Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.10.2020 13:29 | Tommi K Hakala | ||
| Tässä on muutoin mielenkiintoinen rakenneratkaisu. Alaosastaan kiinnittyy tapeilla, mutta ylhäältä näyttäisi vain nojaavan Osg päätyosiin? Sehän tarkoittaa, että jos lavetti alkaa kantamaan kiskoihin epätasaisessa kohdassa, lavetti liukuisi helpommin kiskojen päällä - koska päädyt kantaa telistöt. | ||||
|
14.10.2020 12:00 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aamulla meni 24 tyhjää rapuvaunua Mäntyluotoon, väittäisin että satamaan olis tullut laivakyydillä puuta joka jatkaa junalla Jyväskylään ja sieltä taas eteenpäin https://juliadata.fi/timetables?s=55816&d=15.10.2020 | ||||
|
|
14.10.2020 11:24 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin ja myöhemmin kirjoitettiin oli että olisi kerran kuljetettu joku staattori. Kuitenkin, ei taida ainakaan kuvaa löytyä kuljetuksesta. | ||||
|
|
14.10.2020 11:20 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs Jani tuon rapujunan tarina on? Kun Porin asemalle tuodaan kuitenkin koko ajan puuta kuormattavaksi. | ||||
|
14.10.2020 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Virallisesti VR lopetti puukoristen makuuvaunujen käytön normaaliliikenteessä syyskuun alussa 1980. Myöhempi käyttö lienee ollut tilausliikenteessä. Cm- (21XX) ja CEm- (24XX) sarjat muutettiin Em- sarjaan numeroita muuttamatta vuonna 1971. Alkuperäiset Em - makuuvaunut kuuluivat numerosarjaan 27XX. Teräskoriset makuuvaunut säilyttivät CEmt-sarjamerkkinsä. |
||||
|
|
14.10.2020 10:31 | Juha Kutvonen | ||
| CEm-makuuvaunuja oli käytössä vielä 1980-luvun puolivälissä: https://vaunut.org/kuva/55846 | ||||
|
14.10.2020 10:20 | Juha Kutvonen | ||
| Dr12-pariveto oli melkoista harvinaisuutta, yleensä yksi veturi riitti junaan kuin junaan. Olisiko tässäkin toinen veturi ollut mukana siirtotarpeen takia, mutta pariajoon kytkettynä? | ||||
|
|
14.10.2020 10:07 | Timo Salo | ||
| Tuo Gfot on tuttu vaunu, mutta mikä tuo Em-vaunu mahtaa olla? Tyylipuhdas makuuvaunu vielä -77 käytössä? Pikkusen myöhästyin...!!!??? (ollut aina unelmana mennä Lappiin puukorisessa makuuvaunussa ja mielusti vielä höyryhevon vetämänä! Paljonkohan siihen meni aikaa?) Hieno kuva, kiitos taas Tapiolle! | ||||
|
|
14.10.2020 09:09 | Raimo Harju | ||
| 1980 luvun alkupuolella tuotiin muistaakseni Puolasta hiukan epäkuranttia raakapuuta Mäntyluotoon, josta sitten jonnekkin sisämaahan jatkojalostukseen. Ne junat oli melko pitkiä, joten silloin tällöin näki junan peräs toisen veturin antavan alkuvauhtia. | ||||
|
|
14.10.2020 03:09 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vastaan omaan esitettyyn kysymykseen, viimeksi rapujuna kulkenut Mäntyluodon radalla tänään aamuyöllä. | ||||
|
13.10.2020 22:23 | Heikki Jalonen | ||
| Simo nosti esiin hyvän huomion! Ikävän tietysti jos rautateitä ja tavarankuljetusta ajattelemme, mutta niin se vain menee. Tehdäänpäs pieni mielikuvitusharjoitelma miten se Hankkijan (siis entivanhan Hankkijan) puolen askareena olisi voinut mennä: Pos.1: kuormaus vaunuun lähetyspäässä Hankkija Hki-Oulunkylä: 3 miestä + työnjohtaja + konttorihenkilö (puolipaksu paperityö) hyvinkin pari tuntia per nuppi (noin kahvipaussi-ruokatunti-väli), yhteensä siis noin 10 henkilötyötuntia. Pos.2: purku Lahden tavara-asemalla ja ajo Hankkija-Lahti: 2 miestä + työnjohtaja + autonkuljettaja (jotta päästään asemalle ja pois, matkan pituudesta riippumatta) + koneenkuljettaja (joka osaa ajaa koneen huoltokeskukseen), aamulla töihin tultaessa lähdetään ja ruokatunnilla ollaan takaisin, yht noin 15 henkilötyötuntia. Pos.1 ja Pos. 2: yhteensä 25 työtuntia. VR:n käyttämä työaikapanos on sitten vielä oma asiansa, sen kohdistaminen vain yhteen tiettyyn vaunukuormaan olisi aika hankalaa ja harhaanjohtavaa - mutta ei sekään ole merkityksettömän vähäinen. Pokkarekalla vastaavasti: alle 4,5 tunnin ajo- ja kuormaus/purkuajalla pitäisi mennä, muuten tulee kuskille sanomiset. Koko reissu, Hkijostakin-Lahtijonnekin-Hkijonnekintakaisin. Siis 4,5 henkilötyötuntia. Melkoinen ero entisen ajan menoon ja varsinkin entiseen Hankkijan meininkiin... |
||||
|
|
13.10.2020 21:26 | Simo Virtanen | ||
| Kertoo jotakin tuosta ajasta, jos Helsingistä Lahteen on kuljetettu tällaisia pieniä koneita rautateitse. Siinä ajassa kun on kuormattu vaunuun olisi rekkakuski jo vienyt sen Lahteen. Samaan rahaan kuormannut, kuljettanut ja purkanutkin yhden miehen vahvuudella. Ei ihme, että kumipyörät ovat vieneet voiton. |
||||
|
13.10.2020 21:16 | Matti Mustola | ||
| Mukava syksyinen tunnelma tässä kuvassa ja ainoa oikea vetovoimakin! | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 21:16 | Pekka V. Puhakka | ||
| En ole vastaaviin törmännyt minäkään tähän mennessä. Hankalaa sanoa kuinka uniikki tuo schemaattinen näppäimistö mahtaakaan Siemensin ratkaisuiden joukossa olla. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 20:47 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko esimerkkejä ulkomaisista, kaiman "schemaattisiksi" kutsumilla kauko-ohjauskeskuksen erillisellä kauko-ohjaajan työpöydällä (tai pöydässä) olevalla ohjaustauluilla varustetuista kauko-ohjauksista, jollaiselta nyt puheena olevan Pm-Mi-välin kauko-ohjaajakin on normaalisti luonut kulkutiet. Siis sellaista, jossa on yksinkertaistettu, yhden liikennepaikan kaavamainen ratapihakaavio ilman vaihteita, ja joka saatettiin valita esittämään mitä tahansa kauko-ohjattavaa liikennepaikkaa. Sellaisista en ole nähnyt mitään kuvia ulkomailta, vain isolta ilmaisintaululta käytettäviä, tai numeronäppäimistöllä käytettäviä kauko-ohjausjärjestelmiä. | ||||
|
|
13.10.2020 20:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Facebookin rautatieharrastus-ryhmässä kirjoitettiin että tämä olisi Koneen rakentama, mutta että tätä ei olisi koskaan käytetty: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/3306048076130733/ | ||||
|
13.10.2020 20:18 | Lari Åhman | ||
| Kiitos tarkennuksista. Vanhat Ome:t ovatkin itselleni paljon tutumpia kuin nämä kontit. | ||||
|
Kuvasarja: Vaihtotöitä Haapamäellä |
13.10.2020 18:33 | Elias Murto | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Tästä operaatiosta ja vaunujen viennistä puistoon kiinnostaisi nähdä lisää materiaalia! | ||||
|
|
13.10.2020 18:10 | Rasmus Viirre | ||
| Pari muuta turhatietoa: Apatiittivaunustot ovat paljon lyhyempiä kuin pasute. Pasutetta yleensä kulkee vain ”sesonkiliikenteenä” kun taas apatiitti kulkee ympäri vuoden, vaan ei läheskään päivittäin. Tänä vuonna tosin tämä ns pasuteralli on jatkunut hyvin pitkälle. Ennen näitä meni monia junapareja päivittäin innofreight konteissa sekä vanhoissa kunnon Ome-vaunuissa. |
||||
|
13.10.2020 17:59 | Rasmus Viirre | ||
| Käsky kävi.. On komea tunnelma ja kuvakulmakin. |
||||
|
13.10.2020 17:42 | Rasmus Viirre | ||
| Komea kuva ja syksyn värit! Kurppa sopii tähän erinomaisesti. | ||||
|
|
13.10.2020 17:29 | Pasi Utriainen | ||
| Näissä puhtaissa kannellisissa konteissa kuljetetaan apatiittia https://vaunut.org/kuva/100165. Pasute menee niissä kannettomissa ja värjääntyneissä konteissa. | ||||
|
|
13.10.2020 17:26 | Lari Åhman | ||
| Samaltahan se näyttää, mutta tämä "ruoste" syntyy rikkihappotuotannon sivutuotteena. | ||||
|
13.10.2020 17:00 | Jyrki Längman | ||
| Hieno | ||||
|
13.10.2020 16:22 | Roope Prusila | ||
| Muuntaja siellä on kyydissä. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 16:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä on pari Siemensin toimittamaa referenssiä Saksasta ja Ruotsista: http://www.stellwerke.de/bilder/nn_s.html https://www.ekeving.se/ctc/tgoj/index.html http://www.brakulturmiljo.se/fjcb_skrp.pdf Kumpikin on otettu 1950-luvun puolella käyttöön. Molemmissa järjestelmissä on sama perusajatus, että liikennettä ohjataan suoraan tuosta isosta taulusta, jossa on käytännössä liikennepaikkojen asetinlaitetaulut peräkkäin. Onkohan Suomessa ajateltu, että ohjaaminen onnistuu useimmissa tapauksissa tuolla pienellä ohjauspaneelilla helpommin ilman, että tarvitsee kurotella tai liikkua ison taulun vieressä jatkuvasti? Sinällään mitään merkittävää teknistä kehitysaskelta ei varmaan tuossa ole otettu, mikä tuon pienen tastatuurin olisi mahdollistanut vasta 60-luvun puolella. |
||||
|
13.10.2020 14:46 | Oula Ahlholm | ||
| Onkohan Osg ensikuussa ensimmäistä kertaa Kolarista, kun ei Juliasta näy mitään Osg:iin viittaavaa? | ||||
|
|
13.10.2020 14:44 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tuo lasti rakennuselementtejä vai jotain muuta? | ||||
|
13.10.2020 14:10 | Martti Vuorikoski | ||
| Mahtavaa tekstiä tietäjiltä. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 13:37 | Pekka V. Puhakka | ||
| Suomessa noita ”schemaattisia” näppäimistöjä oli Pieksämäellä 1 kpl (Pm-Mi) ja Kouvolassa 2 kpl (Kv-Mi, Lä-Lr). Par-Jns -rataosan alkuperäisestä en ole täysin varma, mutta oletan sielläkin olleen alusta asti numeronäppäimistö. Muilla rataosilla oli alusta alkaen joko numeronäppäimistö (Yv-Ol, Kem-Lla, Ov-Jy, Sk-Yv (LME), Pm-Ilm (LME)) tai sitten kauko-ohjaus hoidettiin suoraan raideviivoissa olevilla painikkeilla (mm. Iloharju Kuopiosta, Tuira Oulusta, Pikkusuo Inkeroisista, Kemiran kolmio Siilinjärveltä). Omana lukunaan sitten vielä Helsingin suurasettimelta kauko-ohjatut rataosuudet. Näissä ohjaus tapahtui spurplan-asetinlaitteelle ominaisella näppäimistöllä, jossa oli sekä numeronäppäimistö että suuri kirjo muita painikkeita. |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 12:25 | Pekka Siiskonen | ||
| Panu: Tuhannet kiiitokset skannauksesta. Olinkin kovasti kaivannut "ennen numeronäppäimistöä"-tyyppisen kauko-ohjauksen käyttösääntöä. Mitkä kaikki kauko-ohjaukset oli toteutettu tuollaisella "kaavamaisella ratakaaviolla" varustetulla pulpetilla? Onko tuollaista kauko-ohjaajan pulpettia ollut Keski-Euroopassa (Saksassa) käytössä? En ole googlettamalla löytänyt tuon tyyppisellä ohjauksella varustetun kauko-ohjaajan pulpettia. Numeronäppäimistöpulpetteja tulee kyllä pilvin pimein valokuvissa vastaan. |
||||
|
|
13.10.2020 12:12 | Jussi Laukkanen | ||
| Juhan veikkaus osunee oikeaan. En itse huoimioinut lainkaan kuvausajankohtaa. Ehkä kaupat syntyivät sitten Lahdessa. Kauha näyttää konemallista tarjotun mittaprofiilikuvan perusteella tämän mallin alkuperäiseltä kynsikauhalta, joka kai periaatteessa oli niin sanottu vakiokauha. Vaunuun lastattu kone itsessään on niin putipuhdas, että kauhan voi epäillä menettäneen maalinsa ollessaan kiinnitettynä johonkin toiseen koneyksilöön. |
||||
|
13.10.2020 11:56 | Eljas Pölhö | ||
| Rautatieharrastus Facebook -sivustolla julkaisin kirjoitussarjan "Maailman painavin veturi". Sen osassa 6 kerroin Virginian Railways-yhtiön vastaavista vetureista seuraavaa (valokuvaa ja sivupiirrosta ei tähän pysty liittämään): Maailman painavin veturi, kilpailija 6. VGN (The Virginian Railway) AG 900–907, pyörästö (1’C)C3’+3’4’ (2-6-6-6) Virginian AG:n sanottiin valmistuessaan olleen maailman painavimman höyryveturin (normaali mäntähöyrykoneisto). Se oli vain hieman muunnettu versio C&O:n H-8 Allegheny-tyypistä (myöhemmin esiteltävä kilpailija). Valmistaja oli Lima, valmistusnumerot 8859–8866 ja ne valmistuivat ajalla maaliskuu 1945–kesäkuu 1945. Vetureilla vedettiin samanlaisia junia kuin kilpailijalla 5 eli normaalin liikenteen yläraja oli 11800–13600 t (13000–15000 short tons). Veturit olivat käytössä vuoteen 1955, minä vuonna Virginian Railway sai 24 uutta 1600 hv:n dieselveturia. AG:t varastoitiin mahdollista myöhempää tarvetta varten ja myytiin romuksi vasta tammikuussa 1960 (jolloin Virginian oli jo sulautettu N&W-yhtiöön). Vetureiden kattilateho oli n. 8000 hv (5888 kW), teho vetokoukussa 7000 hv (5152 kW) nopeudella 56 km/h. Suurin vetovoima oli 49,986 tonnia (110200 lb/naulaa) tai 490,194 kN. Koska kyseessä on ennätysveturiksi mainittu, niin vertailin annettuja painoja eri lähteistä (tarvittaessa muunsin naulat metrisiksi tonneiksi kertoimella 1 lb = 0,000453592 t) ja totesin lähteiden olevan lähes yksimielisiä naulapainoissa ja vähäiset erot muunnettaessa metrisiksi tonneiksi. LeMassena antaa tenderin painoksi 10000 lb vähemmän eli 4,536 t keveämmäksi (saattaa olla painovirhe). Veturi painoi 341,555 t (753000 lb) ja tenderi 200,488 t (442000 lb) eli yhteensä kokonaispaino 542,043 t (1195000 lb). Kuvat ovat tehtaan sivukuva ja vastaava piirroskuva. Käytetyt lähteet lähinnä: World Railways 1952-53 (s. 232); Linn H. Westcott: Steam Locomotives (Model Railroader Cyclopedia-Volume 1, 1960); H. Reid: The Virginian Railway (1961); Lucien-Maurice Vilain: Les locomotives articulées du système Mallet dans le monde (1978); Robert A. LeMassena: Articulated Steam Locomotives Of North America (1979); George H. Drury: Guide to North American Steam Locomotives (1993); George H. Drury: Guide to North American Steam Locomotives, Revised edition (2015) |
||||
|
|
13.10.2020 11:51 | Kari Suominen | ||
| Moottoritilan sivussa heikosti erottuva MF kertoo koneen olevan aikaisintaan vuodelta 1974, jolloin Massey Ferguson osti Hanomagin maanrakennuskoneiden tuotannon. Kone on Hanomag Massey Ferguson 44 C ja epäilen kauhan olevan peäti orggis kamaa... | ||||
|
13.10.2020 11:43 | Tero Korkeakoski | ||
| Harjavalta - Uusikaupunki -kantatien silta etualalla, jos se helpottaa paikan hahmottamista. | ||||
|
|
13.10.2020 11:28 | Juha Pokki | ||
| Yksi (valistunut) veikkaus, että matkalla Lahden Hankkijan huoltokeskuksen avajaisiin, jossa tämä kone ja vieläpä samalla kauhalla vaikuttaisi olleen esillä. | ||||
|
13.10.2020 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, minä sain aikoinaan tietoni vaunukortistosta, ja pääasiallinen painotukseni oli virkatarvevaunuissa. | ||||
|
|
13.10.2020 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Ilkka oli ystävällisesti kaivanut minulle lisätietoa tästä veturista, niin laitetaan samalla tännekin tiedoksi! - H-8 -vetureita valmistui Liman tehtailla 45 kappaletta vuonna 1941 ja vuonna 1949 vielä 15 kpl lisää - Virginian Railwaylle valmistui 8 vastaavaa veturia - vetureiden käyttöikä jäi lyhyeksi, jo 1950-puoliväliin mennessä näistä laskettiin paineet alas ja osan käyttöiäksi jäi ainoastaan viisi vuotta - veturi pystyi kuljettamaan 12000 lyhyen tonnin (noin 10 900 meikäläistä tonnia) junan 45 mph (72 km/h) nopeudella - tehoa veturista löytyi yli 8000 hevosvoimaa |
||||
|
13.10.2020 10:42 | Pekka V. Puhakka | ||
| Sellainen huomio vielä kuvatekstiin liittyen että mielestäni suojastusopastimessa palaa punainen. | ||||
|
|
13.10.2020 10:38 | Jussi Laukkanen | ||
| Vaikuttaa aivan uudelta ja ajamattomalta koneelta. Lienee lastattu vaunuun Hankkijalla ja on nyt lähdössä ostajalle jonnekin maakuntaan. Kauhaa ei ehkä koneessa ole ollut sitä maahan tuotaessa, mutta Hankkijan noheva konemyyjä on viimeistellyt kaupan lupaamalla ostajalle, että siihen me laitetaan sulle mukaan "kunnollinen" kynsikauha että pääset heti penkkaa kaivamaan. Vähintään jossain esittelykoneessa kauha on jo päässyt maistamaan maata. Näyttää pieneltä, mutta kiinteän materiaalin irrotukseen tarkoitetuksi kauhaksi tuo on silmämääräisesti arvioiden aika lähellä valmistajan suositusta. | ||||
|
|
13.10.2020 09:48 | Kari Haapakangas | ||
| Hiekkalaatikoltako siihen on löydetty noin naurettavan pieni kauha? | ||||
|
13.10.2020 09:39 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoinen kuvakulma, joka paljastaa veturitallin sisukset ja rakenteen. Pienoismallissa hyvä, tosielämässä raunio. | ||||
|
|
13.10.2020 09:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, niinhän se on: kun peilikuvan kääntää peilikuvakseen, saa oikeinpäin olevan kuvan. Mutta perehdytäänpä tähän EP 3096:n malliin. Ymmärtääkseni malli on Mestarimallien kokoamispalvelun rakentama. http://mestarimallit.com/kokoamispalvelu/ https://www.facebook.com/Mestarimallit/photos/a.1966192550077026/1966192683410346 Yritetään ensin ajoittaa malli. Oikea vaunu oli rakennettu vuonna 1900. Vuoden 1906 vaunutaulukossa ei kuitenkaan ole sille valmistajaa eikä valmistumisvuotta, vaikka muille EP-vaunuille on. Se ei ehkä kuitenkaan ole VR-historiikin 1862-1912 mainitsema yksi Oulun rautatielle rakennettu vaunu sillä se oli v. 1906 taulukon mukaan EP 3097. (Toisaalla 3097:n sijoituspaikaksi tosin mainitaan Pietari.) Vuoden 1906 taulukossa ei ole ainoatakaan vuonna 1900 rakennettua EP-vaunua. Voitaneen kenties olettaa, että EP 3096 on muunnettu vuonna 1900 rakennetusta E-vaunusta kenties vuonna 1906. EP 3096 kun kuitenkin löytyy saman taulukon litterakohtaisesta luettelosta. Mallissa on mm. tupakointiosaston kilpi ja kotipaikkamerkintä. Punainen tupakointiosaston kilpi tuli käyttöön vuonna 1907. Omistaja-asemamerkintä tuli käyttöön vuonna 1913. Malli ajoittuu siis aikaisintaan vuoteen 1913. Vuoden 1913 luettelossa vaunu EP 3096 kuului Ouluun, jossa vaunu oli varalla. Pietarsaaren vaunu oli EP 3089. Sitä en kuitenkaan tiedä, onko EP 3096 myöhemmin siirretty muualle, vaikkapa Pietarsaareen. Mallin varustelutasoon ja sen ajoittamiseen en ota kantaa, sillä minulla ei ole tietoa siitä, milloin vaunun valaistus-, lämmitys- ym. laitoksia kenties on uusittu ja muutettu. Tutkitaan sitten postiosastoa. Malli vastaa ulkoisesti hyvin vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvaston kuvaa 232 vaunuista EP 3096 ja 3097. Mutta postiosasto on pohjapiirrokseen verrattuna vaunun väärässä päässä / käytävän väärällä puolella. Osaston ulkoseinien maalamisen suhteen olen samoilla linjoilla kuin Petri. Periaatehan oli se, että vaunujen osastojen ulkoseinät maalattiin osaston tunnusvärillä. Tässä mallissa postiosastolla on ulkoseinää sekä pitkällä sivulla että päädyssä. Tulkinnanvaraiseksi jää toki se, oliko päädystä postinkeltaiseksi maalattu puolet, vai ainoastaan oven postiosaston puolelle jäävä osa. Mestarimallien kokoamispalvelun mallissa pääty on maalattu kokonaan III lk:n ruskeaksi. |
||||
|
|
13.10.2020 09:30 | Petri Tuovinen | ||
| Tuohon aikaan ei ollut nykyisenkaltaisia työasuja... | ||||
|
|
13.10.2020 09:21 | Timo Salo | ||
| Veturi on vissiin vaihdettu alkumatkan jälkeen, näyttää ainakin tässä puhtoiselta ja hyvämaaliselta... (toisin kuin huoltovaunu) | ||||
|
|
13.10.2020 08:46 | Pekka V. Puhakka | ||
| ** Turvalaitejaoston vuosikertomuksista poimittua ** Suojastuksen käyttöönotot: Harju - Multamäki 26.6.1958 Mikkeli - Otava 24.4. 1959 Pieksämäki - Mikkeli 1961 Otava - Mynttilä 21.11.1962 Mikkeli - Kouvola 1963 Releasetinlaitteiden käyttöönotot: Vuolinko 1955 (uusitu 1963**) Kalvitsa 1956 (uusittu 1961*) Kantala 1956 (uusittu 1961*) Harju 26.6.1958 (uusittu 1963**) Mäntyharju 23.4.1959 (uusittu 1963**) Lamminmäki 1961 Loukolampi 1961 Kantala 1961*) Haukivuori 1961 Pitkäaho 1964 Kalvitsa 1961*) Hiirola 1961 Palosuo 1961 Vuolinko 1963**) Otava 31.10.1962 Hietanen 6.7.1962 Lelkola 1964 Mynttilä 17.8.1962 Mäntyharju 1963**) Varpanen 19.12.1962 Kinni 14.9.1962 Voikoski 1965 Hillosensalmi 12.9.1962 Kirjokivi 28.9.1962 Vuohijärvi 1963 Selänpää 1963 Multamäki 1963 Harju 1963**) *) "Lisäksi on Kalvitsan ja Kantalan releasetinlaitteet täydennetty perusteellisesti kauko-ohjausta varten" **) "Harjun, Mäntyharjun ja Vuolingon releasetinlaitteet uusittiin täydelleen kauko-ohjausta ja linjasuojastusta silmällä pitäen" Kauko-ohjaukset: Pieksämäki - Mikkeli 16.4.1962 Kouvola - Mikkeli 1963 --- |
||||
|
|
13.10.2020 08:42 | Petri Sallinen | ||
| Minulla on kahdesta eri lähteestä hankitut kuvalaattapiirustukset AS/ES-vaunusta. Käsintehdyt merkinnät niissä ovat kuitenkin samat, eli litteramuutos AS-litterasta ES-litteraksi sekä numerointimuutos 91:stä 3091. Ei kuitenkaan vuosilukuja muutosmerkinnöille. Littera- ja numerointimuutokset pystyy kuitenkin ajoittamaan vaunuluetteloita selaamalla. Vielä vuoden 1933 vaunuluettelossa sairasvaunu esiintyy AS-litteralla, jolle on varattu numeroavaruus 91-100. Vuoden 1934 vaunuluettelossa vaunu on jo luetteloitu ES-litteralla ja numerolla 3091. Vaunun mitat tulivatkin jo edellisessä viestissä selvitettyä. Vaunun pohjakaavion perusteella noin puolet vaunusta on varattu paareille. Niitä osastoon mahtuu kahdet. Vaunun päädyn puoleisessa nurkassa on käymälä ja toisella puolelle komero. Vaunun keskivaiheilla — paariosaston jälkeisessä tilassa on keskuslämmityskattila. Vaunussa on vesikiertoinen lämmitys, johon energiaa voidaan ottaa myös junan höyryputkesta. Vaunun toisessa päässä on osasto, jossa kaksi laveria. Osasto rajautuu vaunusta siten, että vaunun toiselle sivulla jää käytävä, jossa myös yksi laveri. |
||||
|
|
13.10.2020 08:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
13.10.2020 07:55 | Timo Salo | ||
| Rautaoksidi = ruostetta? | ||||
|
13.10.2020 07:53 | Timo Salo | ||
| Tässä taitaa olla kysymys siittä, mitä Topi juuri muutama päivä sitten selitti: Valkoiset kilometrilaput on mitattu Haapamäen kautta? https://vaunut.org/kuva/142407?a=1 |
||||
|
|
13.10.2020 07:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulen, että tuo 'II N F G Täckta godsvagnar' -kirjan merkintä 'Ent AS No 91' vaunulle EP 3091 on virhe, joka johtunee vaunun numerosta 3091. Vuoden 1906 taulukossa EP 3091:n valmistusvuodeksi on merkitty 1890. Sama valmistumisvuosi sille on merkitty kirjassa 'II N F G Täckta godsvagnar'. Vuoden 1911 vaunukuvaston piirroksessa vaunujen EP 3091-3095 mitat ovat seuraavat: Pituus puskinten yli 10 757, akseliväli 5 487, korkeus 3 650, leveys 3 050, vaununkorin pituus 8 167. Mitat eivät kuitenkaan koske kaikkia näitä vaunuja, mutta ne koskevat kyllä vaunua 3091. Vaunuista vain 3091 on varustettu pitkillä sohvilla. Vaunusta AS 91 kerrotaan kirjassa 'II N F G Täckta godsvagnar': Sjuktransportvagn, liikenteeseen 1920, valmistaja Bl, akseliväli 675, pituus puskinten yli 1 268, pituus 956, leveys 294. -> ES No 3091 10/1934. 1930-luvun vaunukuvastossa AS 91:llä on käyännössä samat mitat: pyörästön pituus 6,74, pituus puskimenpäitse 12,70, vaununkopan pituus 9,50, suurin leveys 2,92. Ei istumapaikkoja. Numero 91 ja littera AS on vedetty yli ja korvattu käsin numerolla 3091 ja litteralla ES. Kun numero 3091 on ollut - eri aikoina? - sekä ES (ent AS) että EP -vaunuilla, niin erehtymisen mahdollisuus on toki ilmeinen vaunukirjoja ylläpidettäessä. Erimittaisista vaunuista kun näyttää kuitenkin olleen kyse. Esa, mikä onkaan sinun lähteesi? Lähteidemme välillä näkyy olevan eroja mm. valmistusvuosissa. |
||||