edes ole kuvassa mukana. Niinpä haut tuottavat turhan paljon tauhkaa. Pitäisikö olla yksi tunniste lisää: 'kalustokuva', jota ei saa käyttää maisemakuviin tms.

Keskustelupuolelta on kutakuinkin toivotonta etsiä jotakin ehkä vuosia sitten kirjoitettua tekstiä. Sanahaku kyllä toimii, mutta pitää arvata oikeat sanat.

Olen parastaikaa yhteydessä Kansalliskirjastoon rautatieaineiston digitoimisesta. Heillä on valmis alusta, jossa tekstihaku toimii. Se sama, jolla digitoidut sanomalehdet esim. ovat. He eivät ainakaan vielä ole torjuneet ideaa. Tämä ratkaisu ei tietenkään anna mahdollisuutta noihin edellä esittämiini kysymyksiin, mutta se mahdollistaa aineistoon perehtymisen kaikille.
kuva 22.10.2020 16:20 Hannu Peltola  
  Hyvää keskustelua! Vorgin kuva-arkisto on varsin hyvin toimiva ja mm. hyvän indeksoinnin ansiosta halutun kuvan tai teeman etsintä on helppoa. Kuva-arkisto on myös niin laaja, että erityisesti kotimaiset aiheet löytyvät varsin kattavasti. Hyvä toiminnallisuus on myös kuvasarja, joilloin samaan teemaan liittyvät kuvat on julkaistessa helppo niputtaa yhteen ja kuvia haettaessa saa suoraan kaikki samaan sarjaan liittyvät kuvat.

Kuva-arkiston osalta olisi tärkeää kehittää sen käytettävyyttä ja käyttömukavuutta. Kuvien manuaalinen pienentäminen ei ole enää tätä päivää ja myös kuvien 1 MB kokorajoite on vanhentunut.

Facebookiin kuvien lisääminen on tunnetusti helppoa ja ei ole ihme, että myös tämän sivuston käytettävyyttä verrataan Facebookiin. Vorgin käytettävyys ja käyttömukavuus jäävät Facebookista ja tämä on johtanut mm. siihen, että ajankohtaisista tapahtumista on laajempi kuvamateriaali saatavilla Facebookista ja ainoastaan pieni osa harrastajista näkee vaivan pienentää ja käsitellä kuvat erikseen Vorgiin. Toisaalta, Facebook ei tue ollenkaan kuvien järkevää arkistointia, vaan kuvat hautautuvat massaan.

Voisiko Vaunut-orgin kuva-arkiston rinnalle luoda dokumenttiarkiston, johon voisi tallettaa esim. PDF-dokumentteja hyvillä indekseillä varustettuna?
kuva 22.10.2020 15:54 Jimi Lappalainen  
  Nythän sitä koronaa vasta esiintyykin ;)
kuva 22.10.2020 15:38 Jussi Laukkanen  
  Vapaasti käytettävissä olevat arkistot ovat tärkeä edellytys harrastajien tekemälle historian selvitykselle. Tämä pätee oli kysymyksessä minkä tahansa historiaan linkittyvän aiheen harrastaminen. Käytäntö on osoittanut, että museot ja muut julkishallinnon osana toimivat instituutiot pystyvät harvoin palvelemaan harrastajia. Syynä on joskus rahapula, joka estää esimerkiksi digitoimisen, joskus museotoiminnan roolin ymmärtäminen ahtaasti. Oli syy mikä oli, käytännössä museot toimivat liian usein arkistojen hautausmaina.

Olen pitänyt Resiina-sivustoa melko kelvollisena välineenä julkisen arkiston ylläpitoon. Siksi olen hieman yllättynyt, että tämä sivusto on nyt tullut rinnastetuksi esimerkiksi facebookiin.

Resiina-sivustolla on ensinnäkin suhteellisen suuri todennäköisyys toiminnan pysyvyydelle. Taustalla on kaksi yhdistystä, jotka ovat osoittaneet elinvoimaisuutensa vuosikymmenten ajan. On vaikea uskoa, että ne molemmat katoaisivat kovin helpolla.

Resiina/vorg-kuva-arkisto on järjestetty laajuuteensa nähden kohtalaisen hyvin, kun vertaa tätä vastaaviin harrastajavoimin ylläpidettyihin kuva-arkistoihin. Indeksoinneissa on kehittämisen varaa aina, mutta tuntuu erikoiselta, jos vorg tuntuu toivottoman sekavalta.

Resiinan historiataltiointiin liittyy monta haastetta. Koska tämä on jatkuvasti täydentyvä kuva-arkisto, jossa ihmiset kommentoivat sinne lisättyjä kuvia, ei kuviin liittyvä tieto ole koskaan yhteismitallista. Jossain kuvassa siinä näkyvä kalusto herättää ajatukset ja toisella kertaa taas kuvan asema saa ihmiset kertomaan kuvaan liittyviä tietoja. Tämä aiheuttaa tietysti sen ongelman, että koskaan ei voi tietää, minkä kuvan takana mikäkin tieto on.

Tätä on ylläpidon toimesta koitettu ratkaista siirtämällä joitain keskusteluja vorg-kuvan alta Resiina-keskustelun puolelle, jossa viestiketjun otsikko kertoo keskustelun aiheen. Sitä voidaan tehdä useamminkin, jos se koetaan hyvänä menettelynä.

Resiina-keskustelussa on minun mielestäni toteutunut kohtalaisen hyvin historiatiedon tallentaminen. Sitä voisi seuraavaksi kehittää ainakin jakamalla esimerkiksi kalusto-osio alaryhmiin, jotta haettu aihe olisi helpommin saavutettavissa. Samoin liitetiedostojen osalta kehittämisen tarvetta on.

Siitä olen varma, että täydellistä sivustoa ei saada mitenkään aikaan. Se on mahdotonta jo siksikin, että meillä on aika erilaisia käsityksiä parhaasta mahdollisesta sivustosta. Mutta yhtä varma olen siitä, että koko ajan tämä Resiinakin menee eteenpäin – joskin hitaasti.
kuva 22.10.2020 15:16 Jimi Lappalainen  
  Kävin katsomassa myös veturitallia, mutta kääntöpöytää ( https://vaunut.org/kuva/12330 ) ei enää ollut.
kuva 22.10.2020 15:04 Tero Korkeakoski  
  Eikös tää nyt ole sieltä lakkautetulta osuudelta. Kiskotkin on ihan ruosteessa.
kuva 22.10.2020 14:57 Seppo Rahja  
  Tommosen Sisun apupoikana tuli oltua kesätöissä 60-luvulla.
kuva 22.10.2020 14:35 Jimi Lappalainen  
  Mitenköhän asian laita on vaikkapa 2025–2030 ?
kuva 22.10.2020 14:05 Petri Sallinen  
  Itse en ymmärtänyt viestiäsi tämäntyyppiseksi keskustelunavaukseksi. Aihe on kuitenkin enemmän kuin tärkeä. Rautatiehistorialliselle aineistolle ja sen käsittelylle on tarjolla vain surkeita tai vieläkin surkeampia foorumeita — tämä pätee moneen muuhunkin aineistoon, jonka julkaisu parhaimmillaan tuottaa ajattoman tietopankin tai käsikirjan. Tällä viittaan rautatieaiheisten pienoismallien rakentamiseen.

Naamakirja ja Vaunut.org ovat samankaltaisia viemäreitä. Viemäreissä virta sekoittaa kaiken tavaran, jota käyttäjät sinne rannalta roiskivat. Kun ulostaminen on tehty, vie virta kaiken eteenpäin — kauas merelle, jossa mantereella tuotetut nesteet ja sattumat sekoittuvat vesimassoihin peruuttamattomasti.

Minäkin olen ollut vuosien varrella pohtimassa useaan otteeseen sellaisen foorumin rakentamista, mikä olisi rakennettu säilytettävän materiaalin tarpeita varten — paikkaa, jossa olisi selkeä rakenne ja sisältö ja jossa artikkelityyppisen materiaalin julkaiseminen olisi mahdollista ja joka olisi helppokäyttöinen sekä sisällöntuottajan että käyttäjän kannalta. Tiedän, että materaalia kerätään esimerkiksi kirjan tai artikkelin kirjoittamista varten — tai muuten vaan. Oman kokemukseni perusteella suurin osa tiedoista vaihdetaan yhä naamatusten tai sähköpostien välitykselle.

Näissä keskusteluissa on noussut esille kolme pääongelmaa:

1. Rahoitus. Aivan aiheesta voi kysyä, eikö Suomen Rautatiemuseolla ja Suomen Rautatiehistoriallisella Seuralla olisi jo tehtäviensä perusteella melkoinen rooli tällaisessa hankkeessa. Tosin rautatiemuseo on jo ehtinyt lopettaa yhden foorumin, koska "se ei kuulu sen ydintoimintoihin".

2. Ylläpito ja kehittäminen. Kuka haluaa sitoutua sivuston ja julkaisualustan ylläpitämiseen ja kehittämiseen? Voidaanko laskea sen varaan, että joku nörtti tekee tällaista työtä vapaa-ajallaan ilmaiseksi 24/7 loputtomasti? Säilyvyyden ja teknisen toimivuuden kannalta yksi tapa olisi ostaa tämänkaltaiset palvelut joltain alan yritykseltä, jonka jälkeen palaamme kohtaan yksi.

3. Tekniikka ja alustan toteutus. Alustan pitäisi olla teknisesti luotettava ja sisällöntuotantoa palveleva. Voidaanko luottaa, että joku sukulaisperheen nörttipoika koodaa kasaan himmelin, jonka sielunelämää ei ymmärrä kukaan muu. Toteuttajia ja kaupallisia ratkaisuita on kuitenkin olemassa. Palaamme taas kohtaan yksi.

Rahoituksen tarve johtaa myös siihen, että kulut olisi katettava tavalla tai toisella — ehkä osin jopa käyttäjämaksuilla. Kaiken muun lisäksi jonkun pitäisi vastata myös taloushallinnosta. Tämä taas johtaa siihen, että koko toiminta pitäisi organisoida vähintään yhdistysmuotoon ja yritysmuotoon.

Se on kuitenkin selvää, että nykymuodossa suurin osa kerätystä rautatiehistoriallisesta aineistosta makaa aiheesta innostuneiden harrastajien henkilökohtaisissa kotiarkistoissa. Tosin ei sekään ole mitenkään varmaa, että tältä osin tapahtuisi radikaalia muutosta, vaikka tarjolla olisikin laadukas julkaisualusta. Ei kaikilla ole tarvetta tai halua levitellä keräämäänsä materiaalia.
kuva 22.10.2020 13:40 Rasmus Viirre  
  Niinpä juuri
<<   >>