|
|
18.06.2020 14:43 | Jari Ahokas | ||
| Olisiko Mäntyharjulla kuvattu? | ||||
|
|
18.06.2020 14:23 | Riku Outinen | ||
| Vtadit oli silloin joskus ennen melko yleisiäkin vaunua Ykspihlajan liikenteessä kun alumiinisavi-liikenne oli vilkasta Venäjälle. Onkohan tässä kyse siitä vai ovatko menneet toiseen suuntaan lastissa? Edit. ovat näköjään, eihän ole kun yksi veturi. katsoin nopeasti :D | ||||
|
|
18.06.2020 13:57 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Lohjapa hyvinkin. Jonain kauniina päivänä kuvan etualalta saattavat kiitää paikallisjunat uutta rataa pitkin kohti pääkaupunkia. Kuvassa olevan radan teollisuuskäyttö loppui vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta radan alkupään linjaus säästetään kaavoituksessa mahdollisen paikallisliikenneradan varalle. Radan loppupää taustalla näkyvältä Tytyrin kaivokselta eteenpäin valitettavasti taidetaan muuttaa pyörätieksi vuoden 2021 asuntomessuja silmälläpitäen. Minulla ei ole mitään pyöräteitä vastaan, päinvastoin, mutta juuri tuolla uuden pyöräreitin tarve on aika marginaalinen ja kaupungin budjetista varmasti löytyisi tähdellisempiäkin rahareikiä. | ||||
|
|
18.06.2020 13:56 | Miitre Timonen | ||
| Tietääkö kukaan varmuudella, onko jotakin sarjaa jaettu normaalijaossa sekä perinteisenä kilpenä että EU-kilpenä, vai oliko näille omat sarjansa? Oman mutuilun pohjalta kallistun jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle. Ja mikä oli ensimmäinen EU-kilpisarja? | ||||
|
|
18.06.2020 13:15 | Tomi Takala | ||
| Joo, Ristiinan juna on kyseessä. Kiitos vaunujen litteroista :) | ||||
|
|
18.06.2020 13:14 | Topi Lajunen | ||
| Nykyään noita laituripolkurajoituksia on muutettu pistemäisiksi, vieläpä siten, että rajoitus alkaa ja myös päättyy junan keulan ohittaessa pisteen. Ei tarvitse odottaa koko junan mittaa. Se olikin hieman turhauttavaa, kun pointti oli nimenomaan rajoittaa lähestymisnopeutta. | ||||
|
|
18.06.2020 12:48 | Juhana Nordlund | ||
| Vuoden 1960 lääniuudistuksessa tosiaan syntyi kaksi uutta lääniä: Keski-Suomen lääni ja Pohjois-Karjalan lääni. Viimeksi mainittu oli lohkaistu oikeastaan vain Kuopio läänistä, jonka varakirjain S oli ehtinyt hyvin kauan sitten olla. S:stä tuli Pohjois-Karjalan läänin tunnus lyhyen Kuopio-kauden jälkeen. Keski-Suomen lääni perustettiin puolestaan alueelle, jotka olivat sitä ennen kuuluneet Vaasan, Hämeen, Mikkelin tai Kuopion lääneihin. | ||||
|
|
18.06.2020 12:33 | Kari Haapakangas | ||
| L-kilpisissä autoissa korkealla ajettujen kilometrien määrällä ei ollut niin suurta väliä. Maantieajostahan ne olivat tulleet. Puolestaan A ja B -kylttisiä oli syytä vältellä, vaikka ajettuja kilometrejä ei olisikaan kummoisesti. Ne kun oli pilattu runsaalla taajama-ajolla. | ||||
|
|
18.06.2020 12:33 | Niko Raurala | ||
| Komia kuva! mutta kaipaan vetäjäksi isovaalean. | ||||
|
|
18.06.2020 12:14 | Markku Knuutti | ||
| Jyväskylän seutu oli ennenmuinoin vaasanlääniä. | ||||
|
|
18.06.2020 11:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Lohja? | ||||
|
|
18.06.2020 11:24 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin lääneissä ja Helsingissä oli tosiaan "varakirjaimia" jo mustienkin aikana, mikäli ensisijainen tunnuskirjainsarja oli ehditty käyttää loppuun. Helsingin A:n jälkeiset alkukirjaimet olivat B ja C (C vain mustien kilpien aikana), Hämeen läänin I ja N (N vain mustien aikana), Kymen läänin G (tämä vain mustien aikana), Vaasan läänin Y (vain mustien aikana), Uudenmaan läänin ilman Helsinkiä Z ja Turun ja Porin läänin E ja F (F vain mustien aikana). Valkoisten aikana lääneihin perustuvassa jaottelussa vain A, H, T ja U ehdittiin jakaa loppuun asti. 1987 - 89 oli sikäli erikoinen tilanne, että kirjaimet I ja Z palasivat n. 15 vuoden tauon jälkeen käyttöön, mutta tässä vaiheessa vain ensimmäisiksi kirjaimiksi. 1989 syksyllä niitä alettiin sijoittaa mihin tahansa kohtaa. Ja kun mennään hyvin kauas historiassa taakse päin, läänien jaottelu ei ollutkaan sama kuin 1980-luvun lopulla. Niinpä esimerkiksi Jyväskylän suunnan autoissa on joskus muinoin ollut V-alkuisia tunnuksia jo uudesta alkaen. 1990-luvulla, jolloin lääni ei enää vaikuttanut tunnuksiin, läänijakokin päivittyi voimakkaasti. Vuonna 2010 läänit lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin AVI:lle ja ELY-keskuksille. Maakuntien rooli maantieteellisinä alueina myös korostui aikaisempaan verrattuna. |
||||
|
|
18.06.2020 10:44 | Jukka Martio | ||
| Hienoa, että tällaisiakin rautatienäkymiä saa Heinolasta. | ||||
|
|
18.06.2020 10:43 | Erkki Nuutio | ||
| Todellisia tunnelmakuvia kuvaajan(kin) nuoruuden vuosilta ! Jo katoamassa olevien makasiinien haltijoista antaa tietoja Suomen tukkukaupat ja tukkukauppiaat (Suomen tukkukauppiaiden liitto, Hki, 1926, 417 s.). Siitä löytyy selostus vuonna 1873 aloittaneesta P. Sidorow Suomalainen Kalustokauppa Oy:stä, jolla oli yli 20 sivuliikettä ympäri Suomen. Täältäkin löytynee kuva Malmin varastosta. P.Sidowowin osti vuonna 1928 tamperelainen Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy. SMK:lla oli komea funkistyylinen keskusvarasto Tampereen nykyisen Tullintorin alueella ja vielä komeampi liiketalo Hämeenkadun alkupäässä. SMK:lla oli mm. International Harvesterin koneiden ja kuorma-autojen edustus (siirtyi Rotator Oy:lle, Aaltos-yhtiö alkuaan. Esko Aaltonen: Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n historia 1897-1946 (SMK, Tampere, 1947, 196 s.) |
||||
|
|
18.06.2020 10:34 | Jukka Martio | ||
| Lahden kaupungissa tässä ollaan. | ||||
|
|
18.06.2020 10:31 | Jukka Martio | ||
| Ei kai tätä sentään ole kuvattu Korvenranta-tasoristeyksestä käsin, sinne on yli 15 kilometriä. | ||||
|
|
18.06.2020 10:27 | Jukka Martio | ||
| Tämä on nykyisin Lahden kaupunkia, Nastolan kuntaa ei enää ole. | ||||
|
|
18.06.2020 10:25 | Mika Hakala | ||
| Ei ainakaan sähköistystä luvassa. | ||||
|
|
18.06.2020 10:23 | Aapo Niemelä | ||
| Olisikohan tämä Ristiinan tai Vilppulan juna? Numerosta taikka kuvauspaikasta ei ole tietoa, mutta vaunut taitavat olla Hbi-, Hbin- ja Habbin-sarjaa. Kulkeeko tällaisia junia Suupohjan radalla enää nykyisin? | ||||
|
|
18.06.2020 10:13 | Kari Haapakangas | ||
| Semaforin ja valaisinmaston takana näkyy arkiston tiilirakennus, vieressään Oulun puhelimen ja SOK:n rakennuksia. Ovat edelleenkin olemassa. Makasiineista ei sen sijaan ole jäljellä haisuakaan. | ||||
|
|
18.06.2020 10:12 | Jaakko Pehkonen | ||
| Villi arvaus Lielahti. | ||||
|
|
18.06.2020 10:09 | Jaakko Pehkonen | ||
| Jimin kysymykseen löysin Julian kartalta vastaukseksi 120km/h. Sitä mikä tilanne oli 2008 en tiedä. Lähde:https://juliadata.fi/map/view?mode=speed#14.22/62.38438/28.6426 haettu 18.6.2020 | ||||
|
|
18.06.2020 09:20 | Petri Nummijoki | ||
| Toki rengas tuli myös antaa kuljettajan puolelta, jos raiteiden välissä oleva panssariaita ei tätä estänyt, joten rengasta annettaessa junanlähettäjän tulisi tässä tilanteessa olla laiturin sijaan raiteiden välissä. | ||||
|
Kuvasarja: Vaihtotöitä Taka-Lyötyssä 1969 |
18.06.2020 09:14 | Ossi Rosten | ||
| Uskomattoman hienoja kuvia löytynyt arkistoista! Kiitoksia näiden esille tuomisesta! | ||||
|
|
18.06.2020 08:11 | Topi Lajunen | ||
| Uudellamaalla oli myös U:n loppuessa käytössä Z. Terveisin "ZAX". | ||||
|
|
18.06.2020 06:22 | Juhana Nordlund | ||
| Vuoden 1989 syyspuolella tosiaan rekisteritunnuksissa ensimmäinen kirjain lakkasi viittaamasta lääniin (Helsingin kaupungin osalta kuntaan, muu Uudenmaan lääni tulkittiin Uudenmaan lääniksi). Netissä on joitakin artikkeleita, joissa on varsin ansiokkaasti käyty läpi rekisteritunnusten muodostamisperiaatteiden historiaa - ja ehkä nykyisyyttäkin. Viimeisen noin puolenvuosisadan aikana tehdyistä muutoksista suurimmat olivat tietenkin siirtyminen valkopohjaisiin kilpiin ja samalla 3+3-merkkisiin tunnuksiin 1972 - 73, ja lääniin / alueisiin perustuvasta jaottelusta luopuminen syksyllä 1989. Viimeksi mainitun yhteydessä otettiin uudelleen käyttöön joitakin kirjaimia, jotka olivat jääneet pois valkopohjaisiin kilpiin siitymisen yhteydessä 1972 - 73. Näistä voisi tietenkin keskustella laajemmin resiinakeskustelun puolella. | ||||
|
|
17.06.2020 23:37 | Niila Heikkilä | ||
| Pakko kysyä missä junassa laittaisit Turun makuuvaunuletkan Rovaniemelle, tai alas sieltä? Jos huomioidaan että aikatauluja ei ole mahdollista muuttaa ratatöiden takia. | ||||
|
|
17.06.2020 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä tapauksessa ammattinsa hienoudet täysin taitava js. on sijottautunut aivan oikein. Kaarteen takaa pyhältävän junan kuljettaja havaitsee opasteen mahdollisimman aikaisin. Tottakai siirtyy hieman kauemmaksi laiturin reunasta vastaus-opasteen saatuaan. Kyseessä ei ole ilmoitusrenkaan anto. Muistan erään js-paikan (Kr-Hy), jossa suorittaja usein myöhästyi opasteen annossa. Kuljettaja ehti jo suorittaa "täysipainoisen käyttöjarrutuksen" ja juna pysähtyi.... "Piruuttaan" veturimiehistö ei vilkuillut taakseen, vaan rauhassa odotteli kunnes js. oli tapeertanut veturin vierelle ja antoi "lähtöluvan". Eivät mennet "opetukset" perille, vaan aika usein junat pysähtelivät tuolla asemalla. |
||||
|
|
17.06.2020 22:31 | Roope Prusila | ||
| Joo ja kun tuo 273/266 kuitenkin alkaa taas kulkea, niin Turun makuuvaunuliikenteen katkolla pito (kuulemma) ratatöiden vuoksi tuntuu, noh oudolta. | ||||
|
|
17.06.2020 22:02 | Miitre Timonen | ||
| Vai semmoista. Erikoista että 904/933 kuitenkin kulkee. | ||||
|
|
17.06.2020 21:54 | Pietu Tuovinen | ||
| Hyvä kuva! Myös 55432 sisältää vatteja https://vaunut.org/kuva/140485?u=2124&d=17.06.2020 Täällä Oulun päässä on vastaanottokomitea valmiina vastaanottamaan kuvan 55437:n |
||||
|
|
17.06.2020 21:22 | Antti Kukkonen | ||
| Tänään tasoristeys oli aidattu, puomit poistettu ja varoituslaite huputettu | ||||
|
|
17.06.2020 21:15 | Markku Knuutti | ||
| Niin , helsingissähän oli A B C ja muutoin uudenmaanläänissä U. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäinen kuvauspäivä Etelä-Karjalassa |
17.06.2020 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Seppo, Juha, Kari ja Visa! | ||||
|
|
17.06.2020 17:52 | Petri Nummijoki | ||
| Museojunan kohdalla voidaan noudattaa vanhoja käytäntöjä. Laiturin reunalla seisominen oli välttämätöntäkin siihen aikaan, kun ilmoituksia annettiin junille renkaalla. | ||||
|
|
17.06.2020 17:04 | Miitre Timonen | ||
| BNT taisi olla sellainen kirjainsarja, joka tehtiin Helsingin käyttöön, mutta läämitunnusjärjestelmän lakattua ne jaettiin ympäri maata. Niitä näkeekin (tai näki) lähestulkoon kaikkialla. | ||||
|
|
17.06.2020 16:40 | Jussi Laukkanen | ||
| Luulisin, että jatkoi liikenteestä poiston jälkeen meriteitse ulkomaille. Luultavasti johonkin melko kaukaiseen maahan tai maanosaan. | ||||
|
|
17.06.2020 15:53 | Jimi Lappalainen | ||
| BNT-245, Krupp-nosturiauto, käyttöönottopäivä 24.1.1990. Moottorin iskutilavuus 14,62 litraa, teho 269 kW. Omamassa 51 600 kg. Paineilmajarrut. Poistettu liikenteestä 2013–2014. | ||||
|
|
17.06.2020 15:15 | Timo Salo | ||
| Donetskin "tasavalta" harrastaa piratismia radioaalloilla ja aina kun ko. asemia vihjataan netissä, niin perässä lukee: pirate! | ||||
|
|
17.06.2020 15:10 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko Ovakolle mennä painavaa rautaa rautateitse. | ||||
|
|
17.06.2020 14:18 | Timo Salo | ||
| Jaha, Jimi kävi kuvaamassa tämän töhrimättömän muistomerkin... Veturin hyvä kunto perustuu 24/7 valvontaan, pahansisuinen vartija istuu kopissa... Ja harva veturi pääsee poseeraamaan synnyinkotinsa portille! | ||||
|
|
17.06.2020 13:49 | Raimo Harju | ||
| Kyllä mun mielestä täs on jotain vielä, mikä paljastaa ettei kuva voi olla 1970 luvulta, nimittäin lumettomuus. | ||||
|
|
17.06.2020 13:43 | Timo Salo | ||
| Kuva on joo hieno, mutta kuin tuollaisten pölkkyjen päälle uskaltaa painoa enempi laittaa? Vai näyttääkö vaan kehnoilta? | ||||
|
|
17.06.2020 12:49 | Joona Kärkkäinen | ||
| Muistaakseni Turun makuuvaunut ovat ihan suunnitellusti kesän katkolla ratatöiden vuoksi. | ||||
|
|
17.06.2020 12:23 | Konsta Alasimi | ||
| Kiitos! ;) | ||||
|
|
17.06.2020 12:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ole hyvä vain. Pitkäaikainen haave on ollut kuvata kaikki jäljellä olevat muuntajansiirtoraiteet. Jostain pitää lähteä liikkeelle. | ||||
|
|
17.06.2020 11:48 | Jussi Tepponen | ||
| Tuosta vasemmalla olevasta Ferrarian ja sahan suuntaan alas menevästä raiteesta oikealle kääntyvä raide meni junan takana piilossa olevien varastorakennusten väliin (viljavarasto, mylly ja väkirehuvarasto). Varastorakennukset ja myllyrakennus ovat vielä jäljellä. Joissain vanhoissa ilmakuvissa tuo raide on näkyvissä. Pääratalinja kiersi rakennukset pohjoispuolelta (oikealla olevan puhelintolpan vasemmalta puolelta) matkalla Loimijoen ylittävälle sillalle. | ||||
|
|
17.06.2020 11:40 | Jussi Tepponen | ||
| Tarkennuksena tuohon ensimmäiseen kommenttiini, että kiviholvi korvattiin tuolla palkkisillalla vuonna 1940. Vuoden 1936 Karhumäen ilmakuvassa kiviholvi näkyy vielä paikallaan. | ||||
|
|
17.06.2020 11:37 | Tero Korkeakoski | ||
| Ovakon raiteisto on muuten kiillosta päätellen aika runsaalla käytöllä. | ||||
|
|
17.06.2020 10:20 | Hannu Peltola | ||
| 2TE116:t on näköjään valmitettu Luhanskteplovoz:lla eli tehdas on jäänyt mielikuvitustasavallan puolelle. | ||||
|
|
17.06.2020 10:14 | Martti Vuorikoski | ||
| Kadonnutta maisemaa. Hieno kuva. | ||||