|
|
08.09.2020 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös se tikkuviina ollutkin sellutehtaiden sivutuotteena saatua puuspriitä, jota sitten lantrattiin ja maustettiin? Kuulemma pölkyt vain kutittivat kurkussa kun "kuluttajat" sitä kuluttivat. Ja kovastimielellään vielä uusivat kokemustaan monen monta kertaa... Pöytäviinasta olen joskus kuullut käytettävän nimitystä "Huonekaluliima". |
||||
|
Kuvasarja: Aamun kulkijoita Hankobaanalla kesällä 2020 |
08.09.2020 23:12 | Rasmus Viirre | ||
| Peijakas sentään.. Ei omia kuvia tänne pysty enään näiden mestarillisten teosten jälkeen laittaakaan.. | ||||
|
|
08.09.2020 22:03 | Marko Hasari | ||
| Todella hieno kuva. | ||||
|
|
08.09.2020 21:54 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä tuo ihan perinteinen käsin piiluttu pelkkahirsipinta on. Omassakin talossa löytyy ihan samannäköisen hyvin tehty hirsipinta ulkovuoren alta. Tämäkin 1908 valmistunut talo on ollut alkujaan muutaman vuoden ilman vuorausta. Oletettavasti nuo ulkovuoraukset tehtiin myöhemmin siksi, että uusi hirsirakennus painuu voimakkaasti, jopa 5 %, ensimmäisten vuosien aikana. Painumista ei saa estää millään pystykoolauksilla tms. Jos pystylautoja laitetaan, esim. nurkkalaudat tai kevyet väliseinät, pitää ne kiinnittää kelluvasti siten, että hirsikehikko voi painua rauhassa. Muuten hirsikehikkoon tulee rakoja ja se vääntyy muodottomaksi. | ||||
|
|
08.09.2020 21:27 | Reijo Salminen | ||
| Täälläkös sitä tikkuviinaa (Pöytäviinaa) aikoinaan tehtiin? | ||||
|
|
08.09.2020 21:25 | Ossi Rosten | ||
| Ohos, hieno! | ||||
|
|
08.09.2020 21:24 | Lari Åhman | ||
| Kaikki sarjat kuvan ovat kyllä mahtavia, mutta itseäni sykähdytti erityisesti tämä. Ohuet usvakerrokset, kaarteileva rata ja ajovaloissa kiiltävät kiskot - tunnelmaa unohtamatta. | ||||
|
|
08.09.2020 21:23 | Kari Suominen | ||
| Olet Tuomas onnistunut vangitsemaan kerrassaan upeat hämärrätunnelmat ! | ||||
|
|
08.09.2020 21:11 | Tauno Hermola | ||
| Hevosvetoinen rata, kun noin vahvasti lankutettu? | ||||
|
|
08.09.2020 20:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ennen tänne Rajamäelle kulki viinavaunuja puutavarajunan keulassa. Se liikenne päättyi 2012. | ||||
|
|
08.09.2020 20:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Mutta surullinen rautatiemaisema | ||||
|
|
08.09.2020 20:30 | Petri Nummijoki | ||
| Isäni oli töissä Haapajärvellä kuukauden verran keväällä 1964 ja ainakaan silloin ei ollut säännöllistä tavaraliikennettä Iisalmesta Haapajärven kautta Jyväskylän suuntaan. Tavarajunia oli vakituisesti kolme päivittäistä malmijunaa Pyhäkummusta Kokkolaan, joissa Vv15 + 10 kpl Ome-vaunuja kussakin. Pyhäkummun suuntaan kulki vain kaksi junaa, koska toisessa oli kaksi runkoa yhdistettynä. Lisäksi oli höyryveturivetoinen Iisalmi-Ylivieska tavarajunapari sekä Vv15-vetoinen Ylivieska-Haapajärvi-Jyväskylä-tavarajuna, joista viimeksi mainittu hoiti myös Haapajärven liikenteen. Haapajärven Veto-Jussi kävi tarvittaessa lähiasemilla. | ||||
|
|
08.09.2020 19:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja MRYn syysretkellä on Po 9822 on käynyt Humppilassa. | ||||
|
|
08.09.2020 19:12 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno kuva Dr16:ta. | ||||
|
|
08.09.2020 18:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
08.09.2020 18:41 | Timo Salo | ||
| Tämän kuvan eteen on nähty ilmeisesti vaivaa ja se kannatti!!! (ei silti, nuo muutkin on mainioita, mutta tämä on numero uno) | ||||
|
|
08.09.2020 18:22 | Raimo Hämäläinen | ||
| Olisit Panu kertonut heti, nyt meni muutama aivosolu hukkaan probleemaa selvitellessä :) | ||||
|
|
08.09.2020 18:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Olen kuullut juttua, että uusia yhdistelmäopastimia ei enää asennettaisi. Mutta ilmeisesti niitä sitten kuitenkin vielä laitetaan. | ||||
|
|
08.09.2020 17:51 | Mikko Mäntymäki | ||
| RI-TPE väli uusittiin vanhemmilla opastimilla. | ||||
|
|
08.09.2020 17:40 | Erkki Nuutio | ||
| Jussin perustelut ja 1895-96 taisivat voittaa. Hirsirakentamisen laatu on Hammaslahdessa ylihyvää, etenkin verrattuna Dibuni/Tipunaan. | ||||
|
|
08.09.2020 17:02 | Marko Anttila | ||
| Viime marraskuussa Po 9826 Urjalassa saakka käväisi https://vaunut.org/kuva/135767 | ||||
|
Kuvasarja: Aamun kulkijoita Hankobaanalla kesällä 2020 |
08.09.2020 16:57 | Pasi Seppälä | ||
| Hämyn ja usvan vaikuttavissa maisemissa lauottu komea kuvasarja. Nostan kuvaushattua korkealle. | ||||
|
|
08.09.2020 16:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Erinomainen kuva! | ||||
|
|
08.09.2020 16:15 | Jussi Tepponen | ||
| Jos kuvaa suurentaa (esim selaimessa "Näytä kuva" ja sitten CTRL +, jolla kuvaa saa suurennettua), näkyy selvästi, että seinä on paljasta vaaleaa hirttä. Tuolloin kuva lienee otettu noin 1895-96, koska ulkoseiniä ei ole vielä laudoitettu, mutta ruho on jo kasvanut aseman ympärillä siten, ettei rakennustöistä näy enää mitään. Myös Jokioisten asemasta on olemassa kuva, jossa laajennusosan seinät ovat paljasta vaaleaa hirttä. |
||||
|
|
08.09.2020 13:47 | Vladimir Iashin | ||
| Voi myös ehkä olla "Tsaika"-juna, joka kulki Tallinnan ja Minskin välillä. Tästä löytyy kuvaa: https://www.parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=77445 |
||||
|
|
08.09.2020 13:37 | Aki Karvonen | ||
| Korjattu. | ||||
|
|
08.09.2020 13:11 | Joonas Jokinen | ||
| Kiitoksia, näin vähän ajattelinkin. | ||||
|
|
08.09.2020 12:39 | Erkki Nuutio | ||
| Pinnanmuotonsa näyttäviä vuoraamattomia asemia en ensihätään löytänyt kuin kaksi. Dibuni on toki Pohjois-Inkerissä, mutta on sopivan hirtehisen näköinen : https://www.vaunut.org/kuva/105871?kv=1891&kv2=1911&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus Pohjankurun vasen siipi on vuoraamaton : https://www.vaunut.org/kuva/105528?kv=1891&kv2=1911&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus |
||||
|
|
08.09.2020 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| On väliaikainen vaihde. | ||||
|
|
08.09.2020 11:05 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen kuva, onkohan ollut miten pitkään käytössä? Onkohan hakevaunut kulkeneet Iisalmi-Äänekoski välin Haapajärven vai Pieksämäen kautta? | ||||
|
|
08.09.2020 10:55 | Ossi Rosten | ||
| Ainakin vielä viisi vuotta sitten on kiveys tuon Geokätköinfon mukaan ollut nähtävissä, kun tuskin laiturikiveys tuota reunakiveystä tarkoittaa kuitenkaan.. (Premium only): https://coord.info/GC5TGXB "Nähtävissä on rakennuksesta perustuskiviä, joita on kasattu harmillisesti vähän sinne ja tänne sekaisin. Pieni pala laiturikivetystä on myös löydettävissä paikalta." |
||||
|
|
08.09.2020 10:53 | Petri Kiviniemi | ||
| Omiin silmiini näyttäisi enemmän hirsipinnalta. Tiedä sitten miten on. Ikkunat näyttäisivät olevan melko ulkona seinäpinnasta. Ajattelin olisiko varauduttu ulkovuorausta silmällä pitäen. Veistettiinkö hirret kirveellä? | ||||
|
|
08.09.2020 10:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Teemu mahdollista käydä tutkimassa paikkaa? | ||||
|
|
08.09.2020 10:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Löytyikö veturi? | ||||
|
|
08.09.2020 10:00 | Ossi Rosten | ||
| Oisko tuo väliaikainen? Päätellen vas alareunan vaihteesta... | ||||
|
|
08.09.2020 09:33 | Joonas Jokinen | ||
| Tuossa edessä näkyvä vaihde taidettiin uusia "hetki sitten". Miksi siinä käytetään puupöllejä betonisten sijaan? | ||||
|
|
08.09.2020 09:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin se on. | ||||
|
|
08.09.2020 09:14 | Erkki Nuutio | ||
| Vaihtoehdot olisivat silloin joko joka puolelta höylätty hirsi tai laudoitus leveillä lankuilla. Taustaksi asiaan Museoviraston nettiinkin julkaisemassa Rautatierakennustem korjausohjeessa 1 todetaan, että ulkovuoraus tehtiin kolmen-neljän vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta. Vuorattuna ilmeinen ajankohta olisi siis 1897-1900. Ajankohdan vuoraukset tehtiin vaakasuuntaisesti leveillä, yleensä ponttilaudoilla. Kuvassa ei ole ponttilaudoitusta. Sama ohje (s. 12) esittää kuitenkin ulkolautatyyppinä myös pontittoman laudan, jonka vaakasivut ovat 30 astetta kallistetut sadesuojan vuoksi. Nämä epäilemättä viistopinnoiltaankin maalatut laudat tulivat tiiviisti päällekkäin ilman rakoja. Olen tämänkaltaisen laudoituksen kannalla, etenkin kun koko rakennus on tasavärinen. Se on siis maalattu. Nähdäkseni asemienkaan hirsirakennuksien hirret eivät olleet tasaisiksi suorakaiteiksi höylättyja. Siksi ne eivät olleet edustavan näköisiä. Siksi niihin myös tuli painumaa, jota tasaiseksi häylättyyn hirsirunkoon luultavasti tulisi vain murto-osa edellisestä. Hirsirakentamisen asiantuntijat voinevat kertoa asiasta. |
||||
|
|
08.09.2020 08:47 | Panu Breilin | ||
| Pahinta veivaus lienee ollut aurausmerkeissä, joita on 2000-luvulla uudistettu jo kahteen kertaan. Kilometrimerkkien vaihto uusiin ja heikommin näkyviin sen sijaan ei ole onneksi juuri edennyt... |
||||
|
|
08.09.2020 08:40 | Panu Breilin | ||
| Ratapenkka päättyy tähän kohtaan, eli raide ei ole jatkunut pidemmälle. Päätepuskin lienee siirretty tästä raiteen nykyiseen päätepisteeseen joka on tuon kuvassa näkyvän mutkan takana. | ||||
|
|
08.09.2020 08:04 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tämän karttapalvelun mukaan raiteen pituus olisi ollut nämä vuodet vakio, pohdituttaa vain tuo päätepuskimen puuttuminen | ||||
|
|
08.09.2020 02:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Suomessa niihin tehtiin vielä jatkokehitystä. Niin sanottuun toiseen valmistussarjaan tehtiin seinien lämmöneristys täysin eri tavalla kuin saksalaisessa mallissa. Rakenteeseen lisättiin ilmarako lasivillan ja ulkopellin väliin ja vedenpoistoreiät. Valmet teki ensimmäiset uuden rakenteen mukaiset vaunut (esim. Rt). | ||||
|
|
08.09.2020 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhani, eräs tekijä teräsvaunuissa, eikä ihan vähäinenkään, on se että perusrakenne on saksalainen, eli Waggonbau Wegmannin suunnittelema. Se merkitsee sitä, että suunnitteluspeksit ainakin osaltaan vastaavat saksalaisia tuonaikaisia vaunuja. Voi tietenkin olla, että tilausvaiheessa VR oli maininnut jotain suomalaisista erityisolosuhteista? Tätä todistaa takuuvarmasti ero saksalaisten ja suomalaisten vaunujen sivuovissa. Talviominaisuudet ja käytetyt ajonopeudet taatusti poikkesivat saksalaisista. Kuitenkin, esimerkiksi tuo kiilakumitoteutus, luulen sen olevan peräisin Wegmannin suunnittelukonttorista. Semminkin, kun kiilakumikiinnityksen toteuttaminen vaatii kokemukseni mukaan suurta tarkkuutta asennettaessa. Tuskin tuonaikaisia eristemateriaalejakaan enää löytyy nykyvaunuista. Toisaalta, näiden suhteen Psl knp tavallaan oli wegmannilaisuuden "vanki" aina 1980-luvun puoliväliin asti (Eil- ja Fot-sarjat). Vai osaako joku kertoa parempia tietoja? |
||||
|
|
08.09.2020 00:58 | Johannes Erra | ||
| Ensimmäisen vaunun littera lienee Eifet. | ||||
|
|
08.09.2020 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein hyvä ja tunnelmallinen kuva! Tätä piti katsoa jonkin aikaa... | ||||
|
|
08.09.2020 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koskahan muuten on postivaunu viimeksi kulkenutkaan Tl - Tku rataosalla? Ainakin lätän postiliitevaunun kulku lakkautettiin 1978. | ||||
|
|
08.09.2020 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajolankamiehillä varmaan sekoaminen lähellä? | ||||
|
|
08.09.2020 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä mieltä muuten Vorgissa olevat kuljettajat ovat tästä merkkien veivaamisesta? Mikä on paras vaihteenopastinmalli? Muuteltiinko opastimia siksi, kun konsultit neuvoivat tekemään niin? Ainakin näennäistyöpaikka oli taattu merkkiveivareille! |
||||
|
|
07.09.2020 23:50 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jossainhan oli ihan vastikään ollut kokeilussa mustia merkkejä valkealla nuolella. Siinä voi sanoa, että merkkien veivaamisessa on tehty täysi ympyrä. | ||||
|
|
07.09.2020 23:43 | Harri Pesonen | ||
| Vanhat musta valkeella nuolella oli kaikkein selvin minusta kun nämä uuvet lätkät.... | ||||
|
|
07.09.2020 20:47 | Lasse Reunanen | ||
| Mutta eikös tuo rakennus ole kuvassa vielä vuoraamaton hirsipintainen? Laudoitus on vain yläosassa, mitä harvoin tehtiin hirrestä. | ||||