Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.09.2020 23:55 Esa J. Rintamäki  
  Eikös se tikkuviina ollutkin sellutehtaiden sivutuotteena saatua puuspriitä, jota sitten lantrattiin ja maustettiin? Kuulemma pölkyt vain kutittivat kurkussa kun "kuluttajat" sitä kuluttivat. Ja kovastimielellään vielä uusivat kokemustaan monen monta kertaa...

Pöytäviinasta olen joskus kuullut käytettävän nimitystä "Huonekaluliima".
Kuvasarja:
Aamun kulkijoita Hankobaanalla kesällä 2020
 
08.09.2020 23:12 Rasmus Viirre  
  Peijakas sentään.. Ei omia kuvia tänne pysty enään näiden mestarillisten teosten jälkeen laittaakaan..
kuva 08.09.2020 22:03 Marko Hasari  
  Todella hieno kuva.
kuva 08.09.2020 21:54 Lasse Reunanen  
  Kyllä tuo ihan perinteinen käsin piiluttu pelkkahirsipinta on. Omassakin talossa löytyy ihan samannäköisen hyvin tehty hirsipinta ulkovuoren alta. Tämäkin 1908 valmistunut talo on ollut alkujaan muutaman vuoden ilman vuorausta. Oletettavasti nuo ulkovuoraukset tehtiin myöhemmin siksi, että uusi hirsirakennus painuu voimakkaasti, jopa 5 %, ensimmäisten vuosien aikana. Painumista ei saa estää millään pystykoolauksilla tms. Jos pystylautoja laitetaan, esim. nurkkalaudat tai kevyet väliseinät, pitää ne kiinnittää kelluvasti siten, että hirsikehikko voi painua rauhassa. Muuten hirsikehikkoon tulee rakoja ja se vääntyy muodottomaksi.
kuva 08.09.2020 21:27 Reijo Salminen  
  Täälläkös sitä tikkuviinaa (Pöytäviinaa) aikoinaan tehtiin?
kuva 08.09.2020 21:25 Ossi Rosten  
  Ohos, hieno!
kuva 08.09.2020 21:24 Lari Åhman  
  Kaikki sarjat kuvan ovat kyllä mahtavia, mutta itseäni sykähdytti erityisesti tämä. Ohuet usvakerrokset, kaarteileva rata ja ajovaloissa kiiltävät kiskot - tunnelmaa unohtamatta.
kuva 08.09.2020 21:23 Kari Suominen  
  Olet Tuomas onnistunut vangitsemaan kerrassaan upeat hämärrätunnelmat !
kuva 08.09.2020 21:11 Tauno Hermola  
  Hevosvetoinen rata, kun noin vahvasti lankutettu?
kuva 08.09.2020 20:58 Juhani Pirttilahti  
  Ennen tänne Rajamäelle kulki viinavaunuja puutavarajunan keulassa. Se liikenne päättyi 2012.
kuva 08.09.2020 20:33 Tero Korkeakoski  
  Mutta surullinen rautatiemaisema
kuva 08.09.2020 20:30 Petri Nummijoki  
  Isäni oli töissä Haapajärvellä kuukauden verran keväällä 1964 ja ainakaan silloin ei ollut säännöllistä tavaraliikennettä Iisalmesta Haapajärven kautta Jyväskylän suuntaan. Tavarajunia oli vakituisesti kolme päivittäistä malmijunaa Pyhäkummusta Kokkolaan, joissa Vv15 + 10 kpl Ome-vaunuja kussakin. Pyhäkummun suuntaan kulki vain kaksi junaa, koska toisessa oli kaksi runkoa yhdistettynä. Lisäksi oli höyryveturivetoinen Iisalmi-Ylivieska tavarajunapari sekä Vv15-vetoinen Ylivieska-Haapajärvi-Jyväskylä-tavarajuna, joista viimeksi mainittu hoiti myös Haapajärven liikenteen. Haapajärven Veto-Jussi kävi tarvittaessa lähiasemilla.
kuva 08.09.2020 19:18 Teppo Niemi  
  Ja MRYn syysretkellä on Po 9822 on käynyt Humppilassa.
kuva 08.09.2020 19:12 Eemil Liukkonen  
  Hieno kuva Dr16:ta.
kuva 08.09.2020 18:56 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Komea kuva!
kuva 08.09.2020 18:41 Timo Salo  
  Tämän kuvan eteen on nähty ilmeisesti vaivaa ja se kannatti!!! (ei silti, nuo muutkin on mainioita, mutta tämä on numero uno)
kuva 08.09.2020 18:22 Raimo Hämäläinen  
  Olisit Panu kertonut heti, nyt meni muutama aivosolu hukkaan probleemaa selvitellessä :)
kuva 08.09.2020 18:02 Juhani Pirttilahti  
  Olen kuullut juttua, että uusia yhdistelmäopastimia ei enää asennettaisi. Mutta ilmeisesti niitä sitten kuitenkin vielä laitetaan.
kuva 08.09.2020 17:51 Mikko Mäntymäki  
  RI-TPE väli uusittiin vanhemmilla opastimilla.
kuva 08.09.2020 17:40 Erkki Nuutio  
  Jussin perustelut ja 1895-96 taisivat voittaa. Hirsirakentamisen laatu on Hammaslahdessa ylihyvää, etenkin verrattuna Dibuni/Tipunaan.
kuva 08.09.2020 17:02 Marko Anttila  
  Viime marraskuussa Po 9826 Urjalassa saakka käväisi https://vaunut.org/kuva/135767
Kuvasarja:
Aamun kulkijoita Hankobaanalla kesällä 2020
 
08.09.2020 16:57 Pasi Seppälä  
  Hämyn ja usvan vaikuttavissa maisemissa lauottu komea kuvasarja. Nostan kuvaushattua korkealle.
kuva 08.09.2020 16:47 Jukka Ahtiainen  
  Erinomainen kuva!
kuva 08.09.2020 16:15 Jussi Tepponen  
  Jos kuvaa suurentaa (esim selaimessa "Näytä kuva" ja sitten CTRL +, jolla kuvaa saa suurennettua), näkyy selvästi, että seinä on paljasta vaaleaa hirttä. Tuolloin kuva lienee otettu noin 1895-96, koska ulkoseiniä ei ole vielä laudoitettu, mutta ruho on jo kasvanut aseman ympärillä siten, ettei rakennustöistä näy enää mitään.

Myös Jokioisten asemasta on olemassa kuva, jossa laajennusosan seinät ovat paljasta vaaleaa hirttä.
kuva 08.09.2020 13:47 Vladimir Iashin  
  Voi myös ehkä olla "Tsaika"-juna, joka kulki Tallinnan ja Minskin välillä.

Tästä löytyy kuvaa:
https://www.parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=77445
kuva 08.09.2020 13:37 Aki Karvonen  
  Korjattu.
kuva 08.09.2020 13:11 Joonas Jokinen  
  Kiitoksia, näin vähän ajattelinkin.
kuva 08.09.2020 12:39 Erkki Nuutio  
  Pinnanmuotonsa näyttäviä vuoraamattomia asemia en ensihätään löytänyt kuin kaksi. Dibuni on toki Pohjois-Inkerissä, mutta on sopivan hirtehisen näköinen :
https://www.vaunut.org/kuva/105871?kv=1891&kv2=1911&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus
Pohjankurun vasen siipi on vuoraamaton :
https://www.vaunut.org/kuva/105528?kv=1891&kv2=1911&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus
kuva 08.09.2020 12:34 Jouni Hytönen  
  On väliaikainen vaihde.
kuva 08.09.2020 11:05 Mikko Herpman  
  Mielenkiintoinen kuva, onkohan ollut miten pitkään käytössä? Onkohan hakevaunut kulkeneet Iisalmi-Äänekoski välin Haapajärven vai Pieksämäen kautta?
kuva 08.09.2020 10:55 Ossi Rosten  
  Ainakin vielä viisi vuotta sitten on kiveys tuon Geokätköinfon mukaan ollut nähtävissä, kun tuskin laiturikiveys tuota reunakiveystä tarkoittaa kuitenkaan.. (Premium only): https://coord.info/GC5TGXB

"Nähtävissä on rakennuksesta perustuskiviä, joita on kasattu harmillisesti vähän sinne ja tänne sekaisin. Pieni pala laiturikivetystä on myös löydettävissä paikalta."
kuva 08.09.2020 10:53 Petri Kiviniemi  
  Omiin silmiini näyttäisi enemmän hirsipinnalta. Tiedä sitten miten on. Ikkunat näyttäisivät olevan melko ulkona seinäpinnasta. Ajattelin olisiko varauduttu ulkovuorausta silmällä pitäen. Veistettiinkö hirret kirveellä?
kuva 08.09.2020 10:25 Jimi Lappalainen  
  Olisiko Teemu mahdollista käydä tutkimassa paikkaa?
kuva 08.09.2020 10:21 Jimi Lappalainen  
  Löytyikö veturi?
kuva 08.09.2020 10:00 Ossi Rosten  
  Oisko tuo väliaikainen? Päätellen vas alareunan vaihteesta...
kuva 08.09.2020 09:33 Joonas Jokinen  
  Tuossa edessä näkyvä vaihde taidettiin uusia "hetki sitten". Miksi siinä käytetään puupöllejä betonisten sijaan?
kuva 08.09.2020 09:29 Jimi Lappalainen  
  Niin se on.
kuva 08.09.2020 09:14 Erkki Nuutio  
  Vaihtoehdot olisivat silloin joko joka puolelta höylätty hirsi tai laudoitus leveillä lankuilla.
Taustaksi asiaan Museoviraston nettiinkin julkaisemassa Rautatierakennustem korjausohjeessa 1 todetaan, että ulkovuoraus tehtiin kolmen-neljän vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta.
Vuorattuna ilmeinen ajankohta olisi siis 1897-1900.

Ajankohdan vuoraukset tehtiin vaakasuuntaisesti leveillä, yleensä ponttilaudoilla. Kuvassa ei ole ponttilaudoitusta. Sama ohje (s. 12) esittää kuitenkin ulkolautatyyppinä myös pontittoman laudan, jonka vaakasivut ovat 30 astetta kallistetut sadesuojan vuoksi. Nämä epäilemättä viistopinnoiltaankin maalatut laudat tulivat tiiviisti päällekkäin ilman rakoja.

Olen tämänkaltaisen laudoituksen kannalla, etenkin kun koko rakennus on tasavärinen. Se on siis maalattu. Nähdäkseni asemienkaan hirsirakennuksien hirret eivät olleet tasaisiksi suorakaiteiksi höylättyja.
Siksi ne eivät olleet edustavan näköisiä.
Siksi niihin myös tuli painumaa, jota tasaiseksi häylättyyn hirsirunkoon luultavasti tulisi vain murto-osa edellisestä.

Hirsirakentamisen asiantuntijat voinevat kertoa asiasta.
kuva 08.09.2020 08:47 Panu Breilin  
  Pahinta veivaus lienee ollut aurausmerkeissä, joita on 2000-luvulla uudistettu jo kahteen kertaan.

Kilometrimerkkien vaihto uusiin ja heikommin näkyviin sen sijaan ei ole onneksi juuri edennyt...
kuva 08.09.2020 08:40 Panu Breilin  
  Ratapenkka päättyy tähän kohtaan, eli raide ei ole jatkunut pidemmälle. Päätepuskin lienee siirretty tästä raiteen nykyiseen päätepisteeseen joka on tuon kuvassa näkyvän mutkan takana.
kuva 08.09.2020 08:04 Raimo Hämäläinen  
  Tämän karttapalvelun mukaan raiteen pituus olisi ollut nämä vuodet vakio, pohdituttaa vain tuo päätepuskimen puuttuminen
kuva 08.09.2020 02:28 Juhani Pirttilahti  
  Suomessa niihin tehtiin vielä jatkokehitystä. Niin sanottuun toiseen valmistussarjaan tehtiin seinien lämmöneristys täysin eri tavalla kuin saksalaisessa mallissa. Rakenteeseen lisättiin ilmarako lasivillan ja ulkopellin väliin ja vedenpoistoreiät. Valmet teki ensimmäiset uuden rakenteen mukaiset vaunut (esim. Rt).
kuva 08.09.2020 01:08 Esa J. Rintamäki  
  Juhani, eräs tekijä teräsvaunuissa, eikä ihan vähäinenkään, on se että perusrakenne on saksalainen, eli Waggonbau Wegmannin suunnittelema. Se merkitsee sitä, että suunnitteluspeksit ainakin osaltaan vastaavat saksalaisia tuonaikaisia vaunuja. Voi tietenkin olla, että tilausvaiheessa VR oli maininnut jotain suomalaisista erityisolosuhteista? Tätä todistaa takuuvarmasti ero saksalaisten ja suomalaisten vaunujen sivuovissa.

Talviominaisuudet ja käytetyt ajonopeudet taatusti poikkesivat saksalaisista. Kuitenkin, esimerkiksi tuo kiilakumitoteutus, luulen sen olevan peräisin Wegmannin suunnittelukonttorista. Semminkin, kun kiilakumikiinnityksen toteuttaminen vaatii kokemukseni mukaan suurta tarkkuutta asennettaessa.

Tuskin tuonaikaisia eristemateriaalejakaan enää löytyy nykyvaunuista. Toisaalta, näiden suhteen Psl knp tavallaan oli wegmannilaisuuden "vanki" aina 1980-luvun puoliväliin asti (Eil- ja Fot-sarjat). Vai osaako joku kertoa parempia tietoja?
kuva 08.09.2020 00:58 Johannes Erra  
  Ensimmäisen vaunun littera lienee Eifet.
kuva 08.09.2020 00:47 Esa J. Rintamäki  
  Oikein hyvä ja tunnelmallinen kuva! Tätä piti katsoa jonkin aikaa...
kuva 08.09.2020 00:42 Esa J. Rintamäki  
  Koskahan muuten on postivaunu viimeksi kulkenutkaan Tl - Tku rataosalla? Ainakin lätän postiliitevaunun kulku lakkautettiin 1978.
kuva 08.09.2020 00:40 Esa J. Rintamäki  
  Ajolankamiehillä varmaan sekoaminen lähellä?
kuva 08.09.2020 00:37 Esa J. Rintamäki  
  Mitä mieltä muuten Vorgissa olevat kuljettajat ovat tästä merkkien veivaamisesta? Mikä on paras vaihteenopastinmalli?

Muuteltiinko opastimia siksi, kun konsultit neuvoivat tekemään niin? Ainakin näennäistyöpaikka oli taattu merkkiveivareille!
kuva 07.09.2020 23:50 Juhani Pirttilahti  
  Jossainhan oli ihan vastikään ollut kokeilussa mustia merkkejä valkealla nuolella. Siinä voi sanoa, että merkkien veivaamisessa on tehty täysi ympyrä.
kuva 07.09.2020 23:43 Harri Pesonen  
  Vanhat musta valkeella nuolella oli kaikkein selvin minusta kun nämä uuvet lätkät....
kuva 07.09.2020 20:47 Lasse Reunanen  
  Mutta eikös tuo rakennus ole kuvassa vielä vuoraamaton hirsipintainen? Laudoitus on vain yläosassa, mitä harvoin tehtiin hirrestä.