Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2020 22:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkohan täällä joku joka ei olisi koskaan käynyt Parkanossa... | ||||
|
28.09.2020 22:24 | Martti Vuorikoski | ||
| Enää ei jaeta viirejä, eikä prenikoita rintapieluksiin, kaverin äiti jäi eläkkeelle jonkun kunnan palveluksesta tais olla 48vuotta, kun oli työt tehty oli viiriä, prenikkaa ja täytekakkua. | ||||
|
28.09.2020 22:04 | Jyrki Längman | ||
| Lappohja 18.09.2020 https://youtu.be/oKf_1DxrpPQ |
||||
|
28.09.2020 21:03 | Aapo Niemelä | ||
| Useinhan näitä valon aiheuttamia haamuja vältellään, mutta tässä niitä on osattu käyttää erittäin mallikkaasti (ja kenties tarkoitusperäisestikin). Etualalla näkyvä ratapohja on merkittävässä osassa kuvan tunnelman luomisessa. Mukavaa katseltavaa, kohdekin on sieltä parhaasta päästä :) | ||||
|
28.09.2020 20:35 | Arto Papunen | ||
| Saisivat pidentää tuon pussiraiteen toisestakin päästä kiinni. Nythän ei Fenniarail voisi vaihtaa veturia toiseen päähän jos on raakapuuvaunusto kuormattavana. Tai tekisi raiteen tuon pääraiteen viereen. | ||||
|
|
28.09.2020 20:04 | Julius Ylitalo | ||
| Ok. Parkanosta, Onhan siinäkin K kirjain lyhenteessäkin PKO. Olen myös käynyt Parkanossa lukuisia kertoja. | ||||
|
|
28.09.2020 19:40 | Timo Saha | ||
| Mukava syksyinen kuva vähän harvinaisemmasta paikasta. | ||||
|
28.09.2020 18:19 | Timo Salo | ||
| Sorry Hannu, pilasin Sun tutkielman... | ||||
|
|
28.09.2020 17:55 | Hannu Peltola | ||
| Höh Timo! Nyt, kun mainitsin tuon vedon vääntämisen, en osaa enää katsoa kuvaa muuten... | ||||
|
|
28.09.2020 17:17 | Raimo Harju | ||
| Asemamiehen ilmeestä päätellen, kyllä. | ||||
|
28.09.2020 17:12 | Rasmus Viirre | ||
| Monissa tämän kuvasarjan kuvissa on hienoa tunnelmaa, mutta tässä ensimmäisessä se on suorastaan erikoinen minulle. | ||||
|
28.09.2020 16:24 | Jouni Hytönen | ||
| Ensiksi on avattu liikenteelle Kajaani-Kontiomäki 1.1.1923 eli etelästä rautatie on Kontiomäelle tullut. Tämän jälkeen rataa on lähdetty rakentamaan kohti Oulua ja Joensuuta, ensimmäiseksi on avattu liikenteelle Kontiomäki-Kiehimä (Paltamo) ja Kontiomäki-Vuokatti 16.10.1926. Sitten Oulu-Muhos 1.11.1927. Edelleen Vuokatti-Saviaho 23.1.1928 ja Muhos-Utajärvi 1.12.1928. Saviaho-Rumo on avattu liikenteelle 1.2.1929 ja Utajärvi-Vaala 16.10.1929. Viimeiset puuttuvat pätkät Rumo-Nurmes 1.11.1929 ja Vaala-Kiehimä (Paltamo) 1.12.1930. Tuossa vaiheessa on ollut pienempi työ muuttaa Kiehimä-Kontiomäki-rataosuuden kilometripylväät kuin koko muun rataosan. Valmistumisjärjestyksestä ei löydy selitystä sille, miksi kilometrimittaus kasvoi aluksi myös Kontiomäeltä Nurmekseen päin siten, että etäisyys oli mitattu Oulun kautta, vaikka tämä ratayhteys ei edes ollut vielä valmistunut. Kilometrimittaus kiipesi tuolla yli 1000:n ennen kuin suunta käännettiin. | ||||
|
|
28.09.2020 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Radan rakentaminen aloitettiin Oulun päästä? Ja sen valmistuttua läpiajettavaan kuntoon mittaus on muutettu koko matkalta noudattamaan tätä Oulun kautta kulkevaa mittausta. Sitä vieläpä jatkettiin Kontiomäeltä alun perin kohti Nurmesta ennen kuin Nurmes-Kontiomäki valmistui läpiajettavaksi ja siellä siirryttiin koko matkalla Viipurin, Sortavalan ja Joensuun kautta kulkevaan mittaukseen. Kontiomäellä on tulosuunnasta riippuen kolme eri ratakilometrisijaintia (km 658+786 Iisalmen suunnasta, km 893+088 Joensuun suunnasta ja km 918+911 Oulun suunnasta). Näistä km 658+786 on Kontiomäen ensisijainen sijainti. | ||||
|
|
28.09.2020 15:55 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Topille joka on legenda jo eläessään näissä asioissa! Ja kilometreistähän tässä on kyse. Ottakaapa vaikkapa Juliasta rataverkko näkyville, helpottaa hahmottamaan tilanne mitä ajan takaa. Aina kun Helsingistä lähdetään, kilometrit kasvavat, niin Pohjanmaan radalla kuin Kontiomäelle tultaessa Kuopiosta sekä Joensuusta. Kontiomäeltä Vartiukseen (ja Taivalkosken suuntaan) kasvattaa Kuopiosta tulevia kilometrejä, mutta Joensuun suunnan kilometrit päättyvät Kontiomäelle. Summa summarum, pointti on tämä: Oulusta lähdettäessä itärataa Helsinkiin, kilometrit kuitenkin kasvavat Kontiomäen kolmioon saakka! Miksi? |
||||
|
28.09.2020 15:38 | Timo Salo | ||
| Taas tuli peräti erikoisen hieno talvitunnelmakuva randomilla...!!! | ||||
|
|
28.09.2020 15:31 | Timo Salo | ||
| Vääntääkö asemamies vanhaan rouvaan vähän vetoa? :-) | ||||
|
|
28.09.2020 15:18 | Erkki Nuutio | ||
| Jos käyt läpi vanhoja RH:n vuosikertomuksia (esimerkiksi tätä kautta: https://www.doria.fi/handle/10024/171531/discover?filtertype=author&filter_relational_operator=equals&filter=Rautatiehallitus ) näet mikä on ollut asemakohtainen matkustaja- ja rahtiliikenne menneinä vuosina. On saattanut olla mittavaa. En tosin muista, pystyykö tiedoista erittelemään kappale- ja vaunukuormaliikennettä tosistaan. Kannattaa aloittaa 10- ja 20-luvuilta. |
||||
|
28.09.2020 14:52 | Tönis Mäe | ||
| Hieno Kuva | ||||
|
28.09.2020 13:56 | Pietu Tuovinen | ||
| Muutaman vuoden vanhan kuvan kommentissa Riku Outinen kertoo että ajaisivat ''Ykspihlajan varastolta ammoniakkia erinäisiin kohteisiin. Tahkoluoto, Oulu, Harjavalta ja Kemira(Siilinjärvi) on ollut ainakin kohteena.'' Linkki kuvaan: https://vaunut.org/kuva/81512?tt=11&i1=Zakks | ||||
|
|
28.09.2020 13:51 | Kari Haapakangas | ||
| Kuinkahan ahkerassa käytössä tuo puinen lastaussilta ja siihen kuuluva pukki ovat olleet? | ||||
|
|
28.09.2020 13:27 | Timo Salo | ||
| Topi se jaksaa selittää näitä asioita, suurkiitos taas! En ole mitenkään utelias, vaan tiedonhaluinen... :-) | ||||
|
|
28.09.2020 11:27 | Topi Lajunen | ||
| Timo, valkoiset merkit osoittavat ratakilometrien alkupisteet lukemien noususuuntaan. Ne perustuvat vahvasti alkuperäiseen nollakohtaan, joka sijaitsi alkuperäisen Helsingin rautatieaseman päätepuskimessa(?). Rataoikaisut ja uudet rataosat ovat aiheuttaneet sen, että todellinen etäisyys Helsinkiin on nykyään monissa paikoissa lyhyempi. Esimerkiksi Seinäjoen pohjoispuolella ratakilometrit edelleen perustuvat etäisyyteen Haapamäen kautta. Ratakilometrejä käytetään nykyään ratalaitteiden ja muiden kiinteiden sijaintien määrittelemiseen, mutta ei liikennöintiin liittyvään toimintaan, enää. Vihreäpohjaiset sen sijaan ovat paikantamismerkkejä, ja vaikka ne hyvin vahvasti perustuvat ratakilometreihin, ne ovat oikeastaan eri järjestelmä. Niiden avulla paikannetaan liikkuva kalusto sekä sijainteihin pohjautuvat ilmoitukset junille ja vaihtotyöyksiköille. Merkkien asennus- ja näkyvyyssyistä ne on tapana asentaa sähköistetyillä rataosilla ratakilometrimerkistä lähimpään sähköratapylvääseen. Risteysasemilla ja merkittävästi 1000 metristä poikkeavan mittaisilla väleillä saattaa paikantamismerkkien ja ratakilometripylväiden välillä olla muutakin eroa. Eroa on myös niiden käyttölogiikassa: kun ratakilometrien mukaan määritelty sijainti lasketaan aina metreinä kasvavan lukeman suuntaan (esimerkiksi sijainti 123+400 on merkiltä 123 laskien 400 metriä merkin 124 suuntaan), paikantamismerkkeihin perustuva sijainninmäärittely on metrejä edelliseltä paikantamismerkiltä kulkusuuntaan. (Esimerkiksi kasvavien lukemien suuntaan menevälle junalle 123+0400 voi olla sama kuin laskevien lukujen suuntaan menevälle 124+0612. Ja kyllä, tässä esimerkissä paikantamismerkkien väli on 1012 metriä, se harvemmin on tasan 1000 johtuen yleensä juurikin asentamisesta sähköratapylväisiin.) |
||||
|
Kuvasarja: Hv1 554 |
28.09.2020 10:28 | Joonas Jokinen | ||
| Heikki on nyt päässyt veturitallin suojaan. Linkki paikallislehden maksulliseen versioon. https://www.aamuposti.fi/paikalliset/3118327 Sijoituspaikka vieläkin epäselvä. |
||||
|
28.09.2020 09:17 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Mercedes SK 1950 (tuplaturbo V8): https://www.youtube.com/watch?v=CLprZ0ePEHE&feature=youtu.be. | ||||
|
|
28.09.2020 07:27 | Ossi Rosten | ||
| Juna on liki kilometrin mittainen? | ||||
|
|
28.09.2020 06:46 | Timo Salo | ||
| Katselin kuvaa pitkään, mutta muuta erikoista en huomaa, kun nuo kilometrimerkit (?) on harvoin noin samalla kohtaa. Mitä lie tarkoittavat, kun on kaksi erilaista merkintää/mittaustapaa? Olisi kiva tuokin tietää, että mistä nuo kilometrit on mitattu, Helsingin aseman geometrisesta keskipisteestä? |
||||
|
|
28.09.2020 02:13 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä mieluummin kuorma-autoalalla, linja-autoissa tätä moottoria ei ole vielä nähty. Ilman turboa kyllä BR145-alustassa. | ||||
|
|
28.09.2020 00:29 | Seppo Rahja | ||
| Eikö kukaan huomaa kuvassa pientä poikkeavuutta/erikoisuutta? | ||||
|
28.09.2020 00:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Sammutin oven takana = I switched off behind the door. | ||||
|
27.09.2020 23:06 | Rasmus Viirre | ||
| Pitäisi varmaan ensikesänä itsekin koittaa käydä tekemässä kunnon kuvausreissua Ylivieska-Iisalmi radalle ennen kuin ääni -ja näkömaailma ovat muuttuneet täysin.. | ||||
|
|
27.09.2020 23:02 | Rasmus Viirre | ||
| Itse olen ajatellut näillä olevan jonkinlainen yhteys Ykspihlajan Yaran laitokselle, jonne joskus menee näitä Ruokosuolta junassa T 4059. Sitten siirtyisivät Kokkola-Oulu sekaletkoissa pohjoiseen tai Ruokosuon tyhjässä menojunassa T 5054 taas keskemmälle. | ||||
|
27.09.2020 22:08 | Jarkko Pasanen | ||
| CEmt 24057 on nykyään museoituna Keitele-museolla Suolahdessa. | ||||
|
27.09.2020 21:59 | Jarkko Pasanen | ||
| Nyt vaunut on saatu puhdistettua töhryistä. | ||||
|
27.09.2020 21:59 | Jarkko Pasanen | ||
| Nyt makuuvaunut on puhdistettu graffiteista. Ja muu huolto alkaa et voidaan käyttää. | ||||
|
27.09.2020 21:57 | Jarkko Pasanen | ||
| Tka7 238 jätettiin Hyvinkäälle ja otettiin vaunuja paluumatkalle mukaan. | ||||
|
27.09.2020 21:05 | Tero Korkeakoski | ||
| Aika typerää toisaalta että Noyryonin raiteet on purettu kun taitaa kuitenkin pääosa tuotteista mennä ulkomaille. Sais vedettyä kontit helposti satamaan. | ||||
|
|
27.09.2020 21:03 | Pietu Tuovinen | ||
| Varsin usein niitä kulkee näissä Kokkolan ja Oulun välisissä lisäjunissa ja toisaalta Tampere-Oulu rahdissa 3069/5010. Lisäjunien kulku vaan tuntuu olevan kovin sattumanvaraista. | ||||
|
|
27.09.2020 20:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Kulkeeko ammoniakkipytyt säännöllisesti Kokkolan ja Oulun väliä? Muuallakin niitä satunnaisesti näkee kyllä, mutta säännöllisyys kiinnostaa. | ||||
|
27.09.2020 20:36 | Timo Salo | ||
| Kyllähän Siemenssillä on paljon "positiivisia" rakennelmia, mutta ongelma on saksalainen monimutkaisuus ja salaustarve... | ||||
|
27.09.2020 20:28 | Timo Salo | ||
| Näitä HIENOJA laukauksia on paljon, mutta tässäkin on hyvä voittajaehdokas... | ||||
|
27.09.2020 20:21 | Timo Salo | ||
| Taas tämä "helvetinkone" tuli vastaan satunnaisissa kuvissa... | ||||
|
27.09.2020 20:06 | Johannes Erra | ||
| Nämä vaunut liikkuivat vain 1435 mm pyöräkerroin, eivätkä ne siksi tulleet Suomeen Torniota kauemmas. Vaunut olivat VR:llä vuokralla saksalaiselta Ahaus Alstätter Eisenbahnilta (AAE), jonka logo näkyykin vaunun kuvaajan näkökulmasta katsoen oikeassa yläkulmassa. | ||||
|
27.09.2020 19:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Jahas, rajaus on tapahtunut! Hieno juttu! Kannattaa muistaa vastaisuudessakin. | ||||
|
27.09.2020 19:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Noita taloja radan molemmin puolin ja leikkausta en minäkään muista vaikka olen liikkunut alueella v:sta 1975 lähtien. Kun kävin rippikoulua piti useita kertoja polkea fillarilla Espoon kirkolle jumalanpalvelukseen, pakollisia kertoja oli varmaan kymmenkunta, pääsiäisenä sai onneksi 3 käyntikertaa kuitattua! | ||||
|
|
27.09.2020 19:23 | Petri Sallinen | ||
| Olen asunut 60 vuotta Espoossa. Melkoinen tuppukylähän tämä oli pitkään. Ei ollut kunnallista joukkoliikenneyhtiötä, joten oikeastaan mihinkään ei päässyt, jos ollut omaa autoa. Koulubussit olivat hirveitä romuja (=Leppävaaran Liikenne), jotka monesti jäivät tulematta ja kersat saatettiin hätistellä ulos, kun pakokaasuja alkoi tulla sisälle. Kunnallistekniikka oli puutteellista. Käytännössä siis käkittiin lähes koko aika omilla kulmilla ja vedettiin pussikaljaa jossain kalliolla. Lähinnä Tapiolaa kehitettiin ja muut alueet saivat olla. En siis lainkaan kaipaa "maalaisidyllin" aikaa. Oikeastaan vasta HSL-aikana Espoossa pärjää joukkoliikenteen avulla. Muutoksia on tapahtunut paljon — ja moni asia hyvään suuntaan. | ||||
|
|
27.09.2020 19:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekari 8:n moottorinahan on Scania DS14-veekasi. Linja-autopiireissä tämän Scanian huuto tunnetaan nimellä "Södertäljen kansallislaulu". | ||||
|
27.09.2020 17:42 | Marko Laine | ||
| Toinen ja kolmas vaunu on ostettu noin 10 vuotta sitten Virosta. Rungot ja telit on 1970-luvun lopun tehdastuotantoa ja soravaunuiksi nämä on muokattu 1980-luvun Neuvosto-Virossa Tootsin turvekombinaatissa. | ||||
|
27.09.2020 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää siltä, että vaunun väri on siniharmaa. Näitä vieraili myös Mäntässä. | ||||
|
|
27.09.2020 16:59 | Mikko Herpman | ||
| Ovatko tuo toinen ja kolmas vaunu omavalmisteita? | ||||
|
|
27.09.2020 16:13 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva kesäinen tunnelma vaikka on jo syyskuun loppu :) | ||||
|
27.09.2020 14:58 | Rasmus Viirre | ||
| On kyllä | ||||