|
|
07.09.2020 20:47 | Lasse Reunanen | ||
| Mutta eikös tuo rakennus ole kuvassa vielä vuoraamaton hirsipintainen? Laudoitus on vain yläosassa, mitä harvoin tehtiin hirrestä. | ||||
|
|
07.09.2020 20:33 | Jouni Ijäs | ||
| On niin hienon oloinen veturi tämä ER20, että toivoisin niitä tulevan tännekin jonkun operaattorin toimesta. | ||||
|
|
07.09.2020 20:32 | Jukka Voudinmäki | ||
| Nythän voi hyödyntää tätä mainiota uudehkoa palvelua. Selaimeen https://vanhatkartat.fi/#14.71/61.80803/25.24247 ja vetelemään peittävyystäplää. Karttapalveluun jää toki 12 vuoden katvealue raiteen rakentamisesta vuoteen 1964, mutta kyllä tästä ainakin suuntaa-antavaa tietoa saa. |
||||
|
|
07.09.2020 20:22 | Timo Salo | ||
| Vau, melkein vois kuvitella, että siinä on Draculan linna! :-) TUNNELMAA!!! | ||||
|
|
07.09.2020 19:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa! Mopo on siis kaksipaikkainen, Cessna 150 tai siitä edelleen kehitetty 152. Saipa mopoa myös taitolentokelpoisena, nimellä Aerobat. Nelipaikkainen 172 on muuten yksi maailman eniten valmistetuista lentokoneista, tuotantomäärät liikkunevat siinä reilun 30 000 paikkeilla. Wichitassa, Kansasissa tuotanto tosin jouduttiin pysäyttämään USA:n äärettömän tiukan tuotevastuulain takia (tehdas joutui maksamaan hirmuisia korvauksia lento-onnettomuuksien uhreille!). Sittemmin 172:n tuotanto aloitettiin uudelleen. Ja mikä ettei, suosittu ja käyttökelpoinen! Euroopassakin sitä valmistettiin, lisenssillä, Ranskassa Reimsissä, nimenä tuli tutuksi mm. Reims Rocket. Reimsin tehtaan johtajana muuten vaikutti kuulu ranskalainen hävittäjä-ässä Pierre Clostermann. Samoja määriä yli kolmenkymmenen tuhannen, valmistettuja lentokoneita oli muitakin: Messerschmitt Bf109, kaksitasoinen Antonov An-2 Neuvostoliitossa, ehkä myös Iljushin Il-2 Stormovik, josta en kuitenkaan ole ihan varma... |
||||
|
|
07.09.2020 18:45 | Jaakko Pehkonen | ||
| Hyvä avaus Juhanilta! | ||||
|
|
07.09.2020 17:21 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllä tässä ulkomuodot kertovat (oven, kynnyksen ja ilmanvaihtoritilän paikka), että rakennus on sama mutta sen ulkovuoraus on uusittu ja harjakatto lisätty. https://vaunut.org/kuva/1671?liikp1=1594 | ||||
|
|
07.09.2020 16:40 | Juhani Pirttilahti | ||
| Koen, että pelkkä kristallipallo pöydällä ei riitä, vaan asiaa on syytä avata lisää. Vaunun säilymiseen usein ajatuksissa liitetään lämmitys. Yleensä esitetään sellainen väite, että kun vaunua lämmitetään, se pysyy hyvänä. Sellaisenaan esitettynä tämä väite on kuitenkin vain hätäinen päätelmä. On syytä pohtia myös taustalla vaikuttavaa rakennusfysiikkaa, eli rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Kun tiedetään, että kosteudella on lämpötilaa suurempi vaikutus homeongelmien syntyyn, voidaan ajatella, että lämmityksen lisäksi vaunun ulkokuoren tulee olla ehjä ja tiivis. Niinpä minä teen johtopäätöksen: jos vaunu ei pidä vettä sateella, sen lämmittäminen ei tuo mitään lisäarvoa. Voi jopa käydä päin vastoin, kun kosteiden rakenteiden lämpötila on jatkuvasti homesienen kasvulle otollisella alueella. Tämäkään ei toki riitä argumentiksi yksinään, siispä jatkan: Rakenneosilla on tietty käyttöikä jonka ylittyessä rakenne ei enää toimi suunnitellusti. Niin talon kuin vaununkin rakenteilla on parasta ennen -päiväys. Kiinteistöjäkin täytyy huoltaa säännöllisesti, joten miksi ei vaunujakin. Nyt kun näitä vaunuja otetaan talteen museointitarkoituksissa, niiden suunniteltu käyttöikä on jo ylittynyt. Tämä, olkoon vaikka 30 vuoden käyttöikä, tarkoittaa siis tavoiteltua elinkaarta vaunun valmistuksesta sen kierrätykseen. Tietenkään se ei mitenkään takaa sitä, että vaunu säilyy hyvänä 30 vuotta valmistuksesta. Valmistajan antama takuuaika oli tyypillisesti yksi vuosi. Yksittäisten rakenneosien tekninen käyttöikä voi olla ja onkin alle elinkaaren. Esimerkiksi ikkunaa ympäröivä kiilakumitiiviste on yksi sellainen säilymisen kannalta kriittinen rakenneosa, jolla on melko lyhyt käyttöikä (noin 10-15 vuotta). Voidaan olettaa, että tiivisteitä on elinkaaren aikana jo vaihdettu pari kertaa. Jos niitä ei vaihda tarpeeksi usein, käy niin, että sadevesi vaeltaa vääriin paikkoihin. Eikä sitä vuotoa rakennustavasta johtuen välttämättä huomaa ennen kuin on liian myöhäistä. Kaipaan elinkaariasioiden huomioon ottamista ja suunnitelmallisuutta, kun kalustoa säilytetään museointitarkoituksissa. Entäpä jos vallitseva ajattelu olisikin sellainen, että säilymistä jälkipolville mietitään ensin ja vasta sitten mietitään mitä säilytetään? |
||||
|
|
07.09.2020 16:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan lienee mennyt - onko tämä rakennus purettu ja rakennettu uusi vai tähän alkuperäiseen rakennettu harjakatto jälkikäteen? Joka tapauksessa nykyinen laitetila on täysin erilainen. | ||||
|
|
07.09.2020 15:58 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
07.09.2020 15:40 | Markus Räsänen | ||
| Tämä on raiteentukemiskone Ttk. Tämä kone asettaa kiskot ja ratapölyt oikeaan kohtaan, niin korkeus kuin leveyssuunnassa, samalla se täryttää sepeliä, jolla se saa sepelin asettumaan oikein polkkyjen alle. Konetta käytetään niin uusien kiskojen asentamisessa kuin kunnossapidossa korjaten raidegeometrisiä virheitä, joita ajan saatossa raiteille muodostuu. | ||||
|
|
07.09.2020 15:34 | Joonatan Nikula | ||
| Kyllä. Lämmitysjärjestelmä on huomioitu ja tarkoitus ottaa käyttöön! | ||||
|
|
07.09.2020 14:39 | Jari Kuusinen | ||
| Ovatko ennustajat huomioineet mahdollisen 24/7 lämmitysjärjestelmän käyttöönottomahdollisuutta? Aivan kuten Pettukankaalla oli lyhyen aikaa aivan toiminnan alkuvaiheessa käytössä... | ||||
|
|
07.09.2020 14:13 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko raide jatkunut vielä kuvaajan selän taakse, puuttuvasta päätepuskimesta voisi tehdä sellaisen johtopäätöksen? | ||||
|
|
07.09.2020 14:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Asennon osoittavaa merkkiä on kuitenkin vaihdettu monen monta kertaa. Hirveä rumba tehdä uusia ja vaihtaa niitä kaikkiin tuhansiin Suomen vaihteisiin. | ||||
|
|
07.09.2020 14:07 | Oula Ahlholm | ||
| Cessna 172 oli se. | ||||
|
|
07.09.2020 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaihteenasettimen runko on malliltaan pysynyt vuosikymmeniä samana. Hyvä esimerkki toimivasta innovaatiosta: toimii ja ei ole turhia härpäkkeitä lisänä. | ||||
|
|
07.09.2020 14:05 | Raimo Hämäläinen | ||
| Ei löydy totakaan tönöä enää, ainakaan Googlen ilmakuvaa tarkastellessa.... | ||||
|
|
07.09.2020 14:04 | Mauri Monto | ||
| Tietääkseni tulee kapeat yhdistelmäopastimet Kemijärvi-Patokangas rataosalla ja näillä ratapihoilla on muutenkin käytössä nämä kapeat yhdistelmäopastimet. Sen sijaan esimerkiksi Tampere-Seinäjoki-rataosan opastimet uusitaan ilmeisesti käyttäen vanhempaa opastinmallia. Varmuudella sanoen: aika näyttää onko näin. | ||||
|
|
07.09.2020 14:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se on se pyhä "kustannusvastaavuus"! Arkkitehtihän voi suunnitella talonsa vaikka saapasnahan ja puhtaan kullan yhdistelmänä, mutta suunnitteluvaiheen jälkeen grynderi joka tapauksessa huiskii punakynällä! Näin ainakin kaupungeissa on tapahtunut. Kuvan rakennus tosiaan saa arkkitehtuurista edes vähän kiinnostuneen ihmisen ulvomaan epätoivosta! |
||||
|
|
07.09.2020 13:55 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tuleeko sinne nää kapeat opastimet. | ||||
|
|
07.09.2020 12:49 | Lari Åhman | ||
| Hieno fiilis on kyllä kuvassa. 26-kolmikko tarjoaa kyllä hienon äänikokemuksen etenkin silloin kun niitä on harvemmin nähnyt. | ||||
|
|
07.09.2020 12:10 | Timo Salo | ||
| Tässä on tehty kaikki mahdolliset rakennusvirheet: Se tasakatto, sokkeli puuttuu, räystäs puuttuu ja lisäksi antenni on asennettu seinään niin, että joka sateella se uittaa vedet seinälle pitäen sen kestomärkänä... Ei edes uskalla ajatella miltä sisällä näyttää (ja haisee) kymmenen vuoden käytön jälkeen. (Ulkonäkökin on kuin kysymys olisi hautakappelista, tai tykistöbunkkerista) | ||||
|
|
07.09.2020 06:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kai dronella yleensä noin korkealle lennellä? Mielestäni vasemmassa reunassa näkyy jopa ikkunaheijastusta, joten tämä voisi olla vaikkapa joltain yleisölennätykseltä? Ehkäpä Oulun päiviltä 2017? https://www.ouka.fi/oulu/oulun-paivat | ||||
|
|
07.09.2020 06:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Otetaan sitten samalla Visalta kp-lisenssi pois? Kun ei "kp:t" enää kiinnosta? | ||||
|
|
07.09.2020 06:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Tosi hyvä... | ||||
|
|
07.09.2020 06:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtavaa, kiitos. | ||||
|
|
07.09.2020 03:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ihan järkeenkäyvä ennustus. Vaunut nimittäin tarvitsevat katot tai vastaavan sääsuojan päälleen. Haapamäen kokemuksien perusteella ilman sateensuojaa vaunu pysyy hyvänä ehkä sen 5-10 vuotta. Moni makuuvaunu on poistettu liikenteestä juurikin homevaurioiden takia, kun VR:llä ole enää haluttu investoida niiden (kalliiseen) peruskorjaukseen. Toki paljon aivan hyviäkin vaunuja on mennyt poistoon siinä sivussa. |
||||
|
|
07.09.2020 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvausalustana Mopo-Cessna vai varhaisdrone? | ||||
|
|
07.09.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Höyryveturipuistolle? Ennustan: ei montaakaan vuotta mene, kun liikkuvat osat on jumissa, katot vuotavat, hometta, ruostetta ja graffiteja! |
||||
|
|
06.09.2020 23:59 | Roope Prusila | ||
| Kuvatekstiä korjattu saatujen tietojen perusteella. | ||||
|
|
06.09.2020 22:43 | Juhani Pirttilahti | ||
| Juuri näin. Ei suotta pidä levitellä väärää tietoa. | ||||
|
|
06.09.2020 22:10 | Visa Pöntinen | ||
| Heh no hyvä :D | ||||
|
|
06.09.2020 20:24 | Jari Kuusinen | ||
| AIJAIJAI!! LISENSSI POIS! BANNIA VORGIIN!! ;) (kyllä vaunuja tosiaankin oli 5 kpl) |
||||
|
|
06.09.2020 19:37 | Visa Pöntinen | ||
| En mä ottanu ylös mutta mun kuvissa ja videolla näkyy myös viisi vaunua. Vai onko joku niistä "kaksiosainen" niin että vain näyttää olevan viisi? | ||||
|
|
06.09.2020 19:22 | Joonatan Nikula | ||
| Yksikään vaunu ei mennyt yhdistykselle. Vaan höyryveturipuistolle. | ||||
|
|
06.09.2020 19:02 | John Lindroth | ||
| Heikki,juuri näin se oli ja vaunustona oli upeat Kannoston Suomi vaunut. Hurun Roco tekniikka on hyvin kestänyt vuosia ja toimii siis vieläkin. Tärkeäähän oli toimintavarmuus näyttely ja ajoilta tilanteissa .Roco taisi olla tuolloin vielä kokonaan made in Austria. Nykymallien kokemuksista ja laadusta voisi kirjoittaa kokonaan uuden kapittelin | ||||
|
|
06.09.2020 18:53 | Heikki Kannosto | ||
| Tällä Hurulla ajettiin ahkerasti PRK:n ajoilloissa aseman kellarissa silloin vanhaan hyvään aikaan. | ||||
|
|
06.09.2020 18:32 | Petri Nummijoki | ||
| On tässä tänä kesänäkin esiintynyt myös yhtä Dv12-veturia. Joskus kyllä 2*Dv12 tai 3*Dv12 eli ei voi oikein etukäteen tietää. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että yksi Dv12 on mielenkiintoisin. Yleensäkin jonkinlaisena nyrkkisääntönä junan seuraaminen on sitä mielenkiintoisempaa, mitä alhaisempi on tehon ja painon välinen suhde. | ||||
|
|
06.09.2020 18:09 | Petri Sallinen | ||
| Tämä modaus ei ole aloittelijan kohde. Sinänsä takimmaisen vetoakseli siirto kolmella millillä eli uuden laakerikidan jyrsiminen pystyjyrsimellä sinkkipainevalukehykseen ei ole kummoinen juttu — mikäli jyrsintekniikka on hallussa. Sehän on vaan pelkkä ura. Tämän seurauksena myös kytkintankoa on pidennettävä — käytännössä kokonaan uuden kytkintangon mallaaminen on helpompaa. Kaupallisissa mallihankkeissa oleellista on se, kenellä kantti kestää investoida. Jos vaikka höyryveturin valmiin alustan valmistaminen maksaa 150 euroa ja menekkiä olisi 500 kappaletta, niin tämä kertoo jo jotain. Pätäkkää tarvitaan toki muuhunkin kuin pelkkään alustaan :) |
||||
|
|
06.09.2020 17:52 | Erkki Nuutio | ||
| Nyt taidetaan olla 50-luvun alkupuolella. Talletuksenne turvasi Postisäästöpankki 4,5% korolla, kunnes sekin tyrittiin. PSP:n säästöpossu on vielä tallella ja esillä vitriinikaapissa matkamuistoesineiden seurassa. |
||||
|
|
06.09.2020 17:46 | Mikko J. Putkonen | ||
| https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:152_mm_gun-howitzer_M1937_(ML-20)_at_the_Soviet_Cenotaph_in_Berlin-Tiergarten | ||||
|
|
06.09.2020 17:43 | Erkki Nuutio | ||
| Tyylikäs on kuvakin! Ulkolaudoitus tehtiin parisen vuotta sen jälkeen kuin verhoamaton hirsirakennus valmistui 1894. Kuvassa ulkolaudoituksen maalipinta kiiltää vielä. Bobrikoffin määräämät venäjänkieliset asemakilvet lisättiin 1900-1901. Haarukaksi kuvausvuodelle asettaisin 1897...1900. | ||||
|
|
06.09.2020 17:29 | Mikko J. Putkonen | ||
| Tyylikäs otos. | ||||
|
|
06.09.2020 17:03 | Alex Chudoba | ||
| Omiin muistiinpanoihini olen merkinnyt, että kyseessä olisi tiettävästi 2543. | ||||
|
|
06.09.2020 16:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Näkemäni vaunut olivat: FIN-WINCO Obe 207008-4 + FIN-WINCO Obe 207002-7 + FIN-KOMS BO 070918-8 + FIN-WINCO BXO 072218-1. Mikä on viides ja mihin kohtaan se sijoittuu? | ||||
|
|
06.09.2020 15:45 | John Lindroth | ||
| Petriltä mielenkiintoista lisäinfoa tähän sarjaan liittyen,itse asiassa Ruotsissa kiinnostus tuohon malliin ja myynti olisi ollut melkoisen varmaa .Bachmanin kohdalla yksi seikka hyvinkin on taaimmaisen akselin siirto joka voi hyvinkin arvelluttaa ainakin aliottelevaa rakentajaa. Netistä löytyy tuosta edellämainitusta Ystad Eslöf veturista kuva onnistuneena Ho mallina jossa mielestäni on käytetty Bachmann alustaa 52 pyörillä ilman muutoksia taka-akseliin. | ||||
|
|
06.09.2020 14:47 | Visa Pöntinen | ||
| Voin vahvistaa että viisi vaunua oli tässä. | ||||
|
|
06.09.2020 14:19 | Miro Hagelberg | ||
| Olen käsittänyt että kaikki haetut vaunut olisi tarkoitus viedä Höyryveturipuistoon pl. ne jotka jätettiin Hyvinkään konepajalle. | ||||
|
|
06.09.2020 13:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Jaa että tämä olikin etelämpänä kuin luulin. | ||||
|
|
06.09.2020 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, eikä sekään tietysti ollut 100%:sta! Oli virkatarvevaunuja joissa alkuperäinen numero oli jäänyt näkyville päätyoven yläpuolelle. | ||||