|
|
16.06.2020 02:28 | Mikko Ketolainen | ||
| Sokaisihan se aamuaurinko kuorma-auton kuljettajaa kun ajoi veturien eteen silloin vielä vartioimattomassa Teollisuuskadun tasoristeyksessä Äänekoskella 11.6.2012. | ||||
|
|
16.06.2020 00:17 | Topi Lajunen | ||
| Ihan mielenkiinnosta, mitä tässä tarkoitat "miehellä" sekä ensimmäisen että toisen käyttökerran tapauksessa? Mitkä ominaisuudet siis tekevät miehen? | ||||
|
|
16.06.2020 00:13 | Ossi Rosten | ||
| Vautsi. Pelkkää kuvaa jos ajattelee niin tästä kun saisi nuo "nykyrautatien" rähköhärpäkkeett ja tuon ohikiitävän junan pois, mutta että taustan valaists jäisi, niin avot! | ||||
|
|
15.06.2020 23:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Meänkielen synnystä olen lukenut kyllä sellaisen version että se kehitettiin siksi, että kun 1960-luvulla Tukholman herrat ja rouvat alkoivat vihdoin ymmärtää Norrbottenin suomen murteita puhuvien tarvetta saada käyttää omaa kieltään, heille yritettiin ensin opettaa Suomessa puhuttavaa nykysuomea, mutta he eivät oppineet kunnolla sitä. Siksi kehitetiin meänkieli jossa on vaikutteita murteista ja lainasanoja ruotsista. Ne jotka puhuvat sitä ovat ilmeisen tyytyväisiä siihen. Toisaalta olen itse havainnut että sikäläiset osaavat aika hyvin kanssa nykysuomea. Saamen kieliä on pohjois-kalotilla yhteensä 9 ulottuen aina Kuolan niemimaalta Ruotsin Jämtlantiin asti. Suomessa on kolme saamen kieltä. |
||||
|
Kuvasarja: Ekokemin metsäraide Riihimäellä |
15.06.2020 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| "Olin vuorossa Riksun pöydässä (siis aikaisintaan 2007, mutta varmaan myöhemmin), kun päivystäjä lähti hakemaan sinne jääneen vaunun. Taisi olla päivysporukalla vesuri tai vastaava raivausväline mukana. Mielenkiintoinen episodi oli se, kun soitin firman porttivahdille. Ei meinannut millään ymmärtää, mistä heille voisi juna tulla. Kesti melko pitkään ennen kuin sai selville, että heillä ihan oikeasti on rautatieportti. Kyllä se sitten saatiin auki ja vaunukin tuotua pois." Erään vanhan js:n muisteluita. |
||||
|
|
15.06.2020 22:21 | Tero Korkeakoski | ||
| No sitä mää vähän mietinkin että onko tuo Aga (nyt Linde) noista säiliöistä päätellen. | ||||
|
|
15.06.2020 21:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä sinne ajettiin silloin samana päivänä parikin kertaa. Myös laiturinäytöissä luki Ekokem, kun kaivelin omia kuva-arkistojani. Ekokemiltä ei ole yhtään kuvaa, koska junasta ei saanut poistua. Ainoastaan jokin pieni ryhmä päästettiin ulos tutustumaan Ekokemin toimintaan jollain ennakkovarauksella tms. | ||||
|
|
15.06.2020 20:47 | Timo Salo | ||
| Ohhoh mikä tunnelmakuva löyty randomilla, muutenkin lähes houkutteleva keli kuvassa, kun ulkona on 27c plussaa... | ||||
|
|
15.06.2020 20:33 | Timo Salo | ||
| Ei näitä Maurin kuvia pitäs kattoo, iskee taas niin hirmunen Lapin kaipuu...!!! | ||||
|
|
15.06.2020 20:31 | Jari Kuusinen | ||
| Niin se olikin, olisi (tai pitäisi edelleen) kaivaa omat kuvat esiin molemmilta päiviltä, sen muistan että Ekokemin ajo toteutui vain kerran... | ||||
|
|
15.06.2020 20:08 | Erkki Nuutio | ||
| Suomesta on Suomen puolella kehitetty vain yhtä kirjakieltä. Kun Elias Lönnrot loi perustaa sille 1840- ja 1850-luvuilla, suomelta puuttuivat yhteiskunnalliset oikeudet (kuten käyttö hallinto- ja lakiasioissa). Suomenkielinen kirjallisuus (poislukien hartaus- ja maanviljelysaiheinen) oli kielletty 1850. Senaattimme oli syyllinen tähän esittämällä keisarille valtuuksien saamista tällaiseen suomenkielen kuristamiseen. Keisarina oli "Euroopan santarmi", Nikolai I ja Senaatin kärjessä oli "Hänen hirmuisuutensa" L.G. von Haartman. Häpeällisen tilanteen ansiosta tuli Lönnrotille kuitenkin mahdolliseksi saada uudistamansa kieli vakiintumaan ja olemaan jatkokehittämisen perusta, koska mitään muuta edes auttavasti ajantasaista kirjakieltä ei ollut. Olihan kirjakielen kehittäminen Agricolan jälkeen (1557-) estetty koko riikin ajan. Aktiivinen erityisalojen vaatima kehittäminen tapahtui 1890-lukuun mennessä. Siitä lähtien on ollut kyse normaalista uudistamista. Tänä päivänä jotkut itäsuomalaiset asianharrastajat kehittävät ns. Karjalan kirjakieltä. Siinä painottuu karjalainen kieli, jota on puhuttu esimerkiksi vepsän ja vienan suunnilla ja pakkoluovutetun Karjalamme itäosissa. Tunnetusti Lönnrotin kirjakieli painottui läntisen Suomen murteiden pohjalle. Karjalan kirjakielen hyöty ainakin Suomen puolella on epäselvä. Kannattaisiko tyytyä murteisiin, joita on useita. Suomen ulkopuolella on esiintynyt ja esiintyy ns. poliittisia kieliä. Noin 1935 kiellettiin suomi Itä-Karjalassa ja niskalaukausten välillä kehitettiin ns. karjalankieli kyrillisin kirjaimin. Paikallisetkaan eivät sitä oppineet ja se hylättiin 1939 ja korvattiin suomenkielellä valmistauduttaessa Suomen valloitukseen. Ns. meänkieli, eli ruotsin vaikutuksen vähän tahrima tornionjokilaakson murre on poliittinen kieli, jolla Ruotsi pyrkii häivyttämään suomenkielen muistoa pohjois-Ruotsin alkuperäiskielenä (saamenkielen ohella). Suistui teräskiskoilta paljon leveämmälle raiteelle. |
||||
|
|
15.06.2020 19:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onkohan kohtisuoraa paistanut aamuaurinko sokaissut kuljettajaa ja siksi ajettu päin puomia? http://suncalc.net/#/61.4605,21.8441,16/2020.06.03/05:24 | ||||
|
|
15.06.2020 19:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Ajettiinko sinne 2004? 2005 ainakin ajettiin: https://vaunut.org/kuvat/?kd=11.9.2005&kd2=11.9.2005&tag0=3%7CDm7%7C | ||||
|
|
15.06.2020 18:57 | Jari Kuusinen | ||
| Sunnuntaina 12.09.2004 - https://vaunut.org/kuvat/?kd=12.9.2004&kd2=12.9.2004 - vaan missä kuvat? | ||||
|
|
15.06.2020 18:52 | Niko Salo | ||
| Hupsista. Mutta silti, niin kuin Kari itsekin mainitsi kohde jää näkymättömiin ja drone on Aviamapsin dronekarttaan verraten laillisella alueella. :) | ||||
|
|
15.06.2020 18:51 | Jari Kuusinen | ||
| Mielenkiintoista tässä on se, ettei Aviamaps-karttapalvelun perusteella lennätystä vankilan alueella ole kielletty: https://aviamaps.com/map?drone#p=13.5/60.75797/24.79611 !! | ||||
|
|
15.06.2020 18:44 | Jari Kuusinen | ||
| Mielenkiintoisinta on se, että nämä oikeasti oikaisevat oikoradan kautta! ;) | ||||
|
|
15.06.2020 18:43 | Jari Kuusinen | ||
| Voikukkasesonki on näemmä käynnistynyt tänäkin kesänä Sysmäjärvellä! :) | ||||
|
|
15.06.2020 18:07 | Vesa Höijer | ||
| Mitenkähän tuon penkin teksti kääntyisi sveitsinsaksaksi, savoksi tai tampereeksi? | ||||
|
|
15.06.2020 18:04 | Vesa Höijer | ||
| On kyllä loputon suo, jos maailmaan ruvetaan keksimään uusia kieliä. Kuinka monta kieltä Suomessa olisi, jos jokaisesta suomen murteesta kehitettäisiin myös kirjakieli. Sveitsin saksa on puhuttuna aika erilaista kuin Saksan saksa, mutta kirjakieli se ei ole. |
||||
|
|
15.06.2020 17:51 | Riku Outinen | ||
| Tässä kuitenkin tarkoitetaan varmaan Riksun vankilaa. | ||||
|
|
15.06.2020 17:28 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvatekstiä jatkaen tämä on yksi paikoista, joihin lähijunaliikenteen varikkoa on suunniteltu. Jos se tulee tähän, tasoristeys häviää lopullisesti. Tänään Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti hylätä uudesta maakuntakaavasta varikon Vuohimäen vaihtoehdon, mutta varikon sijanteina Mankki ja Luoma ovat molemmat edelleen mahdollsia (vaikka kaavaehdotuksen kartalla täplä onkin enemmän Mankin päällä). Näin siis jos tuota sekavaa tiedotetta oikein tulkitsin. | ||||
|
|
15.06.2020 17:09 | Tuomas Pätäri | ||
| Joku päivittäinen kansallispuistopysähdys ei ehkä kannattava olisi, mutta järkevä monelta muulta kantilta. Tahtoa ei vain taida olla tarpeeksi millään taholla edes sellaisen lobbaamiseen. Sesonkijunat ovat muutenkin Suomessa aika tuntematon käsite Kolarin poikkeusta lukuun ottamatta. | ||||
|
|
15.06.2020 17:02 | Tuomas Pätäri | ||
| Lähes samoilla mestoilla ollaan näköjään oltu peräkkäisinä päivinä, tosin itse kävin vain pari aamujunaa kuvaamassa ja myöhemmin iltapäivällä, kauppareissun yhteydessä, hetken hikoilemassa Luumäen ratapihan paikkeilla. Tästä poistettiin Virkistysmajan tasoristeys viime vuonna, miten on "korvaava tieyhteys" järjestetty? En ole hiljattain tässä kohtaa maastoutunut asiaa ihmettelemään. | ||||
|
|
15.06.2020 16:54 | Niko Salo | ||
| Tuskinpa haittaa että näkyy PV:n alueen metsää. "Lupaa ei yleensä tarvita, kun Kuvattava kohde on etukäteen tunnettu ja tunnistettu eikä sisällä aluevalvontalain 14 § mukaisia kohteita, kuten joukkoja, rakennuksia tai aluksia. Kuvaus ei ole laajamittaista vaan kohdistuu ennalta määriteltyyn kohteeseen, kuten kapeaan sähkölinjaan, kortteliin, puistoalueeseen, tuotantoalueeseen tai metsäpalstaan (alle 10 km2). Lennättäminen tai lentäminen tapahtuu voimassa olevien ilmailun määräysten ja säädösten mukaisesti." Lähde: https://puolustusvoimat.fi/ilmakuvauslupa |
||||
|
|
15.06.2020 16:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Raskaan työn tuntua! | ||||
|
|
15.06.2020 16:49 | Tuomas Pätäri | ||
| Voikukka värittää pelkistetyn maiseman juuri sopivasti. Junakin kiehtoo, kun tuollaisia ei kulje itselleni arkisilla rataousuuksilla. | ||||
|
|
15.06.2020 16:30 | Heikki Kannosto | ||
| Muistanko oikein että 75-vuotishistoriikki mainitsee "Eternit"-levyt? https://www.rakennusfakta.fi/14/company/20/58/55/eternit-kuitusementtilevyt/tuote.html |
||||
|
|
15.06.2020 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno kuva! Oe:n kyydissä myös Sätkäkone (taatusti mukavampaa pistää sätkäkone autovaunuun kuin taistella tuntikausia niskat kyssässä ja jumissa maanteitä etelästä pohjoiseen) sekä Volvo Amazon. Rellu Töphini erottuu tuskanpunaisena. | ||||
|
|
15.06.2020 14:44 | Mikko Herpman | ||
| GreenPower generators näyttää olevan kokoonpanofirma. Eri valmistajien moottoreita ja moottorigenuja pannaan pakettiin ja sitten myydään. Green Powerin vihreys näyttää olevan web sivun ja dokujen väreissä. Erityisen vihreitä eivät näytä olevan. Luotettava, kustannustehokas ja laadukas, ekotekoja ei mainita. |
||||
|
|
15.06.2020 13:56 | Esa Leskinen | ||
| Jälleen hieno kuva Tapsalta! Olisiko autonkuljetusvaunun kyydissä peräti kaksi Renaultia (Dauphine ja Renault 8)? | ||||
|
|
15.06.2020 13:40 | Pasi Seljas | ||
| Sykähdyttävä kuvapari ajalta, jolloin miehet olivat miehiä ja puutavara kulki pressun alla. | ||||
|
|
15.06.2020 13:13 | Timo Salo | ||
| Se on tuo järvestä nouseva sumu ja matalalta tuleva valo, kun tekee tästä kuvasta niin hienon.... | ||||
|
|
15.06.2020 12:19 | Esa Väätäinen | ||
| 2501 oli toukokuun loppupuolella Hämeenlinnassa | ||||
|
|
15.06.2020 12:18 | Jussi Laukkanen | ||
| Biopolttoaineeksi luokiteltavia dieselpolttoaineita voidaan valmistaa useamalla eri menetelmällä. Tuotteissa on eroja erityisesti säilyvyyden suhteen. Huonosti säilyviä ja heikosti kylmää kestäviä ovat kasviöljyistä vaihtoesteröimällä saatuja rasvahapon metyyliestereitä (FAME tai RME). Näitä käytetään tavallisesti vain muutaman prosentin sekoitussuhteella fossiilisen dieselin seassa. Suomessa valmistetaan nykyisin HVO-biodieseliä, jossa biomassasta saaduista aineista tehdään vetykäsittelyn avulla hiilivetyjä, jotka ominaisuuksiltaan vastaavat maaöljystä saatavia kaasuöljyn hiilivetyjä. Toimii kuten fossiilinen diesel. Tunnetuin valmistaja on Neste. | ||||
|
|
15.06.2020 12:07 | Timo Salminen | ||
| Ja ihan etualalla on Riihimäen Kaukolämmön Kaunolan lämpökeskus. | ||||
|
|
15.06.2020 12:04 | Niila Heikkilä | ||
| Parkanon radan turvalaitetöiden takia voimassa poikkeavat aikataulut. | ||||
|
|
15.06.2020 11:48 | Mikko Herpman | ||
| Olisipa ollut komeaa jos olisi mennyt sellut/yms. dieselillä Haapamäen kautta.. | ||||
|
|
15.06.2020 11:35 | Mikko Herpman | ||
| Sinällään, mikäli laitteita/koneita käytetään jatkuvasti ja Moottori/öljyt pysyvät normaalilämpöisinä ei liene isoja ongelmia. Mutta jos tulee vähänkään pitempiä seisomisia, aiheutuu huolia. Vaikkapa maataloudessa kiireaikana voidaan käyttää bioa, mutta kun rauhoittuu vaihdetaan "tavalliseen". Helsingin bussithan ajoi kolme vuotta puhtaalla bioaineella ja ilmeisesti ainakin osittain tai kokonaan edelleen. Miten lie onko ilmennyt ongelmia.. Ainakaan ei ole sattunut uutista että bioaine olisi hajottanut moottoreita yms. |
||||
|
|
15.06.2020 10:56 | Timo Salo | ||
| Nuo "ekologiset" voitelu/polttoaineet on tosi ongelmallisia. Esim. voiteluaineet aiheuttaa sienikasvustoa, josta saattaa tulla jopa jalkapallon kokoinen puhtaan valkoinen möykky... Ei tee mieli koskea! (olen itse nähnyt) | ||||
|
|
15.06.2020 10:45 | Sami Koskinen | ||
| Tässä etualallahan on Linden Riihimäen toimipaikka, joka tietty on suurimman osan ajasta toiminut AGA-nimellä. Toiminta Riihimäellä on alkanut 90-luvun puolessavälissä, joten tuskinpa sinne on junaa mennyt. Kaasubisneksiä siis. | ||||
|
|
15.06.2020 10:38 | Timo Salo | ||
| Pikajuna pohjoiseen kulkee taas, mutta aikatauluja on rustattu: Lähtöaika Tampereelta n. tuntia myöhemmin... https://www.junat.net/fi/tampere/ |
||||
|
|
15.06.2020 10:38 | Mikko Herpman | ||
| Käyhän se jos sitä kehtaa tankkiin kaataa ;) Vaan taitaa olla että näitä ajellaan kaasuöljyllä. Ettei jää rypsit eltaantumaan tankkiin ja syövyttämään ruiskutusosia jos joskus sattuu vähän pitempään seisomaan. | ||||
|
|
15.06.2020 10:33 | Teemu Saukkonen | ||
| Paikkahan on Louhioja. | ||||
|
|
15.06.2020 10:25 | Mika Hakala | ||
| Tilannehuone.fi/Hälytyskartta "15.06.2020 5:24:49 Pori raideliikenneonnettomuus: keskisuuri Henkilöauto törmäsi alhaalla olleeseen puomiin ja tavarajunaan tasoristeyksessä Mastojentiellä. Ensihoito tarkasti auton kuljettajan ja kuljetti hänet sairaalaan." Yleltä katkelma: "Päivystävä palomestari kertoo STT:lle, että tasoristeyksessä oli ollut puomit alhaalla, kun tavarajuna ohitti sen hiljaisella vauhdilla. Palomestari kertoo, että autoilija oli törmännyt puomiin. Palomestarilla ei ensin ollut varmuutta siitä, oliko auto törmännyt myös veturiin." |
||||
|
|
15.06.2020 10:22 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin siis tämä etualan laitos. Kyllähän mä tuo Fortumin (entisen Ekokemin) olisin tiennyt. | ||||
|
|
15.06.2020 09:58 | Kari Haapakangas | ||
| Siis eikö Ekokem ole tuo vasemmalla ylhäällä näkyvä raiteen päässä? Vai onko tämä lähempikin teollisuusrakennus Ekokemin kiinteistöjä? | ||||
|
|
15.06.2020 09:53 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkäs droneilu onnistuu tässä kohtaa? Ymmärtääkseni tuohon oikealle jää näkymättömiin tiukka no-no -kohde lennätykselle. | ||||
|
|
15.06.2020 09:30 | Timo Salo | ||
| Mikähän tästä tekee vihreän, käykö rypsiöljyllä? :-) | ||||
|
|
15.06.2020 09:10 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
15.06.2020 08:59 | Lari Åhman | ||
| Hieno on, mukava aikaisen aamun tunnelma. Kuvateksti tuo itsellekin muistoja ajalta ennen kulkutietoja. Grafiikkasivuista viivoja tutkimalla ja mahdollisesti skannerista lähtölupia kuunnellen odoteltiin saapuvaa junaa - siinä oli odottamisen tunnelmaa! :) | ||||