Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 04.09.2020 23:16 Lasse Reunanen  
  Olisiko oikealla näkyvä upseeri jääkärikenraali Aarne Sihvo? Sihvo toimi sotavuosina kotijoukkojen komentajana, niin Presidentin puolison matkoilla olisi voinut olla.
kuva 04.09.2020 21:53 John Lindroth  
  Ruotsissa oli sekä kauluksellisia että ilman sitä olevia vetureita. Minulla ei ole tarkkaa tietoa Suomeen tulleista vetureista mutta niissä harvoissa varhaisissa Suomi kuvissa kaulusta ei ole. Osa näistä vetureista oli Ruotsissa turvekäyttöisiä.
Veturi 1919 oli Falun veturitehtaan valmistama vuonna 1907 kuului SJ llä TB sarjaan numerolla 895.
Suomessa veturin viimeinen käyttövarikko oli Tampere,se hylättiin vuonna 1953 ja romutettiin Hyvinkäällä vielä samana vuonna.
kuva 04.09.2020 21:42 John Lindroth  
  Skattahan se on! Oikealla häämöttää nykyisen Grand Marinan fasadi.
kuva 04.09.2020 21:36 Petri Soronen  
  Itse asiassa -35 on tullut nykyinen fontti, -36 fontin kokoa muutettu nykyistä vastaavaksi. Parittomina vuosina valkoiset ja parillisina mustat. Kilvet on vaihdettu vuosittain.
kuva 04.09.2020 21:19 Jussi Tepponen  
  Helsinki via Parkano makuuvaunu via Turku satama!
kuva 04.09.2020 21:17 Jussi Tepponen  
  Tuo laiturin vieressä oleva on se isompi ja ensimmäinen matkustajavaunu. Tuossa tavaravaunuletkassa lienee yksi umpivaunuista (toisesta tehtiin se museorautatiellä oleva matkiustajavaunu).
kuva 04.09.2020 20:53 Erkki Nuutio  
  Saattaisiko poliitikkoherra olla Väinö Hakkila ( https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Hakkila ) ?
kuva 04.09.2020 20:46 Erkki Nuutio  
  Hyvinkään Tehtaan Oy:n Rajamäen hiivatehtaan piippu näkyy taustalla. Tehdas perustettiin 1888 Toimintaa jatkoi ja laajensi aikanaan Oy Alko Ab. Koko tarinan kertoo Olli Vehviläinen kirjassa Hiivan tarina - Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970.
Veturi: C2 vaiko C4 ?
kuva 04.09.2020 20:08 Panu Breilin  
  VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan Jyrängön sillan koekuormitus tehtiin 15.5.1932. Soraa kuljettavien työjunien liikennöinti sillalla oli alkanut jo 6 päivää aiemmin.
kuva 04.09.2020 19:31 Timo Salo  
  Kannanotto pakkoruotsiin jo silloin...
kuva 04.09.2020 18:58 Reijo Salminen  
  Ei kai toi Skattalta voi olla. Veikkaan Hagista.
kuva 04.09.2020 18:47 Reijo Salminen  
  Tästä kuvasta oli jo ammoin juttua täällä palstalla, valitettavasti kyseiset kommentit taitaa olla poissa, mutta olikohan niin että tuolla sillalla oikealla näkyvistä hahmoista toinen oli Juhani Katajiston lähisukulainen?

Rautatiesiltahan on edelleen paikallaan, mutta myöskin tuolla taustalla näkyvä kaivo/lähde/mikä se mahtaa olla.
kuva 04.09.2020 17:57 Markku Naskali  
  Joskus 1960-luvun alussa alkoivat ns. tavallisetkin kansalaiset vähitellen päästä matkustamaan ulkomaille.
Sieltä tuli monia vaikutteita kuten tasakatto ja monta muutakin suomalaiseen rakennukseen sopimatonta.
Merkillistä on se, että rakennusalan ammattilaisetkin nielivät pureksimatta. Ns. kattohuopa sai pahan tahran maineeseen kun se oli lähes ainoa mahdollinen kate tuohon tarkoitukseen. Nykyiset bitumikatteet eivät enää perustu johonkin lumppuhuopaan, vaan ovat ihan eri materiaali kuin tasakattovillityksen aikaan. Vaikka materiaali paraneekin, ei tasakatto kuulu tähän ilmastoon edelleenkään.
kuva 04.09.2020 17:12 Eljas Pölhö  
  Malaxa teki yhteistyötä unkarilaisen Ganz'in tehtaan kanssa, joka oli maailman johtavia moottorivaunuvalmistajia 1930-luvulla. 1934 Ganzin esittelemä Árpád-tyyppi muunnelmineen sai erityisen paljon huomiota ja sillä hoidettiin mm. Budapestin ja Wienin välinen kiitojunaliikenne. Moottorivaunua valmistettiin moneen maahan Etelä-Amerikkaa myöten ja Ganzin myöntämällä lisenssillä mm. Malaxa valmisti moottorivaunuja Romaniassa. Monet muut tehtaat esim Ranskassa ja Belgiassa ottivat mallia Ganzin tuotteista ja maksoivat rojalteja joistakin osista/ratkaisuista.
kuva 04.09.2020 16:46 Petri Soronen  
  Autossa on vuoden 1936 kilpi. Huomatkaa että jo tuolloin ollut käytössä nykyinen fontti, taisi tulla 1934.
kuva 04.09.2020 16:20 Jouni Hytönen  
  Heh, hauska huomio, niitä todellakin löytyy useita muita. :) 2000, 2002, 2020, 2022, 2200 ja 2202. Vaunuista sitten vielä lisää, eikös viiden kakkosen poikue liikkunut myös aikansa rataverkolla? :)
kuva 04.09.2020 16:20 Raimo Harju  
  Täs ollaan varmoja että kestää, mutta saadaan mittailla taipumia ja muita kestävyyteen liittyviä ilmiöitä, vai kuinka?
kuva 04.09.2020 16:16 Juhana Nordlund  
  Tämä kuva on ilmeisesti otettu samalla kerralla kuin kuva https://vaunut.org/kuva/136585 Samat autotkin esiintyvät, toinen hieman eri kohdassa.
kuva 04.09.2020 16:15 Jouni Hytönen  
  Kauko-ohjaukseen siirryttiin tämänkin liikennepaikan osalta vasta vuonna 1991 eli aika pitkään nämä ehtivät olla miehitettyinäkin.
kuva 04.09.2020 16:13 Rainer Silfverberg  
  Kannattaako siltoja koekuormittaa kalliilla vetureilla, jos menee pieleen?
kuva 04.09.2020 16:13 Jouni Hytönen  
  Muurame ja Saakoski näyttävät tänä päivänä ja ovat jo ainakin 25 vuotta näyttäneet aivan erilaisilta, mutta ehkä nämä alkuperäiset rakennukset olisi sieltä kuorrutusten alta edelleen löydettävissä.
kuva 04.09.2020 16:12 Rainer Silfverberg  
  Tämä tuli sattumakuvana ja olin varma että on Ranskasta. Ehkä romanialaiset aikoianan tekivät yhteistyötä ranskalaisten moottorivaunuvalmistajien kanssa koska niin samannäköinen?
kuva 04.09.2020 16:07 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Siltajänteen koekuormitus käynnissä.
kuva 04.09.2020 15:52 Hannu Peltola  
  Poistettiinko näistä Suomessa välittömästi savutorven "papinkaulus"? Muun muuassa tässä esimerkkikuvassa kaulus näkyy torven juuressa: https://digitaltmuseum.se/021018095284/statens-jarnvagar-sj-ta-lok
kuva 04.09.2020 15:41 Teppo Niemi  
  Onkos kuvassa nyt Museorautatiellä oleva ÄSRn matkustajavaunu?
kuva 04.09.2020 15:40 John Lindroth  
  Tuohon kysymykseen ruotsalaismallista,muistan lukeneeni ainakin yli viisi vuotta sitten Allt om Hobbyssä juttua tuosta Bachmann Ten Wheeler mallista ja sen modifioimisesta ja juttu liittyi jotenkin siihen että ansioitunut mallinvalmistaja Perl suunnitteli TA-TB veturista rakennussarjaa.En tiedä toteutuiko se projekti koskaan?
kuva 04.09.2020 15:26 Petri P. Pentikäinen  
  Toki kuvan aikakaudella, ja vuosikausia sen jälkeenkin oli sisätiloissa naulakossa punainen lakki ja toimistossa virkamies valmiina pistämään sen päähänsä.
kuva 04.09.2020 15:10 John Lindroth  
  Jos ja kun on istunut omassa konepjassaan n. 3tuntia päivässä (efektiivinen työaika) ja noin 2kk tullaan hyvin lähelle sitä jo aiemmin laskettua 2oo tuntia.tietenkin jos apuja on saataville ja valmiita osia on kaikki kotiinpäin.Jos ja kun veturi on valmis tulee siihen myös merkittävä määrä erilaisia koeajoja ja hienosäätöjä että se saadaan raralla kulkemaan ilman ongelmia.
Joskus eteen tulee pirullisia kulkuongelmia ja niiden diagnosoimiseen ja korjaamiseen saattaa mennä tuntikausia. Se ei riitä että veturi kulkee suoralla radanpätkällä eteen ja taakse. Kangistot vaatii tarkkuutta ja välyksiä,samoin on hämmästyttävää kuinka paljon varsinkin höyryjen telit vaatii omaa tilaa (mikä huomioidaan alustan alustan rakenteessa jättämällä tilaa)koska kotiratojen kaarresäteet on usein melko tiukkoja. Hyvän virroituksen saaminen edellyttää myös että saadaan niin paljon virroittavia akseleita kuin mahdollista.
kuva 04.09.2020 14:48 John Lindroth  
  Tuohon aikaan sopivia kaupallisia Consolidation vetureja oli kyllä saatavilla mutta niissä oli pääasiallisesti liian suuret pyörät tai sitten mitat ei stemmanneet,tiedän että joitakin TK3 malleja on märklin Br 81 alustalle tehty. Tämän alusta on itse tehty ja siinä on käytetty Rivarossi pyörästöä ja saman valmistajan hammaspyörää,veto tulee käyttöpyöräkertaan ja moottori on tenderissä. Kattila ja hytti on messinkiä ja samoin toomit ,piippu ym. jouduttu sorvaamaan. Pasila asussaan veturissa oli se tyylikäs hiilipiippu ,joka tässäkin mallissa aiemmin oli.
kuva 04.09.2020 14:47 Esa J. Rintamäki  
  Jotenkin sain mielleyhtymän P. Jarlan Fingerporin näkemyksestä junasta.

Hyi minua, olin siveetön!
kuva 04.09.2020 14:44 Esa J. Rintamäki  
  Tätä mallia katselee tällainen räppäkäpälä kyllä ilokseen! Lämmittäjän lapiokin on oikean mallinen!

Ilmeisesti yksi suurimmista haasteista höyryveturin mallin scrach-rakentamisessa lienee juuri kampikoneistossa (kierto- ja kytkinkanget), ne on saatava toimimaan kangertelematta. Puhumattakaan pyörästöstä ja moottorin sovittamisesta. Luin joskus muinoin Taitaja-lehdistä Kauko Kuosman artikkeleita asiasta. Minulla on jossain liian hyvässä tallessa valokopioita näistä artikkeleista, koskien Ukko-Pekkaa ja Jumboa.

John, tiedän että kyse on eräänlaisesta "ammattisalaisuudesta", mutta minua kiinnostaisi kuvan mallin rakentamiseen kulunut tuntimäärä.
kuva 04.09.2020 14:33 John Lindroth  
  Hannu Kiitos kommentista. Mallin ulkoseinät on modifioitu Kaj Wikbergin EI vaunu sarjasta,mikä sinänsä on melkoisen työlästä.
Katon lähes kaikki komponentit on itse tehty,paitsi tuulettimet. Alustassa on käytetty Bachmann raitiovaunun teliä(johon pyörat vaihdettu suuremmiksi),koska siinä telin mitat stemmaa ja se tuntuu toimivan ihan hyvin myöskään telin vaihto tai uudenlainen välitys ei ole ongelma koska vaunun sisätilassa on runsaasti tilaa. Telin sivut on epoksivalua. Myöhemmin saadaan tästäkin enemmän kuvia tänne!
kuva 04.09.2020 14:24 Rainer Silfverberg  
  Näin on. Koska kyseessä on kuitenkin kauko-ohjauksen piirissä oleva liikennepaikka ja asemarakeennus lähinnä tekninen laitetila, niin parempi tämä on kuin monet muut vastaavat ympäri rataverkkoa.
kuva 04.09.2020 14:19 John Lindroth  
  Tämä malli on alusta pitäen ihan scratch built eli myös alustan osalta .Potentielli malli olisi ollut Bachmann Ten Wheeler(vaikea löytää ja kallis) josta olisi voinut modifioida tähän alustan. Se kuitenkin olisi ollut sen verran työlästä että päädyin samassa ajassa rakentamaan koko alustan itse. Näin ollen paljon apuja ei ollut saatavilla .Sama pätee tenderiin,vaikkakin Ruotsissa messinkimalleja kylläkin liikkuu joissa on sopiva tenderi,mutta ne ovat melkoisen hintavia. Kuvan mallista vielä puuttuu joitakin pieniä detaleita. Huomioi että malli on pyritty valmistamaan siinä SJ asussaan ennen 40 luvun puolivälin muutostöitä. Mallissa on käytetty Romford pyöriä ja moottori on Mashima valmistetta.
kuva 04.09.2020 14:14 Petri P. Pentikäinen  
  Rakennuksen alkuperäinen, sananmukaisesti funktionaalinen ulkoasu istuu hienosti maakuntaan ja kuntaan, johon akateemikko Alvar Aalto on jättänyt vahvan kädenjälkensä.
kuva 04.09.2020 13:51 Pasi Seljas  
  Onhan sorsapoikueita muitakin, vaikka 2220, yksi ei vain ole kuoriutunut vielä.
kuva 04.09.2020 12:11 Jimi Lappalainen  
  ICYO on mainittu myös täällä: https://tinyurl.com/y2a7jr96
kuva 04.09.2020 10:35 Teppo Niemi  
  Esim Espoon asemalla oli kuvan oton aikaan Lindholmin Saha Oy:n raide, joka meni hakesiilon alle. 1970-luvun puolivälissä ei raiteella kuitenkaan näkynyt käyttöä
kuva 04.09.2020 09:41 Mikko Herpman  
  Tuli heti mieleen "sorsapoikue" 2222, https://vaunut.org/kuva/9446
kuva 04.09.2020 09:31 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Mikä yritys lie ollut lähin vaunujen käyttäjä tuohon aikaan, jos niitä on Pasilassa järjestelty? Tietenkin uusien vaunujen lähettäminen maakuntiin on asia erikseen...
kuva 04.09.2020 09:29 Niko Häkkinen  
  Näköjään olen itse eksynyt kuvaan :D
kuva 04.09.2020 09:15 Simo Virtanen  
  Sen voi kolata pakkassään aikana. Tai ainakin ennen vanhaan saattoi kun oli pakkasia. Eipä silti, kyllä katossa harja pitää olla tai sitten pulpettikatto.
kuva 04.09.2020 08:54 Otso Vehkalampi  
  Minneköhän lie lähtevät Ilmalasta vai jääkö sinne toistaiseksi?
kuva 04.09.2020 08:27 Hannu Peltola  
  Upea malli! Käytitkö tämän alustaan tai voimalinjaan kaupallisia komponentteja?
kuva 04.09.2020 08:25 Hannu Peltola  
  Onko tämän mallin lähtökohtana ollut jokin ruotsalainen (messinki)malli?
kuva 04.09.2020 08:25 Hannu Peltola  
  Ai malli on jo yli 50-vuotias! Wau, olet tehnyt todella hienoa työtä jo tuolloin! Oletko käyttänyt alustaan ja voimalinjaan kaupallisia komponentteja?
kuva 04.09.2020 08:23 Niko Raurala  
  Aika hyvät yö kuvat!
kuva 04.09.2020 07:49 Kari Haapakangas  
  Lokkiparvi sivuliirrossa?
kuva 04.09.2020 03:50 Juhani Pirttilahti  
  Asiat tärkeysjärjestykseen: ensin yhdistys, sitten kalusto.
kuva 04.09.2020 02:28 John Lindroth  
  Arvostan kaikkia jotka ovat osallistuneet omalla panoksllaan museokaluston restauroimiseen, museoimiseen sekä ajokuntoon saattamiseen tämä työ ei ole koskaan ollut, eikä ikinä tule olemaan turhaa, sekä toivon että ei luovuteta . Ja jotta näin voisi myös tulevaisuudessa olla ja me sekä myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia rautatiehistoriamme säilyttämisestä ja vaalimisesta työmme tuloksena , tottakai on erittän tärkeätä että keskuudessamme vallitsee hyvä kannustava ystävällinen työn henki ja työrauha ,onhan harrastuksemme yhteinen,muutoin hyvää tarkoittamamme tavoite pakenee ulottomattomiin .Itse toivon että työyhteisö missä milloinkin toimimme ,vaikkakin vaikeinakin aikoina keskittyisi primaarisiin tavoitteisiinsa pitämällä tavoitteet kirkkaana edessään ,huolimatta siitä että vaikeita aikoja ja tilanteita ,aina ennemmin tai myöhemmin, elämässä tulee. Jollain tavalla nämä vaikeatkin asiat lopulta löytävät oikean tien.En tiedä oliko näistä ajatuksista kenellekään hyötyä ,mutta tulipahan sanottua. Joskus voi tietyn harrastuksessa havaitun epäsuhdan laajentuva ja yhä laajempia piireja koskevan ongelman esilletuominen ja levittäminen toimia itseään ja harrastustamme vastaan,se voi lyödä takaisin kuin moukari!Ne piirit jotka harrasrustamme koskevaa ongelmaa ovat seuranneet eivät välttämättä ymmärrä ,eivätkä myöskään tule reagoimaan toivomallamme tavalla vaan repimään loputkin auki? Harrastusta tukevat myötämieliset piirit kaikkoavat.Näinolleen voidaan saada harrastuksellemme imagokatastrofi jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Jokainen voi omssa päässään miettiä mitä tästä meidän yhteiselle harrastuksellemme seuraa.Jonkinlainen jäähdyttely ja "Cool Down" juuri tällä hetkellä voisi olla järkevintä ottamatta minkäänlaista kantaa ilman faktatitoa taustallaolevan asian selvittelyyn ja mahdolliseen tutkintaan.
kuva 04.09.2020 01:46 Juhani Pirttilahti  
  Kunhan joku nyt saisi tuon yhdistyksen kuntoon ensin.