Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.09.2020 20:47 Lasse Reunanen  
  Mutta eikös tuo rakennus ole kuvassa vielä vuoraamaton hirsipintainen? Laudoitus on vain yläosassa, mitä harvoin tehtiin hirrestä.
kuva 07.09.2020 20:33 Jouni Ijäs  
  On niin hienon oloinen veturi tämä ER20, että toivoisin niitä tulevan tännekin jonkun operaattorin toimesta.
kuva 07.09.2020 20:32 Jukka Voudinmäki  
  Nythän voi hyödyntää tätä mainiota uudehkoa palvelua. Selaimeen
https://vanhatkartat.fi/#14.71/61.80803/25.24247 ja vetelemään peittävyystäplää.

Karttapalveluun jää toki 12 vuoden katvealue raiteen rakentamisesta vuoteen 1964, mutta kyllä tästä ainakin suuntaa-antavaa tietoa saa.
kuva 07.09.2020 20:22 Timo Salo  
  Vau, melkein vois kuvitella, että siinä on Draculan linna! :-) TUNNELMAA!!!
kuva 07.09.2020 19:12 Esa J. Rintamäki  
  Kivaa! Mopo on siis kaksipaikkainen, Cessna 150 tai siitä edelleen kehitetty 152. Saipa mopoa myös taitolentokelpoisena, nimellä Aerobat.

Nelipaikkainen 172 on muuten yksi maailman eniten valmistetuista lentokoneista, tuotantomäärät liikkunevat siinä reilun 30 000 paikkeilla. Wichitassa, Kansasissa tuotanto tosin jouduttiin pysäyttämään USA:n äärettömän tiukan tuotevastuulain takia (tehdas joutui maksamaan hirmuisia korvauksia lento-onnettomuuksien uhreille!). Sittemmin 172:n tuotanto aloitettiin uudelleen. Ja mikä ettei, suosittu ja käyttökelpoinen!

Euroopassakin sitä valmistettiin, lisenssillä, Ranskassa Reimsissä, nimenä tuli tutuksi mm. Reims Rocket. Reimsin tehtaan johtajana muuten vaikutti kuulu ranskalainen hävittäjä-ässä Pierre Clostermann.

Samoja määriä yli kolmenkymmenen tuhannen, valmistettuja lentokoneita oli muitakin: Messerschmitt Bf109, kaksitasoinen Antonov An-2 Neuvostoliitossa, ehkä myös Iljushin Il-2 Stormovik, josta en kuitenkaan ole ihan varma...
kuva 07.09.2020 18:45 Jaakko Pehkonen  
  Hyvä avaus Juhanilta!
kuva 07.09.2020 17:21 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Kyllä tässä ulkomuodot kertovat (oven, kynnyksen ja ilmanvaihtoritilän paikka), että rakennus on sama mutta sen ulkovuoraus on uusittu ja harjakatto lisätty. https://vaunut.org/kuva/1671?liikp1=1594
kuva 07.09.2020 16:40 Juhani Pirttilahti  
  Koen, että pelkkä kristallipallo pöydällä ei riitä, vaan asiaa on syytä avata lisää.

Vaunun säilymiseen usein ajatuksissa liitetään lämmitys. Yleensä esitetään sellainen väite, että kun vaunua lämmitetään, se pysyy hyvänä. Sellaisenaan esitettynä tämä väite on kuitenkin vain hätäinen päätelmä. On syytä pohtia myös taustalla vaikuttavaa rakennusfysiikkaa, eli rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Kun tiedetään, että kosteudella on lämpötilaa suurempi vaikutus homeongelmien syntyyn, voidaan ajatella, että lämmityksen lisäksi vaunun ulkokuoren tulee olla ehjä ja tiivis. Niinpä minä teen johtopäätöksen: jos vaunu ei pidä vettä sateella, sen lämmittäminen ei tuo mitään lisäarvoa. Voi jopa käydä päin vastoin, kun kosteiden rakenteiden lämpötila on jatkuvasti homesienen kasvulle otollisella alueella. Tämäkään ei toki riitä argumentiksi yksinään, siispä jatkan:

Rakenneosilla on tietty käyttöikä jonka ylittyessä rakenne ei enää toimi suunnitellusti. Niin talon kuin vaununkin rakenteilla on parasta ennen -päiväys. Kiinteistöjäkin täytyy huoltaa säännöllisesti, joten miksi ei vaunujakin.

Nyt kun näitä vaunuja otetaan talteen museointitarkoituksissa, niiden suunniteltu käyttöikä on jo ylittynyt. Tämä, olkoon vaikka 30 vuoden käyttöikä, tarkoittaa siis tavoiteltua elinkaarta vaunun valmistuksesta sen kierrätykseen. Tietenkään se ei mitenkään takaa sitä, että vaunu säilyy hyvänä 30 vuotta valmistuksesta. Valmistajan antama takuuaika oli tyypillisesti yksi vuosi.

Yksittäisten rakenneosien tekninen käyttöikä voi olla ja onkin alle elinkaaren. Esimerkiksi ikkunaa ympäröivä kiilakumitiiviste on yksi sellainen säilymisen kannalta kriittinen rakenneosa, jolla on melko lyhyt käyttöikä (noin 10-15 vuotta). Voidaan olettaa, että tiivisteitä on elinkaaren aikana jo vaihdettu pari kertaa. Jos niitä ei vaihda tarpeeksi usein, käy niin, että sadevesi vaeltaa vääriin paikkoihin. Eikä sitä vuotoa rakennustavasta johtuen välttämättä huomaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Kaipaan elinkaariasioiden huomioon ottamista ja suunnitelmallisuutta, kun kalustoa säilytetään museointitarkoituksissa. Entäpä jos vallitseva ajattelu olisikin sellainen, että säilymistä jälkipolville mietitään ensin ja vasta sitten mietitään mitä säilytetään?
kuva 07.09.2020 16:32 Jouni Hytönen  
  Kuinkahan lienee mennyt - onko tämä rakennus purettu ja rakennettu uusi vai tähän alkuperäiseen rakennettu harjakatto jälkikäteen? Joka tapauksessa nykyinen laitetila on täysin erilainen.
kuva 07.09.2020 15:58 Oula Ahlholm  
  Kiitos tiedosta.
kuva 07.09.2020 15:40 Markus Räsänen  
  Tämä on raiteentukemiskone Ttk. Tämä kone asettaa kiskot ja ratapölyt oikeaan kohtaan, niin korkeus kuin leveyssuunnassa, samalla se täryttää sepeliä, jolla se saa sepelin asettumaan oikein polkkyjen alle. Konetta käytetään niin uusien kiskojen asentamisessa kuin kunnossapidossa korjaten raidegeometrisiä virheitä, joita ajan saatossa raiteille muodostuu.
kuva 07.09.2020 15:34 Joonatan Nikula  
  Kyllä. Lämmitysjärjestelmä on huomioitu ja tarkoitus ottaa käyttöön!
kuva 07.09.2020 14:39 Jari Kuusinen  
  Ovatko ennustajat huomioineet mahdollisen 24/7 lämmitysjärjestelmän käyttöönottomahdollisuutta? Aivan kuten Pettukankaalla oli lyhyen aikaa aivan toiminnan alkuvaiheessa käytössä...
kuva 07.09.2020 14:13 Raimo Hämäläinen  
  Onko raide jatkunut vielä kuvaajan selän taakse, puuttuvasta päätepuskimesta voisi tehdä sellaisen johtopäätöksen?
kuva 07.09.2020 14:10 Juhani Pirttilahti  
  Asennon osoittavaa merkkiä on kuitenkin vaihdettu monen monta kertaa. Hirveä rumba tehdä uusia ja vaihtaa niitä kaikkiin tuhansiin Suomen vaihteisiin.
kuva 07.09.2020 14:07 Oula Ahlholm  
  Cessna 172 oli se.
kuva 07.09.2020 14:06 Esa J. Rintamäki  
  Vaihteenasettimen runko on malliltaan pysynyt vuosikymmeniä samana. Hyvä esimerkki toimivasta innovaatiosta: toimii ja ei ole turhia härpäkkeitä lisänä.
kuva 07.09.2020 14:05 Raimo Hämäläinen  
  Ei löydy totakaan tönöä enää, ainakaan Googlen ilmakuvaa tarkastellessa....
kuva 07.09.2020 14:04 Mauri Monto  
  Tietääkseni tulee kapeat yhdistelmäopastimet Kemijärvi-Patokangas rataosalla ja näillä ratapihoilla on muutenkin käytössä nämä kapeat yhdistelmäopastimet. Sen sijaan esimerkiksi Tampere-Seinäjoki-rataosan opastimet uusitaan ilmeisesti käyttäen vanhempaa opastinmallia. Varmuudella sanoen: aika näyttää onko näin.
kuva 07.09.2020 14:02 Esa J. Rintamäki  
  Se on se pyhä "kustannusvastaavuus"! Arkkitehtihän voi suunnitella talonsa vaikka saapasnahan ja puhtaan kullan yhdistelmänä, mutta suunnitteluvaiheen jälkeen grynderi joka tapauksessa huiskii punakynällä! Näin ainakin kaupungeissa on tapahtunut.

Kuvan rakennus tosiaan saa arkkitehtuurista edes vähän kiinnostuneen ihmisen ulvomaan epätoivosta!
kuva 07.09.2020 13:55 Kari Ranta-Ojala  
  Tuleeko sinne nää kapeat opastimet.
kuva 07.09.2020 12:49 Lari Åhman  
  Hieno fiilis on kyllä kuvassa. 26-kolmikko tarjoaa kyllä hienon äänikokemuksen etenkin silloin kun niitä on harvemmin nähnyt.
kuva 07.09.2020 12:10 Timo Salo  
  Tässä on tehty kaikki mahdolliset rakennusvirheet: Se tasakatto, sokkeli puuttuu, räystäs puuttuu ja lisäksi antenni on asennettu seinään niin, että joka sateella se uittaa vedet seinälle pitäen sen kestomärkänä... Ei edes uskalla ajatella miltä sisällä näyttää (ja haisee) kymmenen vuoden käytön jälkeen. (Ulkonäkökin on kuin kysymys olisi hautakappelista, tai tykistöbunkkerista)
kuva 07.09.2020 06:57 Jimi Lappalainen  
  Ei kai dronella yleensä noin korkealle lennellä? Mielestäni vasemmassa reunassa näkyy jopa ikkunaheijastusta, joten tämä voisi olla vaikkapa joltain yleisölennätykseltä? Ehkäpä Oulun päiviltä 2017? https://www.ouka.fi/oulu/oulun-paivat
kuva 07.09.2020 06:45 Jimi Lappalainen  
  Otetaan sitten samalla Visalta kp-lisenssi pois? Kun ei "kp:t" enää kiinnosta?
kuva 07.09.2020 06:36 Jimi Lappalainen  
  Tosi hyvä...
kuva 07.09.2020 06:34 Jimi Lappalainen  
  Mahtavaa, kiitos.
kuva 07.09.2020 03:05 Juhani Pirttilahti  
  Ihan järkeenkäyvä ennustus. Vaunut nimittäin tarvitsevat katot tai vastaavan sääsuojan päälleen. Haapamäen kokemuksien perusteella ilman sateensuojaa vaunu pysyy hyvänä ehkä sen 5-10 vuotta.

Moni makuuvaunu on poistettu liikenteestä juurikin homevaurioiden takia, kun VR:llä ole enää haluttu investoida niiden (kalliiseen) peruskorjaukseen. Toki paljon aivan hyviäkin vaunuja on mennyt poistoon siinä sivussa.
kuva 07.09.2020 01:15 Esa J. Rintamäki  
  Kuvausalustana Mopo-Cessna vai varhaisdrone?
kuva 07.09.2020 01:13 Esa J. Rintamäki  
  Höyryveturipuistolle?

Ennustan: ei montaakaan vuotta mene, kun liikkuvat osat on jumissa, katot vuotavat, hometta, ruostetta ja graffiteja!
kuva 06.09.2020 23:59 Roope Prusila  
  Kuvatekstiä korjattu saatujen tietojen perusteella.
kuva 06.09.2020 22:43 Juhani Pirttilahti  
  Juuri näin. Ei suotta pidä levitellä väärää tietoa.
kuva 06.09.2020 22:10 Visa Pöntinen  
  Heh no hyvä :D
kuva 06.09.2020 20:24 Jari Kuusinen  
  AIJAIJAI!! LISENSSI POIS! BANNIA VORGIIN!! ;)
(kyllä vaunuja tosiaankin oli 5 kpl)
kuva 06.09.2020 19:37 Visa Pöntinen  
  En mä ottanu ylös mutta mun kuvissa ja videolla näkyy myös viisi vaunua. Vai onko joku niistä "kaksiosainen" niin että vain näyttää olevan viisi?
kuva 06.09.2020 19:22 Joonatan Nikula  
  Yksikään vaunu ei mennyt yhdistykselle. Vaan höyryveturipuistolle.
kuva 06.09.2020 19:02 John Lindroth  
  Heikki,juuri näin se oli ja vaunustona oli upeat Kannoston Suomi vaunut. Hurun Roco tekniikka on hyvin kestänyt vuosia ja toimii siis vieläkin. Tärkeäähän oli toimintavarmuus näyttely ja ajoilta tilanteissa .Roco taisi olla tuolloin vielä kokonaan made in Austria. Nykymallien kokemuksista ja laadusta voisi kirjoittaa kokonaan uuden kapittelin
kuva 06.09.2020 18:53 Heikki Kannosto  
  Tällä Hurulla ajettiin ahkerasti PRK:n ajoilloissa aseman kellarissa silloin vanhaan hyvään aikaan.
kuva 06.09.2020 18:32 Petri Nummijoki  
  On tässä tänä kesänäkin esiintynyt myös yhtä Dv12-veturia. Joskus kyllä 2*Dv12 tai 3*Dv12 eli ei voi oikein etukäteen tietää. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että yksi Dv12 on mielenkiintoisin. Yleensäkin jonkinlaisena nyrkkisääntönä junan seuraaminen on sitä mielenkiintoisempaa, mitä alhaisempi on tehon ja painon välinen suhde.
kuva 06.09.2020 18:09 Petri Sallinen  
  Tämä modaus ei ole aloittelijan kohde. Sinänsä takimmaisen vetoakseli siirto kolmella millillä eli uuden laakerikidan jyrsiminen pystyjyrsimellä sinkkipainevalukehykseen ei ole kummoinen juttu — mikäli jyrsintekniikka on hallussa. Sehän on vaan pelkkä ura. Tämän seurauksena myös kytkintankoa on pidennettävä — käytännössä kokonaan uuden kytkintangon mallaaminen on helpompaa.

Kaupallisissa mallihankkeissa oleellista on se, kenellä kantti kestää investoida. Jos vaikka höyryveturin valmiin alustan valmistaminen maksaa 150 euroa ja menekkiä olisi 500 kappaletta, niin tämä kertoo jo jotain. Pätäkkää tarvitaan toki muuhunkin kuin pelkkään alustaan :)
kuva 06.09.2020 17:52 Erkki Nuutio  
  Nyt taidetaan olla 50-luvun alkupuolella. Talletuksenne turvasi Postisäästöpankki 4,5% korolla, kunnes sekin tyrittiin.
PSP:n säästöpossu on vielä tallella ja esillä vitriinikaapissa matkamuistoesineiden seurassa.
kuva 06.09.2020 17:46 Mikko J. Putkonen  
  https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:152_mm_gun-howitzer_M1937_(ML-20)_at_the_Soviet_Cenotaph_in_Berlin-Tiergarten
kuva 06.09.2020 17:43 Erkki Nuutio  
  Tyylikäs on kuvakin! Ulkolaudoitus tehtiin parisen vuotta sen jälkeen kuin verhoamaton hirsirakennus valmistui 1894. Kuvassa ulkolaudoituksen maalipinta kiiltää vielä. Bobrikoffin määräämät venäjänkieliset asemakilvet lisättiin 1900-1901. Haarukaksi kuvausvuodelle asettaisin 1897...1900.
kuva 06.09.2020 17:29 Mikko J. Putkonen  
  Tyylikäs otos.
kuva 06.09.2020 17:03 Alex Chudoba  
  Omiin muistiinpanoihini olen merkinnyt, että kyseessä olisi tiettävästi 2543.
kuva 06.09.2020 16:34 Jimi Lappalainen  
  Näkemäni vaunut olivat: FIN-WINCO Obe 207008-4 + FIN-WINCO Obe 207002-7 + FIN-KOMS BO 070918-8 + FIN-WINCO BXO 072218-1. Mikä on viides ja mihin kohtaan se sijoittuu?
kuva 06.09.2020 15:45 John Lindroth  
  Petriltä mielenkiintoista lisäinfoa tähän sarjaan liittyen,itse asiassa Ruotsissa kiinnostus tuohon malliin ja myynti olisi ollut melkoisen varmaa .Bachmanin kohdalla yksi seikka hyvinkin on taaimmaisen akselin siirto joka voi hyvinkin arvelluttaa ainakin aliottelevaa rakentajaa. Netistä löytyy tuosta edellämainitusta Ystad Eslöf veturista kuva onnistuneena Ho mallina jossa mielestäni on käytetty Bachmann alustaa 52 pyörillä ilman muutoksia taka-akseliin.
kuva 06.09.2020 14:47 Visa Pöntinen  
  Voin vahvistaa että viisi vaunua oli tässä.
kuva 06.09.2020 14:19 Miro Hagelberg  
  Olen käsittänyt että kaikki haetut vaunut olisi tarkoitus viedä Höyryveturipuistoon pl. ne jotka jätettiin Hyvinkään konepajalle.
kuva 06.09.2020 13:52 Teemu Saukkonen  
  Jaa että tämä olikin etelämpänä kuin luulin.
kuva 06.09.2020 13:52 Esa J. Rintamäki  
  Jo vain, eikä sekään tietysti ollut 100%:sta! Oli virkatarvevaunuja joissa alkuperäinen numero oli jäänyt näkyville päätyoven yläpuolelle.