Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 15.06.2020 08:59 Lari Åhman  
  Hieno on, mukava aikaisen aamun tunnelma. Kuvateksti tuo itsellekin muistoja ajalta ennen kulkutietoja. Grafiikkasivuista viivoja tutkimalla ja mahdollisesti skannerista lähtölupia kuunnellen odoteltiin saapuvaa junaa - siinä oli odottamisen tunnelmaa! :)
kuva 15.06.2020 08:18 Ossi Rosten  
  Näkyy myös Hangonsaari-Siilijärvi myrkkyjunat kiertävän savonradan kautta.
kuva 15.06.2020 08:17 Pasi Seppälä  
  Hienosti aamuaurinko valaisee veturit ja lammen usva vielä viivyttelee veden päällä. Pitkää säiliöletkaa on myös saanut hyvin kuvaan mukaan. Kympin kuva todellakin.
kuva 15.06.2020 07:31 Ari-Pekka Lanne  
  Asiassa on monta puolta. Kuljetuksen antajakaan ei välttämättä ole sen kannalla, että kuljettajan tehtäviin kuuluisi asiakkaan liikeasioista tiedottaminen.
kuva 15.06.2020 01:27 Tapio Juomukkaharju  
  Tulikin vielä mieleeni että kyllä joskus kiellettiin kertomasta yhtiön asioita muuta kuin ylimalkaisesti ulkopuolisille kysyjille tyyliin, joo kyllä minä täällä töissä olen. Kysyjähän saattoi olla vaikka "tulevan kilpailijan agentti". Tuota hermostumista en kyllä ymmärrä, olisiko ollut huono päivä?
kuva 15.06.2020 01:02 Mikko Ketolainen  
  T3408, 3492 ja 3495 peruttu perjantaina, mutta liikkeellä ovat kuitenkin junat tunnuksilla T53493, T53492, T53495 ja T53408. Kolme ekasta T53493 ja T53495 tulevat Vuosaaresta Äänekoskelle ja T53492 matkaa vuorostaan Äänekoskelta Vuosaareen. T53408 matkaa Äänekoskelta Riihimäki tavaraan. Toki myös muita junia ja vetureita on perjantaina liikkeellä välillä Jyväskylä-Äänekoski. 15 junaa on viivattu Julian perjantain 19.6.2020 listasta yli ja seitsemän junan kohdalla on lisätty numero 5 varsinaisen tunnuksen eteen.
kuva 15.06.2020 00:01 Uwe Geuder  
  Löytyi se sittenkin: https://de.wikipedia.org/wiki/B%C3%BCndnerromanisch#/media/Datei:Disentis20090619Y583.jpg

Tuossa ensimmäinen kieli taitaa olla luultavasti rumantsch grischun (joka on retoromaaninen uusi kirjakieli) tai sitten mahdollisesti romontsch sursilvan (joka on Disentiksen kunnan virallinen kieli).

Myös kaksikielinen kulutus, kun juna saapuu Disentikseen löytyy verkosta https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Durchsage_Einfahrt_Disentis_RhB.ogv Arvatakseni toinen kieli on rumantsch grischun. Jos osaa ranskaa tai italiaa, voi arvata aika hyvin, mitä sanotaan.

Retoromaani on monimutkaisempaa kuin ulkopuolinen kuvittelee. On olemassa hyvin monta erilaista murretta. Kuuluvatko siihen myös ne Itävallan ja Italian seutujen murteet, joihin Rainer viitasi, on kielitutkimuksessa kiistanalainen. Katsotaan siis vain Sveitsin tilanne, joka itsestään ei ole ihan yksinkertainen.

Niin kuin kaikessa kielissä retoromaanisia murteita on paljon. Mutta on myös olemassa 6 kirjakieltä. Käytän tässä kielten omia nimiä, en tiedä, ovatko suomenkielisiä edes olemassa.

* sursilvan (oletan, että se on sama kuin jo mainittu romontsch sursilvan)
* sutsilvan (huom., että vain yksi kirjain on erilainen)
* surmiran
* puter
* vallader
* rumantsch grischun

5 ensimmäistä on kuntien virallisia kieliä ja vanhoja koulukieliä. Vaikka se olisikin kunnan virallinen kieli, sillä ei ole päivittäisessä käytössä aina niin suurta merkitystä. Ilmeisesti vaihdetaan monessa yhteyksissä nopeasti saksaksi, jos joku ei ymmärrä paikallista kieltä tai käännös ei ole olemassa (Niin kuin jo huomattiin Rhätische Bahnin sivuilla). Kun puhujat vähenevät koko ajan, kaikkien koulukirjojen ylläpitäminen viidellä kielellä on ollut haastavaa. Siksi tuli 1982 uusi yhteinen kirjakieli rumantsch grischun, joka on jonkinlainen keinotekoinen yhdistelmä kaikista. Rumantsch grischun on kantonin tasolla virallinen kieli vuodesta 2001 ja myös lukioiden koulukieli, mutta kunnat pitävät vanhoja virallisia kieliään jatkossakin.

Peruskouluissa siirto uuteen kieleen on vapaaehtoista, kunta päättää, milloin sitä toteutetaan. Alkuperäinen suunnitelma oli, että siirtymäaika olisi 20 vuotta, mutta se on epäonnistunut. Ne kunnat, joiden vanha kirjakieli oli jo kaukana puhutusta murteesta, ovat siirtäneet innokkaammin uuteen. Toiset taas olivat sitä mieltä, että uusi keinokieli on kuin uusi vieras kieli lapsilleen, joka vaarantaa koko paikallismurteiden olemassaolon. Jotkut kunnat ovat jonkun ajan jälkeen myös siirtäneet takaisin uudesta kirjakielestä perinteiseensä.

Rautatieharrastajille tästä jää varmaan vain haaste, että bongaa opasteita mahdollisin monella niistä kuudesta kielestä!
kuva 14.06.2020 23:56 Jorma Toivonen  
  Ehkä pientä oireilua (?) viasta kuljettaja on havainnut jo Kv-Lh välillä (myöhään jäänti), mutta sinnikkäästi on jatkettu matkaa kohti Loviisaa. Lapinjärvellä ilmeisesti aks.käyttölaitteen voitelun vähyys viimein katkaisi matkan jatkamisen? (Täysin oma näkemys). Merkkivalot saattavat joskus olla oikeasskin!
Kuvasarja:
Ekokemin metsäraide Riihimäellä
 
14.06.2020 23:47 Ossi Rosten  
  Milloin lie viimeksi juna tuossa kulkent?
kuva 14.06.2020 23:39 Matti Mustola  
  Onpas mukava aikaisen kesäaamun tunnelma tässä kuvassa. Nappiotos!
kuva 14.06.2020 23:29 Aki Karvonen  
  Juhannuksena nämä Vuosaaren junat, T 3408, T 4036 ja T 3503 kiertävät savon radan kautta, Jyväskylän ja Tampereen välillä olevan liikennekatkon vuoksi. Perjantai-iltana on mahdollista nähdä sellujunien kohtaaminen Lievestuoreella.
kuva 14.06.2020 23:01 Eevert Naskila  
  Erittäin upea kuva!
kuva 14.06.2020 22:04 Mikko Ketolainen  
  Kas vain, tässä onkin kuvassa sama juna, jonka saapumisen Äänekosken ratapihalle kuvasin noin kuusi tuntia myöhemmin. Tuosta veturin numerosta en tiedä. Tänään tuo T58495 kulki välin Tampere tavara-Äänekoski. Kävin kuvaamassa sen Paatelantien tasoristeyksessä. Myöhemmin kuvasin samassa paikassa junan T53163 Riihimäki lajittelu-Äänekoski. Veturien numeroiden suhteen kävi tuuri, T58495:n veturina oli Sr3 3313 ja T53163:n veturina vuorostaan Sr3 3312. Noin puoli tuntia sitten tuosta meni Äänekoski - Ylivieska juna T53343, näkyi olevan vetureina 3*Dv12.
kuva 14.06.2020 21:54 Teemu Sirkiä  
  Jonain Riihimäen asematapahtumapäivänä aikaa sitten (15 v.?) tänne pääsi asemalta lättähatuilla. Muuta käyttöä radalla ei olekaan tainnut olla vuosiin.
kuva 14.06.2020 21:47 Mikko Ketolainen  
  Wikipediasta lainattua

Fortum Waste Solutions

Fortum Waste Solutions Oy, aiemmin Ekokem, on Fortumin omistama Pohjoismaissa toimiva suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys, jonka päätoimialoja ovat vaarallisten jätteiden käsittely, kierrätys ja loppusijoitus sekä maaperän kunnostus ja ympäristörakentaminen.

Suomen Ongelmajäte ja Ekokem 1979–2016

Oy Suomen Ongelmajäte – Finlands Problemavfall Ab perustettiin vuonna 1979 Riihimäellä. Yrityksen nimi oli vuosina 1985–2014 Ekokem Oy Ab ja vuosina 2014–2017 Ekokem Oyj.

Ekokem osallistui 2014 Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisoperaatioon. Ensimmäinen jäte-erä Syyriasta saapui Suomeen juhannuksena 2014, toinen erä heinäkuussa ja kolmas lasti elokuussa. Fortum Waste Solutions hävitti Syyriasta evakuoituja teollisuuskemikaaleja yhteensä noin 300 tonnia. Syyriasta saapuvat jätteet poltettiin korkealämpötilauunissa 1 050–1 200 asteen lämpötilassa, jolloin poltettavan jätteen pitkä viipymä uunissa varmisti jätteiden täydellisen palamisen. Kemikaalien vastaanottaminen Suomeen hävitettäväksi oli erittäin merkittävä panos Syyrian kemiallisen aseen hävittämisprosessissa. Ekokem osallistui laajempaan operaatioon kuuluvaan tehtävään OPCW:n ja Yhdistyneiden kansakuntien yhteisessä valvonnassa. Tuhottavaa materiaalia oli teollisuuskemikaaleina 500 tonnia ja lisäksi miljoonia litroja myrkyllistä jätettä.

Fortum Waste Solutions 2017–

Elokuussa 2016 suomalainen energiayhtiö Fortum osti Ekokem Oyj:n, ja keväästä 2017 yhtiö on käyttänyt nimeä Fortum Waste Solutions Oy.

Vuonna 2017 jalostamossa käsiteltiin noin 6 000 tonnia kuluttajien muovipakkausjätettä, vuonna 2018 määrä oli noin 10 000 tonnia.[5] Syksyllä 2018 jalostamolle avattiin uusi käsittelylinja, minkä ansiosta sen tuotantokapasiteetti kolminkertaistui noin 30 000 tonniin vuodessa.

Alkuvuonna 2019 Fortum kertoi aloittavansa sähköautojen akkujen kierrätyksen. Fortumin mukaan sähköauton litiumioniakusta pystytään uudella hydrometallurgisella kierrätysprosessilla kierrättämään jopa 80 prosenttia aiemman 50 prosentin sijaan. Suomalaisen Crisolteq-yrityksen kehittämässä teknologiassa akut tehdään ensin turvallisiksi mekaanista käsittelyä varten, minkä jälkeen muovit, alumiini ja kupari erotetaan toisistaan ja ohjataan kukin omaan kierrätysprosessiinsa. Talteenotetut koboltti, mangaani ja nikkeli toimitetaan akkuvalmistajille uusien akkujen tuotantoa varten. Fortumin tavoite on kierrättää Suomessa koko Euroopasta kerättyjä akkuja.

Toiminta

Vaarallisten jätteiden käsittelyn lisäksi Fortum Waste Solutionsin toimialueeseen kuuluu muiden jätteiden hyödyntäminen ja energiantuotanto, niihin liittyvät palvelut, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistus sekä ympäristörakentamisen palvelut.

Fortum Waste Solutions toimii Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kesäkuussa 2016 Fortum Waste Solutions avasi Riihimäelle ainutlaatuisen jalostamokokonaisuuden eli Kiertotalouskylän, jossa yhdyskuntajätteestä erotellaan raaka-aineita kierrätykseen ja uusiokäyttöön.

Fortumin muovijalostamolla Riihimäellä käsitellään kaikki eri puolilta Suomea tulleet kotitalouksien keräämät muovipakkaukset. Myös teollisuus toimittaa pakkausmuovijätteensä Fortumille. Materiaalista valmistetaan muovipellettejä.

Vastaanotettu muovi punnitaan ja syötetään lajittelulaitokseen, jossa eri muovilaadut erotellaan toisistaan koneellisesti. Välivarastoinnin jälkeen eri muovilaadut pestään ja niistä valmistetaan muovipellettejä eli granulaatteja. Fortumin granulaatteja käyttävät esimerkiksi Amerplast (muun muassa kaupoissa myytäviin kierrätysmuovikasseihin), Orthex (muun muassa kukkaruukkuihin) ja Sinituote (tiskiharjan varsia). Kierrätysmuovista tehdään myös putkia ja muita teollisuuden tarvitsemia muoviosia, kuten muovilankkuja.

Tunnustuksia

Energiateollisuus ry:n kestävän kehityksen foorumi valitsi vuoden 2017 ilmastoteoksi Ekokemin kehittämän jalostamokokonaisuuden Kiertotalouskylä-hankkeen.
kuva 14.06.2020 21:21 Tero Korkeakoski  
  Mikäs tää yritys on ja onko sinne ollut raideyhteyttä?
kuva 14.06.2020 20:02 Timo Laukkarinen  
  "Jump-kjummene", Ymp-kymmene? Ei kai tuossa ole kaksi eri kirjotusvirhettä?
kuva 14.06.2020 19:34 Tuomo Kärkkäinen  
  ^Petsamon nikkelisulaton piippu tehtiin liukuvaluna jo v. 1938 (oli aikoinaan Pohjoismaiden korkein piippu, 165 m).
kuva 14.06.2020 19:19 Heikki Huhtilainen  
  Mistäs tulee kuljettaja oulu-patokangas välille? Ajaako hän autolla Kouvolasta Ouluun vai onko Oulussa joku osa-aikainen ve k?
kuva 14.06.2020 19:09 Pasi Seppälä  
  Ei näy tyttöjä lahdella, mutta kuva on silti hieno.
kuva 14.06.2020 18:39 Timo Salminen  
  On K-junan matka mennyt vähän pitkäksi...
kuva 14.06.2020 18:11 Juha Riihimäki  
  ...toisin oli muutama vuosi sitten, vain muut Pohjoismaat täynnänsä VTG:n ja muiden vuokrayritysten vaunuja.
kuva 14.06.2020 18:09 Juha Riihimäki  
  Kyllähän nämä Ukrainalaisen veturitehtaan (vai kummallako puolen sotarajaa nykyään?) luomukset ovat aina vaikuttavia, vaikka tekniikka jättääkin rutkasti toivomisen varaa.
kuva 14.06.2020 18:08 Juha Riihimäki  
  No, onnettomuudet ovat onnettomuuksia. Ja jotkut kirjoittavat varmaan niiistä kurjasti.

Outoa tässä kohtaamisessa on että kun joku oli kiinnostunut asiantuntijan osaamisaiheesta, tämä pyrki häätämään kiinnostuneet tiehensä. Ei oikein sovi länsimaiseen järjenjuoksuun... ;)
kuva 14.06.2020 18:07 Timo Salminen  
  Kiitokset Jormalle arvoituksen selvittämisestä!
kuva 14.06.2020 17:57 Juha Riihimäki  
  Sano muuta Heikki, tuota toivotaan! Alku on hidasta mutta kuitenkin systemaattista etenemistä.
kuva 14.06.2020 17:56 Hannu Peltola  
  Totta, todennäköisesti on! Muutin kuvatekstin...
kuva 14.06.2020 17:56 Juha Riihimäki  
  Hienoa nähdä että tällainen syrjäseutu kuin Suomi on ollut on kuitenkin alkanut kiinnostaa VTG:tä, eurooppalaista vaununvuokrausjättiä.
kuva 14.06.2020 17:54 Juha Riihimäki  
  Olisikohan tuo Metsä Fibren vaunu? Vähän monisyinen yritys, toki Metsäliitto hallinnee kaikkia osia.
kuva 14.06.2020 17:53 Juha Riihimäki  
  Ja näin alkukeästä veden viileys auttaa, että ilma ei vielä väreile. Ihailen tuota Hannun sommitelmaa, jopa pilvet tehtaan savujen takana ikäänkuin samaa maata.
kuva 14.06.2020 17:51 Juha Riihimäki  
  Totta :) ...vähän kuin piikkilankaa preerialla, just sillä kiireessä valitulla kuvauskannolla!
kuva 14.06.2020 17:31 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Oliko näin, että Nikkilän suunnasta lähestyi juna, joka ohjatui sivuraiteella odottanutta päin?
kuva 14.06.2020 17:09 Esa J. Rintamäki  
  Tosi tyylikäs kuva ajalta, jolloin VR palveli!

Minun mielestäni VR kakkasi omiin muroihinsa ottaessaan osakeyhtiökiimakkojen seireeninlaulut yhtiöittämisen autuudesta täydestä todesta!
kuva 14.06.2020 15:36 Pasi Seppälä  
  Nyt on tyylikäs kuvapari Orilammen louhoksen päältä. Junassa on mukana monenlaista vaunua, hakevaunujakin tuossa säiliövaunujen jälkeen.
Pari aikakautensa kuorma-autoa hakemassa soraa, jota on ilmeisesti murskattu radanvarren louhoksesta. Vanha ratalinja ilman kiskoja näkyy kaartavan vielä aivan kuvan vasemmassa reunassa. Näissä on katseltavaa pitkäksi toviksi.
kuva 14.06.2020 14:38 Teemu Saukkonen  
  Se onkin jyrkkä, tämä tasoristeys on tukittu monesti. Viime talvena samana yönä kahdesti peräkkäin:
https://juliadata.fi/timetables?s=5378&d=29.11.2019&speed=1
https://juliadata.fi/timetables?s=58700&d=30.11.2019&speed=1
kuva 14.06.2020 14:32 Markus Räsänen  
  Yksikköjen numerot ovat #4416 & #4409. Kuvasin junan Korialla ja #4416:n johdolla, koska kulkusuunta vaihtui Kouvolassa.
kuva 14.06.2020 14:27 Tapio Juomukkaharju  
  Muistaakseni onnettomuuksista yms. kiellettiin kommentoimasta ulospäin mitään, käskettiin kääntymään tiedottajan puoleen. Muistan lukeneeni lehdestä kun joku toimittaja veti herneen nenään kun henkilökunta ei kommentoinut jotain onnettomuutta ja toimittaja toi närkästyksensä julki lehdessä.
kuva 14.06.2020 14:23 Veli Koski  
  Patotieltä avautuu hyvät näkymät tehtaalle. Tuosta on aikoinaan tullut kuljettua monen monta kertaa.
kuva 14.06.2020 14:23 Jukka Suortanen  
  Ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan mitä suurimmalla todennäköisyydellä 4409.
kuva 14.06.2020 14:21 Markku Knuutti  
  Liukuvalua on käytetty 1950 luvulta lähtien.
kuva 14.06.2020 14:13 Jukka Martio  
  Kamera on näköjään Canon EOS 600D, mikä on tietysti melko hyvä kamera, mutta värikkyys tulee kuvan jälkikäsittelystä. Kuvasin itse tätä junaa Kouvolan jälkeen ja totesin siellä kärjessä olevan vaunun 4416, mutta toista en saanut tunnistettua. Mikä on tässä kuvassa oleva ensimmäinen vaunu?
kuva 14.06.2020 13:47 Hannu Peltola  
  Kuva on 1940-luvun Pacific Northwestistä, joten taustalla näkyvän punapuun rungon paksuus on aivan oikeaa kokoluokkaa... :-)
kuva 14.06.2020 13:36 Hannu Peltola  
  Muisti teki tepposet, Moe:han se olikin!
kuva 14.06.2020 13:26 Topi Lajunen  
  En tiedä Imatran paikallisista meiningeistä, mutta ainakaan valtakunnallisesti henkikökuntaa ei ole kielletty kommentoimasta asioita kenellekään.
kuva 14.06.2020 13:25  
  Vaiko sittenkin Moe, joka löytyy listasta.
https://vaunut.org/kuvat/?tag0=11%7CMoe%7C
kuva 14.06.2020 13:09 Hannu Peltola  
  Eevertti olikin saanut kuvattua osittain sinisen junan.
kuva 14.06.2020 12:47 Petri Sallinen  
  Sanoisin, että kyseessä on sementtilevy. Vanhoissa rakennustekniikan opuksissa on juttua niiden käytöstä.
kuva 14.06.2020 12:45 Timo Salo  
  Olisi kiva tietää minkälaisella kameralla tämäkin kuva on otettu, omistani puuttuu värien syvyys ja kirkas kuvanlaatu...
(mitkä ovat tässäkin kuvassa loistokkaat)
kuva 14.06.2020 12:42 Jouni Ijäs  
  Missä välissä nämä sellutehtaiden tiilipiiput on korvattu liukuvalupiipuilla.
kuva 14.06.2020 12:34 Seppo Sandberg  
  Kas vain!

Kuvan ottopäivä oli 1953-11-07.

Tuli hosuttua kuvaa laittaessa.
kuva 14.06.2020 12:23 Rasmus Viirre  
  https://vaunut.org/kuva/127263?paik=Kuusankoski&tag0=1%7CDr18%7C
Samaa mieltä, tuossa on jotain sinne päin..