Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.10.2020 07:53 | Timo Salo | ||
| Tässä taitaa olla kysymys siittä, mitä Topi juuri muutama päivä sitten selitti: Valkoiset kilometrilaput on mitattu Haapamäen kautta? https://vaunut.org/kuva/142407?a=1 |
||||
|
13.10.2020 07:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulen, että tuo 'II N F G Täckta godsvagnar' -kirjan merkintä 'Ent AS No 91' vaunulle EP 3091 on virhe, joka johtunee vaunun numerosta 3091. Vuoden 1906 taulukossa EP 3091:n valmistusvuodeksi on merkitty 1890. Sama valmistumisvuosi sille on merkitty kirjassa 'II N F G Täckta godsvagnar'. Vuoden 1911 vaunukuvaston piirroksessa vaunujen EP 3091-3095 mitat ovat seuraavat: Pituus puskinten yli 10 757, akseliväli 5 487, korkeus 3 650, leveys 3 050, vaununkorin pituus 8 167. Mitat eivät kuitenkaan koske kaikkia näitä vaunuja, mutta ne koskevat kyllä vaunua 3091. Vaunuista vain 3091 on varustettu pitkillä sohvilla. Vaunusta AS 91 kerrotaan kirjassa 'II N F G Täckta godsvagnar': Sjuktransportvagn, liikenteeseen 1920, valmistaja Bl, akseliväli 675, pituus puskinten yli 1 268, pituus 956, leveys 294. -> ES No 3091 10/1934. 1930-luvun vaunukuvastossa AS 91:llä on käyännössä samat mitat: pyörästön pituus 6,74, pituus puskimenpäitse 12,70, vaununkopan pituus 9,50, suurin leveys 2,92. Ei istumapaikkoja. Numero 91 ja littera AS on vedetty yli ja korvattu käsin numerolla 3091 ja litteralla ES. Kun numero 3091 on ollut - eri aikoina? - sekä ES (ent AS) että EP -vaunuilla, niin erehtymisen mahdollisuus on toki ilmeinen vaunukirjoja ylläpidettäessä. Erimittaisista vaunuista kun näyttää kuitenkin olleen kyse. Esa, mikä onkaan sinun lähteesi? Lähteidemme välillä näkyy olevan eroja mm. valmistusvuosissa. |
||||
|
|
13.10.2020 04:26 | Lari Nylund | ||
| Eikös Kolarista ole Helsinkiin 995 ratakilometriä, jos oikein muistan..? | ||||
|
|
13.10.2020 03:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, mainitsit kommentissasi 12.10 klo 14:07 "3091, EP, 1890, Ent AS No 91". Nythän on niin, että kaksiakselinen sairasvaunu AS 91 valmistui vuonna 1916 (siinä oli paaripaikkojen lisäksi 3 ensimmäisen luokan istumapaikkaa). Vuonna 1933 vaunu "alennettiin", uusi sarja ja numero oli Es 3091. Edelleen, siitä tuli virkatarvevaunu XE 0685 vuonna 1961. Hylkäystuomio sille tuli 1970. Tästä vaunusta löytyy kuva rautatiemuseolta. EP 3091:llä valmistusvuodet minun tiedoissani oli merkitty olevaksi 1892 ja 1913. Istumapaikkaluku sillä oli 33. Myöskin sillä mainittiin olevan "pitkät penkit". Valmistettiinko AS vanhalle aluskehykselle? Mitä sanoo Petrin kuvalaattapiirustus vaunun pituudesta puskimenpäitse? Meni muuten mielenkiintoiseksi...? |
||||
|
13.10.2020 02:28 | Lari Åhman | ||
| Pasutetta eli rautaoksidia. Ei liene myrkyllistä kun sitä on aikain saatossa kerrostunut ratapenkallekin. Näihin kuvan vaunuihin on tosin löytynyt kannelliset kontit. | ||||
|
13.10.2020 00:58 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Linjasuojastus oli toiminnassa jo useissa kohtaa Savon rataa ennen tuota Pm-Mi-kaukon avajaispäivää 16.4.1962, joten keltavihreä on kyllä loistanut opastimissa. Esimerkiksi HS kertoi 2.12.1961, että Hiirola-Mikkeli-suojastus otetaan käyttöön tulevalla viikolla, ja samainen uutinen mainitsee, että Pieksämäki-Hiirola-suojastus oli otettu jo aiemmin syksyllä käyttöön. Lamminmäen asetinlaitetta kytkenyt työkunta oli paikalla kesällä 1961, maastotöitä lienee tehty jo sitä ennen. VR:n historiikin (1962) mukaan Harju-Multamäki oli myös suojastettu ennen kauko-ohjausta, lisäksi Mikkeli-Vuolinko-väliin liitettiin ilmeisesti suojastus jossakin vaiheessa Mikkelistä tapahtuneen kauko-ohjauksen käyttöönoton (1955) jälkeen. Releasetinlaitteitahan rakennettiin jo 1950-luvulla Kalvitsaan (1956), Kantalaan (1956), Harjuun (1958) ja Mäntyharjuun (1959). |
||||
|
13.10.2020 00:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mulle taas tuli mieleen Class 70 -sarjalainen dieseli noiden käyntisiltojen muotoilusta. :D | ||||
|
12.10.2020 23:37 | Timo Oinonen | ||
| Miltähän taholta tätä voisi kysellä? | ||||
|
12.10.2020 22:53 | Harri Pesonen | ||
| muhoksen fingridin uudelle muutoasemalle matkalla... | ||||
|
12.10.2020 22:52 | Jaakko Pehkonen | ||
| Toisen kuvan yhteydessä oli maininta Pyhänselästä. https://vaunut.org/kuva/142752?a=1 | ||||
|
12.10.2020 22:27 | Rasmus Viirre | ||
| Syksyn iltatunnelmaa löytyy, hienoa! | ||||
|
|
12.10.2020 22:27 | Vertti Kontinen | ||
| Eipä Hannu jäänyt ainoaksi :) | ||||
|
12.10.2020 22:10 | Jussi Kortman | ||
| Vuosaaresta lähtiessä junapaino oli noin 690 tonnia eli silloin oli vielä Vectron keulilla eli nyt pikemminkin reilut 600 tonnia. | ||||
|
12.10.2020 22:01 | Rasmus Viirre | ||
| Niin tämä on toistaiseksi ensimmäinen kerta Pohjanmaan radalla Operailille. Toivottavasti tulevat ainakin käymään vielä tulevaisuudessakin.. | ||||
|
|
12.10.2020 21:48 | Reijo Salminen | ||
| Onhan tuossa kuvaaja ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja asetukset kohdallaan, jalkazoomi ei tässä olisi tullut mitenkään kyseeseen. Eli lyhyesti loisto-otos. Junapainosta sitten Osg taitaa painaa 230 tonnia ja deeveri rapiat 60 tonnia, vaunu menee virhemarginaaliin joten muhennin reilut 250 tonnia. Ihan mielenkiinnosta, näkyykö ohiajavan suurkuormajunan akseleitten/junan tms osalta paljaalla silmällä kuinkakin selkeästi ratapohjan joustamista ja missä mitassa? |
||||
|
12.10.2020 21:45 | Pasi Seppälä | ||
| Komea taivas tosiaan ja sopii massiivisen purkkijunan taustalle hienosti. Taivas oli myös tänä iltana erittäin komea. Ainakin täällä Kouvolassa. | ||||
|
|
12.10.2020 21:06 | Roope Prusila | ||
| Hyvin mahdollista. Minulla ei ole tarkempaa tietoa, kuin että Osg vie muuntajan Utajärvelle. | ||||
|
|
12.10.2020 20:58 | Reijo Salminen | ||
| Onko tuo muuntaja menossa Utasen voimalaitokselle? | ||||
|
|
12.10.2020 20:09 | Jussi Kortman | ||
| Junapaino tuossa noin 560t. | ||||
|
|
12.10.2020 19:42 | Petri Sallinen | ||
| Tätä ajattelin itse: oliko PUOLET vaunun päädystä postinkeltainen — siis niiltä osin seinästä, joka kuului postiosastolle. En tiedä — ehkä jostain löytyy joskus ohje maalauksesta. Nyt on vain tehty tulkinta. | ||||
|
|
12.10.2020 19:02 | Ilkka Hovi | ||
| Itse asiassa pitää tunnustaa kuvan alkuperä. Kuvasin vaunun vitriinissä jossa kuvasin vaunun peilikuvaa. Sitten vielä kehtasin kääntää kuvaa siten että tekstit tulivat luettaviksi. Eli siis kuvaajaa kohti on vain ruskea seinä ja vaunun keltainen puoli on oikealla vaunun takana. Vaunun valmistajan kanssa ihmeteltiin onko myös toisella puolella keltaista vai onko se seinä kokonaan ruskea. Lisäksi oliko vaunun pääty keltainen? Oliko siellä oma ovi pikkuiseen postiosastoon. Elkää ottako tuosta kuvasta mallia. Onko tällainen kysymys kreikkalaista tarustoa mukaillen, harrastajan lippaan avaaminen. Lippaasta juoksee karkuun suuri määrä kysymyksiä joihin emme heti saa vastauksia. | ||||
|
|
12.10.2020 18:57 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan paljon "löpöä" moinen valas hörppää satasella? | ||||
|
|
12.10.2020 18:47 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljonko muuntaja painoi? Kysyn siksi et siittä on helppo laskea junan paino, ei tarvitse vastata jos se on salassapidettävää tietoa. | ||||
|
|
12.10.2020 18:38 | Kari Aho | ||
| Minusta on vain hyvä jos joku kertoo mitä kuvassa näkee ja mitä siinä voisi vielä olla. Palaute ei ole koskaan pahasta mikäli se on annettu vilpittömällä mielellä. Se kannustaa aina katselemaan omia kuvia kriittisemmin ja väittäisin, että seurauksena siitä on tämän kaltaisten sivustojen tason nousu. Vanha sanonta "ei määrä vaan se laatu". | ||||
|
|
12.10.2020 18:26 | Timo Salo | ||
| Toivottavasti Kari ei pahoittanut mieltään, yritin muotoilla tuon asian niin, että on varmasti vaikeaa saada se "täydellinen" kuva... Tämä on kuitenkin lähellä, kohde on mielenkiintoinen, kuvan laatu erinomainen, junamiehen tervehdys kruunaa sisällön, jne. jne. ! (omat kuvani ovat sellaisia harjotelmia ja silti arvostelen muitten otoksia, sri) | ||||
|
|
12.10.2020 18:03 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Dramaattinen tosiaan..aivan kuin säiliövaunut olisi tulessa;) | ||||
|
|
12.10.2020 17:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Vain osittain näkyvä Deeveri antaa kuvaan ihan toisenlaisen fiiliksen, eikä se ole lainkaan huono. Jollain tapaa nykyinen rajaus korostaa veturin massiivisuutta. | ||||
|
|
12.10.2020 17:48 | Kari Aho | ||
| Enempää ei kuvaa saanut kasaan, liikaa millejä objektiivissa. Jonkinlainen kompromissi täytyi tehdä, kumpi junista näkyy vain osaksi. Kun toinen kohteista liikkuu lähes kahtasataa niin siinä ei paljoa ehdi sommitelmia tekemään. Harmittaa se itseäkin, että puolet jäi kuvasta pois. | ||||
|
|
12.10.2020 17:47 | Juha Autio | ||
| Piti tulla Kannukseen asti mutta "hyytyi" Kälviälle.Jäi bongaamatta. | ||||
|
|
12.10.2020 17:23 | Timo Salo | ||
| Sattuman kuvana tälläinen, mitä lie noissa purkeissa? Jotakin myrkyllistä? | ||||
|
|
12.10.2020 17:20 | Timo Salo | ||
| Lähes täydellinen kuva, rajaus olisi vaan saanut näyttää deeverinkin nokan... | ||||
|
|
12.10.2020 15:09 | Vertti Kontinen | ||
| Ainakin missä on käynyt. Kuvista en tiedä | ||||
|
|
12.10.2020 15:09 | Vertti Kontinen | ||
| Lähin lienee ollut Tampere | ||||
|
12.10.2020 14:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo vaunu veturin perässä A2? Jos on, niin kuva on historiallisesti kiinostava koska 17-18.1. pidettiin presidentin valitsijamiesten vaalit. Ketkä ministerit mahtoivat olla kyydissä, ja miksi? |
||||
|
|
12.10.2020 14:07 | Kurt Ristniemi | ||
| VR:n kalustokirjoista löytyy EP-vaunuista vielä lisätietoa [hakasuluissa omat lisäykset]: I Passvagnar: E 785-787, rakennettu 1901, muutetaan EP-vaunuiksi 3098-3100, 17.6.09. E 788-790, rakennettu 1901, muutettu EP-vaunuiksi, 1.3.1910. II N F G Täckta godsvagnar: Nro, littera, liikenteeseen, merkintöjä 3081, EP, 1881, No:ksi [EF] 3062 3082, EP, 1881, No:ksi [EF] 3063 3083, EP, 1881, Uusi 3661 sarja F 3084 3085, EP, 1901, Ent No [EP] 3100 3086, EP, 1898 3087, EP, 1898 3088, EP, 1901 3089, EP, 1901 3090, EP, 1901 3091, EP, 1890, Ent AS No 91 3092, EP, 1890 3093, EP, 1892 3094, EP, 1897 3095, EP, 1897 3096, EP, 1900, Muutettu E No 1018. 3097, EP, 1900 3098, EP, 1901 3099, EP, 1901 3100, EP, 1901, No:ksi [EP] 3085 |
||||
|
12.10.2020 11:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, sepäs on saanut hyvän pinnan! | ||||
|
|
12.10.2020 09:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuon 'Rautatiepostikuljetuksen historia Suomessa 1862-1995' -kirjan kirjoittaja Ilkka Teerijoki kirjoitti nejä vuotta aikaisemmin 36-sivuisen juhlajulkaisun 'Postivaunut Suomessa 125 vuotta'. Siinä hän kertoo: "Lyhyillä ja muita vähemmän liikennöidyillä rataosilla sekä paikallisliikenteessä ei tarvittu täydellisiä postivaunuja. Ainakin rataosilla Helsinki-Kirkkonummi, Helsinki-Kerava, Simola-Viipuri ja Pärnäinen-Pietarsaari kulki vuosisadan vaihteesta 1920-luvulle III luokan matkustajapäivävaunuja, joissa oli erilliset postiosastot. Nämä erottuivat ulkopuolisen tarkkailijan silmiin siten, että matkustajavaunut oli maalattu muutoin normaalin värisiksi ruskeiksi, mutta postiosastojen kohta värjättiin postinkeltaiseksi. Osassa mainituista vaunuista postiosasto oli aivan pieni, vain yhden neliömetrin laajuinen, osassa vaunun toinen pääty oli kokonaisuudessaan postiosastoa." |
||||
|
12.10.2020 09:08 | Hannu Peltola | ||
| Tästä rata on joskus jatkunut aina Säkylän Pyhäjärven rantaan, jossa on ollut satamalaituri. | ||||
|
|
12.10.2020 09:06 | Hannu Peltola | ||
| Voin todeta näin 15 vuoden jälkeen, että luulin pikkukuvasta kuvassa olevan Class 66 -sarjan brittidieselin! | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
12.10.2020 08:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Hyvä tarkennus. Tuo Parkanon radan numeronäppäimistö näkyy hyvin tässä http://web.archive.org/web/20140911181716/http://efiab.sr2.fi/parkanon_kauko.html kuvassa. | ||||
|
12.10.2020 01:48 | Jyrki Längman | ||
| Tänne https://vaunut.org/kuva/84678 asti | ||||
|
12.10.2020 01:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Näiden kohtalo on varmaan romutus, merkkasin kalustokantaan et "ei ajokunnossa"? | ||||
|
11.10.2020 23:47 | Jyrki Talvi | ||
| Sr2 valjakko. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 23:42 | Pekka V. Puhakka | ||
| Tarkennuksena sellainen merkittävä tekninen ero että Parkanon radalla kauko-ohjausjärjestelmä oli puolielektroninen kun se Kv-Mi ja Mi-Pm -osuuksilla perustui pelkästään reletekniikkaan. Puolielektronisessa järjestelmässä elektroniikalla hoidettiin sanomien välitys, josta syystä välitysnopeus parani. Elektronisen osion logiikassa käytettiin pääkomponentteina transfluksoreita, eli moniaukkoisia ferriittirenkaita. Kauko-ohjauksen käyttöliittymä oli ilmaisintaulun osalta molemmissa melko yhtenevä, mutta ohjaustauluissa oli erona se että Parkanossa käytettiin komentojen antoon numeronäppäimistöä. |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 21:44 | Pertti Miettinen | ||
| Teemu, olet täysin oikeassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 21:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Turvalaitokset ja kauko-ohjaus oli sinällään ihan samaa tekniikkaa Parkanon radalla. Tosin merkittävä ero oli, että käytössä oli pelkästään asemavälisuojastus ja kaapeliyhteyksien sijaan bitit liikkuivat radiolinkillä. Ja tietenkin vielä se, että raidevirtapiirien sijaan liikennepaikkojen välillä käytettiin akselinlaskentaa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 21:35 | Pertti Miettinen | ||
| Nuo ohjeet on hyvin pitkälle samantyyliset Kuin omani joka on Lielahti - Parkano - Seinäjoki rataosalta. | ||||
|
11.10.2020 20:16 | Juhana Nordlund | ||
| Tälle vaunulle osui sittemmin toinenkin Saksan reissu. Siltä reissulta ei ihan heti palata, todennäköisesti ei milloinkaan. | ||||
|
|
11.10.2020 20:01 | Petri Sallinen | ||
| Tässä asiaa koskevaa täydentävää tietoa — osin myös toistoa. Minulta löytyvät päiväämättömät kuvalaattapiirustukset sekä vaunujen pohjakaaviot kolmesta erilaisesta EP-vaunusta todennäköisesti vuodelta 1926 sekä katkeamattomat vaunulistaukset vuosilta 1926-38. Ulkoisesti kaikki kolme vaunutyyppiä näyttäisivät olleen samanlaisia. Ilmeisesti ne on rakennettu muutostöinä E-sarjan peltivuoratuista vaunuista. Vaunuissa 3086 ja 3087 puolet koko vaunusta oli erotettu postiosastoksi. Kulku vaunun läpi tapahtui vaunun sivussa olevan käytävän kautta, johon postiosasto rajoittui. Kummassakin vaunussa oli Moringin lämmitysjärjestelmä. Valaistusjärjestelmäksi on kirjattu P.D. — en tiedä, mistä tämä on lyhenne. Vaunuissa oli ilmajarrut sekä avosillalta käytettävä kierrejarru. Vaunuissa 3090 ja 3100 postiosaston koko oli neljännes vaunun pinta-alasta. Sivusta katsottuna kolmen ikkunanvälin verran korin päädystä vaunun keskilinjalle asti. Postiosaston seinään rajoittuva käytävä kulki vaunun keskilinjalla postiosaston seinän viertä. Käytävän toiselle puolelle jäivät kahden istuttavat penkit. Vaunussa 3090 lämmitys hoitettiin sotilaskamiinalla. Alkuperäinen valaistusjärjestelmä oli matalapaineinen Pintsch, joka myöhemmin vaihdettiin korkeapaineiseen Ehrich&Graetz-järjestelmään. En tiedä, milloin tämä tapahtui — merkintä on tehty käsin ilman vuosilukumerkintää. Vaunuissa oli ilmajarru sekä avosillalta käytettävä kierrejarru. Vaunussa 3100 lämmitys hoidettiin Moringin lämmitysjärjestelmällä. Valaistusjärjestelmä oli Dalenin kaasuhehkuvalo. Vaunussa oli ilmajarru sekä kierrejarru. Myöhemmin vaunu numeroitiin uudestaan. Uusi numero oli 3085. En tiedä, milloin tämä tapahtui. Vaunussa 3096 postiosasto ei ollut juuri vessaa suurempi. Sivusta katsottuna vain yhden ikkunavälin verran. Vaunussa oli Moringin lämmitysjärjestelmä. Valaistus oli hoidetti korkeapaineisella Ehrich&Graetz-järjestelmällä. Vaunussa oli ilmajarrut sekä avosillalta kätettävä kierrejarru. Vuonna 1926 EP-vaunuja oli kirjoilla viisi kappaletta. Vuonna 1934 enää neljä. Vuoden 1938 listauksen mukaan vaunuja olisi ollut neljä kappaletta. DP-vaunun 3071 piirustus on päivätty vuodelle 1934. Vaunussa oli vesikiertoinen höyry- ja kattilalämmitys, ilmajarrut sekä avosillalta käytettävä kierrejarru. Ensimmäisen kerran DP näkyy vaunulistauksissa vuonna 1933. "Rautatiepostikuljetuksen historia Suomessa 1862-1995" -kirja kertoo asiasta seuraava: "Savon radan valmistuessa [1899] kaikki [posti]vaunut olivat käytössä. Hätäratkaisuna kolme III luokan rautatievaunua kunnostettiin väliaikaisesti varapostivaunuiksi [Senaatin kansliatoimitunta Postihallitukselle 13.9.1889]. Lyhyttä Kouvolan-Kotkan rataosaa varten rakennettiin kaksiakselisiin III luokan matkustajavaunuihin erilliset postiosastot. Ne olivat aluksi lilliputtikokoa, vain yhden neliömetrin suuruiset, mutta sentään paremman kuin ei mitään. Myöhemmin postiosastoa suurennettiin niin, että se kattoi noin neljänneksen matkustajatilasta, lopulta jo miltei puolet. Samanlaisia osastoja rakennettiin myös kahteen muuhun vaunuun Jyväskylän radan valmistuessa 1897. Vaunut erotti tavallisesta matkustajavaunusta ulkoapäin siitä, että matkustajaosaston kohdalta seinät oli maalattu ruskeiksi, postiosaston kohdalta keltaisiksi." |
||||
|
11.10.2020 19:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Häirittynä järjestelmä siirtyy vain kohti turvallista toimintaa. Esimerkkinä klassinen potkukelkka kiskojen päällä => tasoristeyksen puomit laskeutuvat. | ||||
|
|
11.10.2020 19:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Laskijan "virallinen" testipalikka on aika pieni kädessä pidettävä pyörää mukaillen muotoiltu pala, joka painaa ehkä puoli kiloa. Sen perusteella voisi kuvitella, että lapiokin riittää testaamiseen mainiosti. | ||||